AMMATILLINEN KUNTOUTUS lainmuutos Kansaneläkelaitos, Raittinen Hanna-Mari

Transkriptio

1 AMMATILLINEN KUNTOUTUS lainmuutos Kansaneläkelaitos, Raittinen Hanna-Mari

2 Ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksen tausta Vuoden 2005 lakiuudistus Kelan ja työeläkelaitosten myöntöedellytysten yhdenmukaistaminen, jotta ammatillinen kuntoutus käynnistyisi samoilla perusteilla. Työkyvyttömyyden uhka yhdeksi myöntämisedellytykseksi seurauksena hylkäysmäärien jatkuva kasvu Kelassa. Lain avulla ei pystytty varmistamaan työelämään kiinnittymättömien asiakkaiden pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. 2

3 Kuntoutusratkaisujen hylkäysprosentit lakiperusteittain vuosina *, koko maa 35,0 30,0 Hylkäysten osuus % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 KKRL 9 KKRL 6 KKRL 12 KKRL 11 a Vuosi *Vuosi 2013 tammi- lokakuun ratkaisujen kertymä

4 Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusratkaisujen hylkäysprosentit toimenpiteittäin vuosina

5 Ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksen tausta Hallitusohjelman tavoitteet Hallitusohjelma taustalla Työurien jatkaminen kuntoutuksen avulla. Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikainen järjestäminen Kelan kohderyhmään kuuluville asiakkaille, joilla on vaikea kokonaistilanne. Ehkäistä aikaisemmassa soveltamiskäytännössä esiintyneet väliinputoamiset. Työnjaon selkiyttäminen Kelan ja TEM:n palveluiden välillä. Osatyökykyisten työryhmän kannanotot. Nuorten yhteiskuntatakuu. 5

6 Mikä muuttuu? 6 : suurimmat muutokset,7 : tekninen Tulee vaikuttamaan kaikissa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden ratkaisutyössä Myöntöedellytysten lieventäminen ja kuntoutuksen varhaisempi aloittaminen Työkyvyttömyyden uhka-kriteeri poistuu Opiskelukyvyn heikentyminen kirjattu lakimuutokseen Korostetaan kokonaisvaltaista arviota> korostetaan sairauden lisäksi kokonaistilanteen arvioita, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky! Viittaus lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista poistuu. Lakimuutosta koskee hallituksen esitys 128/2013 Lakimuutos voimaan

7 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 :n muuttamisesta 6 : Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen: Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. 7

8 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 :n muuttamisesta Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen. 8 Myöntöedellytykset ovat olennaisesti lievemmät kuin nykyisessä laissa ja tulkinnassa!

9 Lainmuutoksen vaikutukset kokonaistilanne työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kokonaistilanteen huomioimisella on jatkossa merkittävä painoarvo yhtenä myöntöedellytyksenä (aiemmin osana tarkoituksenmukaisuusharkintaa). 9

10 Lainmuutoksen vaikutukset kokonaistilanne työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa Kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä aina, mutta erityisesti silloin jos sairausperuste ei ole riittävä kuntoutuksen myöntämiseen. Etsimme myöntöedellytyksiä. Sairaudella tulee olla yhteys työkyvyn olennaiseen heikentymiseen. 10

11 Lainmuutoksen vaikutukset opiskelukyvyn tukeminen ammatillisella kuntoutuksella Kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet opiskelussa suoriutumiseksi. Opiskeluun liittyvät vaiheet: hakeutuminen, opiskelu kesken, opintojen loppuunsaattaminen. Edellytyksenä opiskelukyvyn olennainen heikentyminen vähäinen opintojen viivästyminen tai jälkeen jääminen ei vielä täytä edellytyksiä. Opiskelukyvyn tukeminen kuntoutuksena edellyttää, että jäljellä oleva opiskelukyky mahdollistaa opinnoista suoriutumisen kuntoutuksen avulla. 11

12 Ammatillinen kuntoutus muilla toimijoilla Lainmuutos koskee ainoastaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksiä. Työ- ja virkaeläkelaeissa ei tapahdu muutosta ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksissä. Laki julkisesta työvoima- yrityspalvelusta muuttunut

