KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Luonnos, täydennetty 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen
1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennusperintö ovat osa koko Etelä-Savon ja Pertunmaan kulttuuriperintöä. Kulttuuriympäristö maisemineen on merkittävä taloudellinen voimavara, jota voidaan käyttää hyväksi elinkeinotoiminnassa. Rakennettua kulttuuriympäristöä kehitetään sen omilla ehdoilla, esimerkiksi osana elinvoimaista kulttuurimatkailua sekä erilaisina toimintaympäristöinä. Rakennettu kulttuuriympäristö antaa maiseman, luonnon ja muinaishistorian kanssa paikalle arvon ja luonteen. Maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön huomioimista maankäytön suunnittelussa sekä muissa ympäristöä muuttavissa suunnitteluprosesseissa. Selvitys luo pohjan paikalliselle maankäytön suunnittelulle sekä rakentamisen ohjaamiselle. Tämä rakennus- ja maisemainventointi on tehty perusselvitykseksi Pertunmaan kuortin yleiskaavaa varten. Selvityksen teki Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen marraskuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Kiitokset työn edesauttamisesta Pertunmaan kulttuuritoimen KSKT-Consulting Oy Laura Laitinen. 2. TYÖN TAUSTAA Pertunmaalla on tehty paikallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit 1980-luvulla ja toisessa erässä vuosina 1996 ja 1997. Maakuntakaavassa esitettyjen kulttuuriympäristöjen listauksessa Kuortin alueelle osuu valtakunnallisesti arvokas Suuren Savontien linjaus. Tässä Pertunmaan Kuortin selvityksessä on käyty läpi taajama-aluetta ja sen reunoja. Työssä on käyty läpi aikaisemmin inventoituja kohteita tietojen päivittämiseksi sekä otettu joukkoon mukaan joitakin uusia kohteita. Tulosten käsittelyssä on painotettu rakennetun ympäristön kokonaisilmettä ja rakennusten muodostamia kokonaisuuksia.
3. INVENTOINTIMENETELMÄT JA TULOSTEN TARKASTELU Inventointityön vaiheet olivat seuraavat: 1. Suunnittelu kartoitettiin aiemmat inventoinnit, paikallishistoriaa koskeva lähdeaineisto ja alustava kohdekartoitus 2. Kenttätyöt kohteiden ja alueiden dokumentointi, mahdolliset haastattelut 3. Raportointi tietojen kirjoittaminen, mahdolliset lisähaastattelut, kuvien järjestäminen, raportti Inventoitavien kohteiden alustava kartoitus perustui lähinnä aikaisemmin inventoituihin kohteisiin sekä saatuihin vihjeisiin. Inventointikohteiden valintaan vaikuttivat seuraavat seikat - miten rakennus ilmentää rakennusaikaansa tai arkkitehtonisia pyrkimyksiä - minkälainen on kohteen käyttöhistoria - millainen on kohteen ympäristö Inventointikohde voi olla yksittäinen rakennus/pihapiiri tai alue. Aluekohteita voivat olla esimerkiksi taajaman keskusta-alue tai asuinalue, tietyn aikakauden rakentamista edustava alue tai rakennusten käyttötarkoituksen rajaama alue. Kenttätyön aikana inventoija kirjasi kohteissa niitä koskevat inventointitiedot ja haastatteli asukkaita mahdollisuuksien mukaan sekä valokuvasi kohteen. Jos kohteen omistajaa ei tavoitettu paikan päällä Inventoinnin yhteydessä, jätettiin paikalle inventointityöstä kertova esite, josta ilmenivät inventoijan yhteystiedot ja hankkeen tausta. Valokuvat otettiin digitaalisina värikuvina. Kohteen tietoja täydennettiin kirjoitusvaiheessa kirjallisista lähteistä ja puhelinhaastatteluissa saaduilla tiedoilla. Inventointitiedot tullaan kirjaamaan internet-tietokantaan, jossa ne ovat luettavissa tilattavilla selaajatunnuksilla. Aineisto on tarkoitettu virkamieskäyttöön maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa. Inventoinnin lopputuotteena tietokannan lisäksi on tämä raportti korjattuna, sekä kuvamateriaali. Raportti ja kuvat luovutetaan digitaalisessa muodossa Pertunmaan kunnalle, kaavoittajalle, Etelä-Savon museolle
