MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012-2014

MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012-2014 HYVÄKSYTTY HALLITUS 29.03.2012

SISÄLLYS NYKYTILAN ANALYYSI... 3 SISÄISET TEKIJÄT... 3 Vahvuudet... 3 Haasteet... 3 ULKOISET TEKIJÄT... 3 Nykyiset asiakkaat, kohderyhmät... 3 Kilpailutilanne... 3 Toimintaympäristö... 4 MAHDOLLISUUDET... 4 UHAT... 4 VISIO 2020... 5 ARVOT MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN NÄKÖKULMASTA... 5 Vastuullisuus... 5 Avoimuus... 5 VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTISTRATEGIA... 5 KOHDERYHMÄT... 6 Sisäinen viestintä:... 6 Ulkoinen viestintä:... 6 MARKKINOINTIVIESTINNÄN SISÄLTÖ JA MUOTO... 7 Idea ja keskeiset myyntiargumentit... 7 Visuaaliset ideat... 8 Tekstit ja sloganit... 8 BRANDI JA IMAGO... 8 Yrityskuvan tarkoitus... 8 Yrityskuvan tunnistettavuus ja erottuminen... 8 Yrityskuvan edustamat arvot... 8 Yrityskuvan merkitys ja asiakkaan näkökulma... 8 Yrityskuvan tukeminen... 8 MARKKINOINTIVIESTINNÄN KEINOT... 9 SISÄINEN VIESTINTÄ... 9 HENKILÖKOHTAINEN MYYNTITYÖ... 9 MAINONTA... 10 MENEKINEDISTÄMINEN... 11 SUHDETOIMINTA... 11 Avoimet ovet ja tilaisuudet... 11 Vierailut... 12 Muistaminen... 12 Verkostot... 12 JULKISUUS, LEHDISTÖTIEDOTTAMINEN... 12 SPONSOROINTI... 13 RESURSSIT... 13 AIKATAULUT... 13 ARVIOINTI JA SEURANTA... 13

NYKYTILAN ANALYYSI SISÄISET TEKIJÄT Vahvuudet Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on laaja-alainen sekä nuoria että aikuisia palveleva koulutuksentarjoaja. JEDU:un kuuluu seitsemän ammattiopistoa, aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut, yhtymäpalvelut sekä autokoulu. Ammattiopistot sijaitsevat kahdeksalla eri paikkakunnalla, joten toimimme laajalla alueella. Haasteet Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ja Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymien tilalle on perustettu uusi koulutuskuntayhtymä JEDU, joka aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Aiemminkaan ei ole oltu yhtenäisiä ja nyt muutokset tuovat edelleen mukanaan paljon uusia toimintamuotoja ja ajattelumalleja, joten todellinen yhteistoiminta on vasta muotoutumassa ja tehokkaimmat toimintatavat opitaan kokemuksen kautta. ULKOISET TEKIJÄT Nykyiset asiakkaat, kohderyhmät JEDU:n nykyisiä koulutuksellisia asiakkaita ja kohderyhmiä ovat o peruskoulut ja lukiot sekä niiden oppilaanohjaajat o perus-, lisä- ja täydennyskoulutusta tarvitsevat aikuiset o työvoimakoulutusta tarvitsevat työttömät (TE-toimistot ja -keskukset) o yritykset, seutukunnat, julkiset organisaatiot o ammatilliset oppilaitokset, muut kuntayhtymät Yhteistyötahoja ovat o Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus o ELY-keskukset, Pohjois-Pohjanmaan liitto o TE-toimistot o koulutuksen ja hankkeiden rahoittajat sekä alueelliset toimijat o alueen elinkeinoelämä o omistajien edustajat, JEDU:n oppilaitokset ja niiden henkilökunta sekä opiskelijat Kilpailutilanne Nuorisoasteella pääosin lukiot, mutta myös isompien kaupunkien muut oppilaitokset kilpailevat kanssamme opiskelijoista. Oulun Eteläisen alueella on useita aikuiskoulutuksen tarjoajia, joiden lisäksi myös muualta Suomesta tulevat kouluttajat ja yritykset kilpailevat samoilla markkinoilla. 3 (14)

