ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KOULUTUSSTRATEGIA 2014-2016 Sisällysluettelo KOULUTUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 2 Strategiset linjaukset... 2 Koulutuksien määritelmät... 2 Yhteistyö suunnittelussa ja toteutuksessa... 3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSANA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUA... 3 AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 Lainsäädännön ja sopimusten velvoitteet... 4 Täydennyskoulutuksen periaatteet... 5 Täydennyskoulutuksen toteutus... 5 Täydennyskoulutuksen toteutus yhteistyössä kaupallisten tahojen kanssa... 6 Täydennyskoulutus ulkomailla... 7 Arviointi... 7 YHTEENVETO... 7
KOULUTUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Strategiset linjaukset Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toiminnan tarkoituksena on terveempi Etelä-Savo. Strategisia linjauksia tahtotilan saavuttamiseksi ovat erinomainen palvelukokemus (palvelun laatu ja vaikuttavuus), sujuvat ja toimivat hoitoketjut, tuottavuus, houkutteleva, hyvin johdettu ja kilpailukykyinen työpaikka (ammatillisuus, käytettävissä parhaat voimat, henkilöstön uudistumistahto). Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on mukana koulutussisällöissä. Etelä-Savon Päivystyssairaala 24/7 edellyttää osaamisen kehittämistä kaikessa akuuttitoiminnassa. Strategian mukaisesti sairaala tuottaa viimeisimpään tietoon perustuvia terveydenhuollon palveluita. Henkilöstön täydennyskoulutuksen avulla turvataan henkilöstön ammatillinen osaaminen ja kehittyminen. Lisäksi työnantaja tukee henkilöstön urakehitystä työyhteisössä mahdollistamalla osallistumisen työkiertoon, tutkimus- ja kehittämisprojekteihin, vaativien sijaistehtävien hoitamiseen jne. Koulutuksien määritelmät Perustutkintoon johtava koulutus (lähihoitajat, sairaanhoitajat, lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatit, farmaseutit, sosiaalityöntekijät, psykologit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit), jossa kyseessä on ammatillisen oppilaitoksen, ammattikorkeakoulun tai yliopiston järjestämään opetukseen liittyvä käytännön harjoittelu ja opinnäytetyöt, terveydenhuollon toimintayksikössä (Terveydenhuoltolaki, erilliset sopimukset ja korvaus kunnalle). Ammatillinen jatkokoulutus on koulutusta, joka lisää osaamista vastaamaan uusia, vaativampia tehtäviä. Jatkokoulutuksella voidaan myös hankkia muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin. Virkavapaan tai työloman myöntämisen vähimmäisedellytyksistä on säädetty opintovapaalailla ja - asetuksella. Ammatillinen uudelleenkoulutus tarkoittaa koulutusta, joka valmentaa siirtymään toisiin tehtäviin, kun siirtyminen on tullut ajankohtaiseksi mm. muuttuneiden työolosuhteiden vuoksi. Työntekijän työkyvyn muuttuessa uudelleenkoulutuksella voidaan ehkäistä työntekijän työkyvyn alenemista tai edistää työkyvyn palautumista. Ammatillinen täydennyskoulutus tarkoittaa koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Verkkoavusteinen koulutus tarkoittaa verkkokoulutuksena toteutettua henkilöstökoulutusta. Johtamiskoulutus tarkoittaa eritasoista johtamistyötä tukevaa koulutusta: esimiesvalmennus, johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), terveydenhuollon johtamiskoulutus PD-koulutus ja MBA koulutus Oppisopimuskoulutus on koulutusmuoto, jossa opiskelija tekee töitä organisaatiossa ja työnantaja järjestää käytännön työharjoittelua ja koulutuksen järjestäjä hoitaa teoriajaksot. Oppisopimuskoulutus johtaa joko ammatilliseen perustutkintoon tai näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen tutkintoon. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri toimii opetussairaalana yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan lääketieteen opiskelijoille, yliopistojen eri tiedekuntien terveys- ja sosiaalialalle aikoville opiskelijoille sekä hoitotyössä ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen terveysalan opiskelijoille. Koko henkilökunta on sitoutunut opetussairaalan tehtäviin ja niihin liittyviin opetusvelvoitteisiin. Opiskelijoiden ohjattu harjoittelu perustuu oppilaitosten ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin välisiin sopimuksiin. paransi - 2 -