13 Uusien myöntöedellytysten soveltaminen kokonaistilanteen, opiskelukyvyn, työkyvyn ja lääketieteellisen arvioinnin näkökulmasta Ammatillinen kuntoutus

14 Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, Työ/opiskelu Terveys jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Sosiaalinen Työkyky/ Opiskelu kyky Psyykkinen Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. 14 Fyysínen Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen

15 Työkyvyn tarkastelussa käytetään moniulotteista mallia Moniulotteisessa mallissa otetaan huomioon perinteisten tekijöiden( kuten terveys) lisäksi mm. työyhteisö, johtaminen, yhteisöllinen työn hallinta sekä työelämän ulkopuolinen mikro- ja makroympäristö (Gould 2006). Tarkastelu tapahtuu laaja-alaisempana toimintakyvyn arviointina Työkyvyn osa-alueita ovat: työssä jaksaminen, työnhallinta ja osallistuminen Työkyky on yksilöllinen ilmiö sekä yksilön ja hänen työnsä ja työympäristönsä väliseen suhteeseen liittyvä ilmiö Kuntoutuksen viitekehyksessä kuntoutus suunnataan sekä yksilöön että myös työprosessiin ja työyhteisöön 15

16 16 Työkyvyttömyyttä ennustavia tekijöitä Elintapariskit, kuten tupakointi, alkoholin suurkulutus, fyysinen passiivisuus ja ylipaino, ovat monien kroonisten sairauksien taustalla, ja ne ennustavat työkyvyttömyyttä (Kouvonen ym. 2005, Albertsen ym. 2007, Ferrie ym. 2007, Skillgate ym. 2009, Robroek ym. 2010, Vahtera ym. 2010). Suuri sairauspoissaolojen määrä liittyy vahvasti tulevaan työkyyttömyyseläkkeeseen (Kivimäki ym. 2004). Työperäisistä vaaratekijöistä esimerkiksi vuorotyö on yhteydessä sydänsairauksien ja diabeteksen ilmaantumiseen (Kivimäki ym. 2006, 2011). Huonoon työn hallintaan ja työn suuriin vaatimuksiin liittyvä työstressi kytkeytyy sydän- ja psyykkisiin sairauksiin, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin (Hoogendoorn ym. 2000, Kivimäki ym. 2006, 2012, Stansfeld ja Candy 2006, Virtanen ym. 2007, Bonde 2008). Myös heikentynyt koettu työkyky ja aikomus luopua työstä ovat ennustaneet työkyvyn heikkenemistä (Harkonmäki ym. 2009). Heikko ammattiasema on selvästi yhteydessä kroonisten sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin ja työsuhteen määräaikaisuus pitkäaikaisiin terveysongelmiin ja suurentuneeseen kuoleman riskiin (Kivimäki ym. 2003, Matthews ym. 2010)

17 Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä Suomen Lääkärilehti;2010;65(45): Raija Kerätär ja Vappu Karjalainen Pitkäaikaistyöttömillä on runsaasti työllistymiskykyä heikentäviä sairauksia, jotka ovat riittämättömästi hoidettuja. Yleisimpiä olivat mielenterveyden häiriöt. Nämä sairaudet haittaavat huomattavasti toimintakykyä, heikentävät oleellisesti työllistymisen mahdollisuuksia ja pitkään jatkuessaan johtavat jopa työkyvyn lopulliseen menetykseen. Työllistymisen tukitoimiin tulee nykyistä useammin liittää asiakkaan toimintakyvyn arviointiin perustuva laaja työllistymiskykyarvio, jossa hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat voidaan tunnistaa ja ohjata hoitosuositusten mukaisiin toimenpiteisiin ennen ammatillista kuntoutusta tai työllisyyspoliittisia toimenpiteitä. 17

18 Työttömien terveydenhuollon järjestämien Terveydenhuoltolain (1326/2010, 13 ) mukaan Kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. 18

19 Kokonaisvaltaista arviota tehdessä tulisi muistaa lausunnoista Asianmukaiset tutkimukset, diagnostiikka ja hoito tulee olla tehtynä Onko löydettävissä objektiivisesti todettuja toimintakyvyn muutoksia Kuvatut oireet/runsaat vaivat eivät ole yhtä kuin sairaus Ammatillinen kuntoutus ei voi korvata asianmukaista hoitoa, mikä tulee toteutua terveydenhuollossa 19

20 Uusi 7, soveltaminen eri toimenpiteissä Ammatillisen kuntoutuksen sisältö Kansaneläkelaitos järjestää 6 :ssä tarkoitettuna ammatillisena kuntoutuksena: 1) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia; 2) työ- ja koulutuskokeiluja; 3) työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, jonka tavoitteena on mahdollistaa kuntoutujan työssä jatkaminen; 4) työhön valmennusta; 5) perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta ammattiin tai työhön, joka sairauden, vian tai vamman rajoitukset huomioon ottaen on vakuutetulle sopivaa, sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta; 6) muita 1 5 kohdassa lueteltuihin rinnastettavia, opiskelun tai työn kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. 20

21 Työpaikan ja työterveyshuollon roolia korostetaan KKRL 566/2005:Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua työhön valmennusta järjestetään ammatillisena kuntoutuksena silloin, jos työpaikalla suoritetut tai työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäviä. HE 128/2013:Työelämässä olevien osalta arvioinnissa painotettaisiin työpaikan, työterveyshuollon ja terveydenhuollon havaitsemia työssä suoriutumisen vaikeuksia 21

22 Työelämä- ja tasaarvovaliokunnan lausunto 9/2013vp Valiokunta pitää tärkeänä, että etenevissä sairauksissa sairauden ennuste ja vaikutus työkykyyn otetaan huomioon riittävän varhain, jotta henkilön työkyky voidaan kuntoutuksella turvata. Valiokunta huomauttaa, että etenkään nuorelle henkilölle vamma tai etenevä sairaus ei kuitenkaan perusteetta saa muodostua esteeksi valita kiinnostuksen kohteen mukainen opiskelu- tai työura Työelämälle on myös ominaista, että työuraa vaihdetaan elämän aikana, ja valiokunta pitää tärkeänä, että työuran vaihtamisen mahdollisuus turvataan myös ammatillisessa kuntoutuksessa. 22

23 HE 128/2013 Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien heikentymistä arvioitaessa Jos henkilö ei ole vielä ollut työelämässä, koulutusta harkittaessa riittäisi, että henkilön kokonaisvaltainen tilanne aiheuttaisi olennaisia rajoituksia ammatin ja työnvalinnassa 23

24 Ammatillinen kuntoutus yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa Tavoitteena, että tarpeen mukaan ammatillinen kuntoutus toteutetaan rinnakkain muiden henkilön tilannetta tukevien toimenpiteiden kanssa, esim. psykoterapian rinnalla. Henkilön oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ei estä Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta, jos tavoitteena on työhön paluun mahdollistaminen Olennainen lisäansio eläkkeen lisäksi (arvioidaan samalla tavalla kuin aiemmin) 24

25 Työkykyyn vaikuttavat Kaikki yleiset kansansairaudet heikentävät työkykyä Mielenterveydenhäiriöt (etenkin psykoosit, masennus) Selkä- ja niskasairaudet, nivelrikko Sydän- ja verisuonisairaudet Diabetes Neurologiset sairaudet Päihdesairaudet Elämäntavat Tupakointi Päihteet Liikkumattomuus Ylipaino Ammatilliset valmiudet, koulutustaso Työelämän tekijät 25

26 Psyykkinen toimintakyky Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tuntea, kokea,muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja 26

27 Fyysinen toimintakyky Tarkoitetaan kykyä suoriutua itsensä kannalta olennaisista fyysisistä toiminnoista omassa toimintaympäristössään 27

28 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky ( tai sen rajoitteet) ilmenee yksilön (yksilötekijöiden kuten sosiaaliset taidot, temperamentti, motiivit, tavoitteet, arvostukset) ja sosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa Se ilmenee toimijuutena mm. vuorovaikutuksessa sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena sekä yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina 28

29 Tapaus1. Kuntoutustutkimus Risto 44-v. Lannerankarikko (M47.82), krooninen alaselkäkipu Lannerankartg: lumbosakraaliväli melkein hävinnyt, LIV-V-väli on selkeästi madaltunut, näiden reunoilla vähäistä reaktiivista muutosta, kahden alimman välin graavi diskusgeneraatio. Terveys/Sairaus Työ Koulutus/työ:peru skoulu, työllistämistöissä mm. rakennuksilla, vahtimestarina. Viimeiset 2 v. atk-korjaus-ja huoltotehtävissä kuntouttavassa työtoiminnassa Fysioterapia ei aiheellinen, hoitona tulehduskipulääkitys ja lihaskunnon harjoittelu Ei aiempaa lääkinnällistä tai Kelan ammatillista kuntoutusta 29 Sosiaalinen Vahvuuksina hyvät käden taidot, erityinen kiinnostus tekniikkaan Työkyky Fyysinen Psyykkinen Ei psyyken ongelmia, auttavainen, toimii ryhmässä Ei kykene istumaan tai seisomaan pitkiä aikoja, ei nosta painavia tavaroita. Ei pärjää kokopäiväisesti atkhuoltotehtävissä kuntouttavassa työtoiminnassa TUKEVAtyöhönvalmennussäätiössä, toistuvia poissaoloja. Kuntouttavassa työtoiminnassa vähennetty työpäivien määrä 3 pv/vk a 4 tuntia selkävaivojen takia.

30 Mitä huomioidaan uusien ammatillisten myöntöedellytysten perusteella? Tapaus Risto 44-v. Työkyvyn olennaisessa heikentymisessä huomioitava selkäsairauden lisäksi se, että fyysisen toimintakyvyn (osatyökykyinen) aleneminen vaikuttaa jo nyt työpäivän kestoon ja määriin kuntouttavassa työtoiminnassa, mikä taas heikentää työllistymistä sekä ansiomahdollisuuksia huomioitava kuntouttavasta työtoiminnasta saatu näyttö Risto on nuori ja kouluttamaton, työikää runsaasti jäljellä Ristolla on itsellään motivaatio päästä työelämään, mutta haluaa selvittää: voidaanko työkykyä ja sen rajoitteita parantaa kuntoutuksen keinoin? miten atk-ala soveltuu hänelle ja onko hänen mahdollista kouluttautua atk-huoltotehtäviin? Kuntoutustutkimus voidaan uuden lain perusteella myöntää 30

31 Tapaus 2. Koulutus Niina,25-vuotias F32.1 keskivaikea masennus Epäily pakko-oireisesta häiriöstä Hoidettu viiden vuoden ajan 19-vuotiaana ensimmäinen masennusjakso, Hoito opiskelijaterveydenhuollossa,lääkitys 24-vuotiaana suisidiyritys viiltelemällä,sairaalahoito ja senjälkeen psykiatrian pkl hoidot Haku hetkellä : psyk pkl tukix1 viikko + lääkitys Terveys/Sairaus Ylioppilaskirjoitusten jälkeen aloitti liikunnanohjaajan opinnot, keskeytyvät polvien vaivaan (operoitiin) 21-vuotiaana aloitti toimintaterapeuttiopinnot, keskeytyivät masennuksen vuoksi 25-vuotiaana aloitti 2 vuotisen kosmetologikoulutuksen ja sitä hakee ammatillisena kuntoutuksena,iltaopiskelua Opiskelu Sosiaalinen Opiskelukyky Psyykkinen Fyysinen Masennuksen vuoksi yhdet opinnot keskeytyneet Lyhyessä työsuhteessa tullut ristiriitoja 31 Polvi ei kestä kovaa fyysistä rasitusta, kipeytyy

