Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007
|
|
- Kimmo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti
2 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2007 Teksti: Anne Ryhänen Kuvat: Taru Moilanen Taitto: Tarja Petrell Paino: Tyylipaino 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki 2
3 Sisältö: Lasten ja nuorten puhelin ja netti kunnan lastensuojelusuunnitelmaan! Puhelut ja viestit Kokonaismäärät Mistä aiheista puhuttiin? Mistä aiheista kirjoitettiin? Jatko-ohjaus: osa tarvitsee ammatillista apua Päivystäjien kokemuksia Lasten ja nuorten palaute Johtopäätökset: liian moni lapsi jää yksin huolineen Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta Valtakunnallinen maksuton palvelu Vapaaehtoiset päivystäjät Ryhmäpäivystys Eettiset periaatteet ohjaavat päivystystyötä Liite Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut
4 Lasten ja nuorten puhelin ja netti kunnan lastensuojelusuunnitelmaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjät kohtaavat vuosittain jopa eri puolilla Suomea asuvaa lasta ja nuorta. MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset aikuiset tukevat ja kannustavat, kun lapsella on huolia, hän on yksinäinen tai perheessä on vaikeaa. Päivystäjät vastaavat lasten ja nuorten puheluihin ja kirjeisiin vuoden jokaisena päivänä MLL:n työntekijän ohjauksessa. Yhteydenottojen mukaan suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin ja heistä pidetään huolta. Liian moni jää kuitenkin pulmineen yksin, aikuiset eivät huomaa lapsen hätää eikä lapsi tiedä mistä hakea apua. Siksi on tärkeää, että on olemassa paikka, jossa aikuisella on aikaa kuunnella ja keskustella. Lasten ja nuorten puhelin ja netti on matalan kynnyksen palvelu, jonne on helppo ottaa yhteyttä. Puhelujen ja kirjeiden suuri määrä kertoo palvelun tarpeellisuudesta. Kaikkiin puheluihin ei edes pystytä vastaamaan. MLL teetti syksyllä 2007 lapsille ja nuorille kyselyn, jolla kartoitettiin puhelin- ja nettipalvelujen tunnettuutta sekä kokemuksia niiden käytöstä. Kyselyyn vastasi yhteensä lasta ja nuorta 395 kunnasta. Kyselyn mukaan lapset ja nuoret tuntevat palvelut hyvin ja arvostavat niistä saatavaa apua. Palvelujen suosiosta kertoo sekin, että useat koululaiset osallistuvat vuosittain Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi toteutettaviin koulujen päivätyökeräyksiin. Palvelujen laatua ja seurantaa kehitettiin vuonna 2007 ottamalla kaikissa päivystyspisteissä käyttöön ryhmäpäivystysmalli, jossa MLL:n työntekijä ohjaa ja tukee päivystäjien työtä. Osa lapsista ja nuorista saa päivystäjältä tarvitsemansa avun, osa ohjataan keskustelemaan vanhempiensa tai ammattilaisten kanssa. Uuden lastensuojelulain (417/2007) 12. pykälän mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi. Lasten ja nuorten puhelin ja netti on ehkäisevän lastensuojelun työmuoto, joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja tukemisen. MLL esittääkin, että kunnat sisällyttäisivät jatkossa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin osaksi kunnallista tai seudullista lastensuojelusuunnitelmaa. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti on maksuton palvelu kaikille suomalaisille lapsille ja nuorille. Laadukkaaseen puhelin- ja nettiauttamiseen tarvitaan hyviä yhteistyökumppaneja. MLL kiittää Raha-automaattiyhdistystä, lukuisia yrityksiä, yksityishenkilöitä, kouluja sekä kuntia, jotka loivat taloudellista pohjaa Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminnalle. Toiminnan perusta on kuitenkin 250 vapaaehtoisessa päivystäjässä. Sydämellinen kiitos Teille kaikille. Marie Rautava ohjelmajohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto 4
5 1. Puhelut ja viestit 1.1. Kokonaismäärät Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoiset päivystäjät vastaanottivat yhteydenottoa eri-ikäisiltä tytöiltä ja pojilta. Vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat puheluun ja nettiviestiin. Yhteydenottojen kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta yli puhelulla. Vuonna 2007 kirjepalvelun etusivu ladattiin kertaa. Kävijöistä päätyi ruuhkasivulle, jossa kerrottiin, että palvelussa ei juuri nyt voida vastaanottaa enempää lasten ja nuorten kirjeitä. Vuoden aikana kaikista niistä, jotka halusivat kirjoittaa kirjeen päivystäjälle, pystyttiin kohtamaan 27 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Lasten ja nuorten puhelimen numeroon soitettiin yhteensä kertaa. Kaikista soittoyrityksistä pystyttiin vastaamaan 14 prosenttiin. Lasten ja nuorten puhelimen numeroon soitettiin aukioloaikojen ulkopuolella yhteensä kertaa. Päivystyksen aikana ruuhkavastaajaan päätyi soittajaa. Luopuneita soittajia, jotka soittivat numeroon, mutta eivät jaksaneet odottaa pääsemistä päivystäjälle asti, oli koko vuonna Mistä aiheista puhuttiin? Lasten ja nuorten puhelimeen tulevat puhelut voidaan luokitella keskustelupuheluihin ja testauspuheluihin. Keskustelupuheluilla tarkoitetaan sellaisia kohