Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu 89 000 jäsentä, 555 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja keskusjärjestö. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 00530 Helsinki www.mll.fi Teksti Heidi Holappa, Satu Tallgren, Tatjana Pajamäki Kansikuva Colourbox Ulkoasu Hahmo Taitto Tarja Petrell Paino Kopio Niini Oy, 2016 Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin vastaa noin 35 000 puheluun, nettikirjeeseen ja chatkeskusteluun. Vanhempainpuhelin vastaa yli tuhanteen yhteydenottoon. Yläkouluissa toimii noin 12 000 MLL:n tukioppilasta. Internetissä nuoria tukevat verkkotukioppilaat eli verkk@rit. Lähes 1 100 MLL:n kouluttamaa lasten hoitajaa työskentelee noin 5 000 perheessä. Noin 500 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä tekee työtä perheiden ja nuorten parissa. MLL ylläpitää yli 550 perhekahvilaa, joissa kokoonnutaan noin 15 500 kertaa. MLL:ssa toimii noin 300 vertaisryhmää ja muuta aikuisten ryhmää. MLL:n kerhoissa käydään yli 511 000 kertaa. MLL järjestää koulujen alkaessa Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjat, joilla tavoitetaan yli 55 000 ekaluokkalaisen ja noin 50 000 seitsemäsluokkalaisen vanhemmat. MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta. www.mll.fi
Sisältö Oikeus olla oma itsensä s. 5 Yhteydenotot vuonna 2015 s. 6 Puhelut s. 6 Puhelujen aiheet s. 6 Nettikirjeet s. 8 Chat-keskustelut s. 8 Avun hakemiseen motivointi ja tukitahot s. 9 Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus s. 10 Huolena läheisten suhtautuminen s. 10 Aikuiset lasten ja nuorten tukena s. 11 Päivystystoiminta vuonna 2015 s. 13 Lasten ja nuorten palaute s. 14 Puhelut s. 14 Chat-keskustelut s. 14 Nettikirjeet s. 14 Liitteet Liite 1 Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet s. 15 Liite 2 Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut s. 15 Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 3
Lasten ja nuorten puhelin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on vuonna 1980 perustettu valtakunnallinen, maksuton, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111. Palvelun numero on yleiseurooppalainen lasten auttavien puhelinten numero, joka on yhteinen kaikissa Euroopan maissa. Päivystysajat ovat arkisin kello 14 20 ja viikonloppuisin kello 17 20. Juhlapyhinä päivystetään kello 14 17. Lasten ja nuorten nettikirjepalvelu perustettiin vuonna 2002. Sinne voi kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen milloin tahansa. Päivystäjä vastaa viestiin viimeistään kahden viikon kuluessa, käytännössä noin kolmessa päivässä. Kirjepalvelu on osa MLL:n nuorille suuntaamaa nettisivustoa, Nuortennettiä. Vuodesta 2010 alkaen nuorilla on ollut myös mahdollisuus kahdenkeskiseen chat-keskusteluun aikuisen kanssa. Chat on auki kolmena arki-iltana viikossa maanantaista keskiviikkoon. Kaikki yhteydenotot ovat nimettömiä ja luottamuksellisia. Lasten ja nuorten yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät. Päivystysvuoroa ohjaa aina MLL:n työntekijä, joka on vapaaehtoisten päivystäjien tukena. Lasten ja nuorten puhelimen toiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa (liite 1). Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa Lasten ja nuorten puhelimen toimintaa. Lisäksi vuonna 2015 toimintaa tukivat useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä 37 kuntaa tai kaupunkia ja yhdeksän koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen hyväksi (liite 2). Toimintaan on saatu myös projektiavustusta Euroopan komission Safer Internet -ohjelmasta. 4 Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015
Oikeus olla oma itsensä Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenotoista viidesosa käsitteli viime vuonna seksuaaliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Osassa yhteydenotoista lapsi tai nuori halusi keskustella seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvistä asioista. Kuka minä olen, mikä minusta tulee, kelpaanko muille, ovat elämän peruskysymyksiä, joihin vastaamiseen lapsi tarvitsee aikuisen turvaa, varmuutta siitä, että hän on rakas ja arvokas juuri sellaisena kuin on. Lasten ja nuorten puhelimen vapaaehtoiset päivystäjät on koulutettu ymmärtämään sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta, sitä, että on monta tapaa olla ja määrittää oma itsensä, ja jokaisella on siihen oikeus. Päivystäjät kuuntelevat lapsia ja nuoria kunnioittavasti ja tilaa antaen. Jokainen kysymys, jokainen huoli on omanlaisensa. Aikuinen auttaa lasta sanoittamaan kokemustaan ja siihen liittyvää hämmennystä. Tärkein viesti on, että lapsi on täydellinen juuri sellaisena kuin hän on. Yhteiskunta, joka hyväksyy ja arvostaa erilaisia olemisen tapoja, on kaikille hyvä yhteiskunta. Jokainen voi omilla puheillaan ja teoillaan rakentaa yhteisöä, jossa niin pienet kuin isotkin voivat kokea olevansa samanarvoisia. MLL kiittää lämpimästi Raha-automaattiyhdistystä sekä kaikkia niitä kuntia, kouluja, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joiden avustukset ja lahjoitukset ovat turvanneet Lasten ja nuorten puhelimen toiminnan. Sydämellinen kiitos kaikille vapaaehtoisille päivystäjillemme lasten ja nuorten hyväksi tekemästänne arvokkaasta työstä. Marie Rautava ohjelmajohtaja Mielestäni palvelunne on huikea. Jos joku painaa mieltä, voi soittaa /chatata/kirjoittaa kirjeen. Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 5