Toimintaympäristö JEDU:n ammattiopistot sijaitsevat Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajoella, Nivalassa, Oulaisissa, Piippolassa, Pyhäjärvellä ja Ylivieskassa. JEDU tarjoaa monialaista ammatillista koulutusta, tukee ja vahvistaa yksilön elinikäistä kasvua sekä alueen kehittymisedellytyksiä. Koulutus on sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta tukien ammatillisten valmiuksien kehittymistä ja vähentäen syrjäytymisvaaraa. MAHDOLLISUUDET Toiminnan jatkumisen edellytyksenä on positiivinen tunnettavuus, joten JEDU:n yrityskuvamainontaan ja myönteisen yhteisökuvan muodostumiseen panostetaan. Samalla pyritään lisäämään kohderyhmien tietoa JEDU:n monipuolisista osaamisalueista, mikä edesauttaa opiskelijoiden saamista. Kilpailutilanne tulee säilymään edelleen ja koska nuorten ikäluokkien määrä laskee, on kilpailu aina vain tiukempaa. Opiskelumarkkinoinnin yhteydessä tehostetaan kaksois- ja kolmoistutkintojen sekä ammattistartin tunnettavuutta kohderyhmänä erityisesti ne nuoret, joita perinteinen ammattiopiskelu ei kiinnosta tai jotka eivät tiedä mitä haluavat tehdä. Mikäli ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllistymistilanne säilyy hyvänä, se lisää osaltaan suosiota. Yleisen työllisyystilanteen heikkeneminen taas kasvattaa koulutuksen kysyntää. Nuorten ikäluokkien pienentyessä panostetaan jatkokoulutukseen, elämänikäiseen oppimiseen. Jatkumo ammatilliselta perusasteelta aikuiskoulutuksen puolelle edellyttää menetelmien, asenteiden ja koulutusten kehittämistä. Kohderyhmien tarpeita ja kysyntää seurataan tarkoin ja toimintaa kehitetään sen mukaan ja myös ennakoiden. Koulutuksia räätälöidään asiakaskohtaisesti huomioiden sekä yksityisten henkilöiden että yritysten tarpeet (kokemus, aikaisempi koulutus, sisältö, toteutustapa, aika). UHAT Ikäluokkien pieneneminen ja siitä johtuva entistä suurempi kilpailu vaikeuttavat toimintaa ja voivat vähentää opiskelijamääriä. Opiskelijamääriin voivat vaikuttaa myös keskeyttämiset. Aikuiskoulutuksessa kilpailijat ja kilpailutilanne voivat johtaa jopa tappiolliseen hintakilpailuun. Samoin mahdolliset häviöt tarjouskilpailuissa, huono opiskelijapalaute, yritysten taloudellisen tilanteen kiristyminen jne. vähentävät koulutustarvetta. 4 (14)

VISIO 2020 JEDU:n päästrategian mukaisesti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on vetovoimainen, arvostettu, alueen hyvinvointia ja yrittäjyyttä edistävä, osaamista uudistava ja verkottunut ammatillisen osaamisen sekä elinkeino- ja työelämän kehittäjä. Yhteistyö kattaa alueen koko toisen asteen koulutuksen vuoteen 2020 mennessä. ARVOT MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN NÄKÖKULMASTA Markkinointia ja viestintää ohjaavat JEDU:n strategiassa mainitut arvot. Vastuullisuus Tunnemme ja otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Toimimme laadukkaasti ja yhteisöllisesti monialaisena toimijana ja kehitämme toimintaa kestävän kehityksen mukaisesti. Arvostamme ammatillista osaamista, yhteistyötä, luovaa toimintatapaa, yritteliäisyyttä sekä elinikäistä oppimista. Avoimuus Toimintamme on keskustelevaa, kannustavaa ja vuorovaikutteista. Sisäinen ja ulkoinen viestintämme on kohderyhmät huomioivaa, avointa ja ajantasaista. Toimintamme edistää luottamuksen ja kehittävän ilmapiirin syntymistä kuntayhtymässä ja sidosryhmien kanssa sekä työ- ja elinkeinoelämässä. VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTISTRATEGIA Viestintä- ja markkinointistrategian tavoitteena on, että JEDU on kansallisesti ja myös kansainvälisesti vetovoimainen ja joustava koulutuksen järjestäjä opiskelijoille, henkilöstölle ja eri sidosryhmille. Tavoitteena on tukea Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:n strategiaa ja auttaa organisaatiota pääsemään asetettuihin tavoitteisiin erilaisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma antaa pohjan markkinoinnin ja viestinnän kehittämissuunnitelmalle ja käytettävien viestintäkanavien ja -menetelmien valinnoille. Markkinointiprosessi tukee kaikkia koulutuskuntayhtymän prosesseja viestintään liittyvissä asioissa. 5 (14)

