Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta. 31.1.2014/ tarja nylund



Samankaltaiset tiedostot
Matala kynnys, varhainen tuki ja tiivis yhteistyö Lasten ja nuorten talon toiminnasta

Miten voin auttaa? Lasten ja nuorten talo- Eksote Tarja Nylund, perhepalvelujen johtaja

Asenne ratkaisee yhteinen työ Eksoten perhepalveluissa Lape-muutosohjelma & Kaakkois-Suomi Kouvola

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen organisointi ja alueellinen yhteistyö

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Mihin tutustuttiin? LASTEN JA NUORTEN TALON MATALAN KYNNYKSEN VASTAANOTTO- JA ALKUARVIOINTIYKSIKKÖ (LYHYTINTERVENTIO)

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot ovk Terveyspalvelut

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Opiskeluhuolto ja ESH

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perheiden palvelujen asiakasprosessi Ritva Olsén

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Strategian päivitys KV

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

Byströmin nuorten palvelut

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lastensuojelun laitoshoidon monitoimijainen kehittäminen lastensuojelulaitosten ja lasten- ja

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan )

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

LOHI ja AHMA yhteistyötä koulupudokkaiden auttamiseksi

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Iloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus

Esityksen aihe

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Yhteensovitettu johtaminen Perheiden palvelut toimialueella

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3577/ /2013

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

Ville Järvi

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

Kanta-Hämeen maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut palvelun käyttäjän näkökulmasta 2019 (versio )

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

OSAVUOSIKATSAUKSEN LIITETIEDOT

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Lasten, nuorten ja perheiden Kaste valtakunnalliset kuulumiset

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Transkriptio:

Auta lasta ajoissa- Moniammatillinen yhteistyö Perhepalvelujen ja Lasten ja nuorten talon toiminnasta 31.1.2014/ tarja nylund

Eksoten alueen kunnat, Imatra mukana erikoissairaanhoidon ja erityishuoltopiirin osalta

PERHEPALVELUJEN ARVOT Lapsi ja nuori on ensin Asiakaslähtöisyys : matala kynnys, tarpeen mukaiset palvelut joustavasti, oikea apu oikeaan aikaan Vastuullisuus: palveluohjaus toimii, koordinaatio toimii, yhteistyöhön ja tehtyihin sopimuksiin sitoudutaan Oikeudenmukaisuus: tarpeen mukaisten palvelujen järjestäminen koko Eksoten alueelle, yhtenäisillä sovituilla toimintamalleilla luodaan laatua Avoimuus: riittävä tieto siirtyy vanhemmille ja viranomaisten kesken, toimintamallit ja käytännöt ovat tiedossa Tuloksellisuus: päällekkäisyyksien purkaminen, jonojen parempi hallinta, resurssien kohdentaminen Arvot ohjaavat päätöksentekoa tilanteissa, joihin ei ole pystytty vielä luomaan toimintamallia.

Monialaisen yhteistyön mahdollistaa Hallinnolliset rakenteet (moniammatilliset toimintayksiköt, suuremmat kokonaisuudet tutkimuksen ja hoidon osalta) Tilaratkaisut ( Lasten ja nuorten talo, laitoshoitosuunnitelmat) Verkostoituminen ( yhteistyörakenteet : päivähoito, sivistystoimi, nuorisotoimi, kuntien hyvinvointityöryhmät, järjestöt jne ) Tiedonkulun pulmien ratkaiseminen ( verkostotyön kehittäminen, tietojärjestelmien madollisuudet lainsäädännön rajoissa, tiimit, vastuutyöntekijän ja hänen tehtäväkuvansa määrittäminen ) Rajapintojen tunnistaminen ja huomioiminen