32 Mitä huomioidaan uusien ammatillisten myöntöedellytysten perusteella? Tapaus Niina, 25 vuotta Pitkäkestoinen masennus, sairauden aaltoilua, hakuvaiheessa katsottu, että riittävästi toipunut, kykenee opiskelemaan Kahdet keskeytyneet opinnot, fyysisen ja psyykkisen sairauden vuoksi Nyt hakeutunut alalle, mikä ei ole henkisesti niin kuormittavaa kuin toimintaterapeuttityö, eikä myöskään fyysisesti Uudelleen koulutus kosmetologiksi voidaan uuden lain mukaan myöntää 32

33 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos - soveltaminen työeläkeasiakkaiden ja työttömien asiakkaiden kohdalla

34 Yhteistyö työkyvyn ja työllistymisen tukemiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37) Työllistymisen tuen käynnistäminen samanaikaisesti tai osittain samanaikaisesti ammatillisen kuntoutuksen kanssa edellyttää työeläkelaitosten, Kelan ja TE-toimiston nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa TE-palvelujen kytkeminen Kelan ja työeläkelaitoksen palveluihin edellyttää virkailijayhteistyötä asiakkaan kuntoutussuunnitelman tekemisessä ja tapauskohtaista räätälöintiä. Virkailijayhteistyötä tulee edistää sopimalla yhteyshenkilöistä ja säännöllisestä yhteydenpidosta. 34 Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kela laativat alkuvuonna 2014 yhteisen ohjeen Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluista ja niihin ohjaamisesta. Ohje vahvistaa Kelan ja TE-toimiston yhteistyötä asiakasohjauksessa.

35 Osatyökykyiset TE-toimistoissa ( Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37) TE-toimistoissa oli lokakuussa 2013 asiakkaina n työnhakijaa, joilla vamman tai sairauden arvioitiin vaikeuttavan työn saamista. Työnhakijoiksi oli rekisteröitynyt n. 500 henkilöä, joiden etuutena oli tk-eläke tai kuntoutustuki. TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät, joiden työkyky tulee arvioida ja ohjata heidät terveystarkastukseen. 4/2013 TEM:n TE-toimistoille teettämässä kyselyssä TE-toimistot arvioivat, että työttömistä työnhakijoista n. 30% kuuluu terveystarkastuksiin ohjattavien piiriin. 35

36 Palvelulinjoittain TE-toimiston asiakkaat, joilla merkittävä työllistymiseen vaikuttava sairaus Palvelulinjoittain TE-toimiston asiakkaat, joille merkitty työllistymiseen vaikuttava vamma tai sairaus (lokakuu 2013) Työnvälitys- ja yrityspalvelut Osaamisen kehittämispalvelut Tuetun työllistymisen palvelut ei määriteltyä palvelulinjaa yhteensä työssä työttömänä työvoiman ulkopuolella työttömyyseläkkeellä palveluissa yhteensä Sisältäen lomautetut ja lyhennetyllä työviikolla työssä olevat 2 Sisältäen palkkatuetussa työssä, työllistymistä edistävissä palveluissa ja koulutuksessa olevat Työhönvalmentajan yksilöllinen tuki 36 Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut ja koulutus Uravalmennus, koulutus- ja työkokeilu, työvoimakoulutus ja työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus.

37 Kelan ammatillinen kuntoutus >< TE-toimiston palvelut 1/3 Vanha KKRL 6 :n 2 mom: Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012), työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. Uusi KKRL 6 :n 2 mom: Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. 37

38 Kelan ammatillinen kuntoutus >< TE-toimiston palvelut 2/3 Taustalla lainmuutos (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 ( Laissa ei enää termiä ammatillinen kuntoutus). TE-toimistojen tarjoamat palvelut ovat on harkinnanvaraisia. Kelan ammatillinen kuntoutus on lakisääteistä -> jos myöntöedellytykset täyttyvät henkilölle tulee myöntää Kelan ammatillinen kuntoutus. Vanhan momentin seurauksena asiakkaita on ohjattu luukulta toiselle. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa oikea-aikainen ja riittävän varhainen kuntoutus myös osatyökykyisille työttömille. 38

