Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2014. Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2014 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.2015 Ville Karvinen, 2014

Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen laadintaan ovat osallistuneet Heidi Arponen, Ulrika Björkman, Penina Blankett, Eva Ehrnsten, Jan Ekebom, Michael Haldín, Jyrki Hämäläinen, Meri Kallasvuo, Ville Karvinen, Anu Kaskela, Essi Keskinen, Suvi Kiviluoto, Meri Koskelainen, Rami Laaksonen, Yki Laine, Maiju Lanki, Hans-Göran Lax, Pekka Lehtonen, Aija Nieminen, Marco Nurmi, Anu Riihimäki, Henna Rinne, Elina Salo, Sonja-Salovius-Laurén, Tero Taponen, Riikka Venesjärvi, Elina Virtanen, Pentti Välipakka ja Mats Westerbom. Lisäksi vuoden 2014 VELMU-aineistojen hankintaan, analysointiin ja raportointiin ovat osallistuneet myös monet muut VELMU-toimijat sekä eri toimijoiden kenttähenkilökunta. Lämmin kiitoksemme kaikille! i

Lyhenteet AYR VELMUn alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtävän on koota alueellisen tason toimijat yhteen, sekä koordinoida VELMU-kartoituksia alueellisella ja paikallisella tasolla. BUP Baltic Sea University EAKR - Euroopan aluekehitysrahasto ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset perustettiin vuoden 2010 alussa ja niihin on koottu TE-keskusten, tiepiirien, alueellisten ympäristökeskusten sekä lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä ja palveluita. EMODNET - The European Marine Observation and Data Network, a marine data initiative from the European Commission (DG MARE) underpinning its Marine Knowledge 2020 strategy. EMODnet is a consortium of organisations assembling European marine data, data products and metadata from diverse sources in a uniform way. ENPI - European Neighbourhood and Partnership Instrument, Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden väline, jolla rahoitetaan ulkosuhdeohjelmia EU-maan ja EU:n ulkopuolisen maan välillä. EPOELY Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. EUNIS European Nature Information System. EUNIS-luokitusjärjestelmä kuvaa vedenalaisia elinympäristöjä perustuen kemiallisiin, fysikaalisiin, geologisiin ja biologisiin tietoihin. Luokittelua kehitetään parhaillaan Itämerellä HELCOMin vetämässä hankkeessa. FINMARINET EU LIFE+ -rahoitteinen, kansallinen merenpohjan kartoitus- ja mallinnushanke (Inventories and planning for the marine Natura 2000 network in Finland) keskittyi NATURA 2000 alueille ja niiden läheisyyteen, tuottaen luontotietoa vedenalaisten elinympäristöjen levinneisyydestä. Vuosina 2009-2013 toimineen hankkeen budjetti oli 3,4 milj., josta 50 % oli kansallista omarahoitusosuutta. GEOHAB - Marine Geological and Biological Habitat Mapping, an international association of marine scientists studying biophysical indicators of benthic habitats and ecosystems as proxies for biological communities and species diversity. GTK Geologian tutkimuskeskus HELCOM Baltic Sea Action Plan - kaikkien Itämeren valtioiden ja EUn välisessä ministerikokouksessa allekirjoitettu toimintaohjelma Itämeren suojelusta. HELCOM HABITAT HELCOM Nature Protection and Biodiversity -työryhmä HELCOM VASAB HELCOM VASAB (Visions and Strategies around the Baltic Sea) -työryhmä Htkk - henkilötyökuukausi HY Helsingin yliopisto KASELY Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LiDAR - Light Detection and Ranging LIFE+ Euroopan Unionin rahoitusohjelma joka jakaa hankerahoitusta luontodirektiiviin liittyvään luonnonsuojelutyöhön. LiV - Liikennevirasto Luke - Luonnonvarakeskus, MMM:n hallinnonalaan kuuluva tutkimuslaitos, joka aloitti toimintansa 1.1.2015. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) muodostaa osan Luonnonvarakeskusta. ii

MARMONI - Innovative approaches for marine biodiversity monitoring and assessment of conservation status of nature values in the Baltic Sea. 2010-2015. EU Life+ -ohjelman yhteisrahoittama hanke. Merikotka Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus MH LP Metsähallituksen Luontopalvelut MHS - merenhoitosuunnitelma MIMMA Vuonna 2013 jätetty hakemus EU LIFE+ -instrumentista rahoitettavaksi hankkeeksi, Marine environment and IMplementation of MArine directives in the Gulf of Finland, Archipelago Sea, and Åland Islands (2014-2019). MMM maa- ja metsätalousministeriö NordForsk Pohjoismaiden ministerineuvoston ylläpitämä rahoitusohjelma, josta saatiin vuonna 2009 rahoitusta kansainvälisen asiantuntijaverkoston (Nordic network for marine inventories and modeling, 2009-2014) perustamiseksi. PAKKI-hanke - Vuonna 2014 käynnistynyt ympäristöhallinnon Selainpohjaisten paikkatietopalveluiden kehittäminen hanke. POHJE-järjestelmä Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän osa, johon kirjataan seurantatarkkailuiden, VELMUn ja muiden pohjaeläintutkimusten paikkatietohavainnot. POPELY Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. POSE - MHS:n pohjien seurantaryhmä ROV Remotely Operated Vehicle, kauko-ohjattu robottivideokamera, jolla voidaan kuvata merenpohjan rakennetta ja eliöstöä RKTL Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Muodostaa osan Luonnonvarakeskusta (Luke) 1.1.2015 alkaen. SEAGIS - Botnia Atlantica Interreg IVA rahoittama hanke " Stöd för ekosystembaserad planering av havsmiljön med hjälp av geografiskt informationssystem". Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteinen merialuesuunnittelun ja yhdennetyn rannikkoalueiden suunnittelun (ICZM = Integrated Coastal Zone Management) GIS- pohjainen työkalu Merenkurkun alueelle. SLV Suomenlahti-vuosi (2014) SUPERB- Botnia Atlantica Interreg IVA rahoittama hanke "Standardiserad utveckling av planering och ekologiska redskap" (2011-2013). Hankkeen tarkoituksena oli jatkaa ULTRA hankkeessa kehitettyjen inventointimenetelmien ja kerättyjen aineistojen käsittelymenetelmien kehitystyötä, sekä levittää tietoa koko alueelle. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 996 050, josta EU:n rahoitusosuus oli 50%. Suomen puolelta hankkeeseen osallistuivat Pohjanmaan liitto, Merenkurkunneuvosto ja Metsähallitus. Suomen ympäristökeskus TOPCONS Euroopan naapuruus- ja kumppanuus-instrumentin (European Neighbourhood and Partnership Instrument - ENPI) rahoittama suomalaisten ja venäläisten yhteishanke 'Transboundary tool for spatial planning and conservation of the Gulf of Finland', 2012-2014 (1,7 milj. ). Hankkeen tavoitteena on tutkia vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta sekä kartoittaa ihmistoimintojen sijoittumista merialueelle ja sidosryhmien arvoja. TSINGIS - The selection and interpretation of a new generation of climate scenarios for impact studies. n siemenrahahanke, 2012-2014. TuAMK Turun ammattikorkeakoulu iii

TY Turun yliopisto UUDELY Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ULTRA Merenkurkun alueella toiminut, keväällä 2010 päättynyt kansainvälinen Interreg-hanke, jossa tutkittiin optisten kaukokartoitusmenetelmien soveltuvuutta vedenalaisten elinympäristöjen kartoitukseen. VARELY Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YM - ympäristöministeriö ÅA Åbo Akademi iv

