SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä



Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA

Suomen vesialan. kansainvälinen strategia. Ulkoasiainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Sosten arviointifoorumi Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

LARK alkutilannekartoitus

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Kansainvälistymisen strategiat hallinnossa

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

Toimintasuunnitelma 2012

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Tekesin tutkimushaut 2012

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

D3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa?

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa luvulla

Alkoholiohjelma

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

TAKO-strategia ja toimintavuosi TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Strategia Suomen YK-Nuoret

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pirkanmaan ELO strategia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry.

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS päivitetty )

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä Jari Karppinen

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

KUMPPANUUSBAROMETRI

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Toimintasuunnitelma. Socom

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Strategiset tutkimusavaukset kuulumisia Tekesistä EEMELI-työpaja VTT, Micronova Markku Heimbürger Asiantuntija

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia Tampereen kaupunki

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Kuopion perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma Tiivistelmä

Interreg Itämeren alue

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

TOIMINTASUUNNITELMA. VaLa Vastuullinen Lahjoittaminen ry AnDo Ansvarsfullt Donerande rf. Vastuullinen Lahjoittaminen ry / Ansvarsfullt Donerande rf

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Sisältä ketterä markkinoilla vahva

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Transkriptio:

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008

Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät yhdessä kumppaneidensa kanssa veteen liittyvän turvattomuuden syntymistä. Vesialan toiminta pohjaa kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin sekä kestävän kehityksen, hyvien hallintotapojen ja tasa arvon edistämiseen. Suomalaisen vesialan kansainvälisessä toiminnassa yhdistyvät kumppaneidemme tarpeet sekä suomalainen erityisosaaminen soveltavalla tavalla. Vesialan osaaminen on kansainvälisesti korkealla tasolla ja hyvin profiloitua. Kansainvälisen toiminnan painopisteet ja eri toimijoiden rooli niiden toteuttamisessa on selkeästi määritelty. Yllä olevaa visiota voidaan kuvata yksityiskohtaisemmin viiden avainsanan avulla, jotka tarkentavat vision tavoitteita ja muodostavat rungon vision käytännön toteuttamiselle. Avainsanat ja niiden määrittelyt ovat: VASTUULLISUUS & VAIKUTTAVUUS Suomalainen vesiala toimii vastuullisesti ja alan vaikuttavuus sekä kytkös yhteiskuntien ja ympäristön tarpeisiin eri konteksteissa on hyvä. Toimintaa ohjaa tarvelähtöisyys sekä herkkyys paikallisille oloille. Tämän takaamiseksi vesiala toimii poikkisektoraalisesti ja yhdistää vahvan erityisosaamisen laajempaan toimintaympäristön ymmärrykseen, myös varsinaisen vesialan ulkopuolelle. KUMPPANUUS Suomen vesialan kansainvälinen toiminta rakentuu pitkäkestoisille ja tasavertaisille kumppanuuksille. Eri tilanteisiin ja tarpeisiin parhaiten sopivia yhteistyön muotoja pyritään löytämään ennakkoluulottomalla tavalla. Vesialan kansainvälisen toiminnan perustana on eri tahojen välinen läheinen yhteistyö kotimaassa. PROFILOITUMINEN & TUNNETTAVUUS Suomi tunnetaan toimijana, jonka tavoitteena on veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen pitkäkestoisten kumppanuuksien avulla. Tämän varmistamiseksi suomalainen vesiala keskittää toimintaansa temaattisiin painopistealueisiin, joissa yhdistyvät innovatiivisella tavalla kumppaneidemme tarpeet ja suomalainen erityisosaaminen. Vesialan lähestymis ja toimintatavat riippuvat aina paikallisista oloista ja kattavat monipuolisesti erilaisia yhteistyön ja toiminnan muotoja. Yllä kuvatun vision ja sen avainsanojen saavuttaminen vaatii konkreettisia osatavoitteita, eräänlaisia toteuttamisen askelmerkkejä. Seuraavassa esitetään tällaiset askelmerkit eri avainsanoille sekä lyhyellä (1 5 vuotta) että keskipitkällä (5 10 vuotta) aikavälillä. Koska vision avainsanat ovat toisiaan täydentäviä, myös askelmerkeissä on tiettyä samankaltaisuutta ja ne tuleekin siksi nähdä toisiaan vahvasti tukevina. 1 P age

