Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 1 (14) 2 Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet (aasia) HEL 2011-004907 T 10 03 02 00 Ksv 3261_1, karttaruudut F6 ja G6 Päätösehdotus Tiivistelmä päättänee, että Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavatyötä jatketaan maankäyttövaihtoehdon A1 ja seuraavien suunnitteluperiaatteiden pohjalta: 1. Alueesta suunnitellaan saavutettavuudeltaan hyvä, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen toimitila- ja asuntoalue. 2. Aku Korhosen tie ja Walentin Chorellin tie yhdistetään uudella katuosuudella. 3. Toimitilat sijoitetaan Hämeenlinnanväylän viereen ja Aku Korhosentien varrelle. Asunnot suunnitellaan alueen sisempiin osiin. 4. Virkistysreitit säilytetään tai korvataan uusilla. Osa viheralueesta rakennetaan puistoksi Keskuspuistoon johtavan viheryhteyden varrelle. Lisäksi lautakunta päättänee antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Pohjois-Haagan itäosaan Hämeenlinnanväylän, Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien ympäristöön valmistellaan osayleiskaavaa. Alueelle suunnitellaan toimitilaa ja asuntoja erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien ääreen. Suunnittelualueelta on kävelyetäisyys Pohjois-Haagan asemalle. Eteläreunassa kulkee bussi-jokeri ja Hämeenlinnanväylällä useita bussilinjoja. Lähellä ovat Pohjois-Haagan asemanseudun palvelut sekä Kannelmäen Prisma. Alueen täydennysrakentaminen on siten kestävää kaupunkirakentamista valmiiden palvelujen lähelle. Toimitilarakentaminen sijoittuu Hämeenlinnanväylän viereen ja asuntorakentaminen alueen sisäosiin, suojaan liikenteen melulta. Viheryhteyksien jatkuvuus turvataan ja jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 2 (14) Esittelijä Alueen sijainti Lähtökohdat Osayleiskaavan tavoitteena on saada Pohjois-Haagaan lisää uusia vetovoimaisia toimitilatontteja ja työpaikkoja kävelyetäisyydelle Jokeri I:n reitiltä ja kaupunkiradan asemasta. Asuntojen täydennysrakentaminen luo edellytykset myös asuntotarjonnan monipuolistamiseen pienasuntovaltaisessa Pohjois-Haagassa. Suunnittelualueeseen kuuluu Pohjois-Haagan rakentamaton itäosa Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän risteysalueen lounaispuolella. Se on laajuudeltaan noin 22 ha. Alueeseen kuuluvat myös rakentamattomat toimitilatontit Aku Korhosen tien päässä ja Walentin Chorellin tien itäpuolella. Kaavoitustilanne ja maanomistus Osayleiskaavoitustyö käynnistettiin kaupungin aloitteesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja Helsingin kaupungin strategiaohjelma edellyttävät kaupunkirakenteen tiivistämistä raideliikenteen asemien ympäristössä. Sponda Kiinteistöt Oy on hakenut vuonna 2011 asemakaavamuutosta toimitilarakentamiselle yleiskaavassa virkistysalueeksi merkitylle alueelle. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Ida Aalbergin puiston kautta on merkitty viheryhteystarve ja Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän varrella sijaitsee maakaasuputken ohjeellinen linjaus. Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän moottoriväylien risteykseen on merkitty eritasoliittymä. Yleiskaava 2002:ssa suunnittelualue on osin kerrostalovaltaista asuinja toimitilarakentamisen aluetta sekä osin virkistysaluetta. Aluetta etelässä sivuava Jokeri I:n reitti on merkitty joukkoliikenteen kehämäisenä runkolinjana asemineen. Lisäksi Kehä I ja Hämeenlinnanväylä on merkitty moottorikatumerkinnällä, risteysalueella Eliel Saarisen tien kohdalla on suuntaisliittymän merkintä. Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Liike- ja toimistotilojen korttelialueita (KT) on Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien varsilla voimassa olevissa asemakaavoissa vuosilta 2002 ja 2008. Metsäinen viheralue on puisto- ja virkistysaluetta (VL, VP ja P), jonka asemakaavat ovat pääosin vuosilta 1955, 1976 ja 1984. Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liikennealueet ovat kauttakulku- ja sisääntulotien