KOHDERYHMÄT JEDU:n markkinointiviestinnän kohderyhmät voidaan jakaa seuraavasti: Sisäinen viestintä: KOHDE TAVOITTEET o henkilökunta: JEDU ja oppilaitokset > JEDU-henki, yhteinen markkinointiviesti o opiskelijat > sitoutuminen, menestyminen, hyvä palaute, markkinointi muille o omistajat > tyytyväisyys, luottamus, tuki Ulkoinen viestintä: KOHDE KOULUTUSASIAKKAAT o peruskouluissa ja lukioissa opiskelevat o ammattikorkeakouluissa opiskelevat o ilman ammatillista koulutusta olevat o ammatinvaihtajat o ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta tarvitsevat o lisäkoulutusta/ammattitaidon ylläpitämistä tarvitsevat o yritykset ja niiden henkilökunta o Ikääntyvät työntekijät o seniorikansalaiset KOHDE SIDOSRYHMÄT JA MUUT YHTEISTYÖ- TAHOT o seutukunnat/kunnat, julkiset organisaatiot TAVOITTEET > kiinnostuminen, opiskelijoiksi hakeutuminen > opiskelijoiksi hakeutuminen avoimeen yliopistoon, ammatillinen lisäkoulutus > kiinnostuminen ja opiskelijoiksi hakeutuminen, oman edun ymmärtäminen ja opiskelun aloituskynnyksen madaltaminen > kiinnostuminen, opiskelijoiksi hakeutuminen > kiinnostuminen, opiskelijoiksi hakeutuminen > kiinnostuminen ja opiskelijoiksi hakeutuminen, oman edun ymmärtäminen > oman edun ymmärtäminen, koulutustarpeiden kartoitus ja koulutusten hankkiminen > koulutukseen hakeutuminen ymmärtämällä uusien taitojen merkitys ja hyöty omassa työssä jaksamisessa ja muuttuvassa työyhteisössä selviämisessä > opiskeluun hakeutuminen ajatuksella koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta TAVOITTEET > yhteistyö, hankkeet, koulutusten hankkiminen 6 (14)