Veteen liittyvä turvattomuus? Visio nostaa ns. veteen liittyvän turvattomuuden ehkäisemisen toisin sanoen vesiturvallisuuden suomalaisen vesialan kansainväliseksi tavoitteeksi ja pääteemaksi, jonka avulla alaa myös profiloidaan. Veteen liittyvällä turvattomuudella tarkoitetaan strategiassa veteen kytkeytyviä, yksittäisten ihmisten tai ryhmien turvattomuutta eri tavoilla lisääviä tekijöitä. Veteen liittyvää turvattomuutta aiheuttavia tekijöitä ovat erityisesti puhtaan veden ja sanitaation puutteen ja niihin liittyvien terveysongelmien aiheuttama turvattomuus, veden eri käyttömuotojen välille syntyvät konfliktit, veden laatuun sekä ekosysteemien tilaan liittyvät ongelmat, kansainväliset vesionnettomuudet, rajavesistöjen käyttöön liittyvät kiistat sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät veteen eri tavoin kytkeytyvät ongelmatilanteet. Tällaiset eri tavoin turvattomuutta aiheuttavat tekijät ovat kansainvälisesti ajatellen erittäin ajankohtaisia ja niiden ehkäisemiselle on siten selkeä tarve. Veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen vaatii monitahoisia ratkaisuja, joissa poikkileikkaavalla tavalla kartoitetaan turvattomuutta aiheuttavat syyt sekä pyritään tarjoamaan keinoja erityisesti turvattomuutta aiheuttavien ns. perimmäisten syiden (root causes) ratkaisemiseen. Usein tällaiset syyt ja niiden ratkaisut löytyvät varsinaisen vesialan ulkopuolelta. Keinovalikoima näiden syiden ratkaisemiseen määrittyy tapauskohtaisesti, mutta lähtökohtana ratkaisujen etsimisessä tulee olla kestävän kehityksen, hyvien hallintotapojen ja tasa arvon edistäminen. Veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen kytkeytyy läheisesti myös ns. vesidiplomatian käsitteeseen. Vesidiplomatialla tarkoitetaan erityisesti konfliktien ehkäisyssä ja sovittelussa saadun kokemuksen soveltamista vesiongelmien ehkäisemiseen. Tämän lisäksi tärkeää on Suomen yleensä puolueettomaksi koetun roolin sekä paikallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjen lakien ja käytäntöjen hyödyntäminen riitatilanteiden ratkaisemisessa. Vesidiplomatian tavoitteena on siis veteen liittyvän turvattomuuden ehkäiseminen keskittymällä etenkin veteen ja sen käyttöön kytkeytyvien valtasuhteiden ja poliittisten kytkösten tunnistamiseen ja niistä kumpuavien ristiriitojen ratkaisuun. 2 P age