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 3 (14) Muut suunnitelmat Alueen yleiskuvaus aluetta (LT) asemakaavoissa vuosilta 1998 ja 1971. Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan suunnittelualueesta. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on vuonna 2011 tehty Esikaupunkien renessanssi -työhön liittyvä alueellinen kehittämissuunnitelma, jossa osayleiskaava-alue on esitetty täydennysrakentamisen tarkastelualueena. Alue on myös osa Renessanssin yleissuunnitelman (2011) Raide-Jokeri kehityskäytävää. Pohjois-Haagan viheralueiden verkosto muodostaa merkittäviä yhteyksiä kahden laajan viheraluekokonaisuuden Läntinen vihersormen ja Keskuspuiston välille. Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Haagan korkeimman kallioselänteen pohjois- ja itärinteillä. Se on asemakaavoitettua, pääosin metsäistä puisto- ja virkistysaluetta, jolla melutaso ylittää monin paikoin 55 db. Alueella on yksi kaupungin luontotietojärjestelmään kirjattu arvokas luontokohde, käärmekuusi. Alueen läpi kulkee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti sekä latuyhteys Keskuspuistosta Talin virkistysalueelle. Alueelta on yhteys Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän yli kevyen liikenteen siltaa pitkin sekä alikulkutunnelin kautta Ida Aalbergin puiston kohdalta. Muinaismuistolailla suojeltuja ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituksen asemien varustuksia on viidessä eri kohdassa ja alueen länsipäässä on lyhyt tykkitie. Tykkitien länsipuolelta lähtee itään kivestä ja maasta tehty yli 600 metriä pitkä suojavalli, joka ulottuu lähelle Hämeenlinnanväylää. Kaukolämpötunneli kulkee suunnittelualueen halki Lassilan huippulämpökeskuksesta Pirkkolantielle. Kaukolämmön runkojohto sijaitsee Aku Korhosentiellä. Korkeapaineinen maakaasun siirtoputki sijaitsee Hämeenlinnanväylän länsipuolella ja jatkuu Aku Korhosentien kautta Lassilan huippulämpökeskukseen. Aku Korhosen tien varrella sijaitsee päävesijohto. Suunnittelualueen ympäristössä on monipuoliset palvelut. Lähistöllä sijaitsevat Kannelmäen Prisma -kauppakeskus, Pohjois-Haagan asemanseudun palvelut sekä Pohjois-Haagan ostoskeskus. Myös ympäröivät joukkoliikenneyhteydet ovat monipuoliset. Rakennettava alue rajautuu lännessä kävelyetäisyydelle Pohjois-Haagan junaasemasta ja Jokeri I:n joukkoliikennereitti sivuaa aluetta etelässä. Lisäksi Näyttelijäntiellä, Kehä I:llä ja Hämeenlinnanväylällä kulkee useita bussilinjoja.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 4 (14) Tavoitteet Suunnittelualue rajautuu lounaassa Pohjois-Haagan 1950-luvulla rakentuneeseen puutarhakaupunkimaiseen kerrostaloalueeseen. Tällöin kaavoitettuja kolmea asemakaava-aluetta erottaa toisistaan puistometsien verkosto. Rakennuskanta on arkkitehtuuriltaan yhtenevää ja edustaa aikakaudelle ominaista laadukasta suunnittelua ja rakentamistapaa. Myöhemmin 1970-luvulla rakennettiin alueelle mm. Teuvo Pakkalan tien asuinkorttelit. Pohjois-Haagan asunnot ovat pääosin pienehköjä kerrostalohuoneistoja. Vuokra-asuntoja on keskivertoa enemmän, mutta myös omistusasuntoja on paljon. Pientaloja alueella ei ole muutamia rivitaloja lukuun ottamatta. Pohjois-Haaga on suosittua ja ympäristöltään arvostettua asuinaluetta. Täydennysrakentaminen Haagan eteläosassa on vaikuttanut väestönkehitykseen ja pitkään jatkunut asukasluvun pieneneminen on pysähtynyt. Pohjois-Haagassa asuu 9100 henkilöä ja työskentelee noin 2700 henkilöä. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Helsingin kaupungin strategiaohjelma ja MA-ohjelma asettavat kaupungin tavoitteeksi tuottaa vuosittain keskimäärin 5 000 uutta asuntoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähelle. Uusien kaupunginosien rakentamisen lisäksi tavoitteena on saada vanhoihin kaupunginosiin täydennysrakentamisen avulla uusia asukkaita ja monipuolisempi väestörakenne turvaamaan alueiden palveluja. Sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet että Helsingin kaupungin strategiaohjelma edellyttävät uusien alueiden ja täydennysrakentamisen sijoittamista olemassa olevan ja tulevan raideverkon palvelualueelle ja näin eheyttää yhdyskuntarakennetta, mikä osaltaan edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Pohjois-Haagan itäosa on kaupunkiradan Pohjois-Haagan aseman tuntumassa ja Raide-Jokerin joukkoliikennereitin varrella. Pohjois-Haaga on rakentunut pääosin 1950-luvulla ja sen asuntokannasta suurin osa on pieniä kerrostalohuoneistoja. Vain osassa kerrostaloista on hissit. Haagan asumisväljyys on kaupungin keskiarvoa matalampi, 32,3 m2/hlö. Asumismuodoista puuttuvat pientalot, muutamia rivitaloja lukuun ottamatta. Tavoitteena on nostaa asumisväljyyttä ja asuntojen keskikokoa sekä lisätä hissillisiä asuintaloja ja jonkin verran myös uusia asumismuotoja kuten townhouse tyyppistä pientaloasumista. Monipuolinen palvelurakenne ympäröi suunnittelualuetta ja sillä on hyvät edellytykset liittyä luontevaksi osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 5 (14) Suunnitteluperiaatteet Pohjois-Haagassa on asukasmäärään suhteutettuna Helsingin keskiarvoa vähemmän työpaikkoja. Toimitiloja on jonkin verran mm. Nuijamiestentien varrella Hämeenlinnanväylään rajautuen. Merkittävin osa lähialueen työpaikoista on kuitenkin Lassilassa Kaupintien varrella. Pääosin 1980-luvulla rakentuneen alueen vajaakäyttöisiksi jääneitä toimitiloja on alettu viime vuosina muuttaa asunnoiksi. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen myös huolehtia yritysten liiketoiminnan kasvun edellytyksistä. Pyrkimyksenä on saada Pohjois-Haagaan lisää uusia vetovoimaisia toimitilatontteja ja työpaikkoja kävelyetäisyydelle Jokeri I:n reitiltä ja kaupunkiradan asemalta. Pohjois-Haaga on luonteeltaan vehreää puutarhakaupunkimaista kerrostaloaluetta, jossa väljät ja avoimet korttelipihat liittyvät saumattomasti niitä rajaaviin puistoihin ja viheralueisiin. Viheralueet ovat pitkälti luonnonmukaisia puistometsiä, joilla kasvillisuus ja reitit on sovitettu paikallisiin olosuhteisiin, vaihteleviin maastonmuotoihin ja maaperään. Kävely- ja pyöräilyreitit ovat suosittuja yhteyksiä Keskuspuistoon, mutta suunnittelualueen kautta kulkee myös asuinalueiden välisiä arkisia yhteyksiä palveluihin. Viheralue on nyt melualueella ja puut ovat paikoin kärsineet alueelle patoutuvista hulevesistä. Kävelyetäisyydellä, Hämeenlinnanväylän itäpuolella sijaitsevat Keskuspuisto ja Pirkkolan urheilupuiston monipuoliset palvelut. Suunnittelun tavoitteena on säilyttää alueen kautta kulkevien viheryhteyksien jatkuvuus ja parantaa niillä kävelyn, pyöräilyn ja virkistyksen reittejä sekä saavutettavuutta ja vähentää alueen meluhäiriöitä. Viheralueen laatua pyritään parantamaan reittien varsilla sekä suunnittelemalla keskeiselle lakialueelle puisto vanhoihin asuinrakennuksiin ja reitteihin liittyen. 1. Alueesta suunnitellaan saavutettavuudeltaan hyvä, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen toimitila- ja asuntoalue. Koska Pohjois-Haagassa, Lassilassa ja Kannelmäessä on monipuolinen palvelutarjonta ja hyvät joukkoliikenneyhteydet, suunnitellaan osayleiskaava-alue kiinteäksi osaksi olemassa olevaa kaupunkirakennetta tukeutuen lähialueen palveluihin. Suunnitteluperiaatteena on, että uudisrakentaminen sovitetaan lähistön arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Uusi rakentaminen muodostaa alueelle kuitenkin uuden kaupunkikuvaltaan omaleimaisen ja tunnistettavan kokonaisuuden. Kaupunkimainen rakentaminen liitetään Pohjois-Haagan pohjoisimpaan asuinalueeseen pääasiassa viheryhteyksiin rajautuen. Yhteydet alueella suunnitellaan olemassa