o muut kuntayhtymät ja oppilaitokset kotimaassa ja ulkomailla o mahdolliset asiakkaat > yhteistyö, koulutukset > yhteistyö o elinkeinoelämä, erityisesti alueellinen o OKM, OPH, ELY (rahoittaja) o TE- toimistot > tunnettavuus, hyvät suhteet, aktiivinen, ammattitaitoinen ja tuloksekas mielikuva, yhteistyö, erilaiset hankkeet > tunnettavuus, hyvät suhteet, aktiivinen, ammattitaitoinen ja tuloksekas mielikuva, yhteistyö, erilaiset hankkeet > luotettava ja ammattitaitoinen mielikuva, hyvät suhteet, yhteistyö, työvoimakoulutuksen jatkuvuus o Kansainväliset yhteistyökumppanit > tunnettavuus, ammattimaisuus, luotettavuus, yhteistyö, erilaiset hankkeet, koulutukset MARKKINOINTIVIESTINNÄN SISÄLTÖ JA MUOTO Idea ja keskeiset myyntiargumentit JEDU:n markkinointiviestinnän ideana on tehdä JEDU:a tunnetuksi ja vaikuttaa siihen, että saamme lähtötasoltaan aktivoituneita opiskelijoita, pätevää henkilöstöä ja hyviä yritys- ja muita yhteistyökumppaneita sekä palvelujen ostajia. Markkinointiviestintä pyritään muotoilemaan aina kohderyhmää puhuttelevaksi ja tyyli valitaan sen mukaan, vrt. nuoret/aikuiset. Keskeisiä koulutuksen myyntiargumentteja ovat mm.: o Ammatin, ammattitutkinnon ja lisäkoulutuksen hankkiminen o Tietojen päivittäminen ajan tasalle o Omien mahdollisuuksien parantaminen työmarkkinoilla o Opiskelu omalla paikkakunnalla o Työn ohessa ammattiin JEDU:a ajatellen: o Oulun Eteläisen alueen suurin kouluttaja o Laaja-alainen, monipuolista koulutusta o Laadukas ja ammattitaitoinen o Moderni ja kehittyvä 7 (14)

Visuaaliset ideat Yhtenäisyyttä korostetaan ja samalla erottaudutaan muista koulutuksen tarjoajista yhteisellä JEDU:n ulkoasulla (värit, liikemerkki ja logo ym.), jotka näkyvät kaikissa materiaaleissa ja tiedottamisessa. Kaikessa toiminnassa ja tiedottamisessa noudatetaan yhteistä graafista ohjetta. Tekstit ja sloganit JEDU:n sisäinen slogan on Enemmän yhdessä. Mainostoimisto suunnittelee ulkoisen markkinoinnin sloganin. BRANDI JA IMAGO Yrityskuvalla halutaan tehdä JEDU tunnetuksi positiivisella tavalla yhtenäisenä, laadukkaana, modernina ja monialaisena oppimisympäristönä. Yrityskuvan tarkoitus Yrityskuvan tarkoituksena on positiivisen tunnettavuuden kautta saada opiskelijoita kiristyvässä kilpailussa. Yrityskuvan tunnistettavuus ja erottuminen JEDU erottuu muista omalla graafisen ohjeiston mukaisella tyylillään, jota kaikki tulosalueet käyttävät markkinoinnissaan. Yrityskuvan edustamat arvot Yrityskuvan edustamia arvoja ovat vastuullisuus ja avoimuus. Yrityskuvan merkitys ja asiakkaan näkökulma Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on positiivisia ajatuksia; laatu, laaja-alaisuus, asiantuntevuus, luotettavuus, osaaminen, nykyaikaisuus ja monipuolisuus. Yrityskuvan tukeminen JEDU:n oppilaitokset käyttävät yhtenäistä ilmettä kaikessa markkinoinnissa ja näin kertovat yhdestä laaja-alaisesta koulutuksentarjoajasta. Vaikka koulutus on ammattiopiston omaa, niin koulutuksen järjestäjä tuodaan selvästi esiin. Kaikessa pyritään siihen, että koulutuksesta kiinnostunut ohjataan opiskelemaan johonkin JEDU:n oppilaitokseen, ei rajoituta vain omaan tarjontaan. 8 (14)