4. KUORTIN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Tämän inventoinnin aineisto jakautuu tietokannassa alueisiin, kohteisiin ja rakennuksiin. Aineisto painottuu alueisiin ja kohteisiin. Alueet sisältävät usein kohteita. Jotkut kohteet ovat historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita yksinään. Jotkut kohteet ovat esimerkkejä alueen sisältämästä rakennuskannasta ja ne saattavat olla arvokkaita osana kokonaisuutta. Aineisto sisältää kuvamateriaalia alueesta tai kohteesta. Kohteet on merkitty karttapohjaan. Kartat ovat kuvamuodossa. PERTUNMAAN JA KUORTIN HISTORIAA Pertunmaan asutushistoria ulottuu jo tuhannen vuoden taakse. Peruveden länsirannan hautaröykkiö Kuuselan mäellä sijaitsee kirkonkylän itäpuolella. Alueella ovat kulkeneet ja kesällä erää käyneet pääosin hämäläiset talonpojat. Varhaisin pysyvä asutus lienee tullut Sysmästä Peruveden itärannalle mahdollisesti jo 1300-luvulla. Räävelin kautta on kulkenut vanha vesireitti kohti Savoa ja yhä suuremmaksi muodostunut Suuri Savontie todennäköisesti jo 1400-luvulta alkaen. 1840-luvulla tie muutettiin kulkemaan Kuortista nykyisen Pertunmaan kirkonkylän kautta. Pertunmaan kunta on muodostettu Hartolan, Joutsan ja Mäntyharjun osista, kun takamaiden asukkaat halusivat oman hallinnollisen keskuksen lähemmäs. Ensimmäisen rukoushuoneen Pertunmaa sai vuonna 1907 yksityislahjoituksena ja se vihittiin kirkoksi vuonna 1925 ja seuraavana vuonna itsenäistyi Pertunmaan kunta. Heimollisesti Pertunmaa on Savon ja Itä-Hämeen rajamailla. Rakennuskulttuuriltaan Pertunmaan tienoo kuitenkin enemmän itäistä kulttuurialuetta avoimempine pihoineen. Maisemamaakunnallisesti Pertunmaa kuuluu Lounais-Savon järviseutuun. Sille tyypillistä on laaksomuodostelmien ja ruhjelaaksojen suunnan vaihtelu ja kierto. Tämä on ehkä helpoimmin nähtävissä vesistöjen suunnissa. Järvet ovat pääosin pienimuotoisia. Pertunmaan tarkastelualueella pääasiallisena metsätyyppinä on kangasmetsä, mutta ranta-alueilla kasvillisuus on rehevämpää. Kyläalueet ovat Lounais-Savon järviseudulla tyypillisesti sijoittuneet vesireittien varsille, mutta Pertunmaalla asutuksen sijoittumiseen on vaikuttanut myös Suuri Savontie. Asutus sijaitsee tyypillisesti kumpareella ja viljelykset tilakeskuksen ympärillä ja usein loivassa rinteessä.
Kuortin seutua vahoissa kartoissa Kuninkaan kartastosta nähdään, että Kuortin tarkastelualueella on ollut asutusta Kuortin kartanon läheisyydessä, Ojalan tienoilla, Tuokkala ja torppa Kuortista pohjoiseen. Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776 1805, karttalehdet 137b ja 138a
Kuortti Suomen Posti- ja tiekartassa 1848. Tässä näkyy jo Kuortista Pertunmaalle johtava uusi tie. Suomen yleiskartta 1864-1873, karttalehti E3
KUORTIN ALUEET JA KOHTEET
1. Suuri Savontie, valtakunnallinen, paikallisesti laajennettu Karttakuvaan on poimittu eri väreillä Suuren Savontien eri vaiheiden linjauksia ja karttoihin perustuvia mahdollisia reittejä. Suuren Savontien turkoosilla väritetty osuus perustuu lähinnä Kuninkaan kartaston maastoon ja nykyisin näkyvillä oleviin teihin.
Suuren savontien linjausta Laviantieltä. Museoviraston RKY: Suuri Savontie on johtanut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan. Tien syntyvaiheet liittynevät Olavinlinnan perustamiseen 1470luvulla. Kuortin-Miekansalmen välinen sorapäällysteinen maantie on osa Suuri Savontietä ja yksi tiehallinnon museoteistä. 1840-luvulla Suuri Savontie siirrettiin kulkemaan Kuortista nykyisen Pertunmaan kirkon kautta ja entinen reitti jäi paikallistieksi. Suuri Savontie mainitaan Jaakko Teitin luettelossa yleisenä tienä 1550-luvulla. Miekansalmi oli Ruotsin ja Venäjän rajana Turun rauhassa 1743. Nähtävästi 1700-luvulle saakka tie säilyi polku- eli ratsastienä, sitten sitä ryhdyttiin kunnostamaan vaunutieksi. Kuortissa toimi kestikievari vuoteen 1807 saakka. Mäkisyyden vuoksi Kuortin ja Toivolan välistä osuutta ei voitu käyttää talvisin. Talvitie kulki kesätien eteläpuolelta, tukeutuen vesistöihin. Höltänselän rannalla oleva Höltän (nyk. Jussila) talo toimi talvitien kestikievarina 1840-luvulle saakka. Uuden tielinjauksen rakentaminen, nykyisen Pertunmaan kirkon kautta, alkoi 1835. Vanha linjaus jäi paikallistieksi ja osuus Kuortti-Koirakivi-Miekka julistettiin tiehallinnon museotieksi 1981. Tieosuuden länsipää on rikkoutunut uuden 5-tien rakentamisen yhteydessä. Vanhojen karttalähteiden pohjalta, linjaisin Suuren Savontien kulkemaan lähempää Rääveliä ja nousemaan nykyisen liikekeskustan alla kohti Kuortinkartanoa. Itäosassa Kuorttia Suuren Savontien linja näyttäisi noudattelevan pitkälti vanhan 5-tien pohjoispuolisen hiekkatien linjaa. Kylän kohdalla tien nimi on
Vanhatie ja lännempänä VähäPalojärventie. Tämän läntisen osan varrella sijaitsee niin Kuortin vanha keskusta kuin vanha asutuskin.tien varresta asutustiivistymien eteläpuolelta aukeaa paikoin Heinolantien (vanha 5-tie) eteläpuolelle ulottuva viljelymaisema, kuten Kuortin viljelymaisema. Vähä-Palojoentien, Vanhatien ja Laviantien täydentävän rakennuskannan tulisi sijoittua tiiviisti tien varteen ja olla massaltaan vanhaa rakennuskantaa kunnioittavaa, pienipiirteistä. Tielinjausta ei tulisi muuttaa, eikä tietä leventää. Asutuksen tulisi pitäytyä tien varressa ja tien vierestä aukeavat viljelyaukeat tulisi pitää rakentamiselta vapaina ja keskittää mäen rinteille ja metsän reunoille. Asutusta Vanhatien varrelta koulun lounaispuolelta. Vasemmalla Vanhatietä Kuortin viljelysmaiseman kohdalla. 2. Kuortin tilan alue
Karttalähteiden mukaan Kuortin historiallisen ajan vanhin asutus sijoittuisi Suuren Savontien varrelle. Vanhatien varrella on kuninkaan kartaston mukaan Kuortin tila. Kuortin talon tontti olisi sijainnut entisen kunnalliskodin, eli Kuortinkartanon eteläpuolella ja siitä länsiluoteeseen sijaitsi Tuokalan (Tuokkola?) talo. Nyt mäellä on entisen kunnalliskodin pihapiirin lisäksi suhteellisen tiiviisti eri ikäisiä omakotitaloja sekä jo autioitunut entinen maatilan pihapiiri, jonka päärakennus lienee 1900-luvun alun tienoilta. Kuortinkartanon pellot ovat viettäneet mäen etelärinteille. Esimerkkipihapiiri tulisi säilyttää paikan historian kannalta arvokkaana muistumana Kuortin kylän alkuperäisestä paikasta. 3. Kuortinkartano Kuortin tilan on omistanut vuodesta 1926 Perunmaan kunta. Vastaperustettu Pertunmaan kunta rakensi ensimmäisenä rakennushankkeenaan kunnalliskodin Kuortinkartanon pellot ovat viettäneet mäen etelärinteille. Tilan talouskeskus on ollut tien varrella. Siihen on kuulunut luonnonkivinen navetta ja sikala vuonna 1920. Nyt tien toisella puolella on uudempaa omakotiasutusta. Hyvin rakennusaikaiset klassistiset piirteensä säilyttänyt rakennuksessa toimii nykyään HYKSin lapsisyöpäpotilaisen vanhemmat ja ystävät ry:n leirikeskus. Suojeltu jo aiemmin SR-merkinnällä.
