Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1
METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen päästään parantamalla suojelualueverkostoa; ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa; parantamalla tietopohjaa toimenpiteiden arviointia ja kehittämistä varten sekä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välisellä yhteistoiminnalla, metsänomistajien neuvonnalla, metsäammattilaisten koulutuksella ja viestinnällä. METSO -toimintaohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja kustannusvaikuttavilla keinoilla. Toimintaohjelman lähtökohtana on, että se ei saa vaarantaa tai hidastaa päätettyjen suojeluohjelmien loppuunsaattamista. 2
14 toimenpidettä 1 Luonnontieteelliset valintaperusteet 2 Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito 3 Suojelualueverkoston kehittäminen 4 Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä 5 Yhteistoimintaverkosto 6 Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö 7 Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä 8 Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla 9 Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus 10 Viestinnän toteuttaminen 11 Tietopohjan parantaminen 12 Metsien monimuotoisuuden tilan seurannan, tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen 13 Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit 14 METSO-toimintaohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi 3
Luonnontieteelliset valintaperusteet Valtioneuvosto edellyttää, että ympäristöministeriö asettaa työryhmän, jossa yhteistyössä sidosryhmien kanssa viimeistellään luonnontieteelliset valintaperusteet käytännön ohjeiksi ja laaditaan niille alueelliset painotukset vuonna 2008. Valmistui kesällä 2008. Katso myös: http://www.metsonpolku.fi/metso/www/fi/elinymparistot/index.php ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö laativat elinympäristökohtaiset toteuttamisohjelmat, antavat toteuttamistavoitteet tulosohjauksella alueellisille ympäristökeskuksille ja metsäkeskuksille sekä seuraavat niiden toteutumista. Luonnontieteelliset valintaperusteet tukevat kohteiden valintapäätöksiä, niitä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tiukkoina sääntöinä. Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 4
Täydentävät valintaperusteet Sijainti suhteessa luonnonsuojelualueverkostoon Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus Alueen nykyinen eliölajisto 5
Luonnonarvojen kauppa Luonnonarvojen kauppa sisältää yksityiset suojelualueet maan myynnin valtiolle suojelutarkoitukseen pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan suojelun luonnonarvosopimuksen (ympäristötuki, luonnonarvokauppa) luonnonhoitohankkeet Luonnonarvojen kauppaa voidaan toteuttaa tietyllä osalla tilan metsää, tilan kaikissa metsiköissä, useiden metsänomistajien metsissä, jotka rajoittuvat toisiinsa tai laajana metsänomistajien välisenä yhteistoimintana. Toteutus perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen sekä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden yhteistyöhön. 6
Valtion metsät Suojelualueverkoston täydentämiseksi käytetään siihen soveltuvia valtion maita enintään 10 000 ha pinta-alalla vuosina 2008 2016. Valtion talousmetsien luonnonhoitoa kehitetään: Erityishakkuut rajoitetun metsätalouden kohdealueilla, Luonnonhoidolliset kulotukset Säästöpuiden jättäminen suojavyöhykkeiksi metsäisten suojelualueiden ja luontokohdekeskittymien ympäristöissä Kosteikkoelinympäristöjen hoito Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpideehdotukset tilan parantamiseksi Paahde-elinympäristöjen kartoitusta, hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja hoidon toteutus Metsähallitus toteuttaa METSO-alueella valtion retkeilyalueilla luonto-inventointien täydentämisen luonnontieteellisten valintaperusteiden pohjalta ja uusii hoito- ja käyttösuunnitelmat. 7
METSO 2008 2016 toimintaohjelman alustava kohdentaminen Pysyvä suojelu (LSL) Määräaikainen suojelu (LSL) Yhteensä pysyvä ja määräaikainen suojelu (LSL) Talousmetsien luonnonarvojen kauppa (KEMERA) Yhteensä ha 88 200 169 650 7 550 27 900 95 750 197 550 81 550 172 600 8
Rahoitus Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön METSOn valmistelutyöryhmän esitykseen pohjautuva arvio METSO:n rahoitustarpeesta toimenpiteittäin vuosina 2008 2016 on: yksityisten luonnonsuojelualueiden korvaukset ja maan hankinta valtion luonnonsuojelualueeksi 450 milj.. valtion kiinteistövarallisuuden myynti ja käyttö vaihtomaina 50 milj. ennallistaminen ja hoito yhteensä 48 milj.. ympäristötuen, luonnonarvotuen ja metsäluonnon hoitohankkeet yhteensä 120 180 milj.. yhteistoimintaverkostojen suunnittelu ja toteutus 3 milj. Viestintä 1 milj. vuosina tutkimus 12 milj. vuosina Luontotyyppi- ja lajistoinventointien sekä perustiedon keruu16 milj. METSOn toimeenpanon seuranta ja arviointi 0,7 milj. metsien monimuotoisuuden tilan seurannan järjestäminen sekä tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen 3,6 milj., valtion suojelualueiden ennallistamisen ja luonnonhoidon seuranta 4,4 milj. yksityisten suojelualueiden seurannat 1,4 milj.. Hallitus päätti 13.3.2008 ohjelman rahoituksesta kehyskaudelle 2009-2012. Vuoden 2008 talousarvion määrärahat, vuonna 2007 päätetyt kehykset ja 13.3.2008 tehty kehyspäätös mahdollistivat METSOn aloittamisen yhteensä yli 180 M :n määrärahoilla. 9
Toteutustilanne 11.3.2009 Luonnontieteelliset valintaperusteet käytössä Laajapohjainen seurantatyöryhmä asetettu METSOn internet -sivut avattu Toimijoiden koulutus ja viestintä aloitettu Alueellisten yhteistyösopimusten valmistelu aloitettu Vuoden 2008 määrärahat (7 M ) suojelutoimiin käytetty (yhteensä yksityismailla 1435 ha) Vuoden 2009 määrärahat suojelutoimiin (8,5 M ) jo lähes sidottu Metsähallitus ennallistanut suojelualueilla metsiä ja soita 2 690 ha. Puustoisia ja avoimia perinnebiotooppeja oli jatkuvassa hoidossa 2 314 ha. Metsähallitus hoiti arvokkaita luontotyyppejä 347 ha ja tallensi paikkatietojärjestelmään luontotyyppi-inventointeja 16 476 ha:n alalta METSO-alueella. Metsähallitus asetti ennallistamisen ja luonnonhoidon ohjausryhmän toimikaudeksi 1.1.2008 31.12.2016. Metsähallitus jatkoi ennallistamisen ja luonnonhoidon seurantoja Soiden ja metsien ennallistamisen seurantaohjeen mukaisesti sekä kehitti ja testasi perinnebiotooppien ja muuta luonnonhoitoa. Metsähallituksen 10 000 ha:n suojeluesitys valmistunut Vuoden 2010-12 määrärahojen (n. 24 M /v) kasvua vastaava markkinointi työn alla Yhteistoimintaverkostojen kilpailutus on käynnissä 5.5.2009 saakka Tutkimushankkeita (PUTTE) jatketaan, kilpailutus 18.3.2009 saakka kts myös http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=310423&lan=fi&clan=fi KuntaMETSO:n tarkastelu aloitetaan 2009 10
Kiitos mielenkiinnosta! 11