Lamminrahkan aluesuunnitelma Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin osasto Anna-Lotta Kauppila, diplomityö Tarkastaja Staffan Lodenius
Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ...3 1.1 THESIS ABSTRACT... 4 2 LÄHTÖKOHDAT...5 3 MAISEMARAKENNE...5 3.1 VYÖHYKETYYPPIEN MÄÄRITTELY... 6 4 MAISEMARAKENTEEN OSAT...7 4.1 MAASTOMUODOT JA KORKEUSSUHTEET... 7 4.2 VESISUHTEET... 7 4.3 KALLIOPERÄ... 7 4.4 MAAPERÄ... 7 4.5 ILMASTO-OLOT... 8 4.6 KASVILLISUUS... 8 4.7 ELÄIMISTÖ... 9 4.8 MAISEMAN KULTTUURITAUSTA... 9 5 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ...9 5.1 RATKAISUN YLEISPERIAATTEET...9 5.2 YLEISKAAVA...10 5.3 MITOITUS...12 5.4 PALVELUT...12 5.5 KESKUSTAN KORTTELIT...14 5.6 YRITYSPUISTO JA TEOLLISUUSALUEET...15 5.7 RIVITALOT...16 5.8 OMAKOTITALOT...16 6 VIHERALUEET...17 6.1 KESKUSPUISTO...17 6.2 VESIAIHEET...18 6.3 RAKENNETUT PUISTOT...18 6.4 VIHERYHTEYDET ALUEEN ULKOPUOLELLE...18 7 LIIKENNE...18 7.1 PIKARAITIOTIE...18 7.2 YHTEYDET ALUEELLE...19 7.3 LIIKENNEVERKKO...20 7.4 KEVYTLIIKENNE...21 7.5 PYSÄKÖINTI...21 8 LÄHTEET...23 LIITTEET - Planssien pienennökset 2
1 Tiivistelmä Diplomityöni aiheena on Kangasalan kunnan Lamminrahkan aluesuunnitelma. Työ on alustava osa alueen yleiskaavatyötä. Lamminrahka sijaitsee aivan Tampereen rajalla ja on tällä hetkellä täysin rakentamatonta metsää. Suunnitelmassani edellytetään pikaraitiotien rakentamista alueelle. Koska alue on täysin rakentamatonta, olen määritellyt rakentamisen paikat maisemaanalyysin avulla. Alueen korkeimmat kohdat ja laaksonpohjat on jätetty rakentamatta, jotta ekologinen tasapaino alueella säilyisi. Tämän lisäksi rakentamisen sijoitusta määräävät luontokohteet ja tietenkin pikaraitiotien linjaus ja pysäkit. Lamminrahkan alueelle tulee kolme pikaraitiotiepysäkkiä joiden ympärille suurin osa rakentamisesta sijoittuu. Alueella on noin 7300 asukasta, ja näistä 87 % on 300 metrin päässä lähimmästä pikaraitiotiepysäkistä. Yksi tärkeä teema suunnitelmassa on kevyen liikenteen verkosto. Olen yrittänyt suunnitella sujuvia ja mielenkiintoisia yhteyksiä asunnoista pikaraitiotiepysäkeille mikä lisäisi pikaraitiotien käyttöä. Alueen ulkoilureittiverkosto on laaja ja se yhtyy alueen läpi kulkevaan seudullisesti tärkeään ulkoilureittiin. Alueen keskellä on luonnontilainen keskuspuisto, jonka kautta suuri osa sisäisestä kevyestä liikenteestä kulkee. Keskustassa on urbaanimpi kevyen liikenteen lenkki, josta on yhteydet ulkoilureiteille. Alueen palvelut sijaitsevat keskustassa toriaukion välittömässä läheisyydessä. Siellä ovat koulu, urheilutalo, kirjasto, terveysasema, seurakuntien tilat, liike- ja toimistotilaa ja market. Pikaraitiotiepysäkkien läheisyydessä sijaitsevat päiväkodit ja päivittäistavaramyymälät, jolloin työmatkaan on helppo liittää lasten päivähoitoon vienti ja päivittäiset ruokaostokset. Keskustan kortteleissa on sekoittuneita asuntomuotoja. Pääkadun varressa on nelikerroksisia kerrostaloja, jotka suojaavat korttelin sisäosia liikenteen melulta. Kortteleiden sisäosissa on pienkerrostaloja, luhtitaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Kortteli jakaantuu rakennusten suojaisiin, yksityisiin pihoihin ja yhteiseen kortteliaukioon. Yhteisellä kortteliaukiolla sijaitsee pelikenttä, oleskelutilaa ja mahdollisesti korttelitalo. Omakotialueita on alueen laidoilla. Osa omakotitaloalueista on tehty tiiviillä mitoituksella. Keskustan tuntumassa on työpaikkarakentamisen korttelialue, johon tulee toimisto- ja tuotantotiloja. Tämä alue toimii porttina valtatieltä päin Lamminrahkaa lähestyttäessä. Lisäksi valtatien varressa on kaksi teollisuusaluetta. Hyvät liikenneyhteydet sekä valtatien suunnalta että pikaraitiotien osalta antavat hyvät edellytykset sekä työpaikka- että teollisuusrakentamiselle. 3