Sisällys 1. Tausta... 1 1.1. Ohjelman tavoitteet... 1 1.2. Ohjelman toteutus 2004 2013... 1 1.3. Organisaatio... 2 2. VELMU-ohjelman toteutus vuonna 2014... 4 2.1. Koordinaatio... 4 2.2. Osaprojektit... 6 2.2.1. Geofysikaaliset maastokartoitukset... 6 2.2.2. Biologiset maastokartoitukset... 8 2.2.3. Tiedonhallinta... 17 2.2.4. Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus... 18 2.2.5. Tutkimus ja koulutus... 20 2.2.6. Menetelmäkehitys... 22 2.2.7. Viestintä... 23 2.3. Arvio ohjelman vaikuttavuudesta... 24 2.4. Rahoitus ja voimavarat 2014... 24 Liitteet: 1. VELMUn organisaatiossa toimivien ryhmien jäsenet 2. Kansainväliset tieteelliset kokoukset 3. VELMUn kansalliset ja kansainväliset hankkeet 4. VELMUn viestintä ja medianäkyvyys 5. Kansalliset seminaarit, esitelmät, yleisötapahtumat ja koululuennot 6. VELMUn opinnäytetyöt v

1. Tausta 1.1. Ohjelman tavoitteet Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU tuottaa tietoa Suomen merialueilla esiintyvistä eliöistä ja vedenalaisista eliöyhteisöistä sekä luontotyypeistä. VELMUn keräämää tietoa voidaan käyttää Itämeressä elävien eliölajien taantumisen pysäyttämisessä sekä erilaisissa uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä sekä vieraslajeja koskevissa selvityksissä. Ohjelmassa kerätty tieto auttaa päätöksentekijöitä sijoittamaan ihmistoimintaa siten, että merialueita käytetään kestävällä tavalla ja että merkittävät luontokohteet eivät vaarannu. VELMU tuottaa myös EU:n vesipuite-, luonto- ja meristrategiadirektiivien sekä HELCOMin Itämeren toimintaohjelman edellyttämää tietoa Suomen merialueiden tilasta sekä eliölajien ja -yhteisöjen suotuisan suojelun tasosta. Karttoja ja aineistoja voidaan hyödyntää esim. Natura 2000 -verkoston riittävyyden arvioinnissa sekä merisuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. VELMUn tuottama tieto on arvokasta myös laadittaessa meristrategiadirektiivin velvoittamaa merenhoidon seurantajärjestelmää. Ohjelma päättyy vuonna 2015, jolloin VELMUn tulokset kootaan uuteen VELMUn karttaportaaliin. Vuonna 2016 tavoitteena on koota ohjelman tärkeimmät tulokset yksiin kansiin VELMU-Atlakseksi. 1.2. Ohjelman toteutus 2004 2013 VELMU käynnistettiin vuonna 2004. Ohjelma perustuu vedenalaisiin geologisiin ja biologisiin kartoituksiin, jotka kohdistuvat sekä ihmispaineiden vaikutuksessa oleville alueilla että alueille, joilla on todennäköisesti korkea vedenalainen monimuotoisuus. Kuvissa 2, 5 ja 6 esitetään kartoitusten laajuus koko VELMUn tähänastisen historian aikana. Vuosien 2011-2013 valtion budjeteissa suunnattiin uutta rahoitusta Itämeren suojeluun. Osa tästä rahoituksesta käytettiin hallitusohjelman mukaisesti VELMU-toimintaan. Lisäykset VELMU-ohjelman rahoitukseen nopeuttivat kartoitusten etenemistä olennaisesti. Tämän lisäksi tukea saatiin budjettirahoituksen ulkopuolisista hankerahoituksista. Esim. EU Life+ -hanke FINMARINETissa (2009-2013) tehtiin laajoja biologisia ja geologisia kartoituksia viidellä Suomen merialueella ja kehitettiin Suomen Natura 2000 -verkostoa. ENPI-hanke TOPCONSissa (2012-2014) puolestaan kehitettiin merialuesuunnittelua ja merialueiden suojelua itäisellä Suomenlahdella yhdessä Venäjän kanssa. 1

1.3. Organisaatio VELMUn ohjausryhmä koostuu kahdeksan eri ministeriön edustajista sekä Merivoimien esikunnan ja ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston edustajista. Liikenne- ja viestintäministeriötä ohjausryhmässä edustaa Liikennevirasto. Ohjausryhmän jäsenet on esitetty liitteessä 1. Ohjausryhmä Ministeriöt Projektiryhmä Alueelliset yhteistyöryhmät 6 kpl Geofysikaaliset maastokartoitukset GTK ja Biologiset maastokartoitukset Metsähallitus ja RKTL Tiedon hallinta Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus Tutkimus ja koulutus ÅA Menetelmäkehitys Kuva 1. VELMUn organisaatio vuonna 2014. vastaa VELMU-ohjelman koordinaatiosta käytännön tasolla. Koordinaattorina ssä toimi vuonna 2014 tutkimusprofessori Markku Viitasalo, joka toimi myös projektiryhmän puheenjohtajana ja pysyvänä asiantuntijana VELMUn ohjausryhmässä. Ohjelman koordinaatiota tukee myös koordinaatiotiimi, johon kuuluvat puheenjohtajana neuvotteleva virkamies Penina Blankett (YM), Viitasalo, erikoistutkija Kirsi Kostamo (vanhempainvapaalla) ja yksikönpäällikkö Pasi Laihonen (). VELMUn projektiryhmä vastaa kartoitusohjelman ja sen osaprojektien toiminnan organisoinnista ja käytännön toteutuksesta, uusien VELMU-hankkeiden ideoinnista ja muista ajankohtaisista järjestelyistä. Luettelo projektiryhmän jäsenistä löytyy liitteestä 1. Rannikon ELY-keskukset huolehtivat alueellisten yhteistyöryhmien (AYR) kokoamisesta ja yhteistyöryhmien vetämisestä. Lista alueellisten yhteistyöryhmien jäsenistä löytyy Liitteestä 1. VELMUn toiminta on jaettu kuuteen osaprojektiin (Taulukko 1). Osaprojektien vastuulla on jäsentää VELMUn tavoitteita, havaita pullonkauloja ja ehdottaa etenemisratkaisuja projektiryhmälle. 2

Taulukko 1. VELMUn osaprojektit ja vastuutahot. Osaprojekti Koordinaatiovastuu Vastuuhenkilö Geofysikaaliset maastokartoitukset GTK Jyrki Hämäläinen Biologiset maastokartoitukset MH / RKTL Jan Ekebom / Antti Lappalainen, Meri Kallasvuo 17.12. alkaen Tiedonhallinta Yki Laine Tutkimus ja koulutus Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus Menetelmäkehitys ÅA Johanna Mattila, sijainen Sonja Salovius-Laurén Hanna Piepponen, sijaisena 1.11. alkaen Henna Rinne, ÅA Kirsi Kostamo, sijaisena 1.5.2014 alkaen Mats Westerbom, MH 3