Hallinnolliset ratkaisut

Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lasten ja nuorten ehkäisevät Palvelut Ylilääkäri Leena Suomalainen Lasten ja nuorten tutkimukselliset ja hoidolliset Palvelut oto. perhepalvelujen johtaja Tarja Nylund Lastensuojelu Palvelupäällikkö Raija Kojo Neuvolat Terveydenhoitajat, Lääkärit, Perheohjaajat, Psykologi, Lapsiperheiden neuvontapiste Oppilashuollon palvelut Terveydenhoitajat, Lääkärit, Koulupsykologit, Koulukuraattorit, Tukiluokan ohjaaja Opiskeluterveys Terveydenhoitajat, Lääkärit, Psyk sh Kuraattorit 1.8. Psykologit 1.8. TuKeVa Tuki kehitykseen ja vanhemmuuteen Lastenlääkäri, lastenpsykiatri, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, psykiatrisia sairaanhoitajia, lastenvalvojia, palveluohjaajia, puheterapeutteja Kasvuympäristössä tehtävä työ lapsiperh. kotipalvelu, ehkäisevä perhetyö, ehkäisevä tukihenkilötoiminta Lastenpsykiatria Lastenpsykiatri, psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, toimintaterapeutti Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatreja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, psykiatrisia sairaanhoitajia, päihdesairaanhoitajia Avohuolto Lastensuojelun alkuarviointi ja avohuollon sosiaalityöntekijät Sijaishuolto Sis. perhehoidon ja lastensuojelun tukihenkilötyön Lastensuojelun tukipalvelut Omat lastensuojelulaitokset Lastensuojelun perhetyö

Perhepalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujen ja koko Eksoten vahvimmin integroitunut palvelualue : sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön alaista toimintaa, integroitu myös perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa 0-22vuotiaiden psykososiaaliset palvelut ovat Perhepalveluissa ; Nuorten kuntouttava päiväyksikkö sijoittuu hallinnollisesti Aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, mutta on toiminnallinen osa nuorisopsykiatriaa (Perhepalvelut) lastentaudit ja lastenneurologia kuuluvat Terveys- ja vanhustenpalvelujen vastuualueelle; lasten kehitystutkimuksissa ( neuropsykiatriset ) tiivis yhteistyö lastenneurologian ja perhepalvelujen kesken Noin 360 työntekijää, joista ehkäisevä n 100, tutkimus ja hoito n 100 ja lastensuojelu n 160 Budjetoidut toimintamenot 2014 n. 31 m : Ehkäisevät palvelut tulosyksikkö n. 7 m, tutkimukselliset ja hoidolliset palvelut n. 8,5m ja lastensuojelu n. 15,7m

toimintaperiaatteita Peruspalvelujen vahvistaminen Peruspalvelut eli neuvola ja päivähoito vastinpareina sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat ensisijaiset toimijat Osallisuus ja oma hoito Koko perheen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakas Lähiverkoston hyödyntäminen Sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin kehittäminen Erityisen tuen piirissä ollessaankin lapset ja nuoret ovat myös peruspalveluissa, joten riittävä tiedonkulku on avainasemassa Monialainen yhteistyö, verkostot, kasvu- ja kehitysympäristön huomioinen, vastuitten selkiyttäminen Ei pompottelua

Yleinen tuki Tehostettu tuki VNA:n mukaan jo erityistä tukea Erityinen tuki Määräaikaiset terveystarkastukset VNA 338/2011 Laajat terveystarkastukset VNA 338/2011 *Neuvolan perheohjaus ensimmäistä lastaan odottaville *Lapsiperheiden kotipalvelu *Lapsiperheiden neuvontapiste *Perhevalmennus *Äitiyspoliklinikka ja synnytykset (erikoissairaanhoidos sa) Neuvolan perheohjaus Neuvolapsykologi Koulu/opiskelukuraattori Koulu/opiskelupsykologi Neuvola/koulu/opiskeluterveydenhoitaja Neuvola-/ koulu- /opiskeluterveydenhuollon lääkäri *Lisäkäynti *Kotikäynti *Lapsiperheiden kotipalvelu *Ryhmätoiminnot ( Mie ite, Maltti, painonhallinta ym. ) - yhteinen työ päivähoidon ja oppilaitosten henkilöstön kanssa Lasten ja nuorten talon palvelut Lyhytkestoinen hoidollinen interventio ja kriisityö Tehostettu kasvatusohjaus ja arjen tuki (perheneuvonta, perhetyö, tukihenkilö, perheoikeudelliset asiat) Kehitystutkimukset ja -kuntoutus Lasten mielenterveyspalvelut ja pikkulapsipsykiatria Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelu - Kaikissa apuna verkostotyö, kehitysympäristössä tehtävä työ ja hoidon räätälöinti Somaattinen erikoissairaanhoito Lastentaudit, lastenneurologia Äitiyspoliklinikka Aikuisten palvelut Perhetiimi Nuorten kuntouttava päiväyksikkö APsy-SAS