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 6 (14) olevaa verkostoa täydentäviksi. Kävelyn ja pyöräilyn reitit seuraavat viheryhteyksiä ja uusi katu rakennetaan Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille. Toimitilarakentaminen jatkaa jo Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän varrelle rakentunutta toimitilavyöhykettä. Asumisen ja työpaikkojen sekoittuneen rakenteen myötä uuden kadun varrelle rakennusten kivijalkakerroksiin voisi sijoittaa myös pienimuotoisia liike- ja palvelutiloja. Kaupunkimainen rakentaminen maakaasuputken tuntumassa edellyttää putken uusimista. Tästä seuraa huomattavia kustannuksia. Periaatteena on, että suunnittelun aikana selvitetään maakaasuputken vaikutukset alueen suunnitteluratkaisuihin ja tuleviin rakentamiskustannuksiin. Uuden maakaasuputken linjaus suunnitellaan niin, että se rajoittaa mahdollisimman vähän alueen maankäyttöä. Pysäköinnin periaateratkaisut suunnitellaan niin, että asuntojen eri hallintamuodot ovat mahdollisia. Tavalla, jolla asukaspysäköinti alueella järjestetään, on paitsi suuria kaupunkikuvallisia vaikutuksia, myös suuria asuntojen hintaan kohdistuvia kustannusvaikutuksia. Suunnittelualueelle syntyy kortteleita, joilla maaperäolosuhteet ja pinnanmuodot antavat erilaisia edellytyksiä moni-ilmeiselle asuntorakentamiselle. Rinnealueilla pihoja jouduttaneen terassoimaan, mikä tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa pysäköintipaikkoja pihakansien alle. 2. Aku Korhosen tie ja Walentin Chorellin tie yhdistetään uudella katuosuudella. Katuyhteyden muodostaminen alueen läpi on tarpeen, jotta uuden maankäytön seurauksena lisääntyvä liikenne kuormittaisi mahdollisimman vähän muuta katuverkkoa kuten Näyttelijäntietä. Katu mitoitetaan joukkoliikenteelle soveltuvaksi, jolloin voidaan parantaa alueen joukkoliikennepalveluita ja saavutettavuutta. Pohjois-Haagan kautta kulkee läpiajoliikennettä. Se tulee ottaa huomioon uuden kadun suunnittelussa. 3. Toimitilat sijoitetaan Hämeenlinnanväylän viereen ja Aku Korhosentien varrelle. Asunnot suunnitellaan alueen sisempiin osiin. Toimitilaa suunnitellaan nauhamaisena vyöhykkeenä Hämeenlinnanväylän varteen. Periaatteena on jatkaa Kehä I:n varrelle rakentunutta toimitilarakentamista 6-7 kerroksisena kohti etelää. Rakennusten on tarkoitus toimia melusuojauksena asuin- ja viheralueille. Toimitilarakentaminen muodostaa Hämeenlinnanväylälle suurimittakaavaisen, kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. Uuden kadun varrelle, kohti asuinalueita avautuvat osat suunnitellaan vaihteleviksi,
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 7 (14) Maankäyttövaihtoehdot suhteiltaan ihmisen mittakaavan huomioon ottaviksi. Toimitilaa alueelle suunnitellaan noin 70 000 100 000 k-m2. Uuden kadun länsipuolelle suunnitellaan kaupunkimainen asuinalue, jolla rakennukset ovat pääasiassa 4-6 kerroksisia kerrostaloja, mutta niissä voi olla myös matalampia pientalomaisia osia korttelirakenteen sisällä. Korttelit suunnitellaan ottaen huomioon alueella vaihtelevat maastonmuodot, hulevesien viivyttäminen ja piha-alueiden melusuojaus. Pihat suuntautuvat hyviin ilmansuuntiin etelään ja länteen. Alueelle suunnitellaan asunnot noin 1000 uutta asukasta varten. 4. Virkistysreitit säilytetään tai korvataan uusilla. Osa viheralueesta rakennetaan puistoksi Keskuspuistoon johtavan viheryhteyden varrelle. Virkistysyhteyksien tulee toimia kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina: ne tulisi valaista ja pitää talvisin kunnossa. Alueen viheryhteydet ovat paitsi linkki laajempien viheralueiden välillä, myös arkisia reittejä asemalle, kouluun ja kauppaan. Ne on tarkoitus säilyttää suunnittelualueella likimain nykyisillä sijoillaan. Hiihtolatunakin toiminut yhteys tulee risteämään uuden kadun ylikulun kautta ja osa reiteistä siirtyy kadun varrelle. Suunnittelussa varmistetaan reittien jatkuvuus. Viheryhteydet ovat aktiivisesti käytettyjä julkisia tiloja, jotka luovat mielikuvaa myös koko kaupunginosasta. Reittien selkeys ja välitön liittyminen palveluihin sekä asemiin ja pysäkeille vahvistavat niiden