1(9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 15.4.2009, päivitetty 5.8.2015 Asemakaavan muutos (2259) Aleksintori Aleksintorin (2259) asemakaavamuutoksen suunnittelua on jatkettu, ja asemakaavamuutoksen ehdotusta muutetaan uusien suunnitelmien pohjalta. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty uusien suunnitelmien pohjalta, ja se laitetaan uudestaan nähtäville MRA 30 mukaisesti. Aleksintorin (2259) asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut ensimmäisen kerran nähtävillä MRA 27 mukaisesti 12.8. 10.9.2010. Asemakaavamuutosehdotuksen sisältö muuttuu merkittävästi, minkä takia ehdotusta päivitetään. Ehdotus tullaan asettamaan uudestaan nähtäville MRA 27 mukaisesti. Suunnittelualueen rajausta on pienennetty. Alueelle on tavoite osoittaa liikerakentamista sekä asumista. Päivitetyn ehdotuksen mukaisella suunnittelualueella liiketilojen osuus on noin 7100 k- m 2, ja asumisen osuus 23 600 k-m 2. Aloite Aloite asemakaavan muutoksen laatimisesta on tullut Keravan kaupungilta. Suunnittelualue Asemakaavan muutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla Keravan keskustassa Kauppakaaren kävelykadun varrella. Alueeseen kuuluu liike- ja toimistorakennusten kortteli 100, liike- ja toimistorakennusten korttelin 122 tontti 8, osa Torikatua, Kauppatoria sekä Seunalantietä. Aluetta rajaa idässä Aleksis Kiven tie, etelässä Kauppatori ja asuinkerrostalojen kortteli 111, idässä Sibeliuksentie ja pohjoisessa Kauppakaari. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,7 ha.
2(9) Suunnittelun tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa liike-, toimisto- ja asuinrakennusten toteuttaminen korttelin 122 tontin 8 (Aleksintori), korttelin 100 sekä Seunalantien osan muodostamalle alueelle. Lisäksi tavoitteena on eheyttää ja tiivistää keskusten kaupunkirakennetta ja parantaa kaupunkikuvaa, lisätä ja monipuolistaa kävelykeskustan kaupallista tarjontaa sekä lisätä keskusta-asumista ja elävöittää kävelykeskustaa. Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos Aleksintori (2259) on tullut vireille vireilletulo- ja osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä 5.8.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 6. - 19.8.2009. Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti 14.12.2009-8.1.2010. Asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 mukaisesti 12.8. - 10.9.2010. Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa (2010) tavoitteena oli sijoittaa kävelykadun varteen korttelialue liikekeskusta varten, ja sijoittaa alueelle päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeitä, erilaisia vapaa-ajan palveluita sekä asumista. Lisäksi Kauppatorin eteläreunalle osoitettiin asuinkerrostaloja, joiden katutasossa on liiketiloja. Ote asemakaavamuutoksen ehdotuksesta 2010 Osa liike- ja toimistorakennusten korttelia 100 (Kauppakaari 10), osa korttelia 122 (Aleksintori, Aleksis Kiven tie 3) sekä Torikadun ja Kauppakaaren välinen Seunalantien katualueen osa muutettaisiin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-43). Korttelin 100 tontti 14 (Kauppakaari 12) jäisi ennalleen liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-6). Kortteli 100 muuttuisi osaksi korttelia 122. Korttelin 122 tontti 9 (Kauppakaari 8) muutettaisiin liikerakennusten korttelialueesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-32). Korttelin 122 suurin sallittu kerroskorkeus on pääosin II. Korttelin eteläkulmaan on osoitettu Aleksis Kiven tien ja Torikadun suuntaisesti VI-kerroksinen rakennusosa.