2. VELMU-ohjelman toteutus vuonna 2014 2.1. Koordinaatio VELMUn organisaatiossa ei vuonna 2014 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskeisinä asioina ohjausryhmän toiminnassa olivat VELMUn vuosittaisten toimintakertomuksen ja toimintasuunnitelman sekä vuosibudjetin käsittely, aineistojen julkisuuskysymykset, VELMUn Atlas- ja karttaportaaliasiat sekä VELMUn tulevaisuussuunnitelmat vuoden 2015 jälkeen. Ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa. Kesäkokouksessa ohjausryhmä tutustui kokouksen jälkeen kampelan lisääntymisaluekartoituksiin Espoon saaristossa. n VELMU-koordinaation päätavoite oli sopia yhdessä toimijoiden kanssa kenttätoiminnan toteuttamisesta ja sen sovittamisesta annettuihin talousraameihin. Samalla johdettiin kaikkien tuotettujen aineistojen koostamista ja työstämistä mallinnukseen ja karttatuotantoon sopivaan muotoon. Vuoden lopuksi järjestettiin perinteinen VELMU-seminaari, jossa mm. voitiin esitellä ensimmäisiä koko Suomen merialueen kattavia karttatuloksia. Laaditaan toimintakertomus 2013 toimijoiden ja projektiryhmän kanssa ja käsitellään se ohjausryhmässä. Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Laaditaan kullekin inventointialueelle tarkennettu koordinaatti- ja menetelmäkohtainen inventointisuunnitelma vuodelle 2014 yhdessä kunkin alueen inventointeja toteuttavien tahojen kanssa. Toteutui suunnitellusti. Vuoden 2014 kenttätyöt olivat alueellisesti ja työmäärältään laajimmat koskaan VELMUn aikana toteutetut. Edellisvuoden kokemusten perusteella suunnittelu aloitettiin aikaisin, mikä mahdollisti yksityiskohtaisen suunnitelman valmistumisen ajoissa ja resurssien aiempaa paremman suunnittelun. Toimintasuunnitelman rakenne uudistettiin siten, että tavoitteet, vastuutaho ja toteutuminen esitetään tiivistetysti taulukoissa. Tämä helpottaa alkuperäisten toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toiminnan tulosten vertailua. Samaa rakennetta noudatetaan tässä toimintakertomuksessa. /YM Toteutui suunnitellusti. Toimintakertomus 2013 laadittiin noudattaen toimintasuunnitelmassa 2014 käytettyä taulukkorakennetta. Laaditaan yhdessä AYRien kanssa VEL- MUn tavoitteiden arviointi alueiden näkökulmasta Pidetään työpaja /aivomyrsky tapahtuma, jonka tavoitteena on määritellä miten VELMU toimintaa jatketaan vuoden 2015 jälkeen. YM & VELMUn tavoitteiden arviointia AYReissä käsiteltiin sähköpostitse AYRien puheenjohtajien kanssa ja asiaa käsiteltiin myös projektiryhmässä. Todettiin että, koska VELMU on jo loppusuoralla, AYRien keskustelun tulisi painottua tulevaisuuden VELMUn alueellisten tarpeiden käsittelyyn. Toteutui suunnitellusti. VELMUn tulevaisuustyöpaja pidettiin Metsätalolla 20.5.2014. Osallistujia oli lähes 50. VELMUn tulevaisuus -dokumenttia Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden kartoitus ja tutkimus 2016-2025 Tulevaisuussuunnitelma päivitettiin työpajassa saatujen kommenttien perusteella. 4

Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Edistetään VELMUn datasopimuksen käsittelyä Puolustusvoimien pääesikunnassa Ohjausryhmä VELMUn datasopimusta käsiteltiin ohjausryhmän kokouksissa. Todettiin, että ennen pääesikuntakäsittelyä olennaista on luoda käytännöllinen protokolla luottamuksellisten aineistojen käsittelyyn. Tätä toteutettiin n ja Liikenneviraston välisessä pilottiprojektissa, jossa luottamuksellisten aineistojen muokkaamista julkisiksi testattiin LiVin turva- Seurataan ja tarvittaessa ohjataan inventointien toteutumista alueilla. huoneessa. Toteutui suunnitellusti. n VELMUkoordinaatio oli jatkuvassa yhteydessä eri puolilla maata toimiviin inventoijiin sekä kommentoi ja käsitteli yhdessä menetelmäosaprojektin vastuuhenkilön kanssa erilaisia ongelmakysymyksiä. Koordinaatio vierailee ainakin kahden kenttätiimin luona tutustumassa alueiden menetelmiin ja käytännön ongelmiin. Tehdään VELMU-Atlasta koskeva suunnitelma, joka sisältää myös budjetin ja rahoitusvaihtoehdot sekä ehdotuksen VELMU-Atlaksen toimituskunnasta ja ohjausryhmästä. Selvitetään pohjien monimuotoisuuden inventointi- ja seurantatoiminnan jatkorahoitusmahdollisuudet; laaditaan tarvittaessa rahoitushakemuksia. Tehdään yhteistyötä Uudenmaan maakuntakaavasuunnitteluprosessin kanssa; varmistetaan VELMU-tietojen saatavuus suunnitteluprosessissa. ja YM Koordinaatio tutustui yhdessä n mallintajien kanssa VARELYn kenttäkartoitusmenetelmiin ja kenttätoimintaan Saaristomerellä Kasnäsin lähellä. Muiden kenttätiimien vastuuhenkilöiden kanssa asioita käsiteltiin sähköpostitse ja puhelimitse. Koordinaatio järjesti yhdessä toimijoiden edustajien kanssa neljä kokousta, joissa käsiteltiin VELMU-Atlaksen laajuutta, sisältöä ja laadinnan organisointia. Yhdessä kokouksessa vieraana oli Scottish Marine Atlaksen pääeditori John Baxter, joka antoi ensikäden tietoa vastaavan projektin läpiviennistä. Lopuksi laadittiin VELMU-Atlaksen alustava sisällysluettelo. Suunnittelun edistymistä esiteltiin useaan otteeseen projekti- ja ohjausryhmille. Yksityiskohtaisen hankebudjetin laadinta sekä toimituskunnan valinta lykättiin vuoteen 2015. Toteutui suunnitellusti. VELMUn menetelmien ja infrastruktuurin käyttöä biodiversiteetin seurannassa käsiteltiin YM:n johtamassa Merenhoidon suunnitteluun kuuluneessa POSE (Pohjien seuranta) - ryhmässä. VELMUn tulevaisuusseminaarissa todettiin biodiversiteetin seurannan olevan olennainen osa tulevaisuuden VELMUn toimintaa ja tavoitteita. Metsähallitus myös testasi POSE-menetelmiä kentällä. Testaustoiminta pystyttiin rahoittamaan edellisvuonna käyttämättä jääneellä rahoituksella. VELMU-lähtöistä toimintaa ei kuitenkaan otettu käyttöön merenhoidon suunnitelman seurantaohjelmassa, koska rahoitusta seurantatoiminnan lisäämiseen ei ollut. Uudenmaan aluetta on inventoitu intensiivisesti. Uudenmaan liiton kyselyyn, joka koski arvokkaiden viheralueiden priorisointia, on vastattu. VELMUaineistojen käyttökohteita 4. vaihemaakuntakaavassa on tunnistettu (mm. tuulivoiman sijoittamisvaihtoehdot), mutta varsinaiseen kaavoitusprosessiin VELMUlta ei vuonna 2014 pyydetty aineistoja. 5

Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Laaditaan vuoden 2015 toimintasuunnitelma yhdessä projektiryhmän ja toimijoiden kanssa. Käsitellään suunnitelma ohjausryhmässä. /YM Pidetään VELMUn kenttätoimijoiden seminaari ( Field Staff Meeting ) kentän käytännön ongelmien esilletuomiseksi ja ratkaisemiseksi. Valmistellaan 2015 VELMU-budjetti huomioiden VELMUn vuoden 2015 toimintasuunnitelma Pidetään vähintään 5 projektiryhmän kokousta. Pidetään ainakin 4 ohjausryhmän kokousta, josta yksi pidetään ohjausryhmän maastoretken yhteydessä YM YM Vuoden 2015 toimintasuunnitelma laadittiin ja sitä käsiteltiin ohjausryhmän 5.12.2014 pidetyssä kokouksessa. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin virallisesti 22.1.2015. Toteutui suunnitellusti. Seminaari pidettiin 11.12.2014. Menetelmäkysymyksiä käsiteltiin kolmessa työryhmässä: sukellusmenetelmät, videomenetelmät ja pohjanäytteenotto. Vuoden 2015 VELMU-budjetti valmistui ja siinä on huomioitu VELMUn vuoden 2015 toimintasuunnitelman mukaiset työt. Toteutui suunnitellusti. Projektiryhmä kokoontui kuusi kertaa. Kokouksissa vakioaiheina olivat toiminnan suunnittelu, datanhallinta, karttapalvelu, menetelmien ongelmakysymykset sekä karttatuotanto ja mallinnus. Esitelmiä kuultiin mm. VELMUdatan käytöstä meristrategiadirektiivissä ja HELCOM-luokittelussa sekä satelliittiaineistojen hyödyntämisestä VELMUssa ja EMODNET-EUpohjanlaatutietokannasta. VELMU ohjausryhmä piti 3 kokousta, joista yksi pidettiin Espoon Suvisaaristossa, jossa kokouksen jälkeen tutustuttiin kampelan poikasten lisääntymisaluekartoituksiin RKTL:n opastuksella. 2.2. Osaprojektit 2.2.1. Geofysikaaliset maastokartoitukset Merenpohjan geologisen kartoituksen määrä ylitti tavoitteensa melko selvästi. Kenttäkautta edesauttoi suotuisa sää ja kalusto-ongelmilta vältyttiin. Varsinaista VELMU-rahoitusta ei ollut käytettävissä kenttätöihin vuonna 2014, joten työt suuntautuivat pääosin GTK:n yhteisrahoitteisten ja maksullisten toimeksiantojen kohdealueille Perämerelle sekä vähäisessä määrin GTK:n omana budjettityönä Suomenlahden itäosiin. Kertyneen luotausaineiston tulkintaa hidastaa edelleen resurssipula. Sen vuoksi kaikkea aineistoa ei ehditä tulkita valmiiksi kartoiksi sitä mukaa kun uutta aineistoa kertyy. Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Merenpohjan geologinen kartoitus 500 km 2 GTK Tavoite saavutettiin ja ylitettiin. Merenpohjan geologinen kartoitus eteni pääasiassa GTK:n yhteisrahoitteisten ja maksullisten toimeksiantojen kohdealueilla yhteensä noin 750 km 2. Suurin osa työstä, noin 600 km2, kohdistui Perämerelle. 6