MARKKINOINTIVIESTINNÄN KEINOT SISÄINEN VIESTINTÄ Kuntayhtymän sisäiseen viestintään käytetään sekä opistokohtaisia että laajempia tiedotustilaisuuksia, paikallisia aamukahvitiedottamisia, ilmoitustauluja, sähköistä työpöytää, sähköpostia, henkilöstölehteä sekä JEDU:n sosiaalista mediaa. HENKILÖKOHTAISEEN MYYNTITYÖHÖN KÄYTETTÄVIÄ MENETELMIÄ o Ammattiopistot osallistuvat peruskoululaisten vanhemmille järjestettäviin kotiväen iltoihin. Tilaisuuksissa kerrotaan opiskeluvaihtoehdoista ja jaetaan niistä kertovia esitteitä sekä JEDU:n hakijanoppaita. o JEDU:n opinto-ohjaajat keskustelevat ja tapaavat peruskoulujen ja lukioiden oppilaanohjaajia sekä yhteisissä opo-tapaamisissa/-tiimeissä että yksityisesti tilanteen mukaan. o Peruskoululaisille tarjotaan mahdollisuutta käydä tutustumassa JEDU:n ammattiopistoihin. o Ammattiopistot järjestävät avoimet ovet -tilaisuuksia, joihin kutsutaan yleisesti sekä nuoria että vanhempia. o Osallistutaan JEDU:na erilaisille koulutusmessuille ja muihinkin tapahtumiin, esim. kiertävä JEDU-bussi. o Aikuiskoulutuksen edustajat (mm. rehtorit, osastonjohtajat ja kouluttajat) vierailevat yrityksissä ja työpaikoilla kartoittamassa koulutustarpeita, esittelemässä tarjolla olevia koulutuksia ja palveluita, jakamassa esitteitä sekä tekemässä yhteisiä koulutussuunnitelmia. o Yrittäjille/työnantajille järjestetään info-tilaisuuksia, jotka kohdistetaan aina jollekin tietylle/tietyille aloille. Tilaisuuksissa kerrotaan heille sopivista koulutuksista ja palveluksista sekä niistä saatavista hyödyistä. Tietoa vahvistetaan esitteillä ja vielä jälkeenpäin sähköposteilla ja puhelimitse. o Kiertävä aikuisopintoneuvoja antaa henkilökohtaista opastusta aikuisopiskelusta kiinnostuneille. o Aikuiskoulutuksesta pidetään tarvittaessa info-tilaisuuksia, joihin kutsutaan ko. alan koulutuksesta kiinnostuneita henkilöitä. o Alkavista työvoimakoulutuksista järjestetään infoja sekä mahdollisille opiskelijoille että työvoimaneuvojille. 9 (14)

o Alkavista ja suunnitelluista koulutuksista lähetetään kohdistettuja sähköposteja, mm. yrityspuolella koulutusvastaavalle tai sopivan osaston vetäjälle ja yksityispuolella niin aikaisemmille opiskelijoille kuin valitulle muulle kohderyhmälle. o Työelämäjaksoilla, ulkomaanvaihdossa ja koulutuksessa olevat henkilöt jakavat JEDU-tietoa, esitteitä ja lahjoja sijoituspaikoissaan. o Koulutuskokeiluille, vieraileville ryhmille ja tet-jaksoille tarjotaan mahdollisuus. MAINONTA Mainonnalla lisätään JEDU:n positiivista tunnettavuutta, rakennetaan yrityskuvaa sekä tiedotetaan koulutuksista ja muista palveluista. Mainonnan sisältönä voi olla mm. o yhteishaussa olevat koulutukset o alkava aikuiskoulutus o vielä vapaana olevat opiskelupaikat o erilaiset korttikoulutukset ja muut lyhytkoulutukset o konsultointipalvelut o opiskelijatyöt sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksessa o koulutus- ja palvelutarjonta yleensä o tapahtumat JEDU:n markkinointi- ja viestintätiimi suunnittelee yhteiset mainokset/kampanjat ja mainosmateriaalin sekä huolehtii tehtävien toimeksiannosta sopiville tahoille. JEDU:n ammattiopistot ja aikuiskoulutusta koordinoiva yksikkö huolehtivat tarjoamiensa koulutusten ja palveluiden mainonnasta viranomaisille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille yhteinen ilme huomioiden. Käytettäviä mediavaihtoehtoja ovat o sanomalehdet o aikakauslehdet o alan ammattilehdet o henkilöstölehti ja omat liitelehdet o kansalais- ja työväenopistojen opinto-oppaat o televisio ja radio o ulko- ja liikemainonta o suoramainonta o sähköinen mainonta; www-sivut, kumppaneiden www-sivut 10 (14)