Liite. Avainsanojen alla määritellyt tavoitteet ja niiden toteuttamisen yleiset mittarit Strategian toteuttamisen seuranta vaatii paitsi selkeästi määriteltyjä tavoitteita, myös sitä että tavoitteiden toteutuminen on tavalla tai toisella mitattavissa, ja toimintaa voidaan siten kehittää ja mahdollisiin ongelmakohtiin puuttua. Tässä liitteessä olevat taulukot kuvaavat yleisiä mittareita/indikaattoreita avainsanojen alla määriteltyjen tavoitteiden toteutumiselle. Koska monet strategiassa kuvatuista tavoitteista ovat toisiaan tukevia ja siten osin päällekkäisiä, myös mittareissa löytyy monia yhdenmukaisuuksia. Valtaosa taulukossa kuvatuista mittareista on laadullisia ja kuvailevia ja osin jopa itsestäänselviä. Toisaalta monet strategiassa kuvatuista tavoitteista ovat sen verran yleisellä tasolla, että yksityiskohtaisten, määrällisten mittareiden asettaminen ei useimpien tavoitteiden kohdalla ole edes mielekästä. Tässä liitteessä esimerkkinä olevan taulukon tavoitteena onkin varmistaa, että strategian avainsanojen alla määritellyt tavoitteet ovat ylipäänsä tunnistettavissa, niiden toteuttamiselle pystytään asettamaan jonkinlainen mittari ja että tavoitteiden toteuttamista voidaan siten seurata. VASTUULLISUUS & VAIKUTTAVUUS Tavoite Lyhyen aikavälin tavoitteet Suomalaiset toimijat tekevät pitkäjänteisempää yhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yleinen mittari tavoitteen toteutumiselle Suomen vesialan toimijat tekevät läheistä yhteistyötä keskenään, mieluiten jonkinlaisen yhteistyöverkoston kautta. Kv vesiasioilla on oma selkeä roolinsa ko. verkostossa. Koulutus ja molemminpuolinen oppiminen (etenkin yhteiskunnallinen tutkimus ja koulutus) ovat merkittävässä roolissa kaikessa kvyhteistyössä. Kaikessa vesialan toiminnassa koulutuksella ja molemminpuoliseen oppimiseen pyrkivillä lähestymistavoilla on vahva rooli, joka tunnistetaan jo suunnitteluvaiheessa. Veteen liittyvään yhteiskunnalliseen tutkimukseen ja koulutukseen panostetaan ja yhteiskunnallisilla näkökulmilla on merkittävä rooli vesialan toiminnassa. Suomeen perustetaan vesialan poikkitieteellinen tutkimusohjelma. Suomeen on perustettu vesialan poikkitieteellinen tutkimusohjelma. Vesialan rahoitus rohkaisee poikkisektoraalisuuteen, soveltavuuteen sekä laaja alaiseen yhteistyöhön Vesialan hankkeiden rahoittamiskriteereissä ko. määreet ovat keskeisessä roolissa rahoittajatahosta riippumatta. 3 P age

Pitkän aikavälin tavoitteet Suomalainen vesiala ymmärtää yhteiskuntien ja ympäristön tarpeita ja ongelmakohtia ja pystyy myös vastaamaan niihin. Suomalaiset toimijat ovat vastuullisia ja luotettavia kumppaneita, jotka toimivat yhteistyössä kv kumppaneidensa kanssa. Vesialan toimijoilla on läheiset kytkökset muihin sektoreihin, erityisesti ympäristö, terveys, maatalous, metsäja energiasektoreihin. Vesialan toiminta pohjaa paikallisiin tarpeisiin, ja niiden avulla saadaan aikaan pitkäkestoisia tuloksia. Toiminnan saavuttamia tuloksia evaluoidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja evaluoinnin tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Suomalaisten toimijoiden kv yhteistyö on pitkäjänteistä ja rakentuu tasavertaisille kumppanuuksille. Kts. myös mittarit yllä. Vesialan toiminnassa tehdään nykyhetkeä enemmän yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa myös niin että vesialan toimijat liittyvät osaksi muiden sektoreiden toimintaa. Poikkisektoraalisten vesihankkeiden määrä on nykyhetkeä korkeampi. Perinteinen sektoriajattelu korvataan kokonaisvaltaisemmilla ongelmalähtöisillä lähestymistavoilla aina kun se on mahdollista. Tyypillisen vesialan toiminnan määrittely on aiempaa vaikeampaa, sillä vesialan toimijat ottavat osaa hyvin erilaisiin yhteistyöhankkeisiin sektori ja muiden rajojen yli. Toiminta määritellään yhä enemmän tarve ja ongelmalähtöisesti. KUMPPANUUS Tavoite Lyhyen aikavälin tavoitteet Suomeen muodostetaan vesialan toimijat yhteentuova verekosto, jonka toiminnassa kv vesikysymykset ovat merkittävässä roolissa. Erilaisten institutionaalisten yhteistyömuotojen muodostamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtääviä prosesseja tuetaan aktiivisesti. Kv kumppanimme ovat aktiivisesti mukana strategian toiminnallistamisessa ja tarkempien painopisteiden määrittelyssä. Yleinen mittari tavoitteen toteutumiselle Suomen vesialalle on perustettu toimijat yhteentuova yhteistyöverkosto ja kv vesiasioilla on selkeä rooli verkoston toiminnassa. Vesialan toiminnan rahoituksessa siirrytään hankekohtaisesta tuesta yhä enemmän pitkäjänteistä institutionaalista yhteistyötä tukeviin rahoitusmuotoihin. Toiminnassa hyödynnetään eri rahoituslähteitä ja toiminnan muotoja. Vesialan kv strategia on käännetty ainakin englanniksi ja se on viestitty selkeästi kumppaneillemme. Kumppaneillemme on myös tarjottu mahdollisuus strategian kommentoimiseen etenkin sen toiminnallistamisen osalta. 4 P age