Kuva 2. Geologian tutkimuskeskuksen kartoittamat alueet Suomen merialueella 31.12.2014 mennessä. 7

2.2.2. Biologiset maastokartoitukset Luontotyyppejä on kartoitettu pitkin koko Suomen rannikkoa, joskin varsin harvalla pistetiheydellä. (kuva 5). Pääosa vuoden 2014 aluekohtaisista inventointitavoitteista saavutettiin tai ylitettiin, huolimatta paikoin erittäin vaativista inventointialueista (esim. Kokkolan erittäin kivinen alue, jota ei ole aiemmin kartoitettu). Videointitavoite ylitettiin 12 %:lla, ja pehmeiden pohjien näytteiden tavoite peräti 89 %:lla. Levälinjatavoite saavutettiin ja kovien pohjien näytteitä otettiin kaksinkertaiselta määrältä levälinjoja tavoitteeseen nähden. Tämä oli mahdollista, koska alueellisen kattavuuden parantamiseksi kovien pohjien näytealoilta päätettiin vähentää rinnakkaisnäytteiden määrää ja mieluummin kasvattaa näytteenottoon valittavien levälinjojen määrää. Säät olivat 2014 pääosin suotuisat, joskin tuulisia jaksoja ja kovia ukkosia koettiin. Näyteanalyysit ovat olleet oletettua työläämpiä, joten niitä on jatkettu talvella 2015. Raahen edustalta löytyi sammaleläin (lajimääritys vielä kesken), jota on aiemmin löytynyt Suomen rannikolta Suomenlahdelta 1920-luvulla (kuva 3.). Merenkurkun matalat fladat paljastuivat tärkeiksi ahventen lisääntymisalueiksi; tiheydet keskimäärin 6 poikasta kuutiometrissä, kun muilla Merenkurkun tutkimusalueilla on 2012-13 havaittu keskimäärin 0,2 poikasta / m 3. Kuva 3. Raahen edustalta löytyi sammaleläin, jota on aiemmin löytynyt Suomen rannikolta Suomenlahdelta 1920-luvulla. Kuva Niina Kurikka MH 2014. Itäisen Suomenlahden levälinjat täydensivät alueelta aiemmin kerättyjä laji- ja luontotyyppitietoja erinomaisesti. Videokartoitukset tuottivat uutta tietoa käyttöpaineen alaisilta matalikoilta. Metsähallituksen, ELY-keskusten ja n Itämerimomentin rahoituksella toteutettu maastonäytteenotto esitetään lukuina taulukossa 2 sekä kartalla kuvassa 5. RKTL:n näytteenotto esitetään kartalla kuvassa 6. 8

Perämeri Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Kuhan ja ahvenen pienpoikasaineistoja kerätään avoimilta vesiltä noin 15 linjalta Gulf-noutimella, ja noin 10 suojaisesta lahdesta näytteet kerätään haavilla tai haavipussilla. RKTL Tehdään sarja levälinjoja (30 kpl) ja kovan pohjan (15 linjalta) ja pehmeän pohjan (50) näytteenottoa kolmella inventointilohkolla (lohkot 1-3). Gulf-noudinnäytteiden osalta tavoite ylitettiin. Pienpoikasaineistoja kerättiin Gulf-noutimilla 45 näytelinjalta, kolmella eri näytteenottokierroksella 3.6.-3.7.2014. MH Toteutui suunnitellusti: levälinjojen (36) ja kovan pohjan näytteenottojen (35) osalta tavoite ylitettiin; pehmeän pohjan näytteitä otettiin 15, kaikilta alueilta mistä se pohjan laatu huomioiden oli mahdollista. Lohkolla 1, Simojoen edustalla, tehdään joitakin täydentäviä drop-videointeja (50 kpl). MH Tavoite ylittyi, videoita otettiin 66 pisteeltä. Pienpoikasnäytteiden analysointi. RKTL Toteutui suunnitellusti. Kaikista näytteistä laskettiin kalanpoikaset ja määritettiin lajilleen. Määritys saatiin valmiiksi elokuussa 2014. Pohjanäytteiden analysointi. EPOELY Pehmeiden pohjien näytteiden osalta analysointitavoite ylitettiin. Kovien pohjien osalta tavoitetta ei saavutettu näytteiden työläyden takia. Kovan pohjan näytteiden käsittelyä kehitettiin tammikuussa 2015 ja saatiin hyviä keinoja erityisesti runsasleväisten näytteiden käsittelyn nopeuttamiseen. Merenkurkku Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Kuhan ja ahvenen pienpoikasaineistoja kerätään avoimilta vesiltä noin 15 linjalta Gulf-noutimella ja noin 10 suojaisesta lahdesta näytteet kerätään haavilla tai haavipussilla. RKTL Fladanäytteiden osalta tavoite ylitettiin: Merenkurkun 18 fladasta pyydettiin pienpoikasia heittohaavilla, 5 näytelinjalta per flada, kahdella näytteenottokierroksella. Näytteenotot suoritettiin 12.- Lohkolla 4, Stubbenin majakan ja Himangan välisellä alueella on koko Suomen rannikon viimeinen laaja kartoittamaton alue. Sen alueella tehdään muun näytteenoton lisäksi n. 900 videopistettä. EPOELY ja MH (Vaasa/Oulu) 23.5.2014. Toteutui suunnitellusti. MH Oulu ja MH Vaasa toteuttivat inventoinnit matalaksi ja kivikkoiseksi osoittautuneella, hyvin haastavalla alueella. Keväällä 2014 tehdyn sopimuksen mukaan EPO-ELY ei osallistunut Lohkon 4 videoinventointiin vaan keskittyi lohkon 6 videointeihin (ks. alla). 9