3(9) Kauppatorin länsilaidassa Sibeliuksentien ja Aleksis Kiven tien risteyksessä sijaitseva liikerakennusten kortteli 246 muutettaisiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee toteuttaa liiketiloja. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 3000 k-m 2, josta liiketiloille on osoitettu 500 k-m 2. Kauppatori säilytetään torialueena. Kauppatorin alle on osoitettu maanalainen tila auton säilytyspaikkoja varten. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,5 ha, josta korttelialueita on 1,8 ha ja katu- ja torialueita noin 0,7 m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa vuoden 2010 asemakaavamuutosehdotuksen mukaiselle suunnittelualueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 18 600 k-m 2, joka on kokonaisuudessaan osoitettu liike- ja toimistorakentamiseen. Korttelin 122 tontille 9 (Aleksintori, Aleksis Kiven tie 3) saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle. Vuoden 2010 asemakaavaehdotuksessa suunnittelualueelle muodostuisi rakennusoikeutta yhteensä 29 950 k-m 2, josta asumista on 7360 k-m 2, ja liike- ja toimistorakennuksia 22 450 k-m 2. Uutta rakennusoikeutta kortteliin 122 muodostuisi yhteensä 19 310 k-m 2, josta tontilla 8 (Aleksis Kiven tie 3) asuinrakentamista on 4860 k-m 2 ja liikerakentamista 14 000 k-m 2. Korttelin 122 tontilla 9 (Kauppakaari 8) uutta liikerakennusoikeutta on 450 k-m 2. Päivitetyssä asemakaavamuutoksen ehdotuksessa (2015) suunnittelualueen rajausta on muutettu. Suunnittelualueeseen kuuluu kortteli 100 (Kauppakaari 10 ja 12) sekä korttelin 122 tontti 14 (Aleksis Kiven tie 3), sekä osa Kauppakaaren, Torikadun, Aleksis Kiven tien ja Seunalantien katualueita. Korttelin 122 tontti 8 (Aleksintori) sekä korttelin 100 tontti 13 ja niiden väliin jäävä osa Seunalantietä osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Asemakaavamuutoksen ehdotuksen (2015) aluerajaus pohjakartalla
Korttelin 122 tontin 8 sekä osan korttelin 100 tontin 13 muodostaman korttelialueen ensimmäiseen kerrokseen muodostuu koko korttelialueen laajuudelta liiketilaa. Korttelialueen eteläosaan ensimmäisen kerroksen yläpuolelle osoitetaan asumiseen noin VII-kerroksinen rakennusosa Aleksis Kiven tien ja Torikadun suuntaisesti. Kauppakaaren puolella julkisivun kerroskorkeus on noin II. Korttelialueen keskiosa jää asuntojen piha-alueeksi. Korttelialueelle muodostetaan maanalainen pysäköinti, jonne ajo tapahtuu Aleksis Kiven tien kautta. Korttelialueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä noin 14 800 k-m 2, josta liiketilojen rakennusoikeutta on noin 6 800 k-m 2 ja asuinrakentamisen rakennusoikeutta noin 8 000 k-m 2. Korttelin 100 tontti 14 (Kauppakaari 12) osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Korttelialueelle osoitetaan rakentamista korttelialueen reunoille Seunalantien, Sibeliuksentien sekä Kauppakaaren suuntaisesti. Rakennusten kerroskorkeus on noin VIII. Kauppakaaren puolelle maantasokerrokseen on mahdollista sijoittaa liiketiloja, muut rakennusosat osoitetaan asuinrakentamiseen. Korttelialueen keskelle muodostuu kannen päälle asuntojen piha-alue. Korttelialueen pysäköinti toteutetaan pihakannen alaisina pysäköintitiloina. Korttelialueelle muodostuu rakennusoikeutta yhteensä noin 16 000 k-m 2, josta liiketilojen osuus on noin 300 k-m 2 ja asuinrakentamisen osuus noin 15 700 k-m 2. 4(9) Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 14 886 m 2. Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 30 800 k-m 2, josta liiketilojen rakennusoikeutta on noin 7 100 k-m 2 ja asuinrakentamisen rakennusoikeutta noin 23 700 k-m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa päivitetyn asemakaavamuutosehdotuksen mukaiselle suunnittelualueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 14 850 k-m 2, joka on kokonaisuudessaan osoitettu liike- ja toimistorakentamiseen. Korttelin 122 tontille 9 (Aleksintori) saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle. Nykytilanne: Korttelin 122 tontilla 8 sijaitsee vuonna 1970 valmistunut kaksikerroksinen Aleksintorin liike- ja toimistorakennus. Korttelin 100 tontilla 13 sijaitsee vuonna 1976 valmistunut kaksikerroksinen myymälärakennus. Tontilla 14 on vuonna 1987 valmistunut liike- ja tavaratalo-, kauppakeskusrakennus. Maanomistus: Korttelin 122 tontti 8 sekä korttelin 100 tontit 13 ja 14 ovat yksityisessä omistuksessa. Katu- ja torialueet ovat Keravan kaupungin omistuksessa. Maakuntakaava: Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on tiivistettävää keskustatoimintojen aluetta.