Tilaratkaisut

Lasten ja nuorten taloon ja Talliin Koottu pääosin Lappeenrannan alueelta 11 eri osoitteesta n. 120 lasten ja nuorten parissa työtä tekevää ammattilaista

Lasten ja nuorten talossa Matalan kynnyksen vastaanotto ja hoidollinen alkuarviointi Kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä, tukihenkilö/-perhetoiminnan koordinaatio Adoptioneuvontaa Perheoikeudelliset asiat( isyys, huoltajuus, elatus, olosuhdeselvitykset) Nuorten oikeusedustaja Lasten ja nuorten kasvu- ja kehitystutkimukset ( lastenlääkäri, puheterapiaa, toimintaterapiaa, fysioterapiaa, psykologin tutkimukset) Lastenpsykiatria ja pikkulapsipsykiatria Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut Lastensuojelun avohuolto ja sijaishuollon koordinaatio Nuorten kuntouttava päiväyksikkö N. 120 työntekijää ( lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, psykiatrisia sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä, toimistotyöntekijöitä, toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, fysioterapeutteja, virastomestareita)

Lasten ja nuorten talon toiminnallisia tavoitteita Matalan kynnyksen palvelutarpeen arvio ja palveluun pääsy viiveettä Lyhytkestoinen hoidollinen arviointi ( 1-5 x ) kaikille, ellei ohituskaistalle suoraan ( esim. lastensuojeluilmoitus) Lapsen, nuoren ja perheen ensikontakti taloon on tärkeä- luotu luottamus voidaan siirtää ja usein talon ilmapiiri on aistittavissa jo ovella Fokus eniten toimintakykyä ja yhteiskunnassa selviytymistä haittaaviin asioihin; Ei pompottelua: ei sanota, että ei kuulu meille tai ei ole motivoitunut vaan on suunniteltava kesytys ja riittävä seuranta Vastuuhenkilö koordinoi perheen, lapsen tai nuoren asiaa Kehitysympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö ovat keskeisiä työmenetelmiä Hoidon kannalta riittävä tiedonvaihto, koska lapsi on yleensä erityispalveluissakin ollessaan myös peruspalvelujen piirissä Koko perheen tilanteen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakkaan/potilaan Räätälöidyt hoitosuunnitelmat

NYKYTILANNE Puhelu (05-3522360) Kävely Sähköinen yhteydenotto Esitietolomake (yksi lomake) Lupa monialaisen tiimin tiedonvaihtoon Palveluohjaaja =1.vastuuhenkilö palvelutarpeen arvio ja palveluohjaus Lyhytkestoinen hoidollinen Interventio 1-5 x Konsultaatiokäytännöt Liikkuva työ Verkostotyö (Monialaisuus) Perheen osallisuus Tarkistuslista, seulat Monialaisuuden hyödyntäminen ohituskaista Huoli jää Lyhyt Inter ventio Iso Tiimi - Räätälöity tutkimus- ja hoitosuunnitel ma monialaisuus Kasvuympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö Huoli väistynyt Perheneuvola työ, kehitystutkim ukset, perheoikeude lliset asiat Verkostotyö Räätälöity hoito Potilassegmentointi työn alla Lasten- ja nuorisopsykiatria lastensuojelu Kontakti päättyy Verkostotyö Vastuuhenkil ö Vaikuttavuusarvio Yhteistyö, perhetiimi Koti, päivähoito, koulut, oppilaitokset, neuvolat, oppilashuollon palvelut ja opiskeluterveys Ylei ne n tuk i * Aikui sten palve lut *huoli jää 23v-, Nuorten kuntoutu s p a l v e l u o h a j u s

