AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, Työ/opiskelu Terveys jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Sosiaalinen Työkyky/ Opiskelu kyky Psyykkinen Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Fyysínen Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen 2
Työkyvyn tarkastelussa käytetään moniulotteista työkyky- mallia Moniulotteisessa mallissa otetaan huomioon perinteisten tekijöiden( kuten terveys) lisäksi mm. työyhteisö, johtaminen, yhteisöllinen työn hallinta sekä työelämän ulkopuolinen mikroja makroympäristö (Gould 2006). Tarkastelu tapahtuu laaja-alaisempana toimintakyvyn arviointina Työkyvyn osa-alueita ovat: työssä jaksaminen, työnhallinta ja osallistuminen Työkyky on yksilöllinen ilmiö sekä yksilön ja hänen työnsä ja työympäristönsä väliseen suhteeseen liittyvä ilmiö Kuntoutuksen viitekehyksessä kuntoutus suunnataan sekä yksilöön että myös työprosessiin ja työyhteisöön 3
Työkyvyttömyyttä ennustavia tekijöitä 4 Elintapariskit, kuten tupakointi, alkoholin suurkulutus, fyysinen passiivisuus ja ylipaino, ovat monien kroonisten sairauksien taustalla, ja ne ennustavat työkyvyttömyyttä (Kouvonen ym. 2005, Albertsen ym. 2007, Ferrie ym. 2007, Skillgate ym. 2009, Robroek ym. 2010, Vahtera ym. 2010). Suuri sairauspoissaolojen määrä liittyy vahvasti tulevaan työkyyttömyyseläkkeeseen (Kivimäki ym. 2004). Työperäisistä vaaratekijöistä esimerkiksi vuorotyö on yhteydessä sydänsairauksien ja diabeteksen ilmaantumiseen (Kivimäki ym. 2006, 2011). Huonoon työn hallintaan ja työn suuriin vaatimuksiin liittyvä työstressi kytkeytyy sydän- ja psyykkisiin sairauksiin, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin (Hoogendoorn ym. 2000, Kivimäki ym. 2006, 2012, Stansfeld ja Candy 2006, Virtanen ym. 2007, Bonde 2008). Myös heikentynyt koettu työkyky ja aikomus luopua työstä ovat ennustaneet työkyvyn heikkenemistä (Harkonmäki ym. 2009). Heikko ammattiasema on selvästi yhteydessä kroonisten sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin ja työsuhteen määräaikaisuus pitkäaikaisiin terveysongelmiin ja suurentuneeseen kuoleman riskiin (Kivimäki ym. 2003, Matthews ym. 2010)
Opiskelukyky on vahvasti sidoksissa myös muihin asioihin kuin yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin- oppimisympäristöllä ja yhteisöllä on merkittävä rooli Terveys 5
Työkyvyn tukiprosessi Sairauspäiväraha 30 60 90 Työpaikka Työpaikan toimintakäytännöt työkyvyn ylläpitämiseksi Varhainen tuki Sairauspoissolojen seuranta Työnantaja- työntekijä keskustelu Työpaikka ja työterveyshuolto Työterveysneuvottelu Työn kuormituksen selvittelyt Sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittely 6
Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä Suomen Lääkärilehti;2010;65(45):3683-3690 Raija Kerätär ja Vappu Karjalainen Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti työllistymiskykyä heikentäviä sairauksia, jotka ovat riittämättömästi hoidettuja. Yleisimpiä olivat mielenterveyden häiriöt. Nämä sairaudet haittaavat huomattavasti toimintakykyä, heikentävät oleellisesti työllistymisen mahdollisuuksia ja pitkään jatkuessaan johtavat jopa työkyvyn lopulliseen menetykseen. Työllistymisen tukitoimiin tulee nykyistä useammin liittää asiakkaan toimintakyvyn arviointiin perustuva laaja työllistymiskykyarvio, jossa hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat voidaan tunnistaa ja ohjata hoitosuositusten mukaisiin toimenpiteisiin ennen ammatillista kuntoutusta tai työllisyyspoliittisia toimenpiteitä. 7
Työttömien terveydenhuollon järjestämien Terveydenhuoltolain (1326/2010, 13 ) mukaan Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. 8
Työkykypistemäärä ( 0-10) Työkykyindeksi on kehitetty Työterveyslaitoksessa ikääntyvien kuntatyöntekijöiden seurantatutkimuksessa (esim. Ilmarinen 1985, 1988; Tuomi 1995). Mittari soveltuu työikäisille ja myös jo eläkkeelle siirtyneille, työttömille ja muille ei-työssäkäyville. Mittarista on tutkimuksissa käytetty sanamuodoltaan hiukan erilaisia versioita. Työkykypistemäärä on indeksin ensimmäinen osio, jota käytetään myös erillisenä mittarina survey-tutkimuksissa. Terveys 2000 -tutkimuksen aineistossa työkykypistemäärän luokittelu seuraavasti, 0 5, 6 7, 8 9 ja 10, vastasi parhaiten koko työkykyindeksin neliluokitusta huono, kohtalainen, hyvä ja erinomainen (Gould ym. 2006). 9
Työkyky asteikolla Kysymys 1: Oletetaan, että työ- tai opiskelukykysi on parhaimmillaan saanut arvon 10. Minkä arvon antaisit sille nyt? Ympyröi asteikolta valitsemasi arvo. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10
Oma arvio työkyvystä tulevaisuudessa Oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua (Työkykyindeksin kysymys 6) tai koettu terveydentila ennustavat sairauspoissaoloja lähes yhtä hyvin kuin Työkykyindeksi (Lindberg ym. 2009, Falkenbergym. 2009). Koetun terveydentilan kysymys (Aromaa ym. 1989, 723) on ennustanut terveydentilan kehitystä paremmin kuin esimerkiksi lääkärin laatima ennuste (Maddox ja Douglas 1973). Itse arvioitu terveys on osoittautunut myös tilastollisesti merkitseväksi uupumukseen yhteydessä olevaksi taustamuuttujaksi (Kivioja 2006). 11
Työkyky/ tulevaisuus Kysymys 2: Uskotko, että terveydentilasi puolesta kykenet työskentelemään koulutustasi ja ammatillista kokemustasi vastaavassa työssä kahden vuoden kuluttua. (Jos olet opiskelija, arvioi tässä vastaavalla tavalla kykyäsi opiskella tai kykyäsi työskennellä siinä ammatissa, jota varten opiskelet.) Rastita oman arviosi mukainen vaihtoehto. 1 Tuskin 2 En ole varma 3 Melko varmasti 12
Työkyky/ oma arvio selviytymisestä Kysymys 3: Arvio työssä tai opiskelussa selviytymisestä. Rastita oman arviosi mukainen vaihtoehto. 1 Selviydyn työssäni tai opiskelussani hyvin 2 Selviydyn työssäni tai opiskelussani melko hyvin 3 Minulla on ongelmia selviytyä työstäni tai opiskelustani 4 Minulla on suuria ongelmia selviytyä työstäni tai opiskelustani 5 En ole työssä tai opiskele 13
Kysymykset palveluntuottajalle 4. Kysymykset palveluntuottajalle Palveluntuottajan edustaja vastaa kysymyksiin 4-6 vain kuntoutuksen päätösvaiheessa. Kuntoutuja on vastannut ennen tätä omaan osaansa kysymyksistä. Kysymys 4: Kuntoutuja hyötyi tästä kuntoutuksesta. Palveluntuottajan edustaja rastittaa arvionsa mukaan. 1 Erittäin hyvin 2 Hyvin 3 Kohtalaisesti 4 Välttävästi 5 Ei ollenkaan Kysymys 5: Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa toimintakyvyn ylläpitämiseen. Palveluntuottajan edustaja rastittaa arvionsa mukaan. 1 Liian aikaisin 2 Sopivaan aikaan 3 Liian myöhään Kysymys 6: Kuntoutuja oli kuntoutuksessa oikea-aikaisesti suhteessa työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen. Palveluntuottajan edustaja rastittaa arvionsa mukaan. 1 Liia n aikaisin 2 Sopi vaan aikaan 3 Liian myöhään 14