5(9) Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä Yleiskaava: Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Alueen eteläpuolella on kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.3. 4.5.2015. Luonnoksessa kaavamuutosalueelle ei ole esitetty muutoksia. Otteet Keravan yleiskaavasta 2020 Asemakaava: Korttelissa 100 sekä korttelin 122 tontilla 8 on voimassa asemakaava vuodelta 1985. Korttelin 122 tontti 8 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeutta on osoitettu 8500 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja tulee rakentaa tonttia kohden 1 autopaikka kerrosalan 50 m 2 kohti. Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa kiinteistön hoitoa varten tarpeelliselle henkilökunnalle. Merkintä u-1 osoittaa ulokkeen, joka on vähintään 2,5 m korkeudella maasta.
6(9) Kortteli 100 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontille 13 rakennusoikeutta on osoitettu 2000 k-m 2. Tontille 14 rakennusoikeutta on osoitettu 4350 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja tulee tonttia varten rakentaa 1 autopaikka kerrosalan 50 m 2 kohti. Seunalantiellä on voimassa asemakaava vuodelta 1972. Seunalantie on osoitettu katualueeksi. Torikadulla on voimassa asemakaava vuodelta 2005. Torikatu on osoitettu katuaukioksi/toriksi. Kauppatorilla on voimassa asemakaava vuodelta x. Kauppatori on osoitettu katuaukioksi/toriksi, jolla maanalainen pysäköinti, Rakennuskielto: Alueella ei ole rakennuskieltoa. Selvitykset Laadittavat tai tarkistettavat selvitykset Melu- ja liikenneselvitysten tarve arvioidaan kaavaprosessin aikana. Muut selvitykset Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, 2014 Vaikutusten arviointi Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset: Ympäristövaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan. Taloudelliset ja tekniset vaikutukset kunnan talouteen, palvelutarjontaan, kunnan palveluihin, yhdyskuntatekniikkaan ja -talouteen sekä liikennemääriin. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset alueen turvallisuuteen, terveellisyyteen, lähialueiden asuinoloihin ja liikenneyhteyksiin. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä.
7(9) Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, haltijat ja asukkaat, toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Yhdistykset ja muut viranomaiset ja yhteisöt Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset ja lautakunnat Kaupunkitekniikka Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. Osalliseksi voi ilmoittautua maankäyttöpalveluihin kaavan suunnitteluvaiheen aikana. Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, joka laaditaan kaavoitustyön alkaessa ja sen tehtävänä on kertoa osallisille siitä: mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan ketkä ovat osallisia miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä. Alustava käsittelyaikataulu Aloitusvaihe / maalis-huhtikuu 2014 Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten kahden viikon ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia ja täydennyksiä vielä suunnitteluprosessin aikana ja siitä saa lisätietoja suunnittelijalta.
8(9) Valmisteluvaihe / syys-marraskuu 2014 Kaavaluonnos laaditaan ja se hyväksytetään kaupunkikehitysjaostossa asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille. Luonnos on nähtävillä kuukauden mielipiteiden esittämistä varten ja siitä tiedotetaan sovitulla tavalla. Ehdotusvaihe / joulukuu 2014 - lokakuu 2015 Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten pohjalta laaditaan muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan ja mahdolliset muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävilläolon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista, ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetään kaupungin perusteltu kannanotto kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen. Muistutusten ja lausuntojen perusteella ehdotusta voidaan tarkistaa. Jos ehdotus muuttuu olennaisesti, laitetaan ehdotus uudestaan nähtäville. Hyväksymisvaihe joulukuu 2015 tammikuu 2015 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunkikehitysjaoston ja kaupunginhallituksen esityksestä. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla internetissä www.kerava.fi. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaavamuutos on nähtävillä Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Päätöksen voimaantulo / helmikuu 2015 Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Tuusulanjärven viikkouutiset - lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi). Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto seuraavilta: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Valmistelija Valmistelija Asemakaavan valmistelusta vastaa: kaava-arkkitehti Marja Pelo 040 318 2316 sähköposti: marja.pelo@kerava.fi
9(9) Yhteystiedot Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava Käyntiosoite: Sampolan palvelukeskus, 4. krs., Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava Puhelin *09-29491