1.1 Thesis abstract The subject of my diploma work is regional plan for Lamminrahka area situated in Kangasala. This is pre-work for master plan of the area. Lamminrahka is in the border of Tampere. At the moment area is forest. My plan requires a tram to the area. Because of no cultural history I have made the landscape-analysis to define areas for buildings. The highest places and valleys have left as they are so ecological balance will be not destroyed. The other subjects which define the built areas are important natural areas, tramline and stops. There will be three stops for tram in the area. The whole population of the area will be 7300. Inside 300 meters from each stop there will be 87 % of population. One important theme of my work is bicycle and pedestrian routes. I have tried to make the journey from home to tramstop interesting and fluent so it could increase the use of tram. The network of outdoor recreation routes is wide and has a connection to important regional route from Kangasala to Tampere. In the middle of the area there is natural central-park. The large part of bicycle and pedestrian routes go through this park. In the centre there is urban pedestrian round-route which connects to outdoor recreation routes. The amenities situate in the centre right beside marketing square. There are school, sports hall, library, health centre, parish premises, shops, offices and a big grocery store. Near tram stops there are daycare centers and grocery stores so it is easy to combine all daily needs. Beside the main street there are quarters containing mixed housing. Near the street there are four-storey-blocks which protects the inner quarter from the noise of traffic. Inside the quarter there are small block of flats, balcony access blocks, terraced houses and detached houses. The quarter divides into two sides, on the other hand there are private sheltered yards and on the other hand there are semi-public square in the middle of the quarter. On this square there are places to relax and meet people, playing field and probably a Quarter-house. At the periphery of Lamminrahka area there are detached houses. Part of them is built with high density. Near the centre there is area which contains office-buildings. This area is like a gate to Lamminrahka when you are arriving with car from the highway. There are also two industrial areas just beside the highway. Good logistic situation both from highway and from railway gives an excellent position for offices and industrial business. 4
2 Lähtökohdat Lamminrahkan alue sijaitsee Kangasalan kunnassa aivan Tampereen rajalla. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta ovat yhdessä tehneet yleissuunnitelman Tampereen Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan alueiden kytkemisestä osaksi kasvavaa kaupunkiseutua. Yleissuunnitelmassa tutkittiin kolmea eri tehokkuusvaihtoehtoa vaikutustenarviointeineen. Tämän jälkeen on tarkoitus, että molemmat kunnat tekevät omalta alueeltaan osayleiskaavan, joka pohjautuu tähän yleissuunnitelmaan. Tämä diplomityö on siis alustava osa Kangasalan kunnan Lamminrahkan osayleiskaavatyötä. Olen työssäni paneutunut Lamminrahkan alueen tehokkaimpaan vaihtoehtoon, joka edellyttää pikaraitiotien rakentamista alueelle. Tämän hetkisissä suunnitelmissa pikaraitiotie käyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa rataverkostoa. Tampereen keskustasta itään kulkeva raide jatkuisi Lamminrahkan ja Ojalan alueiden läpi pistoraiteena ja Ojalaan tulisi pikaraitiotien päätepysäkki. Yleissuunnitelmassa edellytettiin vähintään 6000 asukasta alueelle, jotta pikaraitiotie kannattaa. Tämän suuruinen asukaspohja mahdollistaa palveluiden järjestämisen; ainakin koulu, päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja ja jonkin verran liiketilaa. 3 Maisemarakenne Lamminrahka on tällä hetkellä täysin rakentamatonta metsää. Tämän vuoksi olen ottanut maiseman lähtökohdaksi suunnittelussa. Maisema-analyysin avulla olen määritellyt rakennettavat alueet ja niiden tehokkuuden. Osittain tehokkuuden valintaan vaikuttaa tietysti myös alueen etäisyys pikaraitiotiestä ja -pysäkistä. 5
