Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander
Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka Glukoosi Glykoitunut hemoglobiini Diabeteksen hoidon seuranta CRP Leukosyytit Virtsan kemiallinen seulonta Mikrobiologiset pikatestit INR Infektiodiagnostiikka Marevan-hoidon seuranta Troponiini T / Troponiini I Sydäninfarktin diagnostiikka Raskaustestit
Vieritestin käyttöarvo avoterveydenhuollossa? Mikä on kliininen tarve vieritestin käytölle? Miten testi soveltuu aiottuun käyttötarkoitukseen? Miten testi toimii ei-laboratorioammattilaisen suorittamana? Parantaako vieritesti asiakaspalvelua (nopeus, joustavuus)? Miten korkeat ovat kustannukset suhteessa saavutettuun hyötyyn? Miten tulokset rekisteröidään? Miten toiminnan kannattavuutta seurataan käyttöönoton jälkeen?
Esimerkki 1: Kirjallisuuskatsaus CRP-vieritestin käytöstä perusterveydenhuollossa Finohtan julkaisu 2 / 2008: CRP-vieritesti ei yksinään ole riittävän herkkä sulkemaan pois eikä riittävän spesifinen tunnistamaan radiologisesti todettavaa keuhkokuumetta muiden alahengitystieinfektioiden joukosta. Vieritestin korkea CRP-arvo (> 50 mg/l) voi täydentää kliinistä päätöksentekoa, mutta matala CRP-arvo ei sulje pois keuhkokuumetta Vieritestin tulos raja-alueella 50 70 mg/l voi yksittäistapauksissa poiketa harhaanjohtavassa määrin.
Esimerkki 2: Talab-projekti Helsingin terveysviraston ja HUSLABin yhteisprojekti Projektin tavoitteet selvittää terveydenhoitajan tekemän CRP-vieritestin merkitys akuutin ylähengitystiepotilaan hoitoprosessissa arvioida valitun CRP-vieritestin soveltuvuus laboratorion ulkopuolisen henkilökunnan käyttöön Afinion CRP-vieritesti käytön yksinkertaisuus laitteiden toistuvuuden ja tulostason tarkistus eritasoisilla potilasnäytteillä ennen käyttöönottoa
Esimerkki 2: Talab-projektin toteutus Kokeilu kahdella terveysasemalla 3 kk:n ajan Laboratoriohoitaja testin käyttäjien perehdyttäjänä Terveydenhoitajilla sovitut kriteerit CRP:n tekemiselle Lääkärien pika-crp:n pyyntökäytäntöä ei rajattu Selvitys kyselylomakkeilla ja haastatteluilla Auttaako CRP-vieritesti hoitajia itsenäisessä päätöksenteossa? Vaikuttaako CRP-tuloksen nopea saanti sairaalapäivystyksen käyttöön? Vieritestin tekeminen muun työn ohessa? Laboratorion tuen tarpeellisuus? Vieritestimahdollisuuden vaikutus asiakaspalvelun laatuun?
Esimerkki 2: Tulokset ja päätelmät Talab-projektista Potilaan hoito nopeutui ja sairaalapäivystykseen lähetettävien potilaiden määrä väheni (lääkärien pyytämänä) Vain rajoitettua lisähyötyä hoitajien vastaanotolla (lääkärin apua tarvitsevien seulonta) Terveydenhoitajien kokemukset: testin suoritus ja laitteen käyttö helppoa soveltuu hyvin omaan toimintaan tuo lisähyötyä potilaalle laboratorioammattilaisen antama tuki tärkeää Sarjojen välinen toistuvuus kontrollien perusteella: Kontrolli LOW (n. 20 mg/l) 9.3% ja 5.0% Kontrolli HIGH (n. 65 mg/l) 5.0% ja 6.0%
Laboratorion asiantuntijuutta tarvitaan Vieritestin valinnassa ja tulosten oikeellisuuden varmistamisessa Laitteiden verifioinnissa Reagenssierien testauksessa Käyttäjien koulutuksessa ja ohjauksessa (testin suoritus ja näytteenotto) Vieritestin laadunvarmistuksen suunnittelussa ja seurannassa Ongelmatilanteiden selvittelyssä
Vieritestin valintaan vaikuttavia tekijöitä Vieritestimenetelmien / laitteiden yhtenäisyys toimintaalueella Laboratorion asettamien laatutavoitteiden tulee täyttyä Tulostason tulee vastata mahdollisimman hyvin laboratorion tulostasoa Helppo ja yksinkertainen käyttää (näytteenotto, testin suoritus, laitteen ohjelma) Käyttövarmuus Havainnolliset ja yksiselitteiset virheilmoitukset
Vieritestien validointi Uusi vieritestimenetelmä / -laite validoidaan samojen periaatteiden mukaan kuin varsinainen laboratoriomenetelmä Yksittäisen laitteen toiminta tarkistetaan ennen käyttöönottoa toistuvuus tason tarkistus vertailumenetelmään potilasnäytteillä ja kontrolliliuoksilla Validointisuunnitelma hyväksymiskriteereineen Valmiit validointiraporttipohjat
Vieritestin käyttäjien perehdytys ja osaamisen ylläpitäminen Käyttäjän tulee tuntea testin käyttötarkoitus osata näytteenotto ja tuntea näytteenottoon liittyvät virhelähteet hallita testin suoritus pystyä tulkitsemaan tulos ja siihen liittyvät rajoitukset Laboratorion ammattilainen perehdyttää käyttäjät Koulutuksessa apuna vieritestin toimittajat Perehdyttäjän hyvä muistaa laboratorion terminologia vierasta käytännön harjoittelu ongelmana osaamisen ylläpitäminen jos testiä joutuu tekemään harvoin Perehdytys dokumentoidaan
Vierianalytiikan laadunvarmistus Laboratorion asiantuntijat suunnittelevat sisäisen laadunohjauksen Reagenssierien testaus ennakkoon Sisäisen laadunohjauksen kontrollien avulla tulee havaita häiriöt reagenssien laadussa ja laitteiden toiminnassa sekä suorituksesta johtuvat virheet Analysointi rinnan laboratoriomenetelmän kanssa Korjaavien toimenpiteiden ohjaus Osallistuminen ulkoiseen laadunarviointiin Suositeltavaa osallistua 2 4 kertaa vuodessa Kattava kuva vieritestien toimivuudesta
Vierianalytiikan dokumentointi Potilastulosten rekisteröinti Tulosten siirto potilastietojärjestelmään Tulosten keräys- ja seurantajärjestelmät Ei-laboratoriohenkilökunnan testitulosten erottaminen laboratorion tuloksista Kontrollitulosten rekisteröinti Tulosten siirto laboratoriojärjestelmään tai muuhun seurantajärjestelmään Ajantasainen seuranta
Yhteenveto keskeisistä asioista 1. Päätökset vieritestin käyttöönotosta yhdessä kliinikoiden kanssa 2. Tulokseen liittyvän epävarmuuden tunteminen 3. Toiminnan kannattavuuden arviointi 4. Laboratorion ja hoitoyksikön välinen vastuu- ja tehtäväjako kirjallisesti 5. Laatujärjestelmän periaatteet 6. Käyttäjien perehdytys näytteenotto testin suoritus käytännössä laboratorion terminologiaa (mm. laadunohjaus, kontrollit) 7. Laadunvarmistuksen järjestäminen 8. Tulosten rekisteröinti 9. Toiminnan säännöllinen seuranta ja arviointi