Yhteydenotot vuonna 2015 Vuonna 2015 Lasten ja nuorten puhelimessa vastattiin yhteensä 36 302 yhteydenottoon. Näistä puheluja oli 32 894, nettikirjeitä 1 986 ja chat-keskusteluja 1 422. Lisäksi Nuortennetissä julkaistiin 2 051 keskusteluviestiä, joita MLL:n työntekijät moderoivat. Sekä vastaanotettujen puheluiden, kirjoitettujen nettikirjeiden että chat-keskustelujen määrä nousi viime vuodesta. Puhelut Lasten ja nuorten puhelimeen tulleista soitoista 49 prosenttia oli keskustelupuheluita eli sellaisia, joissa päivystäjän ja soittajan välille syntyi vastavuoroinen keskusteluyhteys. Puheluista 20 prosenttia oli testauspuheluja, joissa lapsi tai ryhmä lapsia kokeili langan päässä olevaa aikuista eri keinoin. Hiljaisia puheluja oli 16 prosenttia ja kohderyhmään kuulumattomia (yli 21-vuotiaiden soitot) puheluja 15 prosenttia. Keskustelupuheluiden soittajista 55 prosenttia oli poikia ja 41 prosenttia tyttöjä. 4 prosenttia tilastoitiin sekaryhmiksi, joissa soittajina oli sekä poikia että tyttöjä. Lasten ja nuorten puhelin on tavoittanut entistä paremmin pojat, sillä jo toista vuotta peräkkäin pojat oli tyttöjä suurempi soittajaryhmä. Eniten soittivat 12 14-vuotiaat (43 prosenttia) ja 9 11-vuotiaat (36 prosenttia). 15 17-vuotiaiden puheluja oli 13 prosenttia ja 18 21-vuotiaiden 4 prosenttia. Useimmiten soitettiin yksin, mutta 22 prosenttia soitoista tehtiin kaverin tai porukan kesken. Erityisesti pojat soittivat porukassa. Puhelut kestivät muutamasta minuutista tuntiin. 64 prosenttia keskustelupuheluista kesti alle 5 minuuttia ja 34 prosenttia 5 30 minuuttia. Yli puolen tunnin puheluja oli kaksi prosenttia. Puheluiden aiheet Puheluiden aiheet merkitään yli sata aihetta kattavaan tilastointiohjelmaan. Yksi puhelu voi käsitellä useita aiheita. Päivystäjä tilastoi kustakin puhelusta yhdestä kolmeen keskeisintä aihetta. Puheluiden aiheet on luokiteltu 11 teemaluokkaan. Kustakin aiheesta merkitään, mikä oli aiheen käsittelyn tarkoitus. Halusiko soittaja lisää tietoa, purkaa mieltään, apua ongelmaan vai testata ja vitsailla aiheella. Monista vakavista aiheista on turvallisempaa jutella vitsaillen. Keskustelupuheluiden soittajat ikäryhmittäin 2015 Puhelutyypit 16 % 13 % 43 % 15 % 20 % 4 % 4 % 36 % 49 % Arjen yksinäisyys Puhelimessa puhutuista aiheista 47 prosenttia tilastoitiin yhteydenotoiksi, jotka kuvastavat lasten ja nuorten arjessa kokemaa yksinoloa tai yksinäisyyttä. Suurin osa (26 prosenttia) sisälsi jututtamista päivän kuulumisista. Tärkeää oli aikuinen kuuntelija, hetken rinnalla kulkija ja turvan tuoja. Puheluja soitettiin niin koulumatkoilta, yksin kotoa, välitunneilta kaverin kanssa kuin iltapäiväkerhoistakin. Arjessa koettua yksinäisyyttä kuvastivat myös puhelut, joissa soittaja halusi laulaa, kertoa tarinoita tai vitsejä, kysellä tekemistä tai leivontareseptejä. Yleisiä olivat myös palvelua koskevat kysymykset: kuka toisessa päässä vastaa ja onko soittaminen maksutonta. Tarttis leipoa mustikkapiirakka. Mitä siihen laitetaan? Onks tää oikeesti ilmaista? Mikä sun nimi on? Kuka siellä päivystää? Monta teitä on? Seksuaalisuus Seksuaalisuus ja seksiin liittyvät kysymykset olivat ylivoimaisesti yleisimpiä (22 prosenttia kaikista puhelimessa puhutuista aiheista) lasten ja nuorten itsensä esiin alle 9-vuotiaat, 664 9 11-vuotiaat, 5 766 12 14-vuotiaat, 6 834 15 17-vuotiaat, 2 116 18 21-vuotiaat, 689 yhteensä 16 069 Keskustelupuhelut, 16 121 Testauspuhelut, 6 454 Hiljaiset puhelut, 5 205 Kohderyhmään kuulumattomat, 5 114 yhteensä 32 894 6 Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015
nostamia kysymyksiä ja keskusteluaiheita puhelimessa. Aihe puhututti sekä tyttöjä että poikia 9-vuotiaista täysi-ikäisiin. Alakouluikäiset soittajat miettivät erilaisia seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä käsitteitä ja niiden merkityksiä. Yläkouluikäiset pohtivat paljon omaa seksuaalista kehitystä, suuntautumista, itsetyydytystä, seksin aloittamista, raskauden mahdollisuutta ja ehkäisyasioita. Itsenäistyvät nuoret pohtivat muun muassa sukupuoli-identiteettiä ja omia seksuaalisia kokemuksiaan. Kaikenikäisten soitoissa kuului myös porno: pienimmillä hämmennys ja ihmetys, isommilla pornoon liittyvät mielikuvat ja katseluun liittyvät kysymykset. Raskaudesta puhuttiin edellisvuotta enemmän, se oli 12 14-vuotiaiden tyttöjen yleinen aihe. Monella oli huoli siitä, että on itse raskaana ja mitä tekisi. Miten lapsia tehdään? Ai miten se pippeli kovettuu? Mikä siemensyöksy? Yöllä? Vertaissuhteet Kuusi prosenttia kaikenikäisistä soittajista puhui kaverisuhteista. Riidat, eroamiset, seurustelu, ystävien puute pohdituttivat lapsia ja nuoria eniten. Kaverien kanssa oli ristiriitoja, jotka hiersivät erityisesti tyttösoittajia. Yhdessä päivystäjän kanssa pohdittiin, miten ristiriitoja kannattaisi lähteä ratkomaan ja saada tulehtunut kaverisuhde taas kukoistamaan. Kaverittomuus, yksinäisyyden tunteet ja ulkopuolisuuden kokemukset kuuluivat myös kaikenikäisten soitoissa. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset olivat yleinen syy yhteydenottajien masennus- ja ahdistusoireiden taustalla. Meille tuli ero En pääse tästä ikinä yli. Tunnen jääneeni täysin ulkopuoliseksi kaveriporukastamme. Aiemmin olin yksi suosituimmista, nyt minua kartetaan. Koulu ja vapaa-aika Kouluun ja vapaa-aikaan liittyvät aiheet kattoivat viisi prosenttia kaikista aiheista. Eniten juteltiin läksyistä ja opiskelusta yleensä sekä harrastuksista ja lemmikeistä. Erityisesti 12 14 vuoden ikäiset halusivat puhua näistä aiheista. Pelaan aika paljon eri pelejä, eniten Minecraftia. Ei vaan jaksais käydä koulussa. Ulkonäkö ja kehitys Kaikista aiheista viisi prosenttia käsitteli ulkonäköä ja kehitystä. Yleisin puheenaihe oli murrosikään liittyvät muutokset. Oman vartalon kehitystahdista oltiin myös huolissaan. Tytöt halusivat puhua rintojen kasvusta ja kuukautisten alkamisesta, pojat lihasten kehityksestä ja äänenmurroksesta. Moni koki epävarmuutta siitä, onko hän oikean kokoinen, näköinen ja mallinen. Kaikilla kavereilla on jo kasvaneet rinnat, mut mulla ei yhtään. Jos painaa xx kiloa ja on xxx pitkä, niin onko ihan ok? Psyykkinen terveys Psyykkisen terveyden aiheita olivat muun muassa masentunut mieliala, ahdistuneisuus, itsemurha-ajatukset, viiltely sekä syömiseen liittyvät pulmat. Nämä aiheet kattoivat neljä prosenttia kaikista aiheista. Yleistä oli, että nuoren elämää varjostivat useat psyykkisen terveyden pulmat. Eniten näistä aiheista puhuivat 15 17-vuotiaat, mutta myös 12 14-vuotiaiden elämää kuormittivat isot mielenterveyden pulmat. Edellisvuoteen verrattuna itsemurha-ajatuksiin sekä viiltelyyn liittyvät puhelut olivat hieman vähentyneet. Myös syömiseen liittyvistä pulmista puhuttiin puhelimitse vähemmän. Puheluteemat 2 % 1 % On paha olla, haluan vain kuolla pois. 4 % 5 % 6 % 3 % 3 % 4 % 22 % 47 % Arjen yksinäisyys, 9 658 Seksuaalisuus, 4 534 Vertaissuhteet, 1 227 Koulu ja vapaa-aika, 1 112 Ulkonäkö, 924 Psyykkinen terveys, 718 Kiusaaminen, 621 Fyysinen terveys, 630 Koti ja perhe, 444 Kaltoinkohtelu, 345 Sekalaiset, 194 yhteensä 22 645 Kiusaaminen Tilastoiduista aiheista kolme prosenttia koski kiusaamista. Kiusaamisesta puhuivat kaikenikäiset soittajat, eniten 12 14-vuotiaat. Kiusaamista tapahtui koulussa, mediassa, vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Kiusaaminen aiheutti monilla erilaisia psykosomaattisia ja psyykkisiä oireita. Osa lapsista kertoi siitä nyt ensimmäistä kertaa kellekään. Osa oli kertonut kiusaamisesta esimerkiksi vanhemmille tai koulun aikuisille. Kertomisesta huolimatta kiusaaminen jatkui. Mua on kiusattu jo kauan. Oon kertonut tästä äidille, mutta kiusaaminen vaan jatkuu. En jaksa enää! Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 7
Fyysinen terveys Fyysisen terveyden aiheet kattoivat kolme prosenttia kaikista aiheista. Tähän luokkaan kuuluivat muun muassa säryt, flunssat, vammat, tapaturmat sekä päihteet. Päihteidenkäytöstä keskusteltiin tänä vuonna vähemmän kuin aiemmin. Onko nää oireet merkki jostain vakavammasta, pitääkö olla huolissaan? Koti ja perhe Koti ja perhe -luokan aiheita olivat muun muassa ristiriidat vanhempien kanssa, kodin pelisäännöt, sisarussuhteet ja niihin liittyvät ristiriidat. Näistä puhuttiin kahdessa prosentissa kaikista puhelimessa puhutuista aiheista. Moni soittajista halusi mielipiteen esimerkiksi omien vanhempiensa toiminnasta tai sisaruksensa käytöksestä. Myös perheiden eroamiseen tai yhdistymiseen liittyvät uudet aikuiset herättivät lapsissa ristiriitaisia tunteita ja halua keskustella ja peilata kokemuksia. Äitini ei välitä mun asioista. Jos mä kerron mun ongelmista, niin se vaan sanoo että älä höpötä, sullahan on kaikki ihan hyvin. Mut kun ei oo, koska mua ahdistaa koko ajan. Kaltoinkohtelu Aiheista kaksi prosenttia käsitteli lapsen tai nuoren kokemaa fyysistä tai henkistä pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä tai lapsen laiminlyöntiä. Kaltoinkohtelija oli usein lapsen tuttu, joko oma vanhempi tai muu sukulainen. Puhelimessa puhuttiin myös alaikäisten kanssa, jotka olivat netin kautta tutustuneet aikuisiin ja joutuneet heidän hyväksikäyttämikseen. Asun äitini kanssa kahdestaan. Kun me riidellään, se lyö mua ja haukkuu huoraksi. Mä kestän sen takia, että äidin olo helpottuu siitä hetkeksi. Nettikirjeet Vuonna 2015 vastattiin 1 986 nettikirjeeseen. 84 prosenttia kirjoittajista oli tyttöjä, 13 prosenttia poikia ja kaksi prosenttia ilmoitti sukupuolekseen jokin muu. Eniten kirjeitä kirjoittivat 15 17-vuotiaat (46 prosenttia) ja toiseksi eniten 12 14-vuotiaat (37 prosenttia). Selvästi yleisin aihe oli masentunut mieliala tai ahdistuneisuus. Myös muut psyykkisen terveyden pulmat, kuten viiltely, syömiseen liittyvät ongelmat sekä itsemurha-ajatukset, olivat yleisiä aiheita. Monesti samassa kirjeessä esiintyi useampi näistä aiheista. Kirjeissä kirjoitettiin paljon myös vertaissuhdeasioista. Ristiriidat kaverisuhteissa sekä kiusaaminen, kuten myös seurustelupulmat ja ihastumiset, kuuluivat kirjeissä. Yleinen aihe oli myös ristiriidat vanhempien kanssa kotona. Nettikirjeet olivat pituudeltaan muutamasta lauseesta useamman sivun mittaisiin kirjeisiin. Päivystäjältä kesti vastata yhteen kirjeeseen keskimäärin 30 60 minuuttia. Chat-keskustelut Vuonna 2015 käytiin yhteensä 1 422 chat-keskustelua, joista 1 250:ssä syntyi keskusteluyhteys lapsen tai nuoren kanssa. Loput 172 keskustelua olivat palvelua testaavia tai hiljaisia keskusteluja. Palvelua testaavassa keskustelussa