TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 2. EDUNVALVONTA 2.1 Neuvottelutoiminta 2.2 Asiantuntijatyö 2.3 Esimiestyö ja johtaminen 2.4 Työttömät ja työttömyysuhan alaiset jäsenet 2.5 Opiskelijoiden edunvalvonta 2.6 Koulutuspoliittinen edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 3. JÄSENTOIMINTA 3.1 Liittovaltuusto 3.2 Toimikunnat 3.3 Jäsenjärjestöt 3.3.1 Järjestöpäivät ja paikallistoiminta 3.3.2 Opiskelijatoiminta 3.4 Senioritoiminta 4. VIESTINTÄ 5. JÄSENPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 6. TALOUS JA HALLINTO 1
1. YLEISTÄ Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on yhteiskunnallisella alalla toimivien, yliopistotutkinnon suorittaneiden ammatillinen etujärjestö. Tässä tarkoituksessa liitto ajaa jäsentensä ammatillisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja työmarkkinoilla. Päämääränä on vahvistaa jäsenten työmarkkina-asemaa, neuvoa jäseniä palvelussuhdeasioissa ja kohottaa sekä vahvistaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja ammatti-identiteettiään. Liitto edistää erityisesti yhteiskunnalliselta koulutusalalta valmistuneiden järjestäytymistä. Vuoden 2014 toiminnan painopisteitä ovat - asiantuntija- ja esimiestyön tukeminen - työttömien ja työttömyysuhan alaisten jäsenten palvelutarpeen selvittäminen ja palvelutarjonnan vahvistaminen - koulutuspoliittisen edunvalvonnan ja yliopistoyhteyksien vahvistaminen - imagokampanjan jatkaminen alan identiteetin vahvistamiseksi - luottamusmiesten työn tukeminen - liiton jäsenten aktivoiminen liiton toimintaan osallistumiseksi 2
2. EDUNVALVONTA Edunvalvonnan tavoitteena on, että jäsenistöllä on tietojensa, taitojensa, vastuunsa ja työpanoksensa edellyttämä asema, arvostus ja toimeentulo sekä asianmukainen toimintaympäristö. 2.1 Neuvottelutoiminta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset neuvoteltiin 25.10.2013 mennessä. Liiton jäsenistöä koskevat työ- ja virkaehtosopimukset ovat pääsääntöisesti voimassa vuoden 2017 alkuun saakka ja palkankorotukset on määritetty vuosille 2014 ja 2015. Neuvottelu- ja sopimustoimintaa toteutetaan pääsääntöisesti Akava ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n ja Julkisen Sektorin Esimiehet ja Asiantuntijat JEA ry:n kautta. Voimassa olevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu useista työehtosopimusten ja työelämän kehittämiseen liittyvistä työryhmistä ja liitto osallistuu edellä mainittujen järjestöjen välityksellä tähän kehitystyöhön. Liitto seuraa ja jäsenkunnan edun niin vaatiessa osallistuu keskusteluun uusien yhteistyömuotojen kehittämisestä. Liitto osallistuu edelleen aktiivisesti Akavan toimintamallien uudistamiseen ja yhteistyöhön eri liittokokonaisuuksissa. Työpaikkatason luottamushenkilöiden työtä tuetaan sekä neuvonta- ja koulutustoiminnalla että taloudellisin resurssein. Tehdään luottamushenkilöille kysely heidän toiveistaan liiton suuntaan ja kehitetään luottamusmiesten palvelua tulosten pohjalta. Edunvalvonnan tavoitteiden tukena hyödynnetään vuotuisen työmarkkinatutkimuksen, opintoalasta tehtävän tilastotutkimuksen ja muita alaa koskevia tuloksia. Tutkimustuloksista viestitään laajasti jäsenistölle ja muille kohderyhmille. Jatketaan neuvottelujärjestöjen kanssa sektorikohtaisten tiedotteiden lähettämistä. Liiton tutkimustoiminnasta ja sen tavoitteista laaditaan erillinen selvitys. Liiton edunvalvontatoiminnan tukena on aiemmin kokeiltu työnantajasektorikohtaisia taustaryhmiä. Muutos työmarkkinoilla on pienentänyt toimialojen välisiä eroja. 3