Jokaisella lohkolla (lohkot 4-7) toteutetaan levälinjoja (30 kpl) ja kovan pohjan (15 linjalta) ja pehmeän pohjan (15 pistettä) näytteenottoa sisältävä suunnitelma. Lohkolla 6 tehdään täydentävät videoinventoinnit Vaasan kaupungin edustalla sekä pienellä Vaasan eteläpuolisella alueella (110 pistettä). MH ja EPOELY EPOELY Toteutui suunnitellusti. MH Vaasa teki Lohkolla 4 yhteensä 5 levälinjaa ja lohkosta 5-7 kustakin 10 levälinjaa. MH Oulu otti lohkolla 4 viisi benthos-näytettä. Kovan pohjan näytteenotto tehtiin jokaiselta levälinjalta (Lohkot 4-7 yhteensä 40 kpl). Lisäksi keväällä 2014 sovittiin alueellisesti (MH/EPOELY), että MH tekee Lohkon 4 pehmeän pohjan benthos-pisteet (5 kpl), jotka olivat merkitty EPOELYn tehtäväksi ja EPOELY tekee vastaavasti Lohkon 6 täydentävät videoinventoinnit. Tämä oli logistisesti paras ratkaisu osapuolille. Lohkoilla 5 ja 7 ei saatu kaikilta pisteiltä pehmeän pohjan näytettä käytettävissä olevalla kalustolla. Lohkolla 7 näytesarjaa täydennettiin rannikon seurantanäytteillä. Toteutui suunnitellusti: pisteitä kuvattiin 108. Keväällä 2014 tehdyn sopimuksen mukaisesti EPOELY toteutti inventoinnit. Pienpoikasnäytteiden määritys. RKTL Toteutui suunnitellusti. Kaikista näytteistä laskettiin kalanpoikaset ja määritettiin lajilleen. Määritys saatiin valmiiksi elokuussa 2014. Pohjanäytteiden analysointi. EPOELY Pehmeiden pohjien näytteiden osalta analysointitavoite saavutettiin. Kovien pohjien osalta tavoitetta ei saavutettu näytteiden työläyden takia. Selkämeri Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Lohkolla 8 tehdään noin 530 alkuperäisestä videoinventointipisteestä veden suuren sameuden vuoksi vain osa, noin 100 pistettä. VARELY Lohkolla 8 toteutetaan levälinjoja (16) sekä kovan (8) ja pehmeän (10) pohjan näytteenottoa sisältävä inventointi. VARELY Tavoite ylitettiin. 111 pistettä kuvattiin Kokemäenjoen suistoalueelta, Kolpanlahdelta, Ahlaisten edustalta ja Keikvedeltä. Toteutui ja tavoite ylitettiin. Sukellukset ja pohjanäytteenotto jakautuivat koko toimialueelle. Yhteensä sukellettiin 24 linjaa, otettiin 24 Kautsky-näytettä ja 13 benthosnäytettä. Lisäksi aineistoa täydennettiin velvoitetarkkailuun analysoiduilla pehmeän pohjan näytteillä (12 kpl). Vuoden 2013 pienpoikasnäytteiden määritys RKTL Toteutui suunnitellusti. Pohjanäytteiden analysointi. MH/VARELY Näytteet, erityisesti kovan pohjan näytteet, olivat erittäin työläitä analysoida; analysointia jatketaan keväälle 2015 saakka. 10

Saaristomeri Lohkoilla 13-15 (ulkosaaristo) toteutetaan sarja levälinjoja (48 kpl) ja kovan pohjan (24 linjalta) ja pehmeän pohjan (30 kpl) näytteenottoa Lohkoilla 11 ja 12 (sisäsaaristo) täydentävät videoinventoinnit Naantalin, Turun ja Salon merialueiden sisälahdissa (180 pistettä) Lohkoilla 13-15 (ulkosaaristo) videoinventointeja Utön ja Hangon välisillä uloimmilla merialueilla (alueet D, E ja F) Pohjanäytteiden analysointi MH VARELY MH MH ja VARELY Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Lohkoilla 9-12 (sisäsaaristo) toteutetaan sarja levälinjoja (32 kpl) ja kovan pohjan (24 linjalta) ja pehmeän (30 pistettä) pohjan näytteenottoa. VARELY Levälinjoja sukellettiin 19, kovan pohjan näytteitä 25 linjalta. Levälinjojen osalta jäätiin alle tavoitteen; vaadittu alueellinen kattavuus kuitenkin saavutettiin. Osa Kautsky-näytteistä sijoitettiin aikaisempina vuosina sukellettujen linjojen yhteyteen aukkopaikkojen peittämiseksi. Pehmeän pohjan näytteenottoa täydennettiin velvoitetarkkailuaineistosta poimituilla näytteillä, jolloin niidenkin osalta tavoite saavutettiin. Kenttätöiden painopistettä siirrettiin videoihin. Toteutui suunnitellusti. Toteutui ja tavoite ylitettiin. Sisälahdilla kuvattiin 273 videopistettä hyvän alueellisen kattavuuden saavuttamiseksi. Toteutui suunnitellusti. Näytteet, erityisesti kovan pohjan näytteet, olivat erittäin työläitä analysoida; analysointia jatketaan keväälle 2015 saakka. Kuva 4. Vieraslaji sirokatkarapu (Palaemon elegans) VARELYn kartoitusalueella. Kuva Rami Laaksonen, VARELY 2014. 11

Läntinen/keskinen Suomenlahti Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Lohkolla 17 toteutetaan Porkkalanniemen merialueella inventointi (100 pistettä), joka palvelee VELMUn lisäksi alueelle ehdotettua kansallispuistoa koskevaa päätöksentekoa. Otetaan huomioon alueelta aiemmin kerätty biologinen ja geologinen tieto. Kommunikoidaan puolustusvoimien kanssa suoja-alueilla tehtävistä inventoinneista. ja MH Kaikilla lohkoilla (16-19) toteutetaan samansuuruinen sarja levälinjoja (64) ja kovan pohjan (32 linjalta) ja pehmeän pohjan (70 pistettä) näytteenottoa. Lohkoilla 17 ja 19 tehdään täydentäviä videoinventointeja lähinnä Inkoon sekä Porvoon- Loviisan merialueilla (yht. 50 pisteeltä). MH, UUDELY ja MH ja UUDELY Inventoinnit toteutuivat ja tavoite ylitettiin: ROV-videoita otettiin 136 pisteeltä. n inventointisuunnitelma lähetettiin PV:lle liian myöhään. Asia selvitettiin matkan aikana, ja se on käsitelty loppuun ohjausryhmässä. Toteutui lähes suunnitellusti. Levälinjoja tehtiin 53, kovan pohjan näytteenottoa 50 linjalta. Pehmeän pohjan näytteitä otettiin huomattavasti tavoitetta enemmän (180 kpl). Toteutui ja tavoite ylitettiin selvästi (137 pistettä). Pohjanäytteiden analysointi ja MH MH: Toteutui suunnitellusti. : Tavoitetta suuremman näytemäärän takia Muikun matkan videoanalyysit sekä pohjanäytteiden analysointi jatkuivat vielä talvella 2015. Itäinen Suomenlahti Toimintasuunnitelma 2014 1 Vastuutaho Toteutuminen Lohkolla 20 (Itäinen Suomenlahti) toteutetaan sarja levälinjoja (32 kpl) ja kovan pohjan (8 linjalta) ja pehmeän pohjan (20) näytteenottoa. KASELY ja MH Täydentäviä videoinventointeja tehdään usealla pienellä tai keskikokoisella ulko-, väli- ja sisäsaariston alueella (yht. 231 pistettä). KASELY ja MH Toteutui suunnitellusti. 48 levälinjaa, kovan pohjan näytettä 48 linjalta, pehmeän pohjan näytteitä 20 pisteeltä. Toteutui ja tavoite ylitettiin: videoita tehtiin 274 pisteellä. Pohjanäytteiden analysointi MH/KASELY Näytteet, erityisesti kovan pohjan näytteet, olivat erittäin työläitä analysoida; analysointia jatketaan keväälle 2015 saakka. 1 Tavoitelistalta poistettu kaksi alkuperäisessä toimintasuunnitelmassa listattua RKTL:n tavoitetta: Täydennetään itäiseltä Suomenlahdelta kerättyjä merikutuisen siian poikasaineistoja sekä Pienpoikasnäytteiden määritys, ml. 2013 näytteet. Näitä ei ole RKTL:n 2014 tavoitteeksi asetettu vaan ne ovat jääneet virheellisesti toimintasuunnitelmaan. 12