yhteydenottaja kirjoitti tervehdyksen ja poistui keskustelusta. Hiljaisissa keskusteluissa yhteydenottaja ei kirjoittanut mitään. Yhteydenottojen määrä kasvoi reilusti edellisvuodesta. Usein chattiin pyrki huomattavasti useampi keskustelija kuin sinne pääsi. Chat-keskustelijoista oli tyttöjä 68 prosenttia, poikia 31 prosenttia ja prosentti ilmoitti olevansa jokin muu. Poikien määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Chatissa keskusteltiin eniten 12 14-vuotiaiden (31 prosenttia) ja 15 17-vuotiaiden kanssa (42 prosenttia). Alle 11-vuotiaita chattaajia oli kolme prosenttia ja täysi-ikäisiä 24 prosenttia. Nettikirjeiden aiheiden tapaan chatissa keskusteltiin vakavista aiheista. Yleisin aihe oli masentunut mieliala tai ahdistuneisuus. Myös itsemurha- tai kuolemanajatukset tulivat esille useassa keskustelussa. Seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö oli myös yksi vakavimmista ja yleisimmistä chatin aiheista. Viiltelystä keskusteltiin vähemmän kuin edellisvuonna. Kaverisuhteet, ihastuminen sekä seurustelu olivat toinen merkittävä keskustelunaihe. Myös keskusteluvaikeuksista vanhempien kanssa halusi moni jutella. Chat oli hyvä kanava ottaa esille myös Chat-keskustelujen määrä kasvoi reilusti edellisvuodesta. seksuaalisuuteen liittyviä asioita, kuten oma seksuaalinen suuntautuminen. Chatissa myös jutusteltiin paljon. Näissä keskusteluissa yhteydenottaja ja päivystäjä vaihtoivat ajatuksia erilaisista asioista kevyehkösti, keskustelut eivät syventyneet yksittäisiin aiheisiin vaan kumpuilivat aiheesta toiseen. Keskustelutapa on chatille tyypillinen monelle nuorelle on annettava paljon aikaa ja joskus yhteyttä on otettava useaan kertaan ennen kuin vakavimmista tai eniten mietityttävistä aiheista päästään keskustelemaan. Keskustelun pitäminen kiireettömänä ja pakottomana on tärkeää nuoren luottamuksen voittamiseksi. Chatkeskustelut kestävätkin toisinaan useita tunteja. FINNISH SAFER INTERNET CENTRE -PROJEKTI MLL on mukana EU:n rahoittamassa Finnish Safer Internet Centre -projektissa. Se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia suhteessa digitaaliseen mediaan. MLL toteuttaa hankkeen Helpline-toimintoa tarjoamalla tukea ja apua mediaan liittyvissä kysymyksissä Lasten ja nuorten puhelimessa. Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjille tarjotaan säännöllisesti koulutusta lasten ja nuorten mediankäyttöön kuuluvista ilmiöistä. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Pelastakaa Lapset ry. Vuonna 2015 Lasten ja nuorten puhelimessa otettiin vastaan 1 189 mediaan liittyvää yhteydenottoa. Yleisimpiä aiheita olivat television ja elokuvien sisällöt, porno, pelit sekä sosiaaliset suhteet netissä. Myös netissä tai kännykän välityksellä tapahtuva kiusaaminen, netti- tai peliriippuvuus, seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö netissä sekä mediapelot puhuttivat lapsia ja nuoria. 8 Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015
Avun hakemiseen motivointi ja tukitahot Palvelun tavoitteena on kohdata lapsi kiireettömästi ja henkilökohtaisesti hänen asiassaan. Kokemus kuulluksi tulemisesta ja lämpimästä kohtaamisesta ovat palvelun ydin. Vapaaehtoinen aikuinen päivystäjä ottaa vastaan myös lapsen tai nuoren vaikeita tunteita ja auttaa niiden sietämisessä ja jakamisessa. Päivystäjä voi myös antaa yhteydenottajalle tietoa sekä vahvistaa lapsen itsetuntoa kannustamalla ja rohkaisemalla. Tarvittaessa palvelussa voidaan myös kertoa ammattiavusta ja motivoida avun hakemiseen. Silloin päivystäjä ja lapsi pohtivat yhdessä sopivaa auttavaa tahoa ja miettivät avunhakemisen tapoja. Auttava taho pyritään löytämään ensisijaisesti lapsen perhe- tai lähipiiristä. Lasten ja nuorten puhelimen keskustelupuheluiden soittajista noin yhdeksän prosenttia ohjattiin hakemaan apua ammattilaiselta. Nettikirjeissä ja chatissa tehtiin jatko-ohjausta enemmän kuin puheluissa. Nettiin kirjoittaneista lapsista noin 57 prosenttia ja chat-keskustelijoista noin 31 prosenttia ohjattiin ammatillisten tukitahojen piiriin. Nettipalveluista nuoria ohjattiin yleisimmin koulun oppilashuollon palveluihin, kuten terveydenhoitajan, koulukuraattorin ja psykologin luokse. Vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina MLL:n työntekijä. Päivystäjä voi tarvittaessa siirtää haastavaksi kokemansa puhelun työntekijälle tai pyytää häneltä apua puhelun aikana. Nämä liittyvät usein juuri tilanteisiin, joissa pohditaan jatko-ohjauksen tarvetta. Nettikirjeiden yleisimmät aiheet 2015 Masentunut mieliala tai ahdistuneisuus 431 12 % Kaverisuhteet Itsemurha- tai kuolemanajatukset Viiltely Seurustelu ja tapailu Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa Ihastuminen Syömiseen liittyvä asia tai ongelma 203 6 % 166 5 % 149 4 % 142 4 % 141 4 % 105 3 % 104 3 % Lasta/nuorta kiusataan tai syrjitään 100 3 % Pelot 82 2 % 0 2 4 6 8 10 12 Huom. Yksi kirje voi sisältää useamman aiheen. Chat-keskustelujen yleisimmät aiheet 2015 Masentunut mieliala tai ahdistuneisuus Kaverisuhteet Jututtaminen Itsemurha- tai kuolemanajatukset Seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö Ihastuminen 97 97 89 82 81 4 % 4 % 4 % 4 % 4 % 207 9 % Keskusteluvaikeudet vanhempien/huoltajien kanssa Seurustelu ja tapailu Viiltely Seksiin tai seksuaalisuuteen liittyvä kysymys tai asia 75 69 69 68 3 % 3 % 3 % 3 % 0 2 4 6 8 10 Huom. Yksi keskustelu voi sisältää useamman aiheen. Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 9
Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus Laitoin mun sukupuoleks joku muu, kun en oo yhtään varma siitä, mitä sukupuolta mun olis hyvä olla aikuisena. Jos poika lakkaa kynsiä niin onkse homo? Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat yleisin lasten itsensä esiin nostama aihe Lasten ja nuorten puhelimessa. Vuonna 2015 ne kattoivat 22 prosenttia kaikista yhteydenottoaiheista. Myös seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvät aiheet kuuluivat palveluissa ja niitä tilastoitiin yhteensä 371. Teemat tulivat esiin myös yhteydenotoissa, joiden varsinaiset keskustelusisällöt käsittelivät muita aiheita, mutta yhteydenottaja oli esimerkiksi kertonut, että hänen kumppaninsa oli samaa sukupuolta. Ennen keskustelun aloittamista chatissa tai kirjeen kirjoittamista nettipalvelussa lapsi tai nuori merkitsee taustatietoihin ikänsä ja sukupuolensa. Vuonna 2013 palvelussa otettiin käyttöön poika- tai tyttökategorian ohella sukupuolikategoria jokin muu. Kategoria tarjoaa lapselle tai nuorelle laajemman mahdollisuuden kuvata omaa sukupuolen kokemustaan. Joissakin yhteydenotoissa kategorian merkitseminen taustatietoihin ennen varsinaisen keskustelun alkua toimii myös keinona keskustelun avaamiselle. Vuonna 2014 yhteydenottajista 21 määritteli sukupuolensa jokin muu -kategoriaan. Vuonna 2015 yhteensä 96 yhteydenottajaa käytti tätä määritettä. Seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä puhuttiin enemmän kuin aiempina vuosina. suuntautuminen ja/tai sukupuoli-identiteetin moninaisuus tuli esille. Aineistoa kerättiin puhelin- ja chat-keskusteluista sekä nettikirjeistä. Nuorimmat yhteydenottajat sivusivat seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä aiheita muun muassa erilaisissa tietokysymyksissä ja vitsaillen. Erityisesti puhelimessa aihetta lähestyttiin paljon huumorin ja leikin kautta. Keskusteluteemana oli monesti se, olisiko noloa olla homo tai esimerkiksi transsukupuolinen. Lapset kaipasivat myös konkreettista tietoa siitä, miten kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voi harrastaa seksiä tai miten ihmisen sukupuolta voidaan korjata. Nettipalveluiden yhteydenotoissa seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus kuului useasti osana pidempiä yhteydenottoja. Erityisesti vähän vanhemmat yhteydenottajat keskustelivat aiheesta. Yhteydenottajat olivat monesti hakeneet tietoa netistä ja pohtineet asiaa pitkään ennen yhteydenottoa. Palvelun anonyymiys rohkaisi monia yhteydenottoon. Eniten kaivattiin aikuista, jonka kanssa jakaa ja peilata omia kokemuksia. Moni oli tunnistanut jo vuosia oman kokemuksensa seksuaalisuudestaan tai sukupuolestaan, mutta piilotteli asiaa läheisiltään ja väisteli heidän kysymyksiään, joihin sisältyi oletuksia seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta. Osa kertoi välttelevänsä ahdistaviksi koettuja tilanteita, esimerkiksi liikuntatunteja, joissa joutuisi käyttämään itselleen vääräksi koetun sukupuolen pukeutumistiloja. Osa taas oli epävarma kokemuksestaan ja kaipasi ihmistä, jonka kanssa pohtia asioita yhdessä. Osa nuorista kokikin läheisille puhumisen vaikeana oman itsen määrittelyn keskeneräisyyden vuoksi. Yhteydenottajat ajattelivat, että läheisille puhuessa olisi tärkeä osata määrittää omaa itseään sekä kokemustaan varmemmin. Huolena oli, että oman epävarmuuden takia läheiset saattaisivat vähätellä tai pitää nuoren kokemusta ohimenevänä. Nuoret hakivat tukea ja konkreettisia vinkkejä myös siihen, miten voisi kertoa ajatuksistaan läheisille. Omaa kokemusta oli monesti vaikea pukea sanoiksi. Moni pohti, kenelle kertoisi ensimmäisenä ja tekisikö sen kasvotusten, kirjoittamalla kirjeen vai tekstiviestillä. Läheisten suhtautuminen jännitti. Osa oli huolissaan siitä, että läheiset eivät enää arvostaisi tai rakastaisi heitä samalla tavalla. Omien ajatusten salaaminen koettiin kuormittavana. Läheisten reaktiot, kuten vanhempien pettymys, suoranainen hylkääminen tai vertaisten joukossa Huolena läheisten suhtautuminen Mä haluaisin kertoa mun vanhemmille et oon oikeesti poika, mut musta tuntuu, että ne ei olisi iloisia eikä enää ylpeitä musta. Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenotoista kerättiin syksyllä 2015 tilastotietojen ohella laadullista tietoa niistä yhteydentoista, joissa seksuaalinen Olis paljon helpompaa olla hetero. Ei tarvitsis pelätä, miten ihmiset suhtautuu ja vois perustaa normaalin perheen. 10 Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015