Työmarkkinoiden ilmiöitä ja tavoitteenasettelua on tarkoituksenmukaista tarkastella toimialarajat ylittäen. Tätä toimintaa varten perustetaan eri toimialoja tasapuolisesti edustava työmarkkinatoimikunta. 2.2 Asiantuntijatyö Lähes 2/3 liiton työmarkkinoilla olevasta jäsenkunnasta työskentelee erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Valtaosalla jäsenistä työ on perinteistä palkansaajatyötä, mutta enenevässä määrin jäsenkuntaa on myös perinteisen palkkatyön ulkopuolella vuokratyössä sekä toisaalta toimeksiantosopimuksin tai yrittäjänä itsensä työllistävinä. Kehitetään liiton koulutustarjontaa yhteistyökumppanien kanssa tukemaan asiantuntijatyötä. Koulutuksia järjestetään sellaisista aihepiireistä, jotka lisäävät liiton jäsenten valmiuksia työelämässä. Jatketaan koulutusaiheiden kartoitusta jäsenkyselyiden ja suoran palautteen pohjalta. Järjestetään jäsenistön tarpeelliseksi kokemia koulutuksia muun muassa konfliktien ratkaisuista, kehityskeskusteluista, oman osaamisen tunnistamisesta ja työhyvinvoinnista työpaikan muutostilanteissa. Osa koulutuksista järjestetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toteutetaan koulutuksia myös yhteistyössä muiden akavalaisten liittojen kanssa ja osallistutaan liittojen yhteiseen alueelliseen koulutustarjontaan, jota markkinoidaan jäsenistölle aktiivisesti sekä tuetaan taloudellisesti. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään webinaareja, jotta osallistuminen koulutuksiin olisi mahdollista myös pienemmillä paikkakunnilla. Jatketaan pian valmistumassa oleville opiskelijoille suunnattua mentorointia. Pyritään käynnistämään mentorointiohjelma juuri työelämään siirtyneille jäsenille tukemaan ammatillista kasvua. Tämä pyritään toteuttamaan ryhmämentorointina, jolloin yhdellä mentorilla on useampia aktoreita. Edunvalvontateemoja käsitellään jäsenlehden artikkeleissa, joissa tuodaan näkyvästi esiin liiton näkökulma ja asiantuntemus. Liiton päättävistä elimistä ja tulevasta edunvalvonnan taustaryhmästä nousevista teemoista laaditaan kannanottoja julkisen keskustelun 4
käynnistämiseksi. 2.3 Esimiestyö ja johtaminen Johtaminen ja esimiestyö luovat pohjan koko työyhteisön hyvinvoinnille. Liiton työssäkäyvästä jäsenistöstä noin kolmasosa toimii erilaisissa johtotehtävissä. Esimiestyö ja johtaminen ovat yksi liiton teemallisista painopisteistä. Tehtävien hoitoa vaikeuttaa tällä hetkellä erityisesti organisaatioiden jatkuva muutostila. Myöskään varsinaiseen esimiestyöhön ei aina riitä tarpeeksi aikaa. Erityisesti työaikaan ja matkaaikoihin sekä niiden korvauksiin liittyvät kysymykset ovat esimiesten kohdalla keskeisiä. Johtajina ja esimiehiä toimivien edunvalvontaa edistetään tarjoamalla heille tietoa ja tukea, jotta he voivat paremmin menestyä tehtävissään. Järjestetään esimiehille suunnattua sovittelun koulutusta. Pyritään järjestämään myös esimiesnäkökulmasta suunnattua koulutusta kehityskeskusteluista. Otetaan johtaminen Uraan teemanumeroksi ja pidetään teemaa esillä laajemminkin lehdessä ja kannanotoissa. Esimies- ja johtotehtävissä oleville jäsenille viestitään heille suunnatusta lisääntyneestä koulutustarjonnasta. Teemasta viestimällä liitto haluaa vaikuttaa hyvien johtamistaitojen ja työhyvinvoinnin leviämiseen laajalti eri työyhteisöihin. Osallistutaan sekä kannustetaan jäsenistöä osallistumaan Akavan esimiesverkoston, Työhyvinvointifoorumin ja sen alaisen Johtamisen kehittämisverkoston toimintaan. 2.4 Työttömät ja työttömyysuhan alaiset jäsenet Yhteiskunta-alan koulutettujen työllisyystilanne on säilynyt edelleen pääosin hyvänä. Erityisesti julkiseen talouteen kohdistuvat säästöpaineet voivat kuitenkin muuttaa tilannetta nopeastikin. Liitto varautuu tarvittaessa palvelutarjonnan muutoksiin siten, että työttömiä ja työttömyysuhan alaisia jäseniä voitaisiin palvella entistä paremmin. Tehdään kysely työttömille jäsenille heidän palvelutarpeestaan. Liitto on aktiivisesti mukana Omaehtoisen työllistämisen tuki OTTY ry:n toiminnassa. OTTY ry tarjoaa työllistymistä edistäviä luentotilaisuuksia, sparrausta, vertaisryhmätoimintaa ja verkottumismahdollisuuksia työttömille tai työttömyysuhanalaisille 5