Oulun Eteläisen portaali o sosiaalinen media o esitteet, esittelykansiot, hakuoppaat jne. Media ja käytettävä tyyli valitaan kohderyhmän mukaan. Nuorisoasteen medioita ovat www-sivut ja sähköiset mediat. Lisäksi jaetaan JEDU:n hakijanopasta ja esitteitä. Tyyli valitaan nuorille sopivaksi; lyhyt, iskevä, innostava, ei liikaa yksityiskohtia. Tätä tehostetaan vielä opinto-ohjaajien järjestämillä tilaisuuksilla. Aikuiskoulutuksessa voidaan käyttää kaikkia yllä mainittuja medioita sekä lisäksi eri lehtiä kohderyhmän laajuuden huomioiden. Koulutuksesta kerrotaan olennaiset asiat (sisältö-, aikataulu, hinta jne.) hyötyä korostavalla ja kannustavalla tavalla. Yrityspuolella käytetään suoramainontaa, www-sivuja ja ammattilehtiä. Koulutuksesta ja muista palveluista kerrottaessa korostetaan asiakkaalle - yritykselle ja sen työntekijöille - koituvia etuja. MENEKINEDISTÄMINEN Nuorisoasteen markkinointiviestinnässä voidaan korostaa opiskelijoiden mahdollisuutta ulkomaanvaihtoon, yhdistelmäopintoihin (kaksois- ja kolmoistutkinnot) sekä jatko-opintoihin aina yliopistoon asti. Aikaisemmille opiskelijoille ja muille sopiville kohderyhmille lähetetään suoramarkkinointikirjeitä heille sopivista koulutuksista ja palveluista. Valmistuneiden opiskelijoiden uratarinoiden hyödyntäminen. SUHDETOIMINTA Avoimet ovet ja tilaisuudet Ammattiopistot järjestävät vuosittain avoimien ovien päivän/päiviä sekä muita tapahtumia, joihin kutsutaan sekä nuoria ja heidän huoltajiaan että muitakin kiinnostuneita. Lisäksi kutsutaan muitakin sopivia ryhmiä tai henkilöitä tutustumaan koulutukseen ja tiloihin. JEDU järjestää henkilöstön yhteisiä tapahtumia, mm. koulutus- ja virkistystapahtumia. Tilaisuuksiin kutsutaan henkilökunnan lisäksi toiminnalle tärkeitä kutsuvieraita, esim. hallitusten ja valtuustojen jäseniä. 11 (14)

Työnantajille järjestetään aamiaistilaisuuksia, joissa on aiheena joku tietty koulutusala, palvelu tai laajempi kokonaisuus. Vierailut JEDU:n opiskelijat tekevät yritysvierailuja ja osallistuvat messuille sekä vierailijoina että omien osastojen kanssa. JEDU:n henkilökunta (tiimit) tekevät vierailuja ja tutustumismatkoja hyviä käytänteitä tarjoaviin koulutusorganisaatioihin tai oppilaitoksiin. Muistaminen Vierailijoita muistetaan pienillä lahjoilla. Ulkomaanvaihdossa olevat opiskelijat ja opettajat vievät kohdepaikkoihinsa koulutuskuntayhtymän lahjoja. Joulun aikaan muistetaan sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä mm. lahjoilla ja tarjoamalla jouluaterioita (henkilökunta, johtokunta, hallitus, työvoimahallinnon ja muiden sidosryhmien edustajia jne.). Verkostot o JEDU:n yhtymäjohtaja, oppilaitosten rehtorit ja eri alojen asiantuntijat osallistuvat erilaisiin työryhmiin ja yhteistyöelimiin sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. o JEDU:lla on tiivistä yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä kuntayhtymä- että ammattiopisto- ja aikuiskoulutustasolla. Yhteistyötä tehdään mm. arviointiin, tietotekniikkaan ja kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä henkilöstön virkistystapahtumia. o JEDU:lla on käytännön yhteistyötä alueen lukioiden kanssa, mm. kaksoistutkinto, ammattilukio o JEDU:n nuoriso- ja aikuiskoulutus on mukana erilaissa alueellisissa kehittämisja yhteistyöhankkeissa JULKISUUS, LEHDISTÖTIEDOTTAMINEN JEDU/ammattiopistot päivittävät tietoja www-sivuille. Lisäksi lähetetään lehdistölle ja radiolle tiedotteita erilaisista päätöksistä, tapahtumista ja tilaisuuksista (päättäjäiset, menestyneet opiskelijat, infot) lehdistölle ja radiolle sekä kutsuvat lehdistöä/toimittajia mukaan tilaisuuksiin. Myös uusista hankkeista, merkittävistä laitehankinnoista ja yhteistyökuvioista sekä taloudesta ja opiskelijatilanteesta lähetetään tiedotteita medialle. 12 (14)