Mä oon niin väsynyt, kun sukulaiset aina kysyy, että jokos sulla on tyttöystävä. Haluisin sanoo, että ei oo, ei tuu. Mut joskus mulla vielä on ihana mies jota rakastan. Mut sit vastaan vaan, et ei vielä. kiusatuksi tuleminen, pelottivat. Näiden huolien kanssa kipuilevat nuoret halusivat olla täysin varmoja omasta kokemuksestaan ennen kuin kertoisivat asiastaan ja olivat siksi jääneet yksin pohdintojensa kanssa tai etsimään tietoa nettisivustoilta tai netin vertaistukifoorumeilta. Kynnystä kertoa omasta kokemuksesta nostivat muun muassa läheisten yleiset negatiiviset kommentit seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolen moninaisuudesta sekä normatiiviset kysymykset esimerkiksi vastakkaista sukupuolta olevan kumppanin löytämisestä. Osa nuorista pohti, voisiko jollain tavalla itse vaikuttaa omaan sukupuolen kokemukseen tai seksuaaliseen suuntautumiseensa. Osa yhteydenottajista kertoi olevansa valmis muokkaamaan omaa kokemustaan, jos sillä voisi säästyä ihmissuhteiden katkeamiselta, mielipahan tuottamiselta vanhemmilleen tai saada mahdollisuuden täysipainoiseen elämään yhteiskunnassamme. Yhteydenottajia huoletti oma tulevaisuus: onko mahdollista rakentaa hyvää elämää vähemmistöön kuuluvana. Sukupuoltaan pohtivat nuoret kärsivät usein eriasteisesta mielenpahoinvoinnista. Tämä näkyi erityisesti yhteydenotoissa, joissa nuori oli valinnut sukupuolekseen jokin muun. Kokemus liittyi monesti sekä koetun sukupuoliristiriidan aiheuttamaan kuormitukseen että läheisissä ihmissuhteissa koettuun kohtaamattomuuteen. Moni koki, ettei ollut omasta kokemuksestaan kertoessaan saanut läheisiltä ihmisiltä tukea. Lapset ja nuoret kuvasivat, että omaa kokemusta oli vähätelty tai sitä oli pidetty ohimenevänä vaiheena. Läheiset eivät olleet suostuneet hyväksymään lapsen tai nuoren kerto-maa, eivätkä esimerkiksi suostuneet käyttämään hänen toivomaansa kutsumanimeä, joka vastasi paremmin nuoren kokemusta omasta sukupuoli-identiteetistään. Torjutuksi tuleminen läheisissä ihmissuhteissa oli monelle yhteydenottajalle kipeä kokemus, ja moni lapsi tai nuori oli kokenut vanhempien painostavan heteroseksuaalisuuteen tai syntymässä määriteltyyn sukupuoleen. Osalla yhteydenottajista oli kuitenkin lähiverkosto, joka hyväksyi lapsen tai nuoren seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen kokemuksen varauksettomasti. Yhteydenotoissa kuului myös, miten monelle nuorelle sukupuolen moninaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen olivat mutkaton osa maailman monimuotoisuutta tai omaa kokemusmaailmaa. Näissä yhteydenotoissa aihe saattoi vilahtaa sivulauseessa. Tänään kerroin kaverille, että oon ihastunut siihen. Jännitti tosi paljon, kun sekin on tyttö. Mut hän otti asian hyvin, vaikka sanoikin, että on itse hetero. Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 11
Aikuiset lasten ja nuorten tukena Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenottojen perusteella monet seksuaalisesta suuntautumisestaan ja sukupuolen kokemuksestaan kertovat nuoret saavat lähipiiriltään hyväksyntää ja tukea. Samanaikaisesti moni kuitenkin joutuu piilottelemaan kokemustaan läheisten rakkauden menettämisen pelossa. Kaikista lapsista ja nuorista ei kasva heteroita ja tyttöjä tai poikia. Jokaisella lapsella on oikeus omaan kokemukseen seksuaalisuudestaan sekä sukupuolestaan eikä kenenkään tule joutua piilottelemaan näitä puolia itsestään henkisen väkivallan tai itselle tärkeiden ihmissuhteiden menettämisen pelosta. Aikuisen on ensiarvoisen tärkeää uskaltaa vastaanottaa monenlaisia tunteita, avata keskustelua kaikista nuorta mietityttävistä asioista ja samalla pyrkiä antamaan tulevaisuudesta valoisa ja odottamisen arvoinen kuva. www.mll.fi/vanhempainnetti Tukivinkit Nuori tulee ulos kaapista Osoita, että hyväksyt Lapsella on oikeus tulla hyväksytyksi ilman ehtoja ja sellaisena kuin hän on. Identiteetin kunnioittaminen ei ole mielipide- vaan ihmisoikeuskysymys, joka perustuu lapsen oikeuksien yleissopimukseen: lapsen oikeuteen omaan mielipiteeseen, ajatusten ilmaisuun, tiedon saantiin sekä syrjimättömyyteen. Lapsen henkilökohtaiseen kokemukseen kohdistuva painostus on henkistä väkivaltaa. Ole tukena arjen tilanteissa Lapsen tunnetta hyväksytyksi tulemisesta helpottaa aikuinen, joka on lapsen rinnalla ja tukena silloin, kun hän sitä tarvitsee. Arjessa on tilanteita, joissa sukupuolella on merkitystä, kuten pukuhuonevalinnoissa koulussa. Seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiään pohtivan nuoren on helpompi selvitä kuormittavista tilanteista, jos hän tietää, että tarvittaessa aikuinen on tukena. Arjessa tukemista voi olla esimerkiksi toisten epäasialliseen kielenkäyttöön, kuten homotteluun, puuttuminen. Anna tilaa identiteetin pohdinnoille On tärkeää, että lapsen ja nuoren ympärillä on aikuisia, joiden kanssa voi pohtia ihastumista, rakastumista, omaa sukupuolen kokemusta ja ilmaisua hyväksyvässä ilmapiirissä ja ilman painetta tietää heti valmiita vastauksia. Mihin ratkaisuihin nuori myöhemmin elämässään päätyykin, oman seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen pohtiminen on juuri tässä hetkessä hänelle tärkeää. Älä aikuisena vähättele tai sivuuta keskusteluaiheita ja anna tilaa myös keskeneräisille ja ei-valmiille pohdinnoille. Huomioi arkinen kielenkäyttö Aikuiset voivat arjen teoillaan, esimerkiksi omilla sanavalinnoillaan, vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Vältä keskusteluissa ja kysymyksissä sukupuolittuneita ja heteronormatiivisia ilmauksia. Esimerkiksi kysymyksen, onko sinulla tyttö tai poikaystävää, sijasta voi kysyä, seurusteletko tai onko sinulla seurustelukumppania. On myös tärkeää, että lapsille ja nuorille tarjotuissa palveluissa annetaan mahdollisuus määrittää oma sukupuolensa joksikin muuksi kuin tytöksi tai pojaksi. Käytäntö tarjoaa yhden kanavan tulla nähdyksi ja myös kommunikoida omasta kokemuksestaan. Tee näkymättömästä näkyvää Välitä lähellä oleville lapsille