TAVOITE 1. Seulonta, perustuki Lapsi Nuori Perhe puhelu, kävely e-kontakti Lähete esitiedot 2. Matala kynnys, nopea hoitoon pääsy Lyhyt hoi dollinen inter ven tio 1-5 x tai alkututkimus KRIISI- TYÖ? Taustaymmärrys työdg tueksi jo intervention aikana Huo li jää 3.Tiivis lisätutkimusjakso - Yksilöllinen rakenne - Vuorovaikut usongelma - Pitkäaikainen trauma, kiintymysuh - deongelma - Ylisukupolv i-suus - Traumatapahtuma TYÖ DG ja hoitomallin valinta sen oireen perusteella, johon ensisijai sesti on vaikutet tava TARVIT- TAESSA LISÄTUTKI MUKSET, Monialainen hoito, systeemisyys ISO TIIMI APUNA 4.Fokuksen mukaiset hoitojakso(t) väliarviot vaikuttavuudesta 3-4kk, hoitomallit (perhe, yksilö, ryhmä, kehitysympäristö, vertaistuki) TOIMINNAN OHJAUS, ARJEN HALLINTA KASVATUSOHJAUS, EROPERHETYÖ MASENNUS, ITSETUHOISUUS, sisäänpäin kääntyneet oireet KÄYTÖSHÄIRIÖ, ulospäin suuntautuneet oireet RIITAISA PERHE, VANHEMMUUDEN HAURAUS, VUOROVAIKUTUS RIIPPUVUUDET SOSIAALISET TILANTEET,pelot SYÖMISHÄIRIÖT ADHD-valmennus Ehkäisevä perhetyö Kotipalvelu Ryhmät, tote(taitojen opettelu) Tukihenkilötoiminta, Ehkäisevä taloudellinen tuki Eroneuvo, perhetyö lapsi näkyväksi,parisuhde, sovittelu, follo DKT-nuoriso(itsetuh) Lyhyt -KAT Art, Ihmeelliset vuodet Parent management training MDFT, nuorille muuta? Ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö, vuorovaikutushoidot? VVY Katkot ja pitkäaikaiskuntoutus, MDFT, muuta? Lyhyt- KAT? KRIISITYÖ? 5. Hoidon lopettamine n Kehi tysymp ärist ö (koti, päiv ähoi to, koul u, oppi laito s) Hoi don lope tus kun riitt ävä tulo s saav utet tu Ei huolt a Verkostotyö, perheen huomioiminen Neuvola, ETELÄ-KARJALAN oppilas SOSIAALIja opiskeluhuollon JA TERVEYSPIIRI palvelut Päivähoito, koulut ja oppilaitokset Aikuisten palvelut

Osastotoimintojen synergian hyödyntäminen Tavoitteena lastensuojelun vastaanottokodin ( Tarulan perhetukikeskus) ja lasten- sekä nuorisopsykiatrian osastotoimintojen fyysinen läheisyys

Verkostoituminen

Etelä-Karjalan verkostoyhteistyömallin kehittäminen nuorten palveluissa Kannatellen III hankkeen osa; yhteistyökumppanina THL: nuorisopsykiatrian, aikuisten psykososiaalisten palvelujen, lastensuojelun, oppilashuollon palvelujen, opiskeluterveydenhuollon, nuorisotoimen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammattiopiston, seurakunnan nuorisotyön, järjestöjen edustajat myös esimiehiä mukana Sovittava poikkihallinnollinen johtoryhmä ja vastuuhenkilö Eksotessa verkostotyön koordinaattori Asenne ja malli, roolitukset, kirjaamiset, osallisuus Valmistuu kevät 2015, tarkoitus laajentaa myös muihin asiakasryhmiin Vaikeissa asiakastilanteissa käytetään verkostodialogia apuna (omia koulutettuja osaajia on)

Riittävän tiedonkulun ratkaiseminen

Lasten ja nuorten talon matala kynnys ja hoidollinen arviointi arviointi lupa PenY- Yhteistyöleh ti,näkyvyys kuten avosairaanhoito? Perheneuvolatyö -perheneuvolarekisiteri kirjaus terveysefficaan, ei näkyvyyksiä Lastenvalvojatyö -kirjaus sosiaaliefficaan, ei näkyvyyksiiä kenellekään Lastensuojelu -kirjaus sosiaaliefficaan, ei näkyvyyksiä Neuropsykiatrinen työryhmä -avosairaanhoitoa tai avohuollon mt työtä, terveyseffica Arviointi-lehti terveysefficassa - Avohuollon mielen- - terveystyötä - Arviointityötä tekevien käyttäjäryhmä( osa toimii myös perheneuvolatyössä-kahdet käyttäjätunnukset ) - ETELÄ-KARJALAN Näkyvyyden SOSIAALI- ja suojaukset JA TERVEYSPIIRI kuten avohuollon mttyö Lastenpsykiatria -erikoissairaanhoitoa, terveyseffica, erityissuojaus Nuorisopsykiatria -erikoissairaanhoitoa, terveyseffica, erityissuojaus Kasvuympäristössä tehtävä työ -osa sosiaaliefficaan ( ehkäisevä perhetyön päätökset, kotipalvelupäätökset ) - Osa avohuollon mt työtä

