TILINPÄÄTÖS TEKNINEN TOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta 2009 TA TA- muutos TA muut. jälkeen Poikkeama Toimintatulot 5.951.107 6.149.619 25.942 6.175.561 6.622.511 446.950 Toimintamenot 6.031.916 5.920.499 130.099 6.050.598 6.403.746 353.148 Netto (toim.kate) 80.809 229.120 104.157 124.963 218.765 93.802 Suunnitelmapoistot 1.169.687 1.198.064 1.198.064 1.198.064 Nettokulujen toteutuma 105,83 % Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Sami Laukkanen Teknisen lautakunnan tehtävänä on luoda puitteet erilaisille kunnallisille toiminnoille sekä huolehtia viihtyisästä ja turvallisesta elinympäristöstä. Tuottaa taloudellisesti hallinnon alaan kuuluvia laadukkaita palveluja muille hallintokunnille ja kaupunkilaisille. Sote-kuntayhtymä on toiminut vuokralaisena kiinteistöissä. Vuoden alusta alkaen ateriapalveluja on ajanut kaupungin työpaja. Siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Satu Väyrynen tuli töihin kesäkuussa. Tekninen johtaja Veijo Vuopio on jäänyt eläkkeelle 1.4.. Tekninen johtaja Sami Laukkanen aloitti virassaan 1.5.. Kiinteistönhoito, yleisten alueiden ja kaavateiden kunnostus hoidettiin kuten ennenkin. Lämmityskustannukset ylittyvät. Elintarvikkeissa oli hintojen korotuspaineita alkuvuodesta. Käyttömenojen kohdalla jouduttiin hakemaan 25 000 lisämääräraha vuonna. Tämä johtui siitä, että myyntitulot eivät näy välittömästi tuloslaskelmaraportissa. Suoritteiden myyntitulot ja ateriamaksut muilta ovat toteutuneet suunnitellusti. Arvonlisäveron muutos tapahtui 1.7.. Siivous- ja ruokahuoltohenkilöstön ikärakenne on korkea. Henkilöstökulujen voimakas nousu osoitti sen, kunka tärkeää on kiinnittää huomiota työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Työpaja tekee kaupungin omana työnä v. alusta ruoka--ajot sekä leikkikenttien huoltoa kuten tähänkin asti. Ateriakuljetuksista syntyi säästöä n. 50 000 edellisiin vuosiin verrattuna. Yksityisteitä kunnostettiin avustuksen saaneista Lamminahontie. Purolan ja Vanhaniemi-Naurisniementien korjaus siirtyi vuodelle 2011, joten kaupunginvaltuuston päätöksen 30.11. 86 mukaisesti avustus käytettiin Hirvimäen tielle. Metsänmyyntitulot ylittyivät 50 000, koska osa vuoden 2009 tuloista kirjautui vuodelle. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen loppulasku on vielä tulematta. Suunnitelmapoistot ovat arvioita, koska todellista toteutumaa ei ole vielä kirjattu. Investoinnit: Irtaimistohankinnat: Entiset perusturvan irtaimistohankinnat eivät enää ole investoinneissa.
Kaavoitus: Valtateiden risteysalueen kaavoitus on vielä kesken. Kiinteistöt: Terveyskeskuksen laajennus, hammashoitola valmistui heinäkuussa. Köpsin palvelukeskuksen huonemuutosremontti jatkuu, vielä tekemättä 4 huoneistoa. Repolan kiinteistön vesikaton kunnostus ja remontti on valmis. Julkinen käyttöomaisuus: Ollintien, Antintien ja torin rakentaminen valmistui syyskuussa. Keskusleikkipuisto valmis. Pyhäjärven pohjoisosan kunnostusprojekti jatkuu. 4. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) TAVOITE/TOIMENPIDE Esco-projekti; seuranta kustannuksista. SEURANTA/MITTARI Kustannusten alentaminen 18 900 /vuosi. 