liiton uusimaalaisille jäsenille. OTTY ry:n palveluiden avulla parannetaan työttömien jäsenten palvelutarjontaa. Jäsenillä on oikeus osallistua Pohjois-Pohjanmaan OTTY:n sekä Pirkanmaan OTTY:n toimintaan. Lähetetään uutiskirjeellä kohdennetusti kutsuja Uudenmaan alueen työttömille jäsenille ja välillä myös koko jäsenistölle, jotta myös määräaikaisissa työsuhteissa olevat ja työttömyysuhan alaiset tulevat paremmin tietoisiksi OTTYstä. Viestitään Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueen jäsenille mahdollisuudesta osallistua alueen OTTYtoimintaan. Käsitellään työttömyysaihetta lehdessä jäsenten työmarkkinatilannetta ymmärtäen ja tukea tarjoten. 2.5 Opiskelijoiden edunvalvonta Liiton edunvalvonnassa ja tutkimustoiminnassa perehdytään erityisesti opiskeluaikaiseen työssäkäyntiin sekä vastavalmistuneiden työllistymiseen. Vakiinnutetaan opiskelijoiden työssäkäyntikysely vuosittain syksyllä toteutettavaksi. Liiton työmarkkinatutkimuksesta eritellään vastavalmistuneiden vastaustiedot ja analysoidaan niitä erikseen laajemmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Tutkimusten tuottamaa tietoa hyödynnetään liiton edunvalvonnassa ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta antavien yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä. 2.6 Koulutuspoliittinen edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Vahvistetaan yhteistyösuhteita alan koulutusta antavien yliopistojen kanssa ja välitetään työelämän osaamistarpeiden näkökulmaa yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen uudistamiseen. Pyritään laajentamaan tiedekuntayhteistyötä esimerkiksi työelämäopetuksen suhteen eri yliopistoihin ja tukemaan paikallista koulutuspoliittista edunvalvontaa, esimerkiksi paikallisia opiskelijaedustajia. Selvitetään mahdollisuus toimia isäntänä esimerkiksi alan tiedekuntien dekaanien ja opintoasiainpäälliköiden kokoontumisille. Päivitetään liiton koulutuspoliittinen asiakirja niin, että muotoillaan konkreettiset koulutuspoliittiset tavoitteet, joita edistetään aktiivisesti niin valtakunnallisella tasolla kuin yliopistokohtaisesti. Selvitetään tämän toiminnan mahdollinen lisäresurssitarve ja 6
palkataan tarvittaessa lisätyövoimaa toteuttamaan tätä tavoitetta. Hyödynnetään tässä työssä liiton jäsenkyselyiden ja alan työmarkkinaprofiilin tutkimuksen alueellista tietoa. Liitto on ainoa toimija, joka pystyy tarjoamaan informaatiota koko alan työllisyydestä, palkkakehityksestä ja yhteiskunta-alalla toimivien työmarkkina-asemasta. Vahvistetaan yhteiskunnallista vaikuttamista tämän tutkimustiedon ja voimassaolevan viestintästrategian pohjalta. Lisätään liiton näkyvyyttä julkisuudessa kannanotoilla ja mielipidekirjoituksilla. Toimintavuoden aikana valmistuu erillinen viestintäsuunnitelma yhteiskunta-alan profiilin nostamiseksi. Osallistutaan aktiivisesti julkiseen työmarkkinapoliittiseen keskusteluun ja työlainsäädäntöhankkeisiin. Vaikutetaan näiden toteutumiseen niin Akavan kuin muidenkin kanavien kautta. Vahvistetaan sellaisia yhteiskuntasuhteita, jotka ovat tärkeitä liiton edunvalvonnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistetaan liiton stipendien jakamisen kriteeristö. Pyritään tukemaan liiton kannalta relevanttia tutkimustoimintaa ja teettämään tarpeen mukaan myös omia tilaustutkimuksia esimerkiksi pro graduina. Pyritään järjestämään yliopistojen kanssa yhteistyössä tapahtumia valmistuville maistereille. Lisäksi aletaan julkaista verkkolehdessä kaikkien maisterin-, lisensiaatin ja tohtorintutkinnon suorittaneiden nimet. Nostetaan kiinnostavia valmistuneita pro graduja, väitöskirjoja ja muita tutkimuksia esille liiton viestinnässä. Seurataan aktiivisesti, mitä alan tiedekunnissa tapahtuu ja julkaistaan esimerkiksi uusien professorien nimitykset verkkolehdessä. 