Yhteistyö suunnittelussa ja toteutuksessa Täydennyskoulutuksen suunnittelun tulee työntekijä-, työyhteisö- ja organisaatiotasolla olla tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Sairaanhoitopiirissä ydinosaamisalueiksi on määritelty substanssiosaaminen, prosessiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja tietotekninen osaaminen. Osaamisen turvaamiseksi määritellään kussakin yksikössä osaamiskeskusteluita käymällä, mikä on kunkin yksikön strategian mukaista ydinosaamista, mitä osaamista tavoitellaan ja miten tavoitteeseen päästään. Suunnitteluprosessin perustana ovat kehityskeskustelut, jotka käydään esimiehen ja työntekijän välillä. Kehityskeskustelujen taustalla ovat strategian pohjalta laaditut yksikön toimintasuunnitelmat ja yksikössä käydyt ryhmäosaamiskeskustelut. Näissä keskusteluissa eritellään se, mitä osaamista tarvitsemme nyt ja mitä 2-10 vuoden päästä? Mitä osaamista meillä on nyt ja mitä on poistumassa? Miten hankimme ja täydennämme osaamistamme? Työntekijätasolla kehityskeskustelussa luodaan pohjaa henkilökohtaisille ura- ja koulutussuunnitelmille. Kehityskeskustelussa työntekijä arvioi omaa osaamistaan suhteessa yksikön osaamistarpeisiin ja esille tulleiden kehittämistarpeiden pohjalta luodaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Esimies tekee ryhmäosaamiskeskustelujen, kehityskeskustelujen ja muun arvioinnin perusteella yhteenvedon henkilöstönsä kehittymistarpeista sekä suunnitelman vastata kehittämistarpeisiin ja resursoinnista. Organisaatiotasolla on myös tiedettävä, mitä osaamista organisaatiossa on ja tehtävä suunnitelma, miten puuttuvaa osaamista kehitetään tai hankitaan. Henkilöstöpalvelut yksikkö kehittää täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmää, toimii sen pääkäyttäjänä sekä antaa tukea järjestelmän käyttöön. Henkilöstöpalvelut yksikkö tuottaa organisaatiotasoisia menettelytapaohjeita ja tilastotietoja sekä laatii vuosittain organisaatiotasoisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, jota käytetään myös anottaessa työttömyysvakuutusrahaston myöntämää koulutuskorvausta. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSANA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUA Oikein mitoitetulla henkilöstön määrällä ja rakenteella voidaan suoriutua erikoissairaanhoidolle asetetuista tehtävistä. Henkilöstön työkyky, motivaatio ja luovuus säilyvät, jos työn vaatimukset ovat tasapainossa henkilöstön määrän ja laadun kanssa. Onnistuminen osaavan työvoiman rekrytoinnissa ja työvoiman pitäminen sairaanhoitopiirin palveluksessa on tulevaisuuden suuria haasteita. Hoitokäytäntöjen ja tukipalvelujen muutokset johtavat henkilöstön osaamisvaatimusten muutoksiin. Osa näistä voidaan toteuttaa täydennyskoulutuksella, osa edellyttää virkojen ja toimien vapautuessa tehtäväsisältöjen ja nimikkeiden uudelleen määrittelyä. On toimittava siten, että organisaation vetovoimaisuus on hyvä sekä alan koulutukseen hakeutuvien että jo valmistuneiden keskuudessa. Tämä edellyttää kilpailukykyistä palkkaa, hyviä työolosuhteita ja täydennyskouluttautumismahdollisuuksia. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä tavoitteena on, että henkilöstön määrä ja rakenne on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti ja jokainen voi toimia ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä. Henkilöstöstrategisen linjauksen mukaan panostetaan osaamiseen, ammatinhallintaan ja työssä kehittymiseen. YLEISET OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET Henkilöstöstrategian mukaiset yleiset osaamisen kehittämisen periaatteet ovat: Työntekijä perehdytetään tehtäviinsä. Esimiehet vastaavat siitä, että yksiköissä on käyty sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuvat osaamiskeskustelut ja määritelty työyksikön keskeisen osaamisen tarpeet sekä niiden pohjalta on laadittu yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat paransi - 3 -