Perhepalvelujen integraatio Terveyseffica, jonka sisällä vielä Erikseen perheneuvola- ja koulukuraattorirekisterit, joista ei näkyvyyttä kumpaankaan suuntaan Kirja a- mine n luvall a Lasten ja nuorten talon yhteistyölehti Ja /tai yhteinen toiminnanohjaus järjestelmä Kirjaam inen luvalla Sosiaalieffica

ISO TIIMI Eri toimintayksiköitten edustajat Lastenlääkäri, lastenpsykiatri, lastenvalvoja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, nuorisopsykiatri, Psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi - Peruspalveluista lähete/esitietolomake, jossa mukana huoltajien kirjallinen lupa toimintayksiköitten väliseen tiedonvaihtoon - Arvio, millainen interventio aloitetaan ja kenen toimesta, voidaan toimia rinnakkain yli yksikkörajojen - Helmiä: esimerkiksi tullut lähete puheterapiaa, isossa tiimissä saadaan lastenvalvojalta tietoa, että perheessä menossa vaikea erokiista, joka ei ollut lähettävän tahon tiedossa - perhetilanne voidaan huomioida paremmin yhteistyönä perheneuvolan ja puheterapeutin kesken

Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö, saattaen vaihto, koordinaatiovastuussa olevan henkilön määrittäminen tavoitteena, että ei järjestetä hoitosuunnitelmakokouksia, joissa ei ole potilasta ja/tai perhettä mukana tässä vielä eri-vaiheisia toimintakäytäntöjä ja yksiköitä

Rajapintojen tunnistaminen ja yhteistyörakenteet

Perhepalvelut Kasvo Lpr Kuntien perusopetus Pepaverkostokartta Päivähoidot Aikuisten psykosos lastentaudit Äitiys- pkl Lasten neurologia vammaispal velut Kehitys vamma pkl srk Järjestöt Sampo Hallinnon ylätaso Asiakastyö Johtoryhmä Monialainen työryhmä, osin asiakaspinnassa Ohr Ohr,kun nat ohr Perhetii mi, Nuorten päiväyks Perheasi oiden neuvotte lu hallitu s Sos. ped. perso jory Neuro Psyk.tii mi Ohja us ryh mä Per so yths palvelu ohjaaaja neuvot teluku nta ostopal velut Eevahanke TEkeskus kuntoutus TYP KELA Seulonn at, lähettee t, VVY Lähet- teet Verkost o Hus Carea Niu va Poliisi Lasten- Suojelu- laitokset

Eksoten palveluverkkomuutos ja prosessit koskettavat myös Perhepalveluja Hyvinvointiasemat (Lasten ja nuorten talo) Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, yhteyskeskus (Lasten ja nuorten talo) Sähköinen asiointi (Perhepalvelut) Laitoshoidon vähentäminen ja kotona asumisen tuki (Lasten ja nuorten talo, lastensuojelun laitosostojen vähentäminen sekä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastohoitojen vähentäminen )- lasten ja nuorten osalta kehitystason mukaisen kasvun, kehityksen ja elämän tukeminen Työelämän osallisuus ( nuorten syrjäytymisen ehkäisy) Kuntoutus (tukee laitoshoidon vähentämistä)

Palvelut koko Eksoten alueelle Yhden jonon periaate (uutena esim. puheterapia, toimintaterapia ) Neuropsykiatrisen hoitopolun selkiyttäminen ja kehittäminen - sisältää myös lasten kehitystutkimukset-- ( yksi ovi, josta työnjako ) - tiivis yhteistyö lastenneurologian kanssa mm. työnjaon suhteen, myös resurssijakoa mietittävä Konsultaatiorakenteet peruspalveluille osin kesken: VVY, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, ehkäisevä ja lastensuojelun sosiaalityö Kasvuympäristössä tehtävän työn kehittäminen laitospaikkojen purkamisella : kokeiltu ja kehitetään intensiivisiä hoitojaksoja kouluissa ja kotona, Kotitarula-toiminta lastensuojelussa Linkit aikuisten palvelut ( perhetiimi, nuorten kuntouttava päiväyksikkö)

Kiitos mielenkiinnosta!