Pitkän aikavälin tavoitteet Suomalaisen vesialan kansallinen yhteistyöverkosto vakiinnuttaa toimintansa ja alan kv toiminta rakentuu pitkäaikaisille kumppanuuksille ja verkostomaiselle yhteistyölle Tuetaan tutkimus ja koulutushankkeita sekä nuorten ammattilaisten työskentelyä kvjärjestöissä. Suomen vesialan yhteistyöverkosto on vakiinnuttanut asemansa, ja verkostolla on selkeä koordinaatiotaho sekä riittävästi resursseja yhteistyön edistämiseen ja ylläpitämiseen. Vesialan toimintaa kuvaavat yhä selkeämmin pitkäjänteiset kumppanuudet. Tutkimuksella ja koulutuksella on selkeä rooli ja riittävästi resursseja. Sekä vaihtoa että kv järjestöissä työskentelyä varten on olemassa selkeitä tukirakenteita (ml. rahoitus) ja ko. aktiviteetteihin osallistuvien määrä on nykyhetkeä suurempi. PROFILOITUMINEN & TUNNETTAVUUS Tavoite Lyhyen aikavälin tavoitteet Tunnistetaan rajattu määrä temaattisia painopistealueita, jotka tukevat veteen liittyvän turvattomuuden ehkäisemistä. Vesialan toimijoille on saatavilla ns. siemenrahaa mahdollisille painopistealueille suunnattujen esimerkkihankkeiden toteuttamiselle. Vesialan näkyvyyden lisäämiseksi vesialalle valmistellaan viestintäsuunnitelma. Pitkän aikavälin tavoitteet Suomalainen vesiala on profiloitu kansainvälisesti veteen liittyvän turvattomuuden ehkäisemisen ja siihen liittyvien painopistealueiden kautta. Pääteeman ja sitä tukevien painopistealueiden ympärille rakennetaan pitkäkestoisia kumppanuuksia ja tapahtumia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vesialalla tunnistetaan uusia painopistealueita, jotka ovat tärkeitä kumppanimaissamme ja joissa Suomen vesialalla on erityisesti annettavaa. Yleinen mittari tavoitteen toteutumiselle Suomen vesialalla on tämän strategian pohjalta määritelty selkeät painopistealueet, ja ne ovat sekä alan toimijoiden että yhteistyökumppaneiden tiedossa. Vesialalla on riittävästi rahoitusta painopistealueille suunnattujen esimerkkihankkeiden toteuttamiselle ja niistä saatujen kokemusten jakamiselle. Vesialalle on laadittu viestintäsuunnitelma, joka tukee osaltaan tämän strategian toiminnallistamista ja jonka toteuttamiselle on määritelty selkeä vastuutaho. Suomen vesiala tunnetaan erityisesti veteen liittyvän turvattomuuden ehkäisemiseen yhdessä kvkumppaneidensa kanssa pyrkivistä toimistaan. Vesialan kv kumppanuudet ja tapahtumat rakentuvat erityisesti strategiassa tunnistettujen painopisteiden ympärille. Vesialan toimintaa ja yhteistyötä ohjaavat jo tunnistettujen painopistealueiden ohella uudet, nousevat painopistealueet, joita pyritään tunnistamaan ennakkoluulottamalla tavalla. 5 P age