Merialue Toimija Taulukko 2. Metsähallituksen, ELY-keskusten ja n Itämerimomentin rahoituksella toteutettu maastonäytteenotto. Dropvideo tai ROV * Kenttätyöt (+ videoanalyysit) Benthosnäytteenotto Levälinja Laboratoriotyöt Kovan pohjan näytteenotto Benthosnäyteanalyysi Kovan pohjan näyteanalyysi Perämeri Tavoite MH 50 15 30 15 0 0 EPOELY 0 0 0 0 30 135 Yhteensä 50 15 30 15 30 135 Toteutunut MH 66 15 36 35 0 0 EPOELY 0 0 0 0 104 54 Yhteensä 66 15 36 35 104 54 Merenkurkku Tavoite MH 720 0 40 20 0 0 EPOELY 300 20 0 0 40 180 Yhteensä 1020 20 40 20 40 180 Toteutunut MH 862 5 40 36 0 0 EPOELY 108 32 0 0 102 21 Yhteensä 970 32 40 36 102 21 Selkämeri Tavoite VARELY 100 10 16 8 20 72 Toteutunut VARELY 111 25 24 24 33 12 Saaristomeri Tavoite VARELY 180 30 32 24 60 216 MH 260 30 48 24 60 216 Yhteensä 440 60 80 48 120 432 Toteutunut VARELY 273 47 19 25 43 12 MH 262 30 48 48 29 115 Yhteensä 535 77 67 73 72 127 Läntinen Suomenlahti Tavoite MH 50 40 64 32 80 288 100 30 0 0 60 0 Yhteensä 150 70 64 32 140 288 Toteutunut MH 137 40 53 50 40 150 140 140 0 0 95 0 Yhteensä 277 180 53 50 135 150

Merialue Toimija Dropvideo tai ROV * Kenttätyöt (+ videoanalyysit) Benthosnäytteenotto Levälinja Laboratoriotyöt Kovan pohjan näytteenotto Benthosnäyteanalyysi Kovan pohjan näyteanalyysi Itäinen Suomenlahti Tavoite MH 164 20 16 8 40 72 KASELY 67 0 16 0 0 0 Yhteensä 231 20 32 8 40 72 Toteutunut MH 195 40 32 48 39 100 KASELY 79 0 16 0 0 0 Yhteensä 274 40 48 48 39 100 Alueet yhteensä Tavoite Kaikki yhteensä 1991 195 262 131 390 1179 Toteutunut Kaikki yhteensä 2233 369 268 266 485 464 14

Kuva 5. Biologiset kartoitukset (video, pohjanäyte, sukelluslinja) Suomen merialueella vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuvan mittakaavan vuoksi on paikallaan korostaa sitä, että kartoituspisteiden tiheys on edelleen hyvin harva. Suurimmalla osalla merialuetta on keskimäärin vain noin yksi piste per 5 km 2.

Kuva 6. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kartoitukset kalojen lisääntymisalueista Suomen rannikolla vuosina 2004-2014. 16

2.2.3. Tiedonhallinta Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Sovitaan VELMUn datan ja paikkatietojen hallinnasta ja aineistorutiineista MH,, ELYt Siirtyi tehtäväksi vuodelle 2015, jolle vuodelle tähän työhön saatiin resurssit. Vuoden 2013 maastokartoituksissa kerätyt aineistot tallennetaan Pohje-tietojärjestelmään. Kesällä 2013 kerätyt vesikasvillisuusaineistot tallennetaan väliaikaiseen vesikasvitietojärjestelmään ja ne siirretään Metsähallituksen LajiGIS -järjestelmään heti kun järjestelmä valmistuu (ilmeisesti v. 2014 alussa). MH, Vuoden 2013 maastokartoitusten aineistot tallennettiin Pohje-järjestelmään. Vesikasvietoja ei tallennettu väliaikaiseen vesikasvitietokantaan. Vuoden 2013 vesikasvitiedot ja väliaikaiseen vesikasvitietokannan tiedot siirretään LajiGISiin, kun järjestelmä on valmistunut vuonna Osallistutaan Metsähallituksen LAJIGIS - hankkeeseen testaamalla järjestelmää yhteistyössä muiden VELMU -toimijoiden kanssa. Määritetään tarvitseeko järjestelmää kehittää vielä vesikasvillisuusaineistojen tai ympäristömuuttujia kuvaavien lisätietojen osalta. Kehitetään VELMU -serverin käyttöä VELMUn paikkatietoaineistojen hallinnassa ja jakelussa. Selvitetään VELMUn tuottamien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen siirtoa ympäristöhallinnon GEOkäyttöliittymään ja Karpalo-selauskäyttöliittymään. Seurataan Allecon tuotekehityshanketta, jossa kehitetään tiedonkeruuohjelmistoa ja tietojärjestelmää. Osallistutaan järjestelmän testaamiseen. Lisätään paikkatietoaineistoja VELMUn karttapalveluun. Osallistutaan mahdolliseen PAKKIhankkeeseen monipuolisemman karttapalvelun kehittämiseksi ja tehdään VELMU-karttapalvelun määrittelyä siihen liittyen. MH, MH, 2015. Toteutui suunnitellusti, mutta LajiGISjärjestelmän valmistuminen viivästyi VEL- Musta riippumattomista syistä. VELMUn paikkatietoaineistojen hallinnan ja jakelun kehittäminen siirrettiin tehtäväksi vuonna 2015 uuden VELMUn karttapalvelun kehittämisprojektin puitteissa. Toteutui suunnitellusti. MH-LP testasi AllPad-järjestelmän mukaan lukien veden alle vietävät maastotallentimet (2 tyyppiä) ja totesi järjestelmän käytön liian hitaaksi ja kömpelöksi VELMU-inventointityöhön. Testi on julkaistu Tekniikan maailma - lehdessä. Uusia aineistoja lisättiin nykyiseen VELMUn karttapalveluun. Pakki-hanke toteutui karsittuna, eikä se sisältänyt VELMUn karttapalvelun uudistamista. Sen määrittely ja toteutus tapahtuu erillisessä projektissa vuonna 2015. 17