Kotona tehtävä työ 1. Matalan kynnyksen perhetyö ( yleinen tuki) a. Lapsiperheiden kotipalvelu perhe voi hakea suoraan, tehdään päätös b. Neuvolan perheohjaus tietyssä elämänvaiheessa universaalia ( ensimmäistä lasta tai ens. yhteistä lasta odottaville kuuluu terveystarkastusten runko-ohjelmaan) - määräkestoista tehostettua tukea osana neuvolassa tehtävää yksilöllistä hoitosuunnitelmaa 2. Lasten ja nuorten talon perhetyö (tehostettu tuki) - toteutetaan kasvatukseen ja perheneuvontaan liittyvinä palveluina Lasten ja nuorten talosta käsin, tarvittaessa monialaisella yhteistyöllä( terveydenhuollon ja /tai sosiaalialan koulutuksen saaneet työtekijät ) - perhe voi hakeutua lasten ja nuorten taloon myös ilman lähetettä - räätälöity hoitosuunnitelma 3. Lastensuojelun perhetyö (erityinen tuki) - lastensuojelun asiakkaille - tehdään sosiaalityöntekijän päätös

Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköinen ilmoittautuminen Kansalaisen ajanvaraus, aikojen peruutus ja muuttaminen Yhteydenottopyyntö Esitietolomakkeet Omahoidon vahvistaminen Hyvis.fi

Lasten ja nuorten talo ja talli Perusperiaate on, että tilat ovat monikäyttöisiä ja yhteiskäytössä Avotoimistot kirjaamista varten, vastaanotto- ja neuvotteluhuoneet varataan kalenterista, samoin autot Löytyy myös pieniä kirjaamishuoneita Peilihuoneet Tallissa terapiatilat ja ryhmätiloja Saman katon alla oleminen mahdollistaa työvälineiden yhteiskäytön ( esim. psykologin tutkimusvälineet ), helpommat konsultaatiot, joustavamman työn

Asiakkaat Kiittelyä talosta ja asiakaspalvelusta Kirjallista palautetta tullut niukasti Matala kynnys näyttäisi toteutuvan: Alkuarviointiin tulee n. 40 nuorta/ kk, vuosi sitten keskimäärin 22 /kk Lapsiperheet tulevat enemmän ammattilaisten kautta n. 20-30 /viikko( määrä noin 2-3 x viime vuoteen verrattuna ), oma-aloitteisesti uusia yhteydenottoja keskimäärin 5 / viikko

Henkilöstö ja esimiestyö Ajattelun laajentaminen omasta yksiköstä koko talon toimijoihin vie aikaa Uusia mahdollisuuksia on löytynyt, konsultaatiot helpompia, ajansäästöä siirtymisistä, uudenlaista yhteishenkeä ; myös sekaannuksia, väärinymmärryksiä, kateutta ja itsekkyyttäkin Henkilöstön joustavampi käyttö mahdollistuu: esim. lyhytkestoinen hoidollinen arviointityöryhmä on koottu viiden eri yksikön työntekijöistä ja lisäksi on sovittu konsultaatiokäytännöt ohituskaistoilta Hoitosuunnitelmien räätälöinti mahdollista yli yksiköitten tehtävän työn Palveluohjaajat saavat asiakkailta kiitosta ensikontaktista Erityistä huomiota kiinnitettävä : läpinäkyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen, päätösten perusteluihin, tiedottamiseen

Käytännön ongelmia tiedonvaihtoon liittyvät asiat: kirjalliset luvat huoltajilta ( joskus toinen asuu Vaasassa tai ulkomailla )- apua tähän vapaakuntakokeilusta? Terveys-efficaan tuotu uudet lomakkeet: Lasten ja nuorten arviointityö sekä Perheneuvolan yhteistyölehti Tutustumistoiveita tulvii, yhdistyksille vedetty tiukempaa linjaa, keskitettyjä infoja organisoitava

Lasten ja nuorten psykoterapiat Julkinen terveydenhuolto järjestää omana toimintana fokusoitua lyhytkestoista terapiaa : inputoutput Lastenpsykiatriassa omana toimintana, yksilöllinen tai pienryhmäterapia( 12-13 x ): käytöshäiriöiset (Ihmeelliset vuodet menetelmä), neuropsykaitriset sekä masennus/ahdistusoireiset, suunnittelu kevät 2014, aloitus syksy 2014 Jos yksilöllinen tarve, harkinnan mukaan Kelan terapia / ostopalvelu?