3.1 Vyöhyketyyppien määrittely Selänteen lakivyöhykkeet ovat alueen korkeimpia kohtia. Lamminrahkan alueella ne ovat jäkäläpeitteisiä kallioita ja avokallioita. Kasvillisuus on kuivan kankaan tyyppistä. Nämä alueet ovat vedenjakaja-alueita ja arkoja kulutukselle, joten ne pitäisi jättää rakentamatta. Ylärinteet ovat korkeita mäkiä, jotka voidaan kyllä rakentaa, mutta väljästi. Näin vältetään myös kalliita louhintakustannuksia. Alarinteet ovat pääosin tuoreiden kangasmetsien peitossa. Nämä alueet ovat oivallisia tiiviin rakenteen alueita, sillä luonnon vesitalous ei kärsi alarinteiden rakentamisesta ja maastoltaan alue on parhaiten korjautuvaa. Laaksonpohjat, joissa yleensä sijaitsee ojat ja purot ovat taas erityisen herkkiä luonnon vesitalouden kannalta. Nämä alueet kannattaa jättää rakentamattomaksi sekä luonnon, että kalliiden perustusratkaisujen tähden. Alueet sopivat hyvin luonnontilaisina virkistyskäyttöön. 6
4 Maisemarakenteen osat 4.1 Maastomuodot ja korkeussuhteet Korkeussuhteiltaan alue on erittäin vaihtelevaa ja pinnanmuodoiltaan pienipiirteistä. Korkeudet alueella vaihtelevat Halimasjärven pinnan +109 metrin ja +164 metrin välillä. Alueen keski- ja pohjoisosassa on jyrkkärinteisiä kallioselänteitä tai pieniä mäkikumpareita sekä näiden väliin jääviä kapeita oja- ja puropainanteita. Eteläosa on korkeusvaihtelultaan pienempää. Alueen pohjoisosassa kallioselänteiden rinteet ovat osittain yli 25% jyrkkiä. Koko alueella kallioselänteillä esiintyy 10% jyrkkyyksiä. Maastomuodot Vesisuhteet 4.2 Vesisuhteet Lamminrahkan alueella on runsaasti Olkahistenlahteen ja Halimajärveen laskevia oja- ja puroverkostoja. Ne saavat alkunsa pääosin soistumista. Alueen eteläosassa on Halimasjärveen laskeva monihaarainen oja. Varsinaisia pohjaveden muodostumisalueita alueella ei ole. Alueen poikki kulkee etelä-pohjoissuunnassa vedenjakaja, joka kulkee osittain kallioisten, osittain soistuneiden alueiden poikki. Vedenjakaja jakaa valumavedet Halimajärveen ja Tampereen puolelle Halimasjärveen. 4.3 Kallioperä Lamminrahkan alue on kallioista. Avokallioita on runsaasti ja kalliomaasto on jyrkkäpiirteistä ja vaihtelevaa. Kallioperä koostuu suonigneissistä sekä fylliitti- ja kiilleliuskeesta, joilla emäksisinä kivilajeina on varsin edullinen ravinnevaikutus maaperään, etenkin moreeniin. 4.4 Maaperä Geologisen tutkimuslaitoksen julkaiseman maaperäkartan mukaan alue on suurimmaksi osaksi laajoja kallioselänteitä ja niiden välistä hiekkamoreenia. Useita kallioselänteitä 7
peittää ohut maakerros, joka on yleensä moreenia. Lamminrahkan suoalue on laaja yhtenäinen turvealue. Pienempiä turvealueita esiintyy alueella siellä täällä. Maaperä 4.5 Ilmasto-olot Alueen pohjoisosien kallioselänteillä on suhteellisen laajat yhtenäiset ilmastollisesti miellyttävät etelään suuntautuvat rinteet. Kylmän ilman painanteina toimivat pitkälti laaksonpohjat, joissa on ojia, puroja ja suoalueita. Kylmä ilma virtaa näitä uomia pitkin kohti järviä. 4.6 Kasvillisuus Lamminrahkan kasvillisuuskuviot noudattavat melko tarkasti maaperä- ja topografiavyöhykkeitä. Vallitsevana metsätyyppinä on selänteiden ja mäkien keski- ja alarinteillä sekä tasanteilla esiintyvä, ekologisesti melko kestävä mustikkatyypin tuore kangasmetsä (MT). Selänteiden huonosti vettä ja ravinteita pidättävissä lakiosissa metsätyyppi on puolukkatyypin kuivaa kangasmetsää (VT) tai erittäin karua kalliometsää. Ravinnepitoisilla mailla kasvavia käenkaali-mustikkatyypin tuoreita kangasmetsiä (OMT) on alueella vähän. Alueella on yksi laajempi lehtoalue. Junaradan varressa ja voimalinjan eteläpuolella on laajoja alueita, joissa on yli 60 vuotta vanhaa metsää. 8
Kasvillisuus Alueella on useita metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä; alueen keskiosassa oleva lehto ja sen itäpuolella oleva lähteikkö, voimalinjan pohjoispuolella jyrkässä rinteessä oleva jalopuumetsikkö ja junaradan varressa olevat liito-oravametsät. 4.7 Eläimistö Lamminrahkan alueelta on liito-oravahavaintoja aivan junaradan varresta alueen eteläosassa. Myös radan toiselta puolen Hampun alueelta on havaintoja. Maisemaselvityksen mukaan liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä löytyy radan varresta enemmänkin. 4.8 Maiseman kulttuuritausta Alue on rakentamatonta talousmetsää. Alueella ole minkäänlaisia arkeologisia kohteita, perinnemaisemia eikä rakennettua ympäristöä. 5 Rakennettu ympäristö 5.1 Ratkaisun yleisperiaatteet Maisema-analyysin seurauksena löytyi luontevat paikat rakentamiselle. Rakentamisen paikat olivat selvästi hajallaan, joten pääkadusta ja pikaraitiotielinjasta tuli saada aluetta yhdistävä tekijä. Pikaraitiotien tuli kattaa mahdollisimman laaja alue rakennettavasta alueesta. Olen yrittänyt saada suuren määrän alueen asukaspohjasta kolmen pysäkin ympärille, jotta pikaraitiotielle olisi paremmat edellytykset kannattaa. Kauempana pysäkeistä on omakotialueita, mutta niiltäkin tulee saada nopeat ja turvalliset kevyenliikenteen yhteydet pysäkeille. 9
Tarkoituksena oli tuoda kortteleihin sekoittuneita asuntomuotoja. Samasta korttelista voi siis löytää sekä kerrostaloja, rivitaloja että omakotitaloja. Jokaiselle korttelille luodaan oma identiteetti korttelin sisäisellä maailmalla, johon myös ulkopuolisilla on mahdollisuus tutustua kevyen liikenteen reittien avulla, jotka kulkevat useimpien kortteleiden läpi. Perusajatuksena alueella on ollut nimenomaan kevyenliikenteen sujuvat ja suorat yhteydet, autot voivat välillä kiertääkin ja alistua kevyelle liikenteelle. Hulevesien käsittelystä rakennetaan alueelle yksi omaleimainen teema. Luontaisia vesiuomia vahvistetaan, vesiä voidaan padota, tehdä putouksia ja seisotusaltaita tarpeen mukaan. Vedestä rakennettavat aiheet sijaitsevat rakennetussa ja lähes luonnontilaisessa ympäristössä. Alueen keskellä kulkee suuri voimalinja, joka vaikuttaa myös ratkaisun periaatteisiin. Voimalinjan siirtäminen tai maakaapeliin sijoittaminen ovat kalliita ratkaisuja, mutta toki alueen rakentuessa mahdollisia. Ratkaisussani ei kuitenkaan edellytetä kumpaakaan vaan voimalinja jää alueen keskelle viheralueelle. Läheltä voimalinjaa tälläkin hetkellä kulkeva tärkeä virkistysreitti jää jokseenkin paikoilleen. 5.2 Yleiskaava Alueen yleiskaavaan on koottu ratkaisun pääperiaatteet. Rakentaminen on sijoitettu pääosin pääkadun ja pikaraitiotien varrelle. Kauempana radasta olevat alueet ovat pientalovaltaista asutusta. Valtatien varteen on sijoitettu työpaikka-alue sekä teollisuusalueet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet on jätetty virkistysalueille ja maa- ja metsätalousalueelle. 10
Yleiskaavan aluevarausten selitykset: A AP PL TP T VR VL LT ET M = Asuntoalue. Alueelle rakennetaan erityyppisiä asuntoja, niin että korttelit muodostuvat sekoittuneesta asuntokannasta. Pääkatujen varteen ja kortteleiden sisäosiin voidaan sijoittaa myös liikehuoneistoja maantasokerroksiin. Rakennuksilla tulee suojata korttelin sisäosia liikenteen melulta. = Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan rakentaa erityyppisiä pientaloja; erillisiä, kytkettyjä sekä tiiviin mitoituksen omakotitaloja. = Lähipalvelujen alue. Alueelle voidaan sijoittaa myös asuintaloja sekä asumista liike- ja toimistorakennusten yhteyteen. = Työpaikka-alue. = Teollisuus- ja varastoalue. = Retkeily- ja ulkoilualue. = Lähivirkistysalue. = Yleisen tien alue. = Yhdyskuntateknisen huollon alue. = Maa- ja metsätalousvaltainen alue. 11