39 Kelan ammatillinen kuntoutus >< TE-toimiston palvelut 3/3 Huomioitavia seikkoja ammatillisen kuntoutuksen myöntämisessä työttömille: Kelalle kuuluu osatyökykyisen työttömän kuntouttaminen työkykyiseksi. Työllistymispalvelut vanhaan tapaan TE-toimistoilla. Lainmuutoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että kaikki työttömät saisivat jatkossa esim. työkokeilun Kelasta. Työttömyys yksistään ei ole peruste Kelan ammatilliselle kuntoutukselle -> samat myöntöedellytykset kuin muillakin asiakkailla. 39

40 Kelan ammatillinen kuntoutus >< Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus 1/5 UUSI KKRL 6 :n 2 mom: Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. Lainmuutoksen myötä muutosta ei tapahdu Kelan ja työeläkelaitosten välisessä vastuunjaossa. Työeläkelaitoksilla on yhä päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka: Ovat edelleen työelämässä tai Ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. 40

41 Kelan ammatillinen kuntoutus >< Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus 2/5 Lainmuutos koskee ainoastaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksiä. Työ- ja virkaeläkelaeissa ei tapahdu muutosta ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksissä. Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö asiakkaiden kuntoutusasioissa jatkuu kuten ennenkin. 41

42 Kelan ammatillinen kuntoutus >< Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus 3/5 Kela vastaa yhä joidenkin kuntoutustoimenpiteiden järjestämisestä niille asiakkaille, jotka muuten kuuluvat työeläkelaitosten vastuulle. Näitä kuntoutustoimenpiteitä ovat seuraavat: opiskelun ja työn apuvälineet ( 8 ) näkövammaisten asiakkaiden kuntoutustutkimukset MT-työhönvalmennus ryhmämuotoinen kuntoutus, kuten kurssit Tyk-kuntoutus. 42

43 43 Kelan ammatillinen kuntoutus >< Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus 4/5 Jos työeläkelaitos hylkää asiakkaan hakemuksen voidaan asian käsittelyä jatkaa Kelassa ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeen (KU 101) perusteella. Kelassa tulee olla päätös hylystä/tai myönnöstä ( oikeus/kuntoutussuunnitelma) Työeläkelaitosten ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset ovat erilaiset. Kelan myöntöedellytykset ovat lievemmät kuin työeläkelaitosten myöntöedellytykset. Asiakas voi saada ammatillisen kuntoutuksen Kelasta vaikka on saanut työeläkelaitokselta hylkäävän päätöksen. Esim. jos asiakkaan ammatillinen kuntoutus on hylätty työeläkelaitoksessa sillä perusteella ettei asiakkaalla ole työkyvyttömyyden uhkaa, saattaa hänen työkykynsä olla kuitenkin olennaisesti heikentynyt KKRL 6 :ssä tarkoitetulla tavalla. > Jos edellytykset täyttyvät Kela myöntää ammatillisen kuntoutuksen.

44 Kelan ammatillinen kuntoutus >< Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus 5/5 Huomioitava, että myös tarkoituksenmukaisuutta koskeva pykälä on erilainen: Työeläkelaki 25 2 mom: Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä. KKRL 6 4 mom: Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen. 44

45 Esimerkki Anniina 25v. Diagnoosit: L 24.0 (Pesuaineiden aiheuttama, ei allerginen ihottuma) L24.8 (Muun aineen aiheuttama ei-allerginen kosketusihottuma) L 20.9 (Määrittämätön atooppinen ihottuma) Sairauden kulku: Atooppinen ihottuma lapsena, rauhoittui murrosiäissä Käsi-ihottumaa ensimmäisen 21-vuotiaan(v.2009). Pysyi poissa äitiysloman aikana ja puhkesi uudelleen 2011 uudessa keittiötyössä, jossa paljon märkätyötä. Ttl ohjannut ammattitautiselvityksiin AT-pkl selvitykset 2012: AT-pkl:n seurannassa ihottuma on 2 kertaa rauhoittunut pitkällä sairaslomalla ja uusinut työssä 45 Vuonna 2007 valmistunut ravintolakokiksi Kokin töitä v.2007 lähtien Ei muuta työkokemusta tai koulutusta Asiakkaan mukaan työkkäristä on todettu ettei asiakkaan työkokemuksella hänelle ole muita töitä tarjolla.