Lastensuojelun laitoshoidon purku Purkaminen ensisijaisesti ostopalveluista 2011 80 2012 62 2013 53-45 2014 tavoite 40 2015 tavoite 53 Keinoina lastensuojelun kotiin ja muuhun kehitysympäristöön vietävien palvelujen kehittäminen sekä Lasten ja nuorten talon matalan kynnyksen palvelu ja liikkuva työ

Lastenpsykiatrian ympärivuorokautinen hoito 8-paikkaisesta vähennetty 2013 4 paikkaiseksi päiväosastoksi 2015 kun Tarulan alue valmis 2-4 paikkainen intensiivisen hoidon osasto (+ kasvuympäristössä tehtävä hoito ) Yöhoito tarvittaessa nuorisopsykiatrian osastolla ja Tarulan alueen valmistuttua potilashotellissa Vaikeasti sairaat ympärivrk hoitoa tarvitsevat HUS ( tavoite alle 50 hoitopäivää 2014) Päivystysaikana, ennen MTPA:lle menoa, konsultoitava psyk sh:aan ( lapsy 16-18 ja nupsy 18-08)

Nuorisopsykiatrian ympärivuorokautinen hoito Liikkuvalla työryhmällä osastopaikkoja pudotettu 10:stä 6 :een 2012-2013 2014 6 paikkainen avo-osasto - päivystys MTPA:lla, josta tarvittaessa Careaan, mikäli yhdellä yöhoitajalla toimiva osasto ei ole riittävä, hoitopaikaksi HUS 2015 Tarulan alueen osasto 4 paikkainen viikko-osasto? 2016 - päiväosasto? Päivystysaikana, ennen MTPA:lle menoa, konsultoitava psyk sh:aan (nupsy 16-08)

talous Kustannusten jako on tehty vielä pääosin vanhan käytännön mukaan Palvelutarve näyttää kasvavan ja painottuvan aiemmasta poiketen Isompien kokonaisuuksien hahmottaminen on esimiehille ja työntekijöille opettelun paikka: mm. koulutussuunnitelmat

haasteita Yhteisen työn ja näkemyksen löytäminen hankalien potilaiden/asiakkaiden osalta liittyy juuri monialaiseen yhteistyöhön ja erilaisiin odotuksiin toisten tekemisiin ja vastuihin liittyen toimintatavat ja ajattelu ovat joissakin yksiköissä tiukasti vanhoissa kaavoissa Vaikuttavuuden mittaaminen: 2 viimeisen vuoden aikana Lappeenrannan alueella niiden lasten määrä, joista on tehty lastensuojeluilmoitus oli v. 2011 1003, v. 2012 956 ja v. 2013 868, ilmoitusten määrä on hieman vähentynyt vuoden 2012 tasosta

Kiitos!

Perheneuvola tilastoa 2012-2013 2012 2013 Käynnit 1685 1708 Uudet asiakk. 118 167 (+49 = + 42% ) Vanhat 84 100 Perheet yht. 202 256 Käyntiä/asiakas 8.3 6.4

Lastenpsykiatrian tilastoja 2010 2011 2012 2013 Lähetteet *222 *209 *142 *113 (- 29 = -20%) Käynnit 4268 3953 3813 3378 Potilaat 393 397 340 308 Vvy:n osuus *27 *27 *29 *31

Nuorisopsykiatrian tilastoja 2010 2011 2012 2013 Lähetteet 775? 774? 771? 456 Käynnit 8380 8947 9055 9635 Potilaat 1037 1026 1186 1124