5.3 Mitoitus Koko alueen pinta-ala on noin 350 hehtaaria. Rakennetun alueen pinta-ala on noin 130 hehtaaria. Alueella on asukkaita yhteensä 7300. Asukkaat jakaantuvat eri talotyyppeihin seuraavalla tavalla; 72% kerros- ja pienkerrostaloissa, 15% rivitaloissa ja 13% omakotitaloissa. 5.4 Palvelut Alueen keskustan muodostavat tori ja sen ympärille rakennetut liike-, asuin- ja palvelutilat. Keskustaan on sujuvat kevyen liikenteen yhteydet eri puolelta Lamminrahkan aluetta. Pikaraitiotien pääpysäkki on aivan torin tuntumassa. Pysäkin läheisyydestä löytyvät myös päivittäistavaraliikkeet ja koulu ja päiväkoti. Tämä edesauttaa ihmisiä käyttämään raideliikennettä, kun työmatkaan on helppo yhdistää lasten päivähoitoon vienti ja ruokaostokset. Pysäkin lähellä on tilava ja turvallinen polkupyöräparkki. Autoille on pysäköintitilaa torin takana sekä maanalainen parkkitila marketin ja liiketilojen alla. Keskustassa on alakoulu, johon tulee 7300 asukkaan väestöpohjalla kolme rinnakkaisryhmää. Koulu sijaitsee keskeisellä paikalla ja sinne on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka puolelta aluetta. Lisäksi koulun välittömässä läheisyydessä on urheilutalo, ulkokentät ja kirjasto. Muita julkisia palveluja, jotka sijaitsevat torin laidalla on terveysasema, seurakunnantilat ja näiden yhteyteen mahdollisesti rakennettavat vanhusten ja vammaisten palvelutilat. 12
Näkymä kirjastoaukiolta torille päin. Torin laidalle keskustaan on sijoitettu market-tyyppinen myymälä. Sen lisäksi torin laidan rakennusten pohjakerrokset ovat liiketiloja. Liiketiloihin sijoittuvat mahdollisesti toinen päivittäistavarakauppa, kioski, parturi-kampaamo, kahvila, apteekki, pankki, kukkakauppa ja muutama erikoisliike. Kahden muun pikaraitiotiepysäkin läheisyydessä sijaitsevat hieman pienemmät lähipalvelukeskukset. Liiketilojen yläpuolella toisessa kerroksessa sijaitsevat toimistotilat. Nämä ovat sellaisia toimistoja, joilla ei ole jatkuvaa asiakasliikennettä. Torin ympärillä olevissa nelikerroksisissa rakennuksissa ylimmät kerrokset ovat asuntoja. Alueella on useita päiväkoteja. Jokaisen pikaraitiotien pysäkin läheisyydessä on hieman suurempi päiväkoti. Lisäksi päiväkoteja voidaan rakentaa esim. kortteleiden sisälle kortteliaukion laidalle pienkerrostalojen ensimmäisiin kerroksiin. Pienet päiväkodit ovat parempia kuin isommat yksiköt. Tarpeiden muuttuessa voidaan tyhjentyneitä päiväkotitiloja muuttaa asukkaiden yhteistiloiksi tai vanhusten päivätoimintatiloiksi. 13
Toriaukio Eri puolilla Lamminrahkan aluetta on leikki- ja pelikenttiä. Keskustassa urheilutalon ja koulun vieressä on alueen yhteiset pelikentät, tenniskentät ja luistelukaukalo. Lisäksi pihoista löytyy pienimuotoisempia leikki- ja pelikenttiä. 5.5 Keskustan korttelit Keskusta-alueen kortteleita reunustaa pääkatua vasten nelikerroksiset asuinrakennukset, jotka toimivat korttelin melumuurina. Sisäosissa korttelia on erityyppisiä rakennuksia; pienkerrostaloja, luhtitaloja, rivitaloja ja omakotitaloja. Kaikille rakennuksille tai rakennusryhmille on oma suojaisa ja yksityinen pihansa. Koko korttelilla on yhteinen aukiomainen alue, johon sijoittuvat oleskelupaikat, peli-/toimintakentät ja vieraspaikoitus. Kortteliaukiolle voidaan myös rakentaa korttelitalo, jossa sijaitsevat kokoontumis- tai juhlatilat ja keittiö. Keskusaukio toimii myös julkisen kevyen liikenteen reitin osana. Tältä reitiltä on turvallinen yhteys muihin kortteleihin ja näiden kautta palveluihin, pysäkeille ja ulkoilureiteille. Korttelien sisällä ensimmäisen kerroksen asunnot avautuvat pihaan. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettuja varastotiloja tulee välttää. Asuntoihin rajataan selkeästi terassikäyttöön soveltuva alue. Ensimmäisen kerroksen asunnot voivat olla kaksikerroksisiakin, jolloin terassin päälle saa oman parvekkeen. Pyrkimyksenä on että piha-aluetta rohkaistaan käyttämään sekä yksityisesti että yhteisesti. Pysäköinti on hajautettu osiin. Osa autoista on maanpäällisissä katoksissa tai talleissa, paikoissa jossa korkeuserot sen sallivat autotallit on upotettu rinteeseen. Lisäksi osa kerrostalojen maanalaisista kellareista on paikoitustilaa. Kellaritiloihin on ajoyhteys 14