3. JÄSENTOIMINTA 3.1 Liittovaltuusto Uusi liittovaltuusto aloittaa toimikautensa vuoden alussa. Kauden alussa huolehditaan valtuuston perehdyttämisestä yleisiin yhdistys- ja työmarkkinakysymyksiin. Samoin syvennetään uusien valittujen luottamushenkilöiden tietämystä omasta liitosta sekä neuvottelu- ja keskusjärjestöistä. 7
3.2 Toimikunnat Lisätään liiton jäsenten mahdollisuuksia osallistua liiton toimintaan ja linjausten kehittämiseen liiton strategisilla painopistealueilla. Tätä tarkoitusta varten tehdään kysely vaaleissa ehdolla olleiden keskuudessa ja pyritään ohjaamaan näitä henkilöitä ja muita kiinnostuneita henkilöitä osallistumaan työmarkkinatoimikuntaan ja mahdollisten muiden toimikuntien toimintaan. 3.3 Jäsenjärjestöt Liiton jäsentoiminnan ytimen muodostavat paikalliset järjestöt ja verkostot sekä valtakunnallinen opiskelijajärjestö SYY. Niiden tehtävänä on järjestää paikallista ohjelmaa, vahvistaa yhteiskuntaosaajan identiteettiä ja toimia jäsenhankinnan kanavana. Liitto tekee jäsenjärjestöjen kanssa yhteistyötä ja tukee toimintaa taloudellisesti. 3.3.1 Järjestöpäivät ja paikallistoiminta Järjestetään liiton kevätvaltuuston yhteydessä järjestöpäivät, joille kutsutaan liittovaltuuston lisäksi paikallisjärjestöjen edustajat, luottamusmiehet ja muut liiton olennaiset aktiiviset toimijat. Tavoitteena on koota liiton aktiivitoimijajoukko yhteiseen ideaseminaariin, jossa suunnitellaan laajasti liiton verkostomaista toimintaa. Alueellisesti kohdennetulla viestinnällä aktivoidaan paikallistoiminnassa mukana olevia ja alueella asuvia potentiaalisia osallistujia. 3.3.2 Opiskelijatoiminta Vuonna 2013 käynnistettyä SYYn alumniverkoston toimintaa jatketaan vuonna 2014. Verkosto kokoaa yhteen liiton entisiä opiskelija-aktiiveja sekä mahdollistaa liiton opiskelijajäsenille uudet työelämäkontaktit SYYn ja alumniverkoston yhteistyön kautta. Alumnitoimintaa pyritään kehittämään siten, että se toimisi aktiivisesta opiskelijatoiminnasta eteenpäin siirtyneiden väylänä liiton muuhun jäsentoimintaan. 8
Opiskelijatoiminnassa panostetaan edelleen opiskelija-aktiivien kouluttamiseen toimimaan entistä kokonaisvaltaisemmin liiton edustajina oman korkeakoulunsa opiskelijoiden keskuudessa. Lisätarvetta aktiivien kouluttamiselle luo erityisesti akavalaisen korkeakoulukiertuetoiminnan päättyminen toistaiseksi. Kiertuetta korvaamaan järjestetään kullakin yhteiskunnallisen alan koulutusta antavalla yliopistolla liiton oma infoständi tai -tempaus kaksi kertaa vuodessa SYYn paikallistoimijoiden voimin. Vahvistetaan edelleen yhteistyötä yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta antavien yliopistojen kanssa. Liitto tarjoaa työelämäaiheisia luentoja ja asiantuntijapuheenvuoroja alan tiedekuntiin. Jatketaan yhteistyötä lukioiden kanssa maan parhaiden yhteiskuntaopin reaalikokeen kirjoittajien palkitsemiseksi ja yhteiskunta-alan markkinoimiseksi tulevaa opiskelualaansa valitseville. Nostetaan yksi palkittu ylioppilas lehden haastatteluun. 3.4 Senioritoiminta Käynnistetään liiton senioritoiminta vuoden 2013 lopulla toteutetun kyselyn tulosten pohjalta. 4. VIESTINTÄ Toimintavuonna jatketaan viestinnän kehittämistä viestintästrategian (vuosille 2013-2016) linjojen mukaisesti. Keväällä 2013 alkanutta imagokampanjaa jatketaan ottamalla mukaan uusia elementtejä päättyvien tilalle. Imagokampanjan tarkoituksena on viedä eteenpäin edunvalvonnan tavoitteita, vauhdittaa jäsentoimintaa sekä nostaa koko alan tunnettuutta ja jäsenten identiteettiä. Erillinen viestintäsuunnitelma yhteiskunta-alan profiilin nostamiseksi valmistuu keväällä. Hyödynnetään jäsenrekisterin tietoja ja pyritään muodostamaan erilaisia jäsenprofiileja, joiden pohjalta kehitetään palveluja ja kohdennettua viestintää. Kehitetään liiton sosiaalisen median läsnäoloa nykyisillä alustoilla ja laajennetaan viestintää myös uusille alustoille tarpeen mukaan. 9