2.2.4. Karttatuotanto, mallinnus ja kaukokartoitus Vuonna 2014 aloitettiin VELMUn erilaisten karttatuotteiden toteuttaminen ja sitä valmisteleva työ. Biologisen mallinnuksen taustatietona käytettäviä, koko rannikon kattavia ympäristömuuttuja-aineistoja (noin 20 kpl) tuotettiin ssä. ssä aloitettiin laatimaan satelliittihavaintoihin perustuvia tuotteita, kuten kasveille ja leville riittävän valoisan foottisen pohjan alueellinen laajuus. Lisäksi RKTL tuotti erilaisin ympäristömuuttuja-aineistoja kalojen lisääntymisalueita ennustavaa mallinnusta varten. Lisäksi tuotettiin seuraavia koko rannikon kattavia aineistoja: - Metsähallitus tuotti ensimmäiset versiot lajien levinneisyyskartoista koko rannikon kattavaa dropvideopisteaineistoa käyttäen. Tuloksia esiteltiin VELMU-seminaarissa. - tuotti TSINGIS-projektin yhteydessä lajimallit koko Suomen mittakaavassa viidelle lajille ja skenaariot tulevaisuuteen saliniteetin ja lämpötilan muuttuessa (yhteistyö SMHI:n kanssa). - RKTL sai valmiiksi koko rannikon kattavan mallin ahvenen lisääntymisalueista. - GTK koosti geologista aineistoa eurooppalaiseen 1:250 000 merigeologiseen aineistoon sopivaksi EMODnet Geology 2 -hankkeessa. Koko rannikolle ulottuvaa mallinnusta aloitettiin syksyllä 2014 testaamalla lajimallinnukseen sopivia menetelmiä eri mittakaavoissa. Mallinnustyö aloitetaan alkuvuodesta 2015, heti kun kaikki tarvittavat biologiset aineistot on saatu. testasi myös tarkemman syvyysaineiston vaikutusta lajimalleihin Porkkalanniemen alueella yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Testauksen tuloksia esiteltiin VELMU-seminaarissa. Itäiseltä Suomenlahdelta tuotettiin erilaisia karttatuotteita TOPCONS-hankkeessa. Lisäksi Metsähallitus testasi HELCOMin HUB-luokittelun mukaisten biotooppien mallinnusta Merenkurkun alueella. HUB-mallinnuksella tuotetaan tietoa suojelualueiden käytön ja hoidon tukemiseksi. Mallinnustyö jatkuu vuonna 2015. Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Parannetaan v. 2013 luotuja koko Suomen rannikkoalueiden ympäristömuuttujien ominaisuuksia kuvaavia paikkatietoaineistoja. Aineistoja käytetään biologisen mallinnuksen taustatietona. Toteutui suunnitellusti. Vuonna 2014 tuotettuja, koko rannikon kattavia ympäristömuuttujaaineistoja ovat mm. veden suolaisuus, secchisyvyys, lämpötila, happitilanne, keskiarvoistettu syvyys, rosoisuus, pohjatopografian keskihajonta, pohjanläheinen avoimuus, topografinen suojaisuus, etäisyys rantaviivaan ja hiekkarantoihin, Jatketaan rannikkovesien lämpenemisnopeutta kuvaavan mallin kehittämistä. Tutkitaan erilaisia mallinnusmenetelmiä koko Suomen mittakaavan laji- ja habitaattimallien tekemisessä sekä tutkitaan mallinnukseen tarvittavan tiedon ominaisuuksien ja otannan osuutta mallinnustulokseen RKTL, ÅA sekä liuenneen orgaanisen hiilen määrä. Toteutui suunnitellusti. Ympäri Suomen rannikkoa, avoimuuden ja syvyyden mukaan sijoitellut 95 veden lämpötilaa mittaavaa loggeria nostettiin syksyllä 2014. Niiden avulla parannettiin lämpötilamallia, jota on käytetty ahvenen ja kuhan lisääntymisalueita mallinnettaessa. Lämpötila on tärkeä muuttuja kalanpoikasten levinneisyyttä mallinnettaessa. Toteutui suunnitellusti. Testattiin lajimallinnukseen sopivia menetelmiä eri mallinnusskaaloilla (, ÅA). Menetelmätestauksen lisäksi tehtiin mallinnusta valmistelevaa työtä, mm. tutkittiin eri lajien havaittavuuden eroja video- ja sukellusaineistojen välillä. 18

Jatketaan ahvenen ja silakan lisääntymisaluemallien ja karttojen kehittämistä Suomenlahdelle. Tavoitteena koko rannikon (Virolahti-Hanko) kattavat lisääntymisaluekartat näille lajeille. Paikkatietopohjaisten mallinnusmuuttujien kehitys kalanpoikasten levinneisyysmallien taustatiedoksi. Luodaan yhteisö- ja lajimalleja Itäiselle Suomenlahdelle sekä tarkempia malleja Itäisen Suomenlahden detalji-alueille (TOPCONS) Validoidaan laji- yhteisö- ja maisemamalleja (VELMU ja TOPCONS) Tutkitaan syvyysaineiston resoluution vaikutusta mallien luotettavuuteen Vertaillaan Itäisen Suomenlahden geo- ja biodiversiteettiaineistoja sekä resoluution vaikutusta aineistoihin. (TOPCONS) Luodaan valtakunnan rajat ylittäviä malleja ja aineistoja yhteistyössä venäläisten kanssa (TOPCONS) Osallistutaan Suomenlahden karttojen, ympäristömuuttuja-aineistojen ja lajimallien tekemiseen (Suomenlahtivuosi 2014) Osallistutaan luontotietoa ja ihmispainetietoa yhdistävän päätösanalyysityökalun kehittämiseen (TOPCONS) RKTL RKTL, GTK, MH, RKTL, HY, Aaltoyliopisto ja venäläisiä partnereita, ÅA, GTK, MH, RKTL, HY, Aalto-yliopisto ja venäläisiä partnereita, GTK, MH, RKTL, HY, Aaltoyliopisto ja venäläisiä partnereita, GTK, MH, RKTL, HY, Aaltoyliopisto ja venäläisiä partnereita, GTK, MH, RKTL, HY, Aaltoyliopisto ja venäläisiä partnereita Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Tuotetaan eliölajien ja vedenalaisten eliöyhteisöjen levinneisyyttä kuvaavia malleja ja karttoja kaikille Suomen merialueille., ÅA Mallinnusmenetelmien testaamiseksi tuotettiin alustavia esiintymismalleja ja -karttoja avainlajien (sinisimpukka, meriajokas, rakkolevä) esiintymisestä. Lopullisten mallien laadinta tehdään 2015 kaikkien kenttäaineistojen valmistuttua. Koko rannikon kattava, ahvenen todennäköisiä lisääntymisalueita kuvaava malli on saatu valmiiksi. Silakan lisääntymisalueiden levinneisyyttä kuvaavan malli valmistuu keväällä 2015. Toteutui suunnitellusti. Kehitettiin useita paikkatietomuotoisia muuttujatasoja, jotka kuvaavat mm. keskisyvyyttä tietyn pinta-alan sisällä, etäisyyttä syvään veteen, etäisyyttä jokisuistoihin ja rantaviivan tiheyden suhdetta vesipinta-alaan. Toteutui lähes suunnitellusti., GTK ja venäläiset TOPCONS-kumppanit ovat yhdessä työstäneet yhteisö-/maisemamalleja Itäiselle Suomenlahdelle. HY ja RKTL ovat työstäneet uusilla menetelmillä malleja lajilevinneisyyden ennustamiseen. Toteutui suunnitellusti., GTK ja muut partnerit ovat validoineet tilastollisin menetelmin TOPCONSissa tuotettuja maisema- /yhteisömalleja Validointia jatketaan 2015 inventointien yhteydessä. Toteutui suunnitellusti. Ks. Menetelmäkehityksen tavoitteet. Toteutui suunnitellusti. GTK on tuottanut geodiversiteettiä kuvaavia malleja itäiselle Suomenlahdelle. Geodiversiteettimuuttujia on tarkasteltu eri säteillä mittakaavan vaikutuksen tutkimiseksi. Metsähallitus (ja ÅA) on vertaillut biodiversiteetin ja geodiversiteetin suhdetta. Toteutui suunnitellusti. TOPCONSissa koottiin merigeologinen aineisto, syvyysmalli ja ympäristömuuttujamalleja yhdessä venäläisten kanssa. Lisäksi hankkeessa yhdistettiin biologisia havaintoaineistoja ja tehtiin yhteisö- /maisema-analyysi itäiselle Suomenlahdelle. VELMU on valmistautunut tuottamaan Suomenlahtivuoden (SLV) tilayhteenvedossa tarvittavia laji- ja habitaattiaineistoja ja karttoja yhteistyössä SLV:n toimijoiden kanssa. Tilayhteenvedon koostaminen on SLV:n aikataulujen takia siirtynyt vuoteen 2015. Toteutui suunnitellusti. HY kehitti riskianalyyttisen verkkomallin ihmistoimien vaikutusten arvioimiseen Suomenlahdella. Mallista luotiin päätöstyökalun prototyyppi merialuesuunnitteluun. 19

Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Mahdolliseen MIMMA-hankkeeseen liittyvät mallinnustyöt, mm. edustavien tutkimusalueiden valinta sekä ympäristömuuttuja-aineistojen luominen erityisesti Ahvenanmaalle GTK, ÅA,, MH Hanke ei saanut rahoitusta, joten töitä ei tehty. 2.2.5. Tutkimus ja koulutus Kansainvälinen NordForsk-tutkijaverkosto (2009-2014) jatkoi toimintaansa kesäkuulle. Verkosto järjesti viimeisen kansainvälisen työpajansa ja myönsi jäsenilleen matka-apurahoja kevään 2014 aikana. Yli 25 VELMUssa työskentelevää henkilöä on osallistunut yhteen tai useampaan työpajaan tai muuhun verkoston tapahtumaan. Verkoston ansiosta yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden tutkijoiden kesken on lisääntynyt merkittävästi. Vuoden 2014 aikana osaprojektissa haettiin kahta suurempaa tutkimushanketta (EU Life+ ja Bonus), joiden puitteissa oli tarkoitus tuottaa uutta inventointi- ja mallinnustietoa esimerkiksi Ahvenanmaan alueelta. Valitettavasti kumpikaan hakemus ei saanut rahoitusta. Keväällä järjestettiin kansainvälinen merienaluesuunnittelukurssi TY:n ja ÅA:n yhteistyönä. Kurssi oli osa Suomenlahtivuoden ohjelmaa. Kurssityö herätti paljon kiinnostusta Suomenlahden toimijoiden keskuudessa. Syksyllä järjestettiin Turussa seminaari, johon oli kutsuttu kaikki VELMU-ohjelmassa opinnäytetöitä tekevät. Marraskuussa 2014 ÅA:ssa oli myös ilo ja kunnia saattaa Henna Rinteen väitöskirjatyö (Macroalgae across environmental gradients - tools for managing rocky coastal areas of the northern Baltic Sea) päätökseen. Muut tutkimukseen liittyvät tavoitteet ja toiminnat on kuvattu muissa tämän raportin osissa. Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen NordForsk workshop (habitat valuation, käsikirjoitus ws) ÅA (NIVA) Toteutui suunnitellusti. NordForsk-työpaja järjestettiin 26-27.5 Oslossa ja sen yhteydessä työstettiin käsikirjoitusta: We map what we value - prioritisation, mapping, and protection of marine habitat maps. Laaditaan hankehakemus Kansainvälisen Marine Spatial Planning koulutuskokonaisuuden rahoittamiseksi Baltic Fishing Fleet State Academy Kaliningrad Hanketta suunniteltiin mutta yhden partnerin vetäytyminen johti siihen että vastuutaho luopui hankehakemuksesta. Marine spatial planning -kurssi ÅA ja TY Toteutui suunnitellusti 7.4-16.5.. Kurssilla oli 16 opiskelijaa. Myös MH-LP osallistui kurssiopettajana Kahden VELMUun liittyvän opinnäytetyön valmistuminen ÅA Opinnäytetyöt ÅA:ssa ovat edelleen työn alla, toinen jätetty tarkistettavaksi, toinen valmistuu kevään 2015 aikana. Marine conservation biology -kurssi ÅA Kurssi siirrettiin vuodelle 2015. Väitöskirjatyön valmistuminen ÅA Henna Rinne väitteli ÅA:ssa 21.11.2014. 20

Tutkimusten tuloksia esiteltiin seitsemässä kansainvälisessä tieteellisessä symposiossa (Liite 2). Lisäksi VELMU tuotti vuonna 2014 seuraavat tieteelliset julkaisut: Snickars M, Rinne M, Salovius-Laurén S, Arponen H, O Brien K 2014. Disparity in the occurrence of Fucus vesiculosus in two adjacent areas of the Baltic Sea current status and outlook for the future Boreal Environment Research 19: 441 451. Snickars M, Gullström M, Sundblad G, Bergström U, Downie A-L, Lindegarth M, Mattila J 2014. Species environment relationships and potential for distribution modelling in coastal waters. Journal of Sea Research 85 (2014) 116 125. Rinne, H., Kaskela, A., Downie, A-L., Tolvanen, H., von Numers, M., Mattila, J. 2014. Predicting the occurrence of rocky reefs in a heterogeneous archipelago area with limited data. Estuarine Coastal and Shelf Science 138: 90-100. http://dx.doi.org/10.1016/j.ecss.2013.12.025 Lindegarth, M., Bergström, U., Mattila, J., Olenin, S., Ollikainen, M., Downie, A.-L., Sundblad, G., Bučas, M., Gullström, M., Snickars, M., Numers, M., Svensson, J.R., Kosenius, A.-K., 2014. Testing the Potential for Predictive Modeling and Mapping and Extending Its Use as a Tool for Evaluating Management Scenarios and Economic Valuation in the Baltic Sea (PREHAB). Ambio 43, 82 93. http://rd.springer.com/article/10.1007/s13280-013-0479-2 21

2.2.6. Menetelmäkehitys Viimeistellään meriluontoon liittyvä englantisuomi-venäjä-sanasto. (TOPCONS) Jatketaan Liikenneviraston kanssa käynnissä ollutta pilottihanketta, jossa testataan Liikenneviraston hallinnoimien syvyys- ja pohjanlaatutietojen käyttöä VELMUssa. Tutkitaan pohjanlaatutiedon käyttöönottoa sekä sen vaikutusta mallinnustuloksiin. Tuotetaan aineistoa mahdollisesti myös toiselta pilottialueelta. Hyödynnetään korkean resoluution satelliittikuvia riuttojen ja pohjan syvyyden kartoituksessa matalilla alueilla. Tuotetaan satelliittipohjaisia aineistoja meren pinta-lämpötilasta ja ruovikoista. Tutkitaan terrestrisen laserkeilauksen käyttöä ruovikoiden ja rannan luontotyyppien kartoituksessa. Jatketaan vedenalaisen kartoitusteknologian kehittämistä. ja GTK MH Toimintasuunnitelma 2014 Vastuutaho Toteutuminen Jatketaan VELMUn menetelmäohjeen tarkentamista erityisesti vedenalaisen pohjanäytteenoton ja videoaineistojen tulkinnan osalta Toteutui suunnitellusti. Menetelmäohje kirjoitettiin osittain uudestaan, ja sitä tarkennettiin sukelluslinja- ja videomenetelmien sekä videotulkinnan osalta. Toteutui suunnitellusti. Sanasto on valmistunut TOPCONS-hankkeessa. Samalla tuotettiin myös Picture Glossary of bottom features. Toteutui suunnitellusti. Syvyysaineiston tarkkuuden merkitystä tutkittiin vertaamalla täyspeittoisen (monikeilaamalla saadun) syvyysaineiston avulla luotua mallia merikorttipohjaisen syvyysmallin antamaan malliin. Porkkalanniemen alueelle rakennettiin tarkemmalla syvyysinformaatiolla (5m resoluutio) lajimalli sinisimpukalle. Tulokset olivat selkeät: VELMUn syvyysmalli tuottaa huomattavasti epävarmempia malleja. Ensimmäistä kertaa saatiin kvantifioitua tämä lajimallien epävarmuus ja saamaan tilastollista tietoa siitä kuinka tarkempi syvyysaineisto vaikuttaa lajimalleihin ja myös muista syvyydestä johdettaviin aineistoihin. Tuloksia esiteltiin ohjausryhmässä ja VELMU-seminaarissa. Yhteistyö LIVin kanssa jatkuu 2015. Toteutui suunnitellusti. Kartoitusta testattiin RapidEye- ja WorldView 2-satelliittikuvilla. Menetelmä on toimiva, ja sillä on potentiaalia laajentaa koko rannikolle. Toteutui melkein suunnitellusti. Ruovikoiden kartoitus RapidEye- ja WorldView 2- satelliittikuvilta onnistui testialueilla Tammisaaressa ja Kotkassa. Veden pintalämpötilan määritys Landsat 8 -satelliittikuvilta jäi kesken, koska sensorin toisessa lämpökanavassa oli kalibrointivirhe. Ruovikkokartoituksen tuloksia esiteltiin kesäkuussa kansainvälisessä spatiaaliekologisessa symposiossa Birminghamissa. Toteutui melkein suunnitellusti. Laserkeilausta (LIDAR) on menestyksekkäästi testattu suomalais-ruotsalaisessa SUPERB-projektissa Merenkurkussa. Tulokset ovat lupaavia ja menetelmällä voidaan pohjanmuotojen lisäksi paikallistaa levävyöhykkeitä. Ruovikoiden tutkimukseen LIDARia ei ole vielä kokeiltu. Toteutui uusien menetelmien testaamisen osalta. MH-LP on testannut UAV-kopteria ja kehittänyt laji- ja luontotyyppien kartoitusmenetelmiä Hankoniemellä ja länsirannikolla. 22