Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi
Korkeakoulujen nykytilanne Yliopistoja 16 (tavoite 15 v. 2020), amkeja 25 (tavoite 18) Yliopistoissa väh. 3000 kokopäiväopiskelijaa (alle Hanken, Sibis, KuvA, Teak, rajan tuntumassa VY, LY ja LTY) Amkeissa väh. 2500 kokopäiväopiskelijaa (alle ARCADA, Saimaa, HUMAK, KAJAK, KTamk, rajan tuntumassa Diak, KPamk, RAMK, PKamk, VAMK, Novia) Yliopistojen läpäisy (7v) 56% ja amkien (5v) 60%, alakohtaisia ja korkeakoulukohtaisia eroja (ei huono kv-vertailuissa) Työllistyminen (v. 2008) II-aste 73,8%, amk 89,2%, Y-amk 96,1% ja ylempi kk-tutkinto 88,3% Julkisen sektorin panostus yliopistoille 1,8 Mrd /v, ammattikorkeakouluille 0,9 Mrd /v, amm. II aste 1,6 Mrd
Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä 23.6.2010 Korkeakoululaitos toimintakykyinen ja vetovoimainen (duaalimalli) Strategisten liittoumien malleja tarkastellaan osana selvityshenkilöiden työtä Korkeakoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Laadultaan tasavertainen koulutus opiskelupaikkakunnasta riippumatta Korkeakoulurakenteet voivat vaihdella alueiden tarpeiden mukaan Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät tukevat opetuksen ja tki-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista 14 kohdan kehittämistehtävät
Korkeakoulutuksen tavoitteet (ARENE) Kehittämisessä koko korkeakoulujärjestelmää tulee tarkastella sekä alakohtaisesti että alueellisesti Palvelujen saatavuus tulee turvata tasavertaisesti koko maassa Jokaisessa maakunnassa oltava toimivat ja kilpailukykyiset korkeakoulujen toiminnot Duaalisuus ja omaleimaisuus näkyy tutkintojen tavoitteissa ja sisällöissä Alueilla, joilla pienehköjä amk:ja ja yo:ja tulee mahdollistaa uudentyyppisten korkeakoulujen syntyminen vahvempia liittoumia muodostamalla Yliopistokeskuksia tulee kehittää yhdessä alueen amkien kanssa hallinnollisesti yhtenäisiksi korkeakouluiksi Ammattikorkeakoulujen rahoitus 100%valtiolta ylläpitojärjestelmää muuttamatta
Ongelmat käytännön yhteistyön toteuttamisessa Erilaiset ylläpitäjät (kenen palveluksessa yhteisten yksiköiden henkilöt ovat, erilaiset työsopimussuhteet, palkkaus ym.) Kiinteistökysymykset (hankinta, rakentaminen, ylläpito) Erilaisista ylläpitomuodoista johtuvat erilaiset veroseuraamukset (ALV) Erilaiset rahoitusperusteet (amkien kuntaosuus) Erilainen kohtelu yhteisissä hankkeissa (ESR-hankkeiden omarahoitusosuus) Epäyhtenäisen nimikkeistön käytön tuottamat ongelmat niin kotimaisessa kuin kv-toiminnassa (tutkintonimikkeet, korkeakoulujen nimet, opettajien asema ja tutkinnot)
Lainsäädännön kehittäminen Mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen järkevän yhteistyön (jopa yhteisen ylläpidon) silloin kun se on tarpeen koon, alueen tarpeiden tms. perusteella Ei aiheuta ylimääräisiä veroseuraamuksia yhteisissä hankkeissa/toiminnoissa Mahdollistaa henkilöstön ja opiskelijoiden tasavertaisen aseman yhteisissä yksiköissä Mahdollistaa vastaavan yhteistyön ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten kesken
Rahoituksen kehittäminen Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksessa huomioitava kaikki tehtävät (vrt. yo-rahoitus) Peruskapasiteetin rahoitus (opiskelijamäärän perusteella) tulee turvata Tuloksellisuuden osuutta lisätään korkeakoulupoliittisten tavoitteiden edellyttämällä tavalla( suoritetut tutkinnot, TKI-toiminta, työllistyminen, amk-profiilin mukaiset tulokset ) Siirrytään 100%:n valtionrahoitukseen ylläpitojärjestelmää muuttamatta
Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014 Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tunnustettu ammattikorkeakoulutus, joka mahdollistaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kehittymisen Ammattikorkeakouluilla on vahva rooli työelämälähtöisen uuden tiedon tuottajana ja soveltajana sekä kaupallistamisen ja yrittäjyyden edistäjänä Ammattikorkeakoulu on arvostettu opiskelu- ja työpaikka