46 Esimerkki Anniina 25v. Koulutus ja työ: Valmistunut ravintolakokiksi 19-vuotiaana (v. 2007)(hotellija ravintola-alan perustutkinto) Ei muuta koulutusta Tehnyt kokin töitä vuodesta 2007 alkaen. Ei muuta työkokemusta TE-toimistosta on todettu, ettei asiakkaan työkokemuksella ole muuta kuin kokin työtä tarjolla. 46

47 Esimerkki Anniina 25v. 9/2012 pidetty kolmikantaneuvottelu, jossa todettu, että keittäjänä altistuu märkätyölle eikä korvaavaa työtä ole tarjolla. Ei suositella palaavan entiseen keittiötyöhön. Ihotautien erikoislääkäri todennut, että ennuste työssä selviytymisen suhteen on huono ja selkeästi kyseessä uhka tulla lähivuosina työkyvyttömäksi. Ammatillinen kuntoutus kuivaan ja siistiin työhön, johon ei liity toistuvan käsienpesun tarvetta eikä hautovien suojakäsineiden tarvetta on aiheellinen. 47

48 Esimerkki Anniina 25v. 48 Lakisääteinen tapaturmavakuutusyhtiö on korvannut käsien työperäisen ärsytysekseeman ammattitautina. Katsottu, että kyseessä on ohimenevästi korvattava ammattitauti. Korvattu työkyvyttömyysajat asti ja hoitokulut asti. Tämän jälkeisiä kuluja ei ole korvattu, koska on katsottu, että ihottuma ei liity ärsytyskosketusihottumaan vaan johtuu sairausperäisestä atooppisesta ihottumaoireilusta. Ammatillisen kuntoutuksen lakisääteinen tapaturmavak.yhtiö on hylännyt. Samoin tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta. Katsottu, että ammatillisen kuntoutuksen tarve johtuu pääosin sairausperäisestä oireilusta, eikä näin ollen ole korvattava ammattitaudin johdosta.

49 Esimerkki Anniina 25v. Myös työeläkevakuutusyhtiö on hylännyt kuntoutushakemuksen. Samoin muutoksenhakulautakunta: Asiakkaalla ei ole todettavissa sellaista sairautta, joka aiheuttaisi lähivuosina tk-uhkan. Asiakkaan voidaan edellyttää hakeutuvan työhistoriansa sekä ammatillisen koulutuksensa mahdollistavaan ja terveydentilalle paremmin sopivaan työhön. 49

50 Vastaus esimerkki Anniina 25v. Asiakkaan työkyky on olennaisesti heikentynyt kokin työhön. Asiakkaalla ei ole muuta koulutusta. Asiakkaalla ei ole myöskään työhistoriaa muista kuin kokin töistä. Asiakas on nuori ja motivoitunut kouluttautumaan uudelleen. Merkonomin tutkinto mahdollistaa työskentelyn kuivassa ja siistissä toimistotyössä. Merkonomin koulutus on puollettavissa ammatillisena kuntoutuksena. 50

51 Eri toimijoiden palvelut asiakkaan asiassa Kelan ammatillisen kuntoutuksen standardeissa painotetaan jo tällä hetkellä palveluntuottajan ja TEtoimiston välistä yhteistyötä kuntoutujan jatkosuunnitelmia mietittäessä. Myös asiakkaan kuntoutushakemuksen käsittelyn yhteydessä asiakkaan tilannetta tulisi miettiä laajaalaisesti niin Kelan omien etuuksien, kuin myös muiden toimijoiden tarjoamien etuuksien osalta. Esimerkiksi TE-toimiston työhönvalmentajan käyttö työllistymisen tukemiseksi. 51

52 Kiitos mielenkiinnosta kaikille! Yhteistyöterveisin: Kela