ja nuorille monipuolista tietoa seksuaalisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta. Seksuaalikasvatusta antavien aikuisten olisi osattava antaa tietoa ja avata keskustelua seksuaalisesta kanssakäymisestä myös ei-heteronäkökulmasta. Sukupuolen moninaisuudesta kertominen on tarpeen, sillä osa ihmisistä ei koe olevansa sukupuolta, joka heille on syntymässään määritelty. Kerro, että osa heistä käy elämässään läpi sukupuoleen liittyviä korjaushoitoja, osa taas kokee riittäväksi sen, että oma sukupuolen kokemus tulee kohdatuksi ja että ihminen voi ilmentää sukupuoltaan itselle luontevalla tavalla. Anna nuorelle mahdollisuus kysellä asiasta ja päivitä tarvittaessa myös omaa tietämystäsi aiheesta. Vahvista valoisaa tulevaisuutta Tulevaisuuden värittäminen positiivisilla odotuksilla on merkittävää lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille. Lapsille ja nuorille on välitettävä tietoa siitä, miten voi elää ja olla onnellinen yhteiskunnassa myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvana. Aikuinen voi kertoa ja muistuttaa, että vähemmistöön kuuluva saattaa kohdata elämänsä aikana sellaisia haasteita, joita valtaväestöön kuuluva ei välttämättä kohtaa. Silloin läheisiltä ihmisiltä saatu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Aikuinen voi myös avata historiaa ja kertoa, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuulumiseen on menneinä vuosikymmeninä liittynyt paljon häpeän tunteita, joita moni ihminen niin läheinen kuin vähemmistöön kuuluva kantaa edelleen sisällään. Häpeän tunteista ei pidä kokea syyllisyyttä, mutta on hyvä olla tietoinen tunteiden alkuperästä, jotta niitä on mahdollista käsitellä. Jos nuorta pohdituttaa muun muassa perheen perustaminen tulevaisuudessa, on hyvä kertoa, että nykyisin on paljon perheitä, joissa vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Sateenkaariperheisiin kuuluu yhden ja kahden vanhemman perheitä, mutta myös niin sanottuja apila- eli kolmen tai neljän vanhemman perheitä. 12 Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015
Päivystystoiminta vuonna 2015 Lasten ja nuorten puhelin toimii ryhmäpäivystysmallin mukaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Vuonna 2015 päivystyspisteissä toimi yhteensä 282 vapaaehtoista päivystäjää. Vuoden aikana toteutettiin kuusi 30 40 tunnin mittaista Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjän peruskurssia, joissa koulutettiin yhteensä 71 uutta päivystäjää. Helsingissä ja Jyväskylässä kokeiltiin uudistunutta peruskoulutusmallia, jossa chat-koulutus on osa peruskoulutusta. Päivystäjä voi valita kaksi kanavaa, joihin hän kouluttautuu peruskurssilla. Myöhemmin on mahdollista lisäkouluttautua vielä kolmannen kanavan päivystäjäksi. Helsingissä kokeiltiin syksyllä myös mentorointimallia, joka tarjosi kokeneille päivystäjille mahdollisuuden antaa lisätukea peruskurssilta valmistuneille tuoreille päivystäjille. Lisäksi päivystyspaikkakunnilla järjestettiin kolme erillistä chat-koulutusta jo pitkään toimineille päivystäjille. Peruskoulutusten lisäksi päivystäjille järjestettiin yhteensä 20 täyden nys koulutusta, päivystäjien ohjaus iltaa sekä virkistystilaisuutta. Täydennyskoulutuksissa syvennyttiin muun muassa kiusaamisen jälkihoitomalliin, seksuaali suudesta ja seksistä puhumiseen eri-ikäisten lasten kanssa sekä lastensuojeluprosessien kulkuun. Lisäksi päivystysohjaajat pitivät yhteensä 24 tuumausvarttia eli henkilökohtaista kehityskeskustelua päivystäjien kanssa. Tavanomaisten päivystysaikojen lisäksi elokuussa toteutettiin aamupäivystys, jolla haluttiin tarjota soittomahdollisuus aamun yksinäisinä tunteina kotona oleville lapsille ja nuorille. Lapsen oikeuksien päivänä pidettiin tuttuun tapaan maratonpäivystys kello 12 21. Joulupyhien aikaan lapsille ja nuorille tarjottiin mahdollisuus keskustella päivystäjän kanssa puhelimen ohella myös chatissa. Lasten ja nuorten puhelin on jäsenenä maailmanlaajuisessa lasten auttavien puhelin- ja nettipalveluiden Child Helpline International (CHI) -verkostossa, johon kuuluu 183 lasten auttavaa puhelinta ympäri maailmaa. Verkosto tukee paikallistasolla lasten auttavien puhelin- ja nettipalveluiden perustamista ja ylläpitoa. Se myös kerää tilastoja, joita hyödynnetään lastensuojeluprosessien epäkohtien esiin nostamisessa ja lasten oikeuksien puolesta puhumisessa. Lasten ja nuorten puhelin raportoi vuosittain yhteydenottotilastot verkostolle. MLL teki yhteistyötä myös muiden puhelin- ja verkkoauttamistyötä tekevien järjestöjen kanssa Puhelin- ja nettipalvelujen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lisäksi MLL toimi Nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa (Nusuvefo). Palvelusta kerätyn tilastollisen ja laadullisen tiedon pohjalta toteutettiin useita koulutuksia lapsen ja nuoren kohtaamisesta sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle. Parhaiten tunnen onnistuneeni, kun epätoivoon tulee toivoa. Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 13