Henkilöstön ydinosaaminen varmistetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia tarjoamalla. Osaamisen kehittämistarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistuneiden hankkimia tietoja ja taitoja hyödynnetään suunnitelmallisesti työyksiköissä. Yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja muiden koulutuslaitosten kanssa kehitetään entistä kiinteämmäksi, jotta sairaanhoitopiirin tarpeet tulisivat huomioiduksi opetusohjelmissa, kehitysprojekteissa ja täydennyskoulutuksessa. Omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen kannustetaan ja sitä tuetaan, mikäli koulutus on työtehtävien kannalta perusteltua ja tavoitteellista henkilön kehittämistarpeet huomioon ottaen. Verkko-oppimista pyritään enenevässä määrin hyödyntämään. Sairaanhoitopiirissä tehtävää tutkimustoimintaa tuetaan tarvittavat voimavarat turvaamalla sekä ylläpitämällä ja kehittämällä ammattikirjaston toimintaa. Työnohjausta ja työkiertoa toteutetaan hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirille laadittua mentorointimallia toteutetaan aktiivisesti. Varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen. AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Säännöllinen täydennyskoulutus antaa koko henkilöstölle mahdollisuuden hankkia ammattialan viimeisintä tietoa ja kehittää työtaitoja sekä parantaa työn hallintaa ja ammatillista yhteistyötä. Ammattitaidon uudistaminen auttaa työntekijää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Täydennyskoulutuksen avulla kehitetään organisaatiota ja palveluja sekä lisätään niiden laadun arviointiin liittyviä valmiuksia. Hyvä täydennyskoulutus on tavoitteellista. Sen avulla kehitetään myös työntekijän valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Lainsäädännön ja sopimusten velvoitteet Lainsäädäntö asettaa selkeät velvoitteet sekä kunnalliselle työnantajalle että terveydenhuollon ammattihenkilölle täydennyskoulutukseen. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) toteaa, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään ja turvalliseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) todetaan, että kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. Terveydenhuollon ammattihenkilölaki (559/1994) toteaa: Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. STM asetus terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta (1194/2003) toteaa, että täydennyskoulutuksen tulee perustua terveydenhuollon toimintayksikössä tehtyyn suunnitelmaan ja sen sisällön on tuettava asetettuja täydennyskoulutustavoitteita. Vuosittaisen täydennyskoulutuksen määrä on riippuvainen työntekijän peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja sen muuttumisesta, työn vaativuudesta ja ammatillisista kehittymistarpeista. Asetuksen mukaan terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee seurata täydennyskoulutuksen toteutumista, koulutukseen osallistumista ja siitä aiheutuvia kustannuksia henkilöstökoulutusrekisterin, henkilöstökertomuksen ja työntekijöiden täydennyskoulutustaan koskevan seurannan avulla. paransi - 4 -
KT ja pääsopijajärjestöt ovat 2008 antaneet suositussopimuksen Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Suosituksen mukaan osaamisen kehittämisen tavoitteena on sekä palvelutuotannon tuloksellisuuden että työelämän laadun samanaikainen kehittäminen ja osaamisen kehittämisen tulee kytkeytyä kunnan palvelu- ja henkilöstöstrategioihin ja yksilön työuraan. Osaamisen johtamisella kytketään henkilöstön osaamisen kehittäminen kunnan toiminnan tavoitteisiin. Taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (99/2013) tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista, jotta työntekijöiden ammatillinen osaaminen vastaisi työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita. Huolehtimalla työntekijöiden ammatillisen osaamisen ajantasaisuudesta ja kehittymisestä työpaikoilla pystytään varautumaan erilaisiin muutostilanteisiin sekä parantamaan työntekijöiden edellytyksiä pysyä mukana työelämässä. Täydennyskoulutusta koskevat säädökset ovat selkeät ja velvoittavat. Tämän lisäksi ammattieettiset ohjeet velvoittavat terveydenhuollon ammattihenkilöitä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen. Täydennyskoulutuksen periaatteet Täydennyskoulutusta koskevien suositusten taustalla ovat seuraavat periaatteet: Jatkuva ja järjestelmällinen täydennyskoulutus on osa terveydenhuollon toimintaa, ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat tavanomaisia terveydenhuollon kuluja. Organisaatio sitoutuu kehittämään koko henkilöstöä organisaation kaikilla tasoilla ja erilaisissa työtehtävissä, koska henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen edistävät terveydenhuollon palvelujen laatua sekä niiden tehokasta ja taloudellista toteutusta. Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu erityisesti terveydenhuollossa, jossa hoitokäytännöt uusiutuvat nopeasti ja kustannusvaikuttavan toiminnan on perustuttava tutkittuun tietoon. Työnantaja vastaa siitä, että terveydenhuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Kehittämistyö tapahtuu organisaation toiminnalleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Terveydenhuollon kehittämisen tavoitteita ovat laadukkaan hoidon ja palvelun varmistaminen, väestön terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito. Kunkin ammattiryhmän ja tiimin tarpeet kartoitetaan pitkäjänteisesti ja otetaan huomioon suunnittelussa. Täydennyskoulutuksen avulla kehitetään henkilökunnan valmiuksia oman toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstön täydennyskoulutukseen liitetään aina tarkoituksenmukainen koulutuksen arviointimenettely. Täydennyskoulutusta järjestetään terveydenhuollon toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja hoitoketjuihin pohjautuvassa alueellisessa yhteistyössä. Täydennyskoulutuksen toteutus Täydennyskoulutuksen muotoja ovat: sisäiset / alueelliset koulutukset (omat tai ulkopuoliset kouluttajat) meeting-toiminta ulkopuolisen järjestämät koulutukset, seminaarit ja konferenssit ulkomainen koulutus (tieteelliset kongressit ja opintomatkat) työssä tarvittavien lupien suorittamiseen tähtäävä koulutus (LOVe ja E-resepti) verkkokoulutus (potilasturvallisuus, tietosuoja, Oppiportti) luottamusmies-, työsuojelu ja yhteistoimintakoulutus tutkintoon johtava jatkokoulutus paransi - 5 -
Täydennyskoulutukseen osallistuminen perustuu havaittuun ja koettuun osaamisen kehittymistarpeeseen. Täydennyskoulutukseen osallistumisesta laaditaan vuosittainen suunnitelma, jossa on huomioitu ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvat, strategian mukaiset muutokset. Työyksiköissä käytyjen osaamiskeskustelujen pohjalta henkilöstön tulee arvioida omat täydennyskoulutuksen tarpeensa sekä kirjata käydyt opinnot esimerkiksi henkilökohtaiseen kehityskansioon/portfolio tai muuhun koulutusyhteenvetokansioon. Itsearviointi, käydyt koulutukset sekä koulutussuunnitelma toimivat työpaikalla käytävien kehityskeskustelujen pohjana. Näin voidaan arvioida työssä kehittymistä myös työnantajan näkökulmasta. Terveydenhuollon henkilöstön tulee osallistua riittävästi työpaikan ulkopuoliseen, laatukriteerit täyttävään täydennyskoulutukseen työnantajan kustannuksella. Koulutuksen määrällisessä tavoitteessa (3-10 päivää / vuosi) on otettava huomioon työntekijän peruskoulutus, yksilölliset ammatin ja työtehtävien asettamat vaatimukset, työtehtävien muuttuminen sekä ammatilliset kehittymistarpeet. Määrälliset vaatimukset suhteutetaan osa-aikatyön keskimääräiseen työaikaprosenttiin. Työnantajan tukemaan pitkäkestoiseen, kalliiseen koulutukseen osallistuvalta edellytetään sitoutumista palvelussuhteeseen koulutusaikaan suhteutettuun ajanjaksoon (takaisinmaksusitoumusta). Toimipaikan ulkopuolisen täydennyskoulutuksen lisäksi henkilökunnalla on oltava edellytykset seurata ammattialansa kehitystä jokapäiväisessä työssään. Tämä turvataan mm. huolehtimalla tarpeellisesta ammattikirjallisuuden saatavuudesta (esim. ammattikirjasto, Terveysportti) Täydennyskoulutuksen toteutus yhteistyössä kaupallisten tahojen kanssa Terveydenhuollon henkilöstön ja kaupallisten tahojen välisissä suhteissa on huolehdittava henkilökunnan riippumattomuuden ja ammatillisen autonomian säilymisestä. Yhteistyön päämääränä on oltava terveydenhuollon edistäminen. Koulutuksen suunnittelijat, järjestäjät ja tilaisuuden luennoitsijat ilmoittavat kansainvälisen tavan mukaan kyseisen koulutustilaisuuden kannalta olennaiset taloudelliset ja muut sidonnaisuutensa. Sidonnaisuusilmoitukset pyydetään koulutuksen läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi, jotta