yhteisen kortteliaukion kautta. Laajoja maanpäällisiä pysäköintikenttiä ei asuinalueelle saa rakentaa. Leikkaus A-A 5.6 Yrityspuisto ja teollisuusalueet Keskustan tuntumassa on alue, johon rakennetaan toimisto- ja toimitilarakennuksia. Alueella on logistisesti ihanteellinen sijainti. Pikaraitiotien pääpysäkiltä on suora ja lyhyt yhteys alueelle. Valtatie 12 ja sen eritasoliittymä ovat aivan alueen vieressä. Alue toimii porttina Lamminrahkan asuinalueelle valtatien varressa. Sisääntulotien varressa olevan rakennuksen voi rakentaa maamerkkimäiseksi, esim. kolmionmallinen toimistotorni. Alueen kautta on yhteys kahdelle teollisuusalueelle, jotka sijaitsevat myös valtatien varressa. Näillä alueilla voi rakentaa teollisuushalleja ja työpajoja. Hyvät yhteydet houkuttelevat varmasti uusia yrittäjiä. 15
5.7 Rivitalot Rivitaloja on alueella omina kortteleinaan sekä suuremmissa kortteleissa kerrostalojen ja omakotitalojen rinnalla. Tarkoituksena on että rivitaloasunnoille tehdään suuret pihaalueet, jotka ovat selkeästi rajattuja (vrt. englantilaiset rivitalot) ja sen lisäksi vielä jonkinlainen yhteinen piha-alue. Rakennukset ovat suuremmaksi osaksi kaksikerroksisia ja pysäköinti on järjestetty yhteisissä autokatoksissa tai muutaman auton ryhmissä. 5.8 Omakotitalot Lamminrahkan alueella on kahdentyyppisiä omakotitaloalueita. Osa on normaalimitoituksella (e=0,25) ja osassa on käytetty selvästi tiiviimpää mitoitusta (e=0,5). Tiiviimmillä alueilla tonttikoko on n. 400 neliötä (16m x25m). Näille tonteille on tarkoitus rakentaa kapearunkoisia kadussa kiinni olevia taloja. Talojen pääty on kadulle päin ja kaavassa on määrätty päädyn koosta. Muuten talot ovat yksilöllisiä. Alueella, jolla katu kulkee rinteen suuntaisesti voidaan talo rakentaa rinteen alapuolella ½ II-kerroksiseksi ja rinteen yläpuolella ½ I-kerroksiseksi. Näin kadulle tulevat päädyt ovat saman korkuisia. Rakennusten väritys ja autotallien malli on vapaasti valittavissa, jolloin katunäkymästä tulee elävä ja orientoiva. Omakotialueiden väljemmät tontit ovat kooltaan n. 1000 neliötä. Pientalokatu 16
6 Viheralueet Lamminrahkan viheralueiden rungon muodostavat laaksopuistot ja lakipuistot. Viheralueet muodostavat sekä ekologisen että toiminnallisen yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen läpi kulkeva seudullinen virkistysreitti säilytetään kohtuullisen leveänä vihervyöhykkeenä. 6.1 Keskuspuisto Rakennetun alueen keskellä on keskuspuisto, jonka kautta kulkee seudullinen virkistysreitti. Rinnealueilla sijaitsevissa puiston osissa voidaan harrastaa enemmän maaston muokkausta tarvittaviin toimintoihin. Näihin osiin rakennetaan toiminnallisia pelikenttiä ja asuinalueiden leikkikenttiä, jotka sijaitsevat asutuksen läheisyydessä eri puolella aluetta. Keskuspuistossa koulun läheisyydessä on koko aluetta palveleva liikuntapuisto, jossa on erilaisia pelikenttiä kesällä ja talvella. Muuten keskuspuiston alueella pyritään luonnonmukaiseen tilaan. Maiseman äärialueet ovat herkkiä muutoksille ja niiden korjaantuvuus on huono. Sekä lakipuistot että laaksopuistot tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. Alueelle on rakennettava selkeä polkuverkosto, joka ohjaa ihmisten kulkua, jolloin kulutusta ei synny aroille alueille. Laaksopuistojen maisemaa voidaan avata jonkun verran, ettei niistä kasva 17