5. TUNNUSLUVUT JA MITTARIT TUNNUSLUKU/MITTARI 2009 TA Kiinteistöjen (julkiset) 2,37 2,88 3,00 lämmityskustannukset /m2 Kiinteistöjen siivous /m2 28,28 28,71 27,49 Kaavateiden kunnossapito /km Kadut 39,25 km 1984 2038 2000 TYÖPAJA Työpaja 2009 TA TA- muutos TA muut. jälkeen Poikkeama Toimintatulot 81.560 80.026 80.026 167.226 87.200 Toimintamenot 173.186 204.280 204.280 254.992 50.712 Netto (toim. kate) 91.626 124.254 124.254 87.766 36.488 Nettokulujen toteutuma 124,28 % Vastuuhenkilö: Työpajan vetäjä Antti Taskinen Työpajan toiminta-ajatuksena on työllistää nuoria pitkäaikaistyöttömiä sekä antaa heille ensimmäinen pitempiaikainen työsuhde. Tavoitteena on, että nuori työpajajakson aikana aktivoituu sekä miettii itselleen tulevaisuuden suunnitelman ja oppii työssäolon perusasiat. Tavoitteena on myös, että pajajakso madaltaisi nuoren kynnystä hakeutua yritysten palvelukseen. Työpajalla työskentelee myös työharjoittelussa pitkäaikaistyöttömiä, heille paja tarjoaa paikan työkunnon ylläpitämiseen sekä uusien mahdollisuuksien avaamiseen. Pajalla työskentelee myös yhdyskuntapalvelua suorittavia henkilöitä sekä oppilaitosten kautta tulevia työharjoittelijoita. Työpaja toimii puusepän alalla. Pajalla valmistetaan kairanäytelaatikoita, kuormalavoja sekä erilaisia huonekalukomponentteja. Kaupungin leikkikenttien yleiskunnosta sekä
ulkoleikkivälineiden turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu työpajalle. Keskitetyn ruokahuollon kuljetukset ovat myös toiminnan piirissä. Tuotannollisena tavoitteena on kehittää työpajaa puusepän verstaana ja kasvattaa tuotantoa työpajalle sopivilla töillä, jolloin voimme tarjota työpaikan useammalle sitä tarvitsevalle. Vuosi oli työpajalle hyvä. Tilauksia oli tasaisesti koko vuodelle. Kairanäytelaatikoiden puolella saimme uudeksi asiakkaaksi Talvivaara explorationin. Ruotsiin on taas tehty laatikoita Lappland goldminersille sekä Boliden mineralsille sekä LKAB:lle. Kairanäytelaatikoita on valmistettu n. 13 000 kpl. Earthpac Oy:lle olemme valmistaneet erikoiskuormalavoja. Ruokakuljetukset alkoivat tammikuussa, kilometrejä on tullut arvioitua vähemmän johtuen reitityksen tarkistamisesta tilaajan eduksi. Työnä ruoka-ajot ovat sopineet työpajalle erinomaisesti. Uuden leikkipuiston rakentaminen kuului työpajalle ja onnistui budjetillisesti ja teknisesti erinomaisesti. Työpajan lopullinen nettokulu oli n. 35 000 arvioitua pienempi. Työpajalla oli henkilökuntaa vuonna kerrallaan 6-9 henkilöä. 4. TUNNUSLUVUT JA MITTARIT TUNNUSLUKU/MITTARI 2009 TA Pajajakso, henkilöä/kk 6 6 7 VESI- JA VIEMÄRILAITOS Vesi- ja viemärilaitos 2009 TA TA- muutos TA muut. jälkeen Poikkeama Toimintatulot 894.963 946.385 946.385 926.363 20.022 Toimintamenot 625.915 561.543 561.543 622.983 61.440 Netto (toim.kate) 269.048 384.842 384.842 303.380 81.462 Suunnitelmapoistot 198.047 207.650 207.650 207.650 Nettokulujen toteutuma 110,94 % Vastuuhenkilö: Käyttöpäällikkö Ilkka Nurminen Vesi- ja viemärilaitoksen tehtävä on laadukkaan talousveden hankinta ja jakelu asiakkaille sekä jäteveden vastaanotto ja puhdistaminen lupaehtojen mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitoksen tulee toimia luotettavasti ja edullisesti sopimuksien mukaan. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue kattaa asemakaava-alueet ja vesilaitoksen toiminta-alue kattaa runkojohtojen alueet. Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui v. Asiakkaita tuli mukaan olemassa olevaan verkostoon. Risteysalue /Jokikylän alueen vesimäärät ja paineet tulivat kaukovalvontaan, siten myös hallintaan. Vesiverkostoa on merkattu 280 km maastoon ja se on saatettu numeraaliseen muotoon kartalle samoin viemäriverkostoa noin 80 km. Haja-asutusalueiden viemäröinnin laajentuminen ei toteutunut vuoden aikana.