LNVO tilastoja 2010 2011 2012 2103 2014 Uudet 181 Käynnit 1887 2414 2429 2235 Potilaat 618 636 752 707 (- 45 = - 6%)

kehittämiskohteet Omat terapiat Päivähoidon ja koulun kanssa tehtävän yhteistyön rakenteet Verkostotyön johtamisen rakenteet Varhaisen syrjäytymisen tunnistaminen ja katkaisu Nuorten päihdetyö Päihdeperheiden hoitopolut

koulutustarpeita 1 v voimavarakeskeinen perhe- ja verkostotyön koulutus yhteiseksi viitekehykseksi 2015(Pekka Holm) Oppimisen fokus: Miten minun ja meidän kannattaa Eksotessa olla, ajatella, kertoa ja toimia, jotta asiakkainamme olevien lasten ja nuorten sekä perheiden että heidän verkostojen kyvykkyys jatkaa omaa elämäänsä vahvistuisivat Lappeenrannassa 18 hlöä, väh 3 / työyhteisö eri ammattikunnista, kust 28 800 ( sis kaikki kouluttajan kulut ) + alv +monistuskulut ( tarjous voimassa 31.3.14 saakka) ART- kohderyhmä oppilashuollon, ls- ja psyk henkilöstö, kouluttaja, hinta? ryhmät? DKT- menetelmä koulutus oireenhallintataitojen opettamiseen, kusta 10 000 -kohderyhmä: osastojen hlöstö Mindfullness-koulutus kesäyliopiston koulutus 2700/ hlö ( 11 pv)? SFT (Solution-focused therapy)

Varhainen syrjäytymisriskin tunnistaminen perhenäkökulma? Talous: toimeentulotuki, tulot suhteessa elämiseen, lasten harrastusmahdollisuudet talouden näkökulmasta, velkaantuminen ( tulot/kk-palkka vai etuus, velka, omaisuus)- sos tt Sosiaalinen huono-osaisuus: Perheen vuorovaikutus (ei arvostava/kunnioittava ilmapiiri), tukiverkoston tila, vanhemmuuden osaaminen, erovanhemmuuden onnistuminen?, lähisuhdeväkivalta, parisuhdekriisit,- erot ( avio/avoero, suhde aiempiin puolisoihin, perheen ilmapiiri, samassa taloudessa asuvat, suhde omaisiin, ystävien määrä, harrastukset) -- Vallankäytöstä ja osallistumisesta syrjäytyminen: rikosoikeudelliset prosessit perheessä, poliisiasiat, väkivalta, lastensuojelun arvio/asiakkuuus -- sos tt Terveys: fyysinen tai psyykkinen sairaus lapsella /perheellä, vaikuttaako toimintakykyyn, oppimiskyky (audit, mielialakysely, terveystarkastutiedot ) ---th /lääkäri laajat tervetarkastukset Työmarkkinoilta syrjäytyminen: työllisyys on / ei, työhistoria --- Asuntomarkkinoilta syrjäytyminen: asunnon koko suhteessa perheen kokoon, sijainti, laatu, --- sos tt Koulutuksesta syrjäytyminen: vanhemmilla ei koulutusta, ei ammattitutkintoa sos tt

Potilassegmentointia tilastoilla 2013 Nuorisopsykiatrian pkl: potilaat/käynnit 1. Pelko, ahdistus, trauma (F40-43) 279/541 2. Mielialahäiriöt ( F31-34) 177/420(joista kaksisuunt.18/23) 3. Käytös- ja tunnehäiriöt (F90-98) 105/239 4. Psyykkisen kehityksen häiriöt(f80-89) 43/84 5. Syömishäiriöt (F50-51) 33/93 6. Lääkkeet ja päihteet (F10-19) 28/43 7. Skitsofrenia (F20-29) 23/61 Nuorisopsykiatrian osasto: potilaat 1. Käytös- ja tunnehäiriöt( F90-98) 17/40 2. Ahdistus, sopeutumis ( F41-43) 13/18 3. Mielialahäiriöt (F31-32) 8/8(joista kaksisuunt. 1)

Lastenpsykiatrian pkl: potilaat/käynnit 1.Käytös- ja tunnehäiriöt (F90-98) 80 / 137 2.Psyykkisen kehityksen häiriöt(f80-89) 12/20 3.Pelot,ahdistus, sopeutumis (F40-44) 11/17 4.Mielialahäiriöt ( F31-32) 9/12(joista kaksisuuntainen 4/9) 5.Syömishäiriöt 2/2 Lapsi- ja nuorisovastaanotto 1.Psyykkisen kehityksen häiriöt (F80-88) 108/117 joista puheen kehityksen 41/42 oppimiseen liittyviä 80/83 Asperger 11/16 2. Käytös- ja tunnehäiriöt (F90-98) 71/77(joista änkytys 3/3) 3. pakko-oireet 2/2 3. Masennus 1/1