houkuttelevuutta. Pohjois-Haagan asemalle ja Kannelmäkeen suuntautuvien yhteyksien laatua pyritään parantamaan mm. erottamalla hiihtoladut kävelyreiteistä ja suunnittelemalla reitit talvikunnossapidettäviksi. Keskuspuistoon johtavan viheryhteyden varrelle suunnitellaan puisto, jossa teemallisina aiheina voivat toimia muinaismuistokohteet ja maaston kallioiset lakialueet. Osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä laaditaan myös alueellinen hulevesien hallintasuunnitelma. Suunnitteluperiaatteiden ja niistä saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta on tarkasteltu kolmea maankäyttövaihtoehtoa. Vaihtoehdoilla on tutkittu tavoitteiden yhteensovittamista ja arvioitu rakentumisen vaikutuksia. Tutkitut vaihtoehdot pohjautuvat maakaasuputken ja uuden kadun sijainnin tarkasteluun. Vaihtoehdoissa A1 ja A2 maakaasuputki uusitaan ja sen linjaus muuttuu. Vaihtoehdossa B1 maakaasuputki säilyy entisellään. Uusi katu on sijoitettu joko uuden aluerakenteen sisään tai alueen itälaidalle Hämeenlinnanväylän varrelle.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 8 (14) Vaihtoehto A1 Ensimmäisessä vaihtoehdossa maakaasuputki uusitaan ja reitti rakennetaan osan matkaa Hämeenlinnanväylän varteen. Uusi katu sijaitsee korttelirakenteen välissä niin, että toimitilakorttelit jäävät Hämeenlinnanväylän varrelle ja asuntorakentaminen rajautuu kadun länsipuolelle. Pääosin 4-6 kerroksisista kerrostaloista ja osin pientalomaisista osista koostuvalla alueella voisi asua noin 1000 asukasta (40 000 50 000 k- m2). Toimitiloja voisi rakentaa kokoojakadun varrelle 6-7 kerroksisina noin 80 000 110 000 k-m2. Vaihtoehto A2 Toisessa vaihtoehdossa maakaasuputki uusitaan ja kokoojakatu rakennetaan uusien korttelialueiden itäpuolelle Hämeenlinnanväylän varrelle. Kortteleissa toimitilarakentaminen rajautuisi uuden kadun varrelle ja asuntorakentaminen jäisi näiden länsipuolelle. Pääosin 4-6 kerroksisista kerrostaloista ja osin pientalomaisista osista koostuvalla alueella voisi asua vähän yli 1 000 asukasta (45 000 55 000 k-m2). Toimitiloja voisi rakentaa 6-7 kerroksisina noin 80 000 110 000 k-m2. Vaihtoehto B Kolmannessa vaihtoehdossa maakaasuputkea ei uusita ja se kulkee alueen kautta nykyistä reittiä. Uusi katu rakennetaan korttelirakenteen väliin niin, että toimitila-alueet jäävät Hämeenlinnanväylän varrelle ja asuntorakentaminen rajautuu kadun länsipuolelle. Vanha maakaasuputki asettaa rajoituksia rakennusten enimmäiskorkeudelle. Tästä syystä rakentamistehokkuus jää alhaiseksi. Pääosin enintään 3 kerroksisista kerrostaloista koostuvalla alueella voisi asua noin 1000 asukasta (40 000 45 000 k-m2). Toimitiloja voisi rakentaa korkeintaan 3 kerroksisina noin 40 000 55 000 k-m2. Vaikutustenarvioinnin yhteenveto Vaikutustenarviointi on esitetty maankäyttövaihtoehtojen yhteydessä esityslistan liitteenä. Alueella kulkeva maakaasuputki vaikuttaa merkittävästi alueen rakentamismahdollisuuksiin riippuen siitä säilyykö vai uusitaanko se. Kaasuputken uusimisesta seuraa huomattavat kustannukset, tarkastelluissa vaihtoehdoissa A1 ja A2 noin 30-35 /k-m2, mutta se mahdollistaa myös tiiviimmän kaupunkirakenteen. Maakaasuputkella
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 9 (14) on erityisesti vaikutusta kokonaiskerrosalamäärään sekä toimitila- ja asuinrakennusten reunaehtoihin kuten rakentamisen sijaintiin ja sallittuun kerroslukumäärään. Olemassa oleva maakaasuputki vaikeuttaa mm. asuinkortteleiden melunsuojauksen toteuttamista toimitilarakentamisen avulla ja hissillisten kerrostalojen rakentamisedellytyksiä. Myös maanalainen pysäköinti tulee epätaloudelliseksi. Uuden kokoojakadun linjauksella on vaikutusta etenkin kadun luonteeseen ja tonttikatujen määrään. Vaikutuksia on myös kortteleiden toiminnallisiin ratkaisuihin ja saavutettavuuteen sekä kevyen liikenteen reitteihin ja liittymäratkaisuihin. Vaihtoehto A1:llä arvioitiin olevan parhaat mahdollisuudet saavuttaa