4. Kuortin vanha keskusta Vesalaisen kauppa toimi tässä rakennuksessa ainakin vuodesta 1905. Ensinen Mäntyharjun Osuuskaupan talo vuodelta 1928. Kuortin vanhin jäljellä oleva liikerakentaminen on keskittynyt Vanhatien ja Hartolaan sekä Nipulin kylälle jotavan Mansikkamäentien riesteyksen tienoille. Kylällä on toiminut vanha Vesalaisen kauppa jo 1800-luvun loppupuolella. Risteykseen rakennettu entinen Osuuskauppa aloitti toimintansa vuonna 1928. Vanhimmat kaupparakennukset, vanha Vesalaisen kauppa ja entinen Osuuskauppa sijaitsevat Vanhatien varrella. Uuden tien (Heinolantie) valmistuttua 1950-luvulla, kauppatoiminta siirtyi hiljakseen uuden tien varrelle. Nyt jäljellä olevissa entisissä liikerakennuksissa on varastotilaa, yksityisasuntoja, ja antiikkiliike. Keskittymästä itään on erillään vielä yksi 1960-luvun 1950- ja 1960- lukujen aikana rakentunut uusi Kuortin liikekeskusta Vanhatien ja Heinolantien väliin.
5. Taulumäen asutusalue Taulumäen asutusalue sijaitsee Kuortin vanhan keskustan Vahterimäen vieljelymaiseman välisellä alueella rinteessä ja kumpareen laella. Alue on rakentunut 1960- ja 1970-lukujen aikana yhtenäisen matalaksi. Rakennukset ovat yksikerroksisia omakoti- ja rivitaloja. Alueen täydennysrakentamisen ei tulisi poiketa alueen massasta. Pohjoispuolella alueen erottaa mäelle kohoavasta viljelymaisemasta lehtomainen puronotkelma. Erottavalla vyöhykkeellä on maisemallista arvoa. 6. Kuortin koulu Vuosina 1953 ja 1954 rakennettu Kuortin koulu edustaa tyypillistä rakennusaikansa koulurakennusta. Koulu piharakennuksineen on ainakin ulkoisesti säilyttänyt aikakautensa tyylipiirteet.
7. Ojala Ojalan pihapiiri sijaitsee lähellä vanhaa valtatie 5:ttä Anettuun johtavan tien varrella. Ojala erotettiin Sauvalan tilasta 1910-luvun alkupuolella. Päärakennus on rakennettu vuonna 1913 ja navetta on rakennettu alkuperäisen hirsisen kivijalalle sementtitiilisenä vuonna 1930. Pihapiirissä on lisäksi vanha ja uusi sauna ja vaja. Riihi on pihapiirin ulkopuolella uudemman asuinrakennuksen läheisyydessä. Tilan talli on sijainnut uuden talon paikalla. Porstuan ikkunamuutoksesta huolimatta, Ojalan talo ja piha on säilyttänyt hyvin 1900-luvun alkupuolen tyylipiirteitä.
8. Kisahalli Kisahalli on vuonna 1961 rakennettu tanssilava, joka vielä viime vuosinakin on ollut ainakin harvakseltaan käytössä. 9. Vuorela ja Lavian viljelymaisema Vuorelan sijaitsee Suuren Savontien varrella Lavian viljelymaisemassa. Pientilan pihapiiriin kuuluu vuonna 1929 rakennettu asuinrakennus, sementiliilinavetan rauniot sekä vanha sauna Lavian tien toisella puolella. Pihan vieressä on havaittavissa vielä entistä viljelymaata. Asuinrakennus on hyvin säilynyt. Pihan sijainti valtakunnallisesti arvokkaan museotien varrella viljelymaisemassa tekee siitä maisemallisesti arvokkaan ja rakennuksen hyvin säilyneet tyylipiirteet siitä rakennushistoriallisesti arvokkaan.