SPONSOROINTI JEDU ja ammattiopistot sponsoroivat kohtuullisesti urheilua ja kulttuuria toimintaalueellaan esim. laittamalla ilmoituksia urheiluseurojen lehtiin, kylttejä suorituspaikoille ja logoja pelijoukkueiden asuihin (yrityskuvamainonta). JEDU ja ammattiopistot osallistuvat toiminta-alueellaan järjestettäviin kulttuuriym. tapahtumiin paitsi rahallisesti myös tarjoamalla käyttöön tiloja ja auttamalla valmisteluissa ja toteutuksessa mm. opiskelijatöinä (rakentaminen, puvustukset, kampaukset, tarjoilu), sekä isännöimällä tapahtumia. JEDU ja ammattiopistot tekevät yhteistyötä voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kanssa mm. tarjoamalla tiloja vuokralle tai ilmaiseksi erilaisiin tapahtumiin. RESURSSIT JEDU:ssa toimii aktiivinen markkinointi- ja viestintätiimi, jossa on edustus jokaisesta ammattiopistosta ja aikuiskoulutuspalveluista. Tiimin sihteerinä toimii päätoiminen viestintäsuunnittelija. Tiimi kokoontuu säännöllisesti hyödyntäen sähköisiä neuvotteluvälineitä. JEDU:n markkinointi- ja viestintäsuunnittelija vastaa JEDU:n markkinoinnin ja viestinnän kokonaisuuden koordinoinnista, yhteisten pelisääntöjen kehittämisestä, graafisesta ilmeestä, painotuotteista sekä verkkoviestinnästä. Tehtäviin kuuluu lisäksi ammattiopistojen tukeminen ja neuvonta viestintä- ja markkinointiasioissa. AIKATAULUT JEDU:n ulkoisesta markkinoinnista tehdään vuosittain päivitettävä vuosiaikataulu. ARVIOINTI JA SEURANTA Markkinointiviestinnän tavoitteena on tehdä JEDU:a tunnetuksi ja saada sitä kautta vuositavoitteiden mukainen määrä opiskelijoita sekä nuoriso- että aikuiskoulutukseen. Mikäli opiskelijamäärä toteutuu tavoitteen mukaisesti, voidaan olettaa, että markkinointiviestintä on ollut riittävää ja tehokasta (toki tähän vaikuttavat muutkin tekijät). Markkinointiviestinnän kustannuksia seurataan mahdollisuuksien mukaan kirjanpidon kautta ja tehdään vertailuja aiempiin vuosiin. Tällä hetkellä kirjanpidossa on vielä niin paljon vaihteluita eri ammattiopistojen kohdalla, että yksityiskohtainen seuraaminen ja vertailu eivät ole mahdollisia. Markkinoinnin kuluja laitetaan sekä varsinaisille markkinoinnin kustannuspaikoille että myös suoraan kuluiksi kulloinkin markkinoitavan koulutuksen kustannuspaikalle. 13 (14)

Markkinointiviestintää tutkitaan myös erilaisten kyselyjen ohessa, mm. o Henkilöstökysely o Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä o Opiskelijapalaute o Itsearviointi o Työnantajapalaute 14 (14)