asetetut kaupunkirakenteelliset tavoitteet. Asumisen ja toimitilan kaupunkirakenteelliset tavoitteet täyttyvät. Uusi maakaasuputki mahdollistaa alueen rakentumisen kaupunkimaisena ja toimitilarakentamisen avulla toteutettavan melusuojauksen. Uudesta kadusta muodostuu tiivis katutila, joka jakaa alueen toimisto- ja asuinkortteleihin. Walentin Chorellin tien asemakaavan mukainen linjaus säilyy, mutta sen luonne muuttuu. Rakentamisen seurauksena alueen liikenne lisääntyy ja osa uuden kadun liikennemäärästä on myös läpiajoliikennettä. Vastaavasti Näyttelijäntien liikennemäärän oletetaan laskevan. Viheryhteydet kapenevat, mutta viherverkosto säilyy 1950-luvun alueisiin rajautuen. Vaihtoehto A2 on rakentamisen osalta tehokkain, mutta toisaalta investointina kaupungille kallein ratkaisu. Asumisen ja toimitilan kaupunkirakenteelliset tavoitteet täyttyvät. Vaihtoehdossa on vahvin sekoittunut rakenne. Toimitilakortteleiden länsipuolelle muodostuu suojaisia asuntokortteleita, jotka eivät ole suoraan yhteydessä uuteen katuun. Walentin Chorellin tien linjaus muuttuu. Uusi katu jää kuitenkin korttelirakenteesta irralliseksi ja siltä puuttuu alueen sisäisen kadun luonne. Kevyen liikenteen reitti on melualueella, vailla sosiaalista valvontaa ja Hämeenlinnanväylän liikenneympäristö laajenisi entisestään. Ratkaisu on läpiajokatumaisin. Se edellyttää muita vaihtoehtoja enemmän uutta katuverkkoa korttelirakenteessa ja lisäisi mahdollisesti myös jalankulkua ja pyöräilyä vanhan korttelirakenteen läpi. Viheryhteydet kapenevat, mutta viherverkosto säilyy 1950-luvun asuntoalueisiin rajautuen. Reittien toteuttaminen edellyttää paikoin kalliita rakenneratkaisuja. Vaihtoehto B:ssä esitettyjä kaupunkirakenteellisia tavoitteita ei kyetä saavuttamaan. Kaupunkimaisen toimitilavyöhykkeen rakentumismahdollisuudet ja asuntorakentamisen toteuttamisedellytykset ovat oleellisesti heikommat. Walentin Chorellin
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 10 (14) Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö tien liikennemäärä kasvaa ja melusuojauksen toteuttaminen toimitilarakentamisella on vaikeampaa. Jokeri I:n vyöhykkeelle tulisi myös voida rakentaa tehokkaammin. Vastaavasti kaupungin investoinnit ovat vaihtoehdossa pienimmät. Osayleiskaavatyö tuli vireille 1.2.2012, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitteluperiaatteet asetettiin nähtäville 1.- 26.2.2012 väliseksi ajaksi. Asukastilaisuus pidettiin 7.2.2012. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista (8 kpl), mielipiteistä sekä vastineet niihin. Nähtävilläolon jälkeen suunnitteluperiaatteita on tarkennettu ja niiden pohjalta on laadittu 3 maankäyttövaihtoehtoa. Hankkeesta on järjestetty viranomaisneuvottelu 2.12.2011, josta on muistio liitteenä. Lisäksi on käyty erillisiä neuvotteluja rakennusviraston arkkitehtuuriosaston, kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupungin ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä Gasum Oy:n kanssa. Viranomaiset ovat tuoneet esille seuraavia suunnittelussa huomioitavia asioita: Täydennysrakentaminen on seudullisten ja kaupungin tavoitteiden mukaisena tervetullutta. Joukkoliikenteen järjestämiselle on hyvät edellytykset. Viheralueverkoston jatkuvuus ja ekologisten käytävien toimivuus on varmistettava. Muinaismuistolain suojaamat kohteet täytyy huomioida. Muinaisjäännösten huomioonottamisen periaatteet on ratkaistava yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Maakaasuputken uusi linjaus tulee selvittää. Melukysymykset ja ilmanlaatuun liittyvät asiat tulee selvittää ja ratkaista. Melunsuojaus on toteutettava ennen asuntojen rakentamista. On tehtävä liikenneselvitys ja ratkaistava Hämeenlinnanväylän liikennealueen tarkistustarve. Lämpökeskuksella mahdollisesti tapahtuvien tulipalojen lämpösäteilyn vaikutukset tai mahdollisten räjähdysten painevaikutukset ympäristöön tulee huomioida. Rakentamisen toteuttaminen edellyttää maakaasuputken siirtoa alueella. Kustannukset maksaa Helsingin kaupunki.