Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009
Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa ja hoitoa, madaltamalla näytteenottokynnystä ja tehostamalla potilasneuvontaa
Tavoitteet (2) Erityisesti auttaa arvioimaan potilaskohtaista tartuntariskiä esitietojen avulla helpottaa tyypillisten oireiden tunnistamista ohjata oikea-aikaiseen ja oikein toteutettuun näytteidenottoon antaa ohjeet hoidosta ja hoidon onnistumisen varmistamisesta antaa ohjeet tartunnanjäljityksestä Tehdä ehdotus diagnostiikan ja hoidon porrastuksesta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
Klamydian esiintyvyys Klamydia on yleisin ilmoitettava sukupuolitauti. Vuonna 2008 ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 13 871 uutta tartuntaa. Korkeimmat ilmaantuvuudet esiintyivät Lapin (441/100 000), Helsingin ja Uudenmaan (302/100 000) sekä Pirkanmaan (296/100 000) sairaanhoitopiireissä Suurin osa tapauksista oli 15 24-vuotiailla naisilla (73%) ja 20 24-vuotiailla miehillä (65%). Uusista tartunnoista noin 60 % oli naisilla, joista noin kolmannes oli alle 20-vuotiaita Todellisuudessa tartunnan saaneita on enemmän, koska monet oireettomat eivät hakeudu testeihin tai saavat mikrobilääkityksen partnerin kautta. Todetut tartunnat oli saatu pääosin (yli 90%) Suomessa.
Tippurin esiintyvyys Tippuritartuntoja todettiin Suomessa v. 2008 202 eikä taudin ilmaantuvuudessa ole havaittu viime vuosina muutoksia (THL 2009) Noin 80 % tartunnoista todetaan miehillä Tartunnoista 75 % todettiin 20-49-vuotiaiden ikäryhmässä Noin puolet miesten tartunnoista tuotiin ulkomailta (pääosin Kaakkois-Aasiasta) Suomessa hankittu endeeminen tippuri on yleistymässä
Kupan esiintyminen Kuppatartuntoja todettiin 215 vuonna 2008. Tapauksista 64 % todettiin miehillä. Kaikista tapauksista 25 49-vuotiaiden osuus oli 61 %. Ilmaantuvuus oli suurin Etelä-Karjalan (10.1/100 000), Helsingin ja Uudenmaan (8.7/100 000) ja Kymenlaakson (5.0/100 000) sairaanhoitopiireissä
Klamydian diagnostiikka Miten saadaan oireettomat tai vähäoireiset potilaat tutkimuksiin ja hoitoon? Mikrobiologinen diagnostiikka ei ole ongelma: yleisimmin käytetyt testit toimivat hyvin, näytteenotto on yksinkertainen Onko syytä seurata positiivisten näytteiden suhteellista osuutta?
Tippurin diagnostiikka Mikäli potilaalla on vahva epäily tippurista (selkeät oireet, kumppanilla tartunta) tulisi ensisijaisesti käyttää viljelyä, jotta saadaan varma diagnoosi ja herkkyys Säilyykö näyte? Geenimonistustestien käyttö jää tilanteisiin, joissa näytteen kuljetuskestävyys on ongelma tai näyte otetaan tavallaan seulontamielessä klamydian ohessa Geenimonistustestissä positiiviset löydökset tulisi varmistaa
Kupan diagnostiikka (1) Kupan serologisessa diagnostiikassa on viime vuosina tapahtunut primaaritestin osalta muutos non-treponematestistä spesifiseen Trpa -vastaainetestiin Syinä em. muutokseen ovat olleet mm. spesifisen testin parempi herkkyys (sekä primaarivaihe että myöhäisvaiheet), biologisesti väärien positiivisten puuttuminen ja mahdollisuus automaation hyödyntämiseen
Kupan diagnostiikka (2) Kliinikot ovat kokeneet uuden käytännön vastausten osalta jossain paikoissa ongelmalliseksi Käypä hoito suosituksessa pyritään siihen, että vastauskäytäntö olisi selkeä ja mahdollisimman yhdenmukainen
Kupan diagnostiikka (3) Primaarin Trpa vasta-ainetestin tulos varmistetaan riippumattomalla menetelmällä (blottaus, TPHA) -> varmistettu positiivinen on positiivinen Positiivisesta Trpa näytteestä tehdään kardiolipiini-testi taudin aktiivisuuden arviota ja mahdollisen hoitovasteen arviota varten Hoitovasteen seurannassa käytetään kardiolipiinia
HPV-diagnostiikka HPV:n spesifiseen diagnostiikkaan ei oteta tässä vaiheessa kantaa Papa-työryhmä todennäköisesti ohjeistaa kyseisen asian