Pohjavedenottamoita on 4 kpl; Pitkäkangas, Lahdenjoki, Kohiseva ja Olkkosenmäki. Pumpattu vesimäärä oli 887 751 m3, josta myyty 659 389 m3. Vesitaksa oli 1,10 /m3, alv 0 %. Myyty veden määrä jäi arvioidusta eikä liittyjiä tullut oletettua määrää. Pumpatun ja myydyn veden määrän erotus on liian suuri, syyn selvittäminen jatkuu. Automatiikkaan tuli loppuvuodesta uusi päivitys, mikä osaltaan vaikutti toimintamenoihin. Puhdistamolle tullut jäteveden määrä nousi, vaikka Ollintien viemärit uusittiin ja vastaavasti myyty jätevesimäärä ei noussut. Jäteveden hinta oli 1,80 /m3, alv 0 %. Pumppaamohuollon kustannukset nousivat rajusti, mikä oli osaltaan ennakoitu, samoin sähkön kustannus ylittyi. Veden käyttö saatiin hallintaan loppuvuodesta jäteveden puhdistamolla. Kalustohankintoja tehtiin käyttötalouspuolelta. Sakolietteen vastaanottolaitteisto toimii odotusten mukaisesti, laitteisto otettiin käyttöön lokakuussa ja samalla raportointi tuli täsmälliseksi. Investoinnit: Haaralan alavesiasema valmistui ja toimii suunnitellusti. Pitkäkankaan lisävedenottamon työt käynnissä, kaivot on porattu. Jätevedenpuhdistamon sakolietteen vastaanotto valmistui lokakuun alkuun. Puhdistamolla kompostointikentän nopeat korjaustyöt on aloitettu samoin lietekentän korjaustyöt. Vesihuollon automatiikan uusimista jatkettiin ja työ jatkuu v. 2011. Vedenottamoiden tarkkailuohjelma valmistui myös v.. Haja-asutusalueen viemäröintihankkeita ei toteutettu. 4. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) TAVOITE/TOIMENPIDE Asiakasmittareiden vaihto. Linjaston merkkaus maastoon ja sen saattaminen numeraaliseen muotoon. Liittymissopimusten päivitys SEURANTA/MITTARI 250 kpl/vuosi. vain rikkoutuneet 50 km/vuosi. 60 km %/vuosi. n. 1 % 5. TUNNUSLUVUT JA MITTARIT TUNNUSLUKU/MITTARI 2009 TA Pumpattu vesimäärä 875.000 870.000 887.751 Myyty vesimäärä 645.308 695.000 659.389 Myyty jätevesimäärä 201.000 214.000 206.217 Puhdistamolle tullut jätevesimäärä 390.282 405.000 435.525 KAUKOLÄMPÖLAITOS Kaukolämpölaitos TA TA- TA muut. Poikkeama 2009 muutos jälkeen Toimintatulot 1.013.048 1.010.305 1.010.305 1.231.448 221.143 Toimintamenot 845.737 735.353 12.944 748.297 1.003.602 255.305
Netto (toim.kate) 167.311 274.952 59.196 227.846 168.652 Suunnitelmapoistot 207.084 202.812 202.812 Nettokulujen toteutuma 134,11 % Vastuuhenkilö: Käyttöpäällikkö Ilkka Nurminen Kaukolämpö tarkoittaa luotettavaa, helppoa ja edullista lämmöntoimitusta. Kaukolämpölaitos toimii pääasiassa biopolttoaineella, joka on ympäristöystävällistä. Laitoksen tehtävä on taata asiakkaille luotettavasti edullista energiaa. Kaukolämpöön voi liittyä uudet ja vanhat kiinteistöt, joissa on vesikiertoinen lämmitysmuoto ja sijainti lähellä runkolinjaa. Pyhäjärvellä on kaukolämpöverkostoa teollisuusalueen, keskustan ja Köpsin alueella sekä risteysalueella. Verkoston tilavuus on noin 350 m3 ja pituus noin 16,1 km. Asiakkaita tuli lisää 4 kpl ja myynti kasvoi noin 20 % johtuen kylmästä ja pitkästä lämmityskaudesta. Vastaavasti huipputehojen aikana jouduttiin käyttämään raskasta lämmitysöljyä, joka tuo tappiota toimintaan. Toimintaympäristö on pysynyt ennallaan ja kaukoluennan mittarointi etenee (asennettu 54 kpl). Vuosikorjaustarve lämpölaitoksessa on edelleen suuri. Verkoston korjausmäärä on vähentynyt, koska on poistettu ns. riskikohtia. Polttoaineen toimitukset ovat parantuneet laadun suhteen, mutta kuiva polttoaine on laskenut lämmön talteenoton tehoa, vastaavasti lisännyt kattilatehoa. Kaukolämmön hinta oli 39,30 /Mwh, alv 0 %. Risteysalueen hinta tarkistetaan neljännesvuosittain poltto-öljyn hintaa seuraten. Lämmön myynti nousi noin 20 %, josta huiput katettiin raskasöljyllä. Toimintamenot ylittyivät vuosihuollon, sähkön ja polttoaineiden osalta. Investoinnit: Kaukolämpölinjaa rakennettiin noin 100 m jotka olivat liittymäjohtoja. Energiamittareiden kaukoluentajärjestelmän asennus käynnissä, asennettu 54 kpl. 4. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) TAVOITE/TOIMENPIDE Päivystyskäyntien pudottaminen 10 %. Hallitsemattomat seisokit, syyn analysointi. Vanhojen energiamittareiden uusinta. SEURANTA/MITTARI kpl/vuosi 206 kpl, väh. 4 % kpl/vuosi 0 kpl/vuosi kpl/vuosi. 54 kpl/vuosi 5. TUNNUSLUVUT JA MITTARIT TUNNUSLUKU/MITTARI 2009 TA Kotimaisella polttoaineella 22.825 21.200 25.485 tuotettu lämpö MWh/vuosi. Kaukolämmön myynti 23.208 22.000 27.833 MWh