10. Kuortin viljelymaisema Kuortin vanhan asuinpaikan itäpuolelta Vanhatien varrelta avautuu tienvarren vanhojen mäntyjen lomitse viljelymaisema, joka ulottuu vanhan 5-tien (Heinolantien) eteläpuolelle Kankaalan tilakeskuksen kautta aina Kuortin uuden taajaman reunoille. Tuoreen metsähakkuun myötä on avautunut näköyhteys 1500luvun kulkureitiltä aina uuteen liikekeskittymään saakka. Viljelymaisema on oletettavasti yksi kylän vanhimmista ja sitä tieltä reunustavat männyt ovat maisemallisesti arvokkaita, joten alueella on niin historiallista kuin maisemallistakin arvoa. Myös Kankaalan tilakeskuksella on maisemallista merkitystä liiketaajaman vieressä. Viljelymaisemaan rakentamista tulisi välttää koko alueella, mutta varsinkin Heinolantien pohjoispuolisella alueella maisema tulee pitää avoimena. Maisemaa Mallasmäeltä pohjoiseen. Vasemmalla näkyy Kankaalan viljelyksien eteläosia.
11. Holman viljelymaisema Holman tilakeskus sijoittuu perinteisesti rinteen laen tietämille ja sitä ympäröivien peltojen laidoilta avautuu näkymiä niin tilakeskukselle kuin metsän laitaankin. Holman viljelymaisema on arvokas sekä Valtatie 5:n, että Hennalan tien suuntaan. Maisemalla on maamerkkimäinen status ennen Kuortin liittymää ja samalla se kertoo paikan historiasta ohikulkijoille. Holman tilakeskus maisemassa Valtatie 5:n yli katsottuna.
Muita mahdollisia kohteita Muita merkittäviä viljelymaisemia Kuortissa ovat Hennan viljelymaisema ja Jokipelto Korpela viljelymaisema. Hennan Viljelymaisema sijaitsee Kuortin liittymän eteläpuolella. Hennalantien varrelta aukeaa näkymä Räävelin suuntaan. Maisemaa rajaa niin idästä kuin lännestäkin kuusikon reuna. Maisemaa uhkaa ratalinjaus. Hennalan viljelymaisemaa Jokipelto Karjalankatu maisema avautuu Valtatie 5:n varrelta pohjoiseen Kuortin liittymän jälkeen. Maiseman reunalla kulkee Museoviraston määrittämä Suuren Savontien linjaus. Maisema jatkuu liki yhtenäisenä vanhan 5-tien (Höltän kylätien) pohjoispuolelle jatkuen liki Pertunmaan kirkolle johtavan maantien varteen. Alueella on jälleenrakennuskauden rakennuskantaa sisältäviä tilakeskuksia. Jokipelto Karjalankatu aluee pohjoisempi osa. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä tarkistettaviksi kohteiksi on työn aikana ilmennyt Tuokkola niminen tila, jonne ei tietä oltu aurattu aikoihin.
LÄHTEET: KIRJALLISET LÄHTEET Favorin Matti, Mäntyharjun historia I, Mäntyharjun kunta Favorin Matti, Mäntyharjun historia II, Mäntyharjun kunta, 1983 Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776-1805, toim. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Erkki-Sakari Harju, Saarijärvien Offset Oy, Saarijärvi 2012 Suomen maatilat, IV osa, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit, WSOY, Porvoo 1932 Suuri maatilakirja IV Kymen- ja Mikkelin läänit, Kustannustuote Oy, Helsinki, Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1965 PAINAMATTOMAT LÄHTEET: Asukkaiden antama suullinen tieto Koskinen Vilho, 50-vuotta rakennustelineillä, 1998 Leena Lahdenvesi-Korhonen, Maakunnan Parhaat Maisemat, Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011-2013, Etelä-Savon ELY-keskus Pertunmaan rakennusinventointi 1996-1997, Raija Virtanen Suomen Posti- ja tiekartassa 1848 Suomen yleiskartta 1864-1873, karttalehti E3 www.pertunmaa.fi www.rky.fi, Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt aineisto http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat, Heikki Vanhatupa, historialliset kartat, Jyväskylän Yliopisto