Painopistettä siirretään yhä enemmän sähköiseen viestintään, mikä tarkoittaa lehtipuolella verkkolehden aktivointia. Verkkolehteen tuotetaan sisältöä printtinumeroiden välissä lisäämällä artikkeleita ja videoklippejä. Jäsenlehden kilpailutuksen jälkeen toimittajana jatkaa MCI Press. Painettu lehti ilmestyy vuonna 2014 neljä kertaa. Viestinnän suurin yksittäinen kehityshanke on nettisivujen uudistamisen aloitus. Tarkoituksena on aloittaa uudistaminen toimintavuoden syksynä ja jatkaa sitä seuraavan vuoden (2015) puolelle. Nykyiset nettisivut on uusittu syksyllä 2009. 5. JÄSENPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Pohditaan tarkoituksenmukaisinta tapaa parantaa jäsenten jokapäiväistä palvelua ja purkaa ruuhka-aikojen palvelutarvetta, esimerkiksi jäsenhakemusten käsittelyä ja rutiinitason jäsentietojen päivitystä käyttämällä apuna myös ulkopuolisia toimijoita. Selvitetään myös mahdollinen akavalainen yhteistyö tällaisissa palveluissa. Seurataan aktiivisesti jäsentyytyväisyyttä ja etenkin vastavalmistuneiden järjestäytymisastetta. Kehitetään koulutustarjontaa edelleen saadun palautteen pohjalta ja jatketaan mukanaoloa yhteisissä akavalaisissa koulutuksissa erityisesti niillä paikkakunnilla, jossa oma jäsenkunnan määrä on vähäinen. Edistetään mahdollisuutta koulutusten seuraamiseen sähköisesti. Koulutusten materiaali laitetaan liiton jäsensivuille, jossa se on laajemmin jäsenistön saatavilla. Urapalvelu palvelee työnhakuun, urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä asioissa työuran eri vaiheissa. Jäsenten on mahdollista saada maksutonta uraneuvontaa puhelimitse sekä pidempikestoista henkilökohtaista uravalmennusta jäsenhintaan. Lisäksi on mahdollista käyttää verkkopohjaista Navigator työkalua, joka on työväline oman urakehityksen tueksi. Kilpailutetaan urapalveluiden tuotanto ja selvitetään mahdollisuutta tuottaa osa ura- ja neuvontapalveluista liiton omana toimintana. Huomioidaan palveluiden kehittämisessä ja suuntaamisessa opintojensa loppupuolella olevat ja työuraansa aloittavat. Selvitetään liiton jäsenilleen ottamien vakuutusten kattavuus ja tarkoituksenmukaisuus. 10
6. TALOUS JA HALLINTO Vuoden 2014 talousarvion kokonaiskuluihin ehdotetaan reilun viiden prosentin kasvua verrattuna edellisen vuoden talousarvioon. Keskeinen talouteen vaikuttava tekijä on kolmanneksella nouseva työttömyyskassan jäsenmaksu. Talousarvio perustuu jäsenkasvuun, mutta siinä huomioidaan myös mahdollinen työllisyystilanteen muutos. Jäsenmaksuun esitetään 1,25 euron korotusta kuukaudessa työssäkäyvälle jäsenelle, jolloin vuosijäsenmaksuksi muodostuisi 309 euroa. Jäsenmaksukorotuksen suuruus olisi tällöin noin viisi prosenttia. Varaudutaan liiton toimiston henkilöstömäärän osalta mahdollisiin lisäpalvelutarpeisiin. Palvelussuhdeneuvonnan osa-aikaista lisätyövoiman käyttöä jatketaan ja selvitetään mahdollinen lisätarve edunvalvontahenkilökunnan palkkaamiseen. Varaudutaan yliopistoharjoittelijan käyttämiseen lisätyövoimana. Pidetään huoli henkilöstön jaksamisesta, vastuullisesta henkilöstöpolitiikasta ja työhyvinvoinnista jäsenmäärän ja palvelutarpeen kasvaessa. Jatketaan jäsenrekisterin ja muiden tukipalveluiden kehittämistä edelleen vastaamaan edunvalvonnallisiin, viestinnän ja päivittäisen toiminnan tarpeisiin. Selvitetään tilinpäätöksen yhteydessä liiton taseen päivittämistarve. 11