läpipääsemättömiä pusikoita. Keskuspuiston poikki itä-länsisuunnassa on kaksi polkua, joista muodostuu lenkkimäinen reitti. Talvisaikaan voi pohjoisemman polun tehdä hiihtoladuksi ja eteläisemmän aurata muille ulkoilijoille. Keskuspuiston keskellä on korkea kallioinen mäki, josta on hyvät näköalat koko alueelle. Tälle mäelle voisi rakentaa näköalapaikan tai tornin. Alueen läpi kulkeva voimalinja sijaitsee myös keskuspuistossa. Voimalinja voidaan myöhemmin siirtää muualle tai maakaapeliin, mutta sopii sellaisenaankin suunnitelmaan. 6.2 Vesiaiheet Laaksopuistoissa sijaitsevat luonnonmukaiset purot ja ojat toimivat alueen hulevesien kerääjinä. Asutuksen lähellä oleviin oja- ja puroverkostoihin voidaan rakentaa luonnonmukaisia vesialtaita, joiden vesipinta lämmittää ilmaa. Nämä lammikot ovat sekä esteettisiä että toiminnallisia ja ne voidaan rakentaa hulevesiä pidättäviksi ja puhdistaviksi, mikäli tarpeen. Lisäksi puroihin voidaan rakentaa erilaisia patoja ja putouksia, jotka säätelevät vesimäärien liikettä ja tasaavat virtauksia. Nämä vaativat tarkkaa asiantuntijasuunnittelua. 6.3 Rakennetut puistot Alueen keskustassa on yksi rakennettu ja hoidettava puisto. Puistossa on oleskelupaikkoja ja rakennetut vesialtaat auringonottolaitureineen. Tämä on ainoa rakennettu puisto alueella, sillä kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän luonnontilaisia. 6.4 Viheryhteydet alueen ulkopuolelle Asuinalueilta on luontevat yhteydet alueen ulkopuolelle pidemmille ulkoilureiteille. Keskuspuiston läpi kulkee itä-länsi-suunnassa reitti Tampereen Kaupin ulkoilumaastoihin ja alueen koillisosasta pääsee Kaarinan polulle. 7 Liikenne 7.1 Pikaraitiotie Tampereen seudulle suunnitteilla oleva raideliikenne ulottuisi myös Lamminrahkaan asti. Tampereelta Jyväskylään kulkevalta radalta tulee pistoraide Lamminrahkan ja Ojalan alueelle. Lamminrahkan osalla on kolme pysäkkiä. Raiteen päätepysäkki on Ojalassa. Raideliikenteellä saadaan riittävä kapasiteetti n. 7300 asukkaan joukkoliikennetarpeeksi. Nopeat ja joustavat yhteydet Tampereen keskustaan lisäävät myös alueen houkuttelevuutta asuin- ja työpaikkana. Kansainvälisissä tutkimuksissa on raitiotien vaikutusetäisyytenä pidetty enintään 600 metriä linnuntietä pysäkeistä. Carmen Hass-Klaun ja Graham Cramptonin tutkimuksessa todettiin, että 300-600 metrin etäisyydellä oleva asukasmäärä on pikaraitiotien vetovoimaan vaikuttava tekijä. Koko alueen rakenteessa on tämä seikka pyritty ottamaan huomioon. Koko alueen väestöstä 87 % asuu 300 metrin etäisyydellä pikaraitiotien pysäkistä ja lähes kaikki mahtuvat 600 metrin etäisyydelle. Lisäksi pysäkeille on pyritty saamaan turvalliset ja joustavat kevyenliikenteen yhteydet. 18
Asukasmäärät ja kerrosluvut Jotta asukkaat alkavat käyttää pikaraitiotietä joukkoliikenteenä, tulee sen olla riittävän houkutteleva. Houkuttelevuuden olennaisia osia ovat lippujen hinnat, vuorojen tiheys ja vaihtojen toimivuus muun joukkoliikenteen kanssa. Lisäksi asiaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi pysäköinnillä ja sujuvilla yhteyksillä pysäkeille. Todelliseksi vaihtoehdoksi raideliikenne muodostuu jos omalle autolle on yhtä pitkä matka kuin pysäkille. Tämä tuskin on mahdollista tänä päivänä, kun autot ovat saaneet ylivallan yhdyskuntasuunnittelussakin. Mutta Lamminrahkan alueella voisi tähän asiaan kiinnittää huomiota. Autopaikat voivat sijaita maantasossa, osittain penkereissä rinnemaastossa ja asuintalojen kellareissa. Myös parkkitalot korttelien sisällä ovat hyvä vaihtoehto. Laajat maantasoparkkipaikat ovat poissuljettu vaihtoehto. Autojen säilytykseen asuinalueilla tulisi tarjota monenlaisia vaihtoehtoja, niin erilaisten autonkäyttäjien tarpeet tulisi huomioitua. 7.2 Yhteydet alueelle Julkista liikennettä tarvitaan raideliikenteen lisäksi. Linja-autoliikenne, joka tällä hetkellä kulkee Kangasalan Aseman kautta ohjataan kulkemaan Lamminrahkan kautta. Näin voidaan tarjota asukkaille joukkoliikenneyhteys myös Kangasalan keskustaan ja palveluihin. Tällä hetkellä ei Aseman kautta kulkevien vuorojen määrä ole suuri, mutta lisäasukaspohja varmasti nostaa määrää. Henkilöautoliikennettä syntyy väkisin. Oman auton omistaminen on monille nykypäivän ihmisille mukavuudenhalusta johtuva välttämättömyys. Lamminrahkan alueelta pääsee 19