Lasten ja nuorten palaute Yhteyttä ottavat lapset ja nuoret antoivat monenlaista palautetta palvelusta. Valtaosa palautteesta saatiin suoraan puhelin- ja chat-keskusteluista. Päivystäjät tilastoivat palautteet. Lisäksi palautetta annettiin Nuortennetti-sivustolla. Nettikirjepalvelussa sekä chat-sivulla oli myös erilliset palautelaatikot, joiden kautta pystyi antamaan kanavakohtaista palautetta. Puhelut Päivystäjien kirjaamia palautteita oli 368. Hei kiitti! Sä oot timangi! Kiitos hirveästi. Sain tästä paljon lämpöä, iloa ja apua. Onpa hyvä, että olen kertonut kavereille tästä palvelusta. Nyt soitin ekaa kertaa ite. Missään muualla en ennen ole osannut puhua itsetyydytyksestä tai siitä, mikä on normaalia. Chat-keskustelut Päivystäjien chat-keskusteluista kirjaamia palautteita oli yhteensä 43. Eräs lapsi oli jutellut chatissa kahdesti aiemmin ja aikoi palata taas. Hän kirjoitti, että on kivaa, kun lapset saavat täällä kaiken huomion, koska aikuiset ovat aina niin kiireisiä. Kiitos, kun kuuntelit. Chat-sivun palautelaatikon kautta saatiin 97 palautetta. Valtaosa palautteesta koski sitä, että lapsi ei ollut päässyt chattiin, koska se oli niin ruuhkainen. Osa kiitti keskustelusta ja koki hyötyneensä siitä. Myös muutamia teknisiä ongelmia kuvailtiin. Todella kannustavaa! Ihanien ihmisten kanssa puhumista. Päivystäjä on melko usein varattu, se on harmi. Nettikirjeet Päivystäjät kirjasivat yhteensä 15 palautetta, joita lapset ja nuoret olivat antaneet heille kirjoittamissaan nettikirjeissä. Kirjoittaja kertoi suunnitelleensa itsemurhaa, mutta soittaneensa lasten ja nuorten puhelimeen. Se oli pelastanut hänet. Kirjoittaja kertoi saaneensa aikaisemmin apua palvelusta, minkä vuoksi päätti kirjoittaa vuosien jälkeen uudestaan. Nettikirjepalvelun palautelaatikon kautta saatiin 64 palautetta. Moni kiitti vastauskirjeestä ja kehui palvelun olemassaoloa. Parasta vastauskirjeissä oli, että se sai olon tuntumaan paremmalta ja tuntui juuri itselle kirjoitetulta. Luettuaan vastauskirjeen valtaosa vastaajista aikoi hakea apua ja kertoa asioista jollekin läheiselle. Negatiivista palautetta saatiin siitä, että nuori ei jostain syystä saanut kirjoitettua kirjepalveluun tai luettua vastauskirjettä, vastauksen saapuminen kesti liian kauan tai omia tunteita tai asioita vähäteltiin. Muutama toivoi myös, että kirjeenvaihtoa olisi pystynyt jatkamaan saman päivystäjän kanssa. Ihan todella paljon kiitoksia, teette aivan uskomatonta työtä ja haluan itsekin samanlaiseksi päivystäjäksi, sitten kun ikä riittää! Teettekö te oikeesti tätä vapaehtoistyönä? Hienoa, että jaksatte. KOHTAAMISEN TAVOITTEET LASTEN JA NUORTEN PUHELIMESSA JA NETISSÄ Kuunteleminen Aikuinen pysähtyy kuuntelemaan ja antaa lapselle aikaansa sen verran kuin tämä tarvitsee. Vaikeiden tunteiden sietäminen Aikuinen jakaa lapsen kanssa tämän vaikeat tunteet (esimerkiksi suru, huoli, ärtymys). Henkilökohtaisesti kohdattu Aikuinen välittää lapselle kokemuksen siitä, että on kiinnostunut juuri hänestä ja hänen asiastaan. Itsetunnon tukeminen Aikuinen kannustaa ja rohkaisee lasta ja kertoo, että lapsi on hyvä juuri sellaisena kuin hän on. Tiedon välittäminen Aikuinen tukee tiedoillaan lasta arkisissa asioissa. Kiitos, kun ette yrittäny kertoa mulle, mitä mun pitäis tuntea. Se oli oikeesti ihan älyttömän mukavaa. Ammattiavusta kertominen ja avunhakemiseen motivoiminen Aikuinen tekee eri alojen ammattilaisten työn läpinäkyväksi ja miettii yhdessä lapsen kanssa eri tapoja, miten vaikeasta asiasta voi puhua. Toivon välittäminen Aikuinen luo uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin selvitä vaikeistakin tilanteista. 14 Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015
Liite 1 Liite 2 Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut kuuluvat Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). PuhEetiin kuuluvien yhteisöjen sopimissa periaatteissa on määritelty yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Periaatteet on tiivistetty seuraaviin kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joka voi olla yhdistys, säätiö tai uskonnollinen yhdyskunta. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Vuonna 2015 Lasten ja nuorten puhelinta tukivat Raha-automaattiyhdistys, useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä seuraavat 37 kuntaa ja kaupunkia sekä yhdeksän koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen hyväksi. Akaan kaupunki Espoon kaupunki Iisalmen kaupunki Juvan kunta Jyväskylän kaupunki Kauhajoen kaupunki Keminmaan kunta Kiteen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokkolan kaupunki Mustasaaren kunta Kotkan kaupunki Kouvolan kaupunki Luodon kunta / Larsmo kommun Laukaan kunta Lempäälän kunta Leppävirran kunta Miehikkälän kunta Muhoksen kunta Mänttä-Vilppula kaupunki Nurmeksen kaupunki Pudasjärven kaupunki Pöytyän kunta Raaseporin kaupunki / Raseborgs stad Salon kaupunki Sievin kunta Siikaisten kunta Sipoon kunta Sjundeå kommun Sodankylän kunta Tampereen kaupunki Turun kaupunki Valkeakosken kaupunki Vantaan kaupunki Varkauden kaupunki Viitasaaren kaupunki Ylöjärven kaupunki Koulut: Alajärven yläkoulu Jokelän yläkoulu Karis-Billnäs gymnasium Kotimäen koulu Oriveden koulu Osikonmäen koulu Pohjoispuiston koulu, Hyvinkää Taavetin koulu Turengin Yhteiskoulu Kaikki vuosien varrella tulleet uudistukset ovat parantaneet palvelua entisestään. Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 15
Lasten ja nuorten puhelin p. 116 111 arkisin klo 14 20, viikonloppuisin klo 17 20, juhlapyhinä klo 14 17 puhelu on maksuton Nettikirjepalvelu ja chat www.mll.fi/nuortennetti