osallistujat pystyvät arvioimaan järjestäjien ja kouluttajien objektiivisuutta. Kaupallisen tahon tukiessa koulutusta taloudellisesti kokonaan tai osittain järjestäjän on huolehdittava seuraavista periaatteista: Tilaisuuden päätarkoitus on ammatillisen tai tieteellisen informaation vaihto. Tilaisuuksissa tarjottava vieraanvaraisuus on toissijaista ammatillisen informaation vaihtoon nähden, ja se vastaa tasoltaan tavanomaista ja yleisesti hyväksyttyä vieraanvaraisuutta. Kaupallinen yritys saa kustantaa osittain tai kokonaan tilaisuuden luentopalkkiot, kokousaineiston ja tilojen käytön. Yritys voi myös maksaa osallistujien matka- ja majoituskulut. Osallistumiseen ei saa liittyä tarpeetonta matkustelua ja kokouspaikan tulee olla tarkoituksenmukainen. Lisäksi edellytetään, että menossa ei ole hankintaprosessia, jossa koulutukseen osallistuva henkilö on mukana. Rahoittavan yrityksen nimi julkistetaan, jotta lääkärit ja yleisö voisivat arvioida esitettyä tietoa rahoituslähteen valossa. Tämän lisäksi tilaisuuden järjestäjät ja luennoitsijat ilmoittavat osanottajille taloudelliset sidonnaisuutensa. Mikäli tilaisuus on osa lääkärien järjestelmällistä jatko- ja täydennyskoulutusta, sen tulee noudattaa lisäksi seuraavia periaatteita: Koulutuksen järjestäjänä tulee olla lääkärijärjestö, yliopisto tai terveydenhuollon toimintayksikkö, ja koulutuksen sisällön kontrolli on lääkäriyhteisöllä. paransi - 6 -
Yrityksen rahoituksen tulee ensi sijassa kohdistua koulutustilaisuuden yleisiin kustannuksiin koulutusta järjestävän organisaation kautta. Lisäksi täydennyskoulutuksessa tulee noudattaa ProMedicon suositusta eturistiriitojen tunnistamisesta ja ratkaisemisesta. Suosituksen mukaan terveydenhuollon organisaatioilla tulee olla kansallisesti vakiintuneet käytännöt ja seurantamenetelmät terveydenhuollon ja kaupallisten toimijoiden sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen arvioimiseksi. Koulutussisältöjä ja -ympäristöjä suunniteltaessa tulee kouluttajien eturistiriidat ja sidonnaisuudet arvioida etukäteen. Täydennyskoulutuksen sisällön ja toteutustavan tulee olla riippumatonta kaupallisista toimijoista. Täydennyskoulutus ulkomailla Sairaanhoitopiiri huolehtii ulkomaisten koulutusten kustannuksista erikseen annettavissa ohjeissa sovitulla tavalla. Kouluttautumisen tulee olla suunnitelmallista (erikoisalakohtaiset koulutussuunnitelmat). Esimerkiksi erikoislääkäri voi vuodessa osallistua yhteen oman erikoisalansa koulutustilaisuuteen Euroopassa (maksimissaan viikon pituinen). Jos matka suuntautuu Eurooppaa kauemmas, erikoislääkärin tulee olla valmis myös itse osallistumaan kustannuksiin. Erikoistuvien lääkärien osalta pyritään turvaamaan vastaava kouluttautumisoikeus. Muuhun henkilöstöön sovelletaan soveltuvin osin vastaavia periaatteita. Työnantaja edellyttää aina raporttia / matkakertomusta kongressin ammatillisesta/tieteellisestä annista. Arviointi Koulutuksen arvioinnin tulee tuottaa palautetta työnantajalle, jotta se pystyy arvioimaan saadun koulutusprosessin onnistumista, tuloksia ja vaikuttavuutta. Henkilökunnan itsearviointi, käydyt koulutukset sekä koulutussuunnitelma toimivat työpaikalla vuosittain käytävien kehityskeskustelujen pohjana. Organisaatiotasolla kerätään vuosittain yhteenveto täydennys- ja muusta koulutuksesta sekä kehityskeskusteluista saaduista palautteista (työilmapiirikyselyn yhteydessä). Saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida työssä kehittymistä myös työnantajan näkökulmasta. Yhteenvedot käydään läpi esimiesten kanssa sekä liitetään henkilöstökertomukseen. YHTEENVETO Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on paitsi lakisääteinen velvollisuus myös merkittävä tekijä työhyvinvoinnin, työmotivaation ja palveluiden kustannusvaikuttavuuden turvaamisessa. Myös rekrytoinnissa asianmukaisesti järjestetty koulutus on kilpailuvaltti. Asiantuntijaorganisaation johtaminen on osaamisen ja motivaation johtamista, joten järjestelmällinen, hyvin dokumentoitu koulutus on avaintekijä terveyspalveluiden tulevaisuuden ja sitä kautta väestön hyvinvoinnin turvaamisessa. Organisaatiossa huolehditaan myös koulutuksen resursoinnista. paransi - 7 -