kätevästi Tampere-Lahti tielle (vt12). Se on nopein yhteys Tampereen ja Kangasalan keskustoihin. Kangasalan keskustaan pääsee myös Vatialan tai Aseman kautta. 7.3 Liikenneverkko Alueella on käytetty perinteistä puumaista tieverkkoa joka jakaantuu pääkatuihin, kokoojakatuihin ja tonttikatuihin. Pääkatuverkoston alueella muodostavat kadut, joilta on yhteys alueen ulkopuolelle eli Vatialaan, Ojalaan, Atalaan ja Asemalle. Pikaraitiotie kulkee pääkadun kanssa samalla linjalla. Pääkatujen varteen on keskitetty alueen muutkin palvelut. Leikkaus pääkadusta Näkymä pääkadulta puistosta itään päin. Kokoojakadut haarautuvat pääkadusta ja ne ovat sisäänajoväyliä erilaisille asuinalueille. Keskustassa kokoojakadut ovat lyhyitä ja muuttuvat pian pihakaduiksi. Kokoojakaduille ei 20
synny läpiajoliikennettä, sillä ne ovat yleensä ainoa väylä korttelin sisälle. Kokoojakaduilla on oltava erillinen kevyen liikenteenväylä, joka on erotettu ajoradasta esimerkiksi istutuksilla. Kadusta on tehtävä mahdollisimman kapea ja sille voi osoittaa vieras- ja asukaspysäköintiä erikseen merkittyihin paikkoihin ajoradan suuntaisesti. Tonttikadut johtavat pihoihin. Alueella on luonteeltaan erilaisia tonttikatuja; pihakatuja ja tavallisia katuja. 7.4 Kevytliikenne Suunnitelmassa on pyritty kevyen liikenteen ja raideliikenteen houkuttelevuuteen. Runsaiden viheralueiden ja pyöräily- ja kävely-yhteyksien on tarkoitus houkutella asukkaita niiden käyttöön. Palvelujen läheisyys (päiväkoti, kauppa) ja turvalliset ja miellyttävät yhteydet raideliikenteen pysäkeille lisäävät kevyttä liikennettä. On tutkittu (Koch 1990, Knoflacher), että ihminen jaksaa kävellä pidempiäkin matkoja, jos n. 200 metrin välein tapahtuu jotain kiinnostavaa, joka ikään kuin nollaa ajatukset ja matka alkaa alusta. Olen pyrkinyt tekemään kevyen liikenteen reiteistä kiinnostavia ja tapahtumarikkaita. Keskustassa on urbaanimpi kevyen liikenteen lenkki, joka yhdistää kahta pikaraitiotiepysäkkiä, keskustaa ja asuinalueita toisiinsa. Muut kevyen liikenteen reitit ovat ulkoilureittimäisempiä. Suunnitelman paikkojen väliset etäisyydet vaihtelevat välillä 90-350 metriä. Keskimäärin etäisyys on 177 metriä. 7.5 Pysäköinti Rivitaloalueilla on pysäköinti osoitettu yhteisiin autosuojiin, jotka rajaavat pihatilaa. Omakotialueilla pysäköinti on järjestetty omille tonteille. Muilla alueilla pysäköintiä 21
voidaan osoittaa kellarikerroksiin, parkkitaloihin, tonttikaduille, maanpäällisiin ja alaisiin autosuojiin. Pysäköinnin mitoituksessa on käytetty Kangasalan rakennusjärjestyksestä poikkeavia mitoituksia (suluissa rakennusjärjestyksen mitoitus). Asunnoissa on käytetty 1 ap/100 m2 (1,5 ap/asunto) mukaista mitoitusta. Keskustan paikoitusta käytetään porrastetusti siten että päivisin niitä käyttää toimistojen työntekijät ja terveysasema, illansuussa liiketilojen asiakkaat ja iltaisin asukkaat sekä urheilutalon ja koulun harrastustilojen käyttäjät. 22
8 Lähteet Jalkanen Riitta, Kajaste Tapani, Kauppinen Tomi, Pakkala Pekka: Asuinaluesuunnittelu, Rakentajan Kustannus Oy 1988 Knoflacher Hermann: Kaupungin ja liikenteen harmonia vapaus autolla ajamisen pakosta, Liikennesuunnittelun Seura ry 1995 Mäki-Opas Eveliina: Lamminrahkan alueen maisemaselvitys, Kangasalan kunta 1996, Ympäristöosasto, Kaavoitustoimi Panu Jorma: Maisemarakenteen ja taajamarakenteen yhteensovittaminen. Helsinki 1998, Ympäristöministeriön Alueidenkäytön osasto, Suomen ympäristö- julkaisusarjan osa 264 Rautamäki Maija: Maisema rakentamisen perusteena. Helsinki 1989, Ympäristöministeriön Kaavoitus- ja rakennusosasto, Selvitys 2/1989 Reihe Hanna, Kallio Riikka: Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut, Tampere 2004, Ympäristöministeriö, Rakennustieto Suunnittelukeskus Oy: Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportti 10.5.2004, Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta 23