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 11 (14) On varmistettava sujuvat, laadukkaat ja turvalliset kävely- ja pyöräily-yhteydet Pohjois-Haagan asemalle ja joukkoliikenteen pysäkeille sekä Kannelmäkeen. Vesihuoltomuutosten kustannuksista tulee sopia hankkeen toteuttajan ja HSY:n kesken. Jatkosuunnittelua tulee tehdä yhdessä HSY:n vesihuollon kanssa. Lähtökohtana tulee olla alueen esteettömyys, terveellisyys ja turvallisuus sekä sujuva liittyminen ympäristön palveluihin ja liikenneverkostoihin. Tulee tarkastella rakentamisen vaikutukset hulevesivirtaamiin ja laatuun. Osayleiskaavan tulee mahdollistaa tarvittavien hulevesiratkaisujen toteuttaminen. Suunnitteluaikataulu Esitetyt mielipiteet Mielipiteissä nousi esille erityisesti uusi Aku Korhosen tien ja Walentin Corellin tien välinen katuyhteys. Sen pelättiin lisäävän läpiajoliikennettä. Kadun siirtämistä ehdotettiin Hämeenlinnanväylän varteen ja samalla ehdotettiin tutkittavaksi katuvaihtoehtoa, joka ei olisi läpiajettava. Asuntorakentamista pidettiin tarpeellisena, mutta toimitilarakentamista kyseenalaistettiin, koska lähialueella on tyhjiä tai vajaakäyttöisiä toimitiloja. Maakaasuputken siirrosta aiheutuvien kustannusten uskottiin lisäävän alueen tonttivuokria ja koko hankkeen tarpeellisuutta ihmeteltiin. Rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen arvioitiin useassa mielipiteessä. Rakentamista pidettiin liian tehokkaana, sitä ei haluttu liian lähelle olemassa olevia asuinkortteleita. Uuden alueen pelättiin aiheuttavan läpikulkua nykyisille pihoille. Ympäristöhäiriöiden vähenemistä epäiltiin. Kävely ja pyöräilyreittien huomioimista alueen suunnittelussa pidettiin tärkeänä. Erityisesti nostettiin esille reittien tarkoituksenmukainen suunnittelu alueen ja ympäröivien palveluiden välillä. Osayleiskaavaluonnos laaditaan kesän 2012 aikana. Tavoitteena on, että se on nähtävillä syksyllä 2012. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan osayleiskaavaehdotus. Tavoitteena on, että osayleiskaavaehdotus esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2012 lopussa. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Essi Leino, arkkitehti, puhelin: 310 37070
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 12 (14) Liitteet Otteet essi.leino(a)hel.fi Tapani Rauramo, arkkitehti, puhelin: 310 37071 tapani.rauramo(a)hel.fi Mikael Ström, arkkitehti, puhelin: 310 37470 mikael.strom(a)hel.fi Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128 pirjo.koivunen(a)hel.fi Mikko Stenius, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37252 mikko.stenius(a)hel.fi Jukka Tarkkala, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37302 jukka.tarkkala(a)hel.fi Eila Saarainen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37225 eila.saarainen(a)hel.fi Heikki Hälvä, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37142 heikki.halva(a)hel.fi Maija Mattila, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37435 maija.mattila(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Ilmakuva, kaava-alueen rajaus 3 Maankäytön tarkasteluvaihtoehdot A1, A2 ja B 4 Vuorovaikutusraportti 29.5.2012 5 Viranomaisten kannanotot 6 Viranomaisneuvottelun muistio 2.12.2011 7 Mielipidekirjeet 8 Joukkoliikenteen palvelutasotarkastelu 9 Ote meluselvityksestä 10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.1.2012 11 Nähtävillä 1.-26.2.2012 olleet suunnitteluperiaatteet Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 4 Päätöshistoria Toimitusjohtaja 23.2.2012 HEL 2011-004907 T 10 03 02 00 Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan osayleiskaavaa Pohjois- Haagan itäosaan. Alueelle on suunniteltu toimitilarakentamista Hämeenlinnanväylän varteen. Lisäksi suunnitteilla on uusi katuyhteys Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille sekä asuinrakentamista sen varrelle.
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 13 (14) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan viheralueella liikenteen päivämelu on yli 55 db. Alueen läpi kulkee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti sekä latuyhteys Keskuspuistosta Talin virkistysalueelle. Suunnittelun tavoitteena on, että toimitilarakentaminen Hämeenlinnanväylän varrella toimii melumuurina asumiselle ja viheralueille. Lisäksi tavoitteena on, että uusi asuinrakentaminen lisää ja monipuolistaa Pohjois-Haagan nykyistä asuntotarjontaa. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään 26.2.2012. Lausuntonaan terveyskeskus esittää seuraavaa: Terveyskeskuksen näkökulmasta suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen esteettömyys, terveellisyys ja turvallisuus sekä sujuva liittyminen ympäristön palveluihin ja liikenneverkostoihin seuraavasti: alue tulee rakentaa esteettömäksi ja asuinrakennusten palvella myös iäkästä väestöä alueelta tarvitaan selkeät esteettömät reitit joukkoliikenteen pysäkeille sekä lähivirkistysalueille ja palveluihin alueen läpi kulkeva seudullinen ulkoilureitti tulee suunnitella turvalliseksi, helposti hahmottuvaksi ja esteettömäksi. liikenteen melua tulee rajoittaa asuntojen lähiympäristössä luontoympäristöä tulee säilyttää ja rauhoittaa liikenteen melulta alueen joukkoliikenteen palveluverkkoa tulee kehittää siten, että alue soveltuu myös autottomien ikäihmisten asuinalueeksi. Alueen terveyspalvelut tuotetaan Haagan terveysasemalla, osoitteessa Huovitie 5. Asukkaat voivat käyttää myös muiden Helsingin kaupungin terveysasemien palveluja, sekä vuodesta 2014 alkaen myös muiden kuntien terveyspalveluja. Suunnitelmissa on rakentaa Kaarelan aluetta palveleva terveysasema Prisman tontin viereen 2020-luvulla. Läheinen sijainti saattaa houkutella alueen asukkaita. Sujuvat kevyen liikenteen yhteydet Kehätien pohjoispuolen palveluihin ovat tarpeen. Lisätiedot Sipiläinen Pirjo, arkkitehti, puhelin: 310 42256 pirjo.sipilainen(a)hel.fi Yksikön päällikkö 15.2.2012 HEL 2011-004907 T 10 03 02 00 Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2012 14 (14) Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Hämeenlinnanväylän varteen on suunnitteilla toimitilarakentamista. Lisäksi suunnitteilla on uusi katuyhteys Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille sekä asuinrakentamista sen varrelle. Osa viheralueesta säilyy puistona ja nykyiset virkistysyhteydet säilyvät, mutta reittien sijainti tai luonne voi muuttua nykyisestä. Suunnittelualueen lounaisrajalla asuinkortteleita vastaan sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituksen tukikohta XXIII, asemien 6-8 betonisia varustuksia viidessä eri kohdassa. Niissä on kallioon louhittua tai maahan kaivettua betonoitua yhdys- ja taisteluhautaa, betonista valettuja suojahuoneita ja tulipesäkkeitä. Osa on ollut avoimia ja toisista katot on räjäytetty pois. Alueen länsipäässä on lyhyt tykkitie. Sen länsipuolelta lähtee itään Aku Korhosen tien eteläpuolella kivestä ja maasta tehty suojavalli. Yli 600 metriä pitkä suojavalli ympäröivineen kivikasoineen ulottuu lähelle Hämeenlinnanväylää. Kyseiset muinaismuistolain suojaamat kohteet täytyy ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Maankäytön suunnittelusta vastaavan Essi Leinon kanssa on keskusteltu kohteista ja niiden sijainneista. Niiden olemassa olo tuotiin esiin viranomaisneuvottelussa 2.12.2011. Kohteiden kunto on tarkastettu syksyllä 2011 asian tultua vireille. Suunnittelualue rajautuu Pohjois-Haagan pääosin 1950-luvun lopulla valmistuneeseen asuinkerrostaloalueeseen, joka on merkitty yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kokonaisuudeksi. Pohjois- Haagan eri asumasoluille on tyypillistä se, että puistometsien verkosto erottaa ne toisistaan. Tämä suunnitteluperiaate tulisi jatkossakin näkyä alueen täydennysrakentamisessa. Lisätiedot Heikkinen Markku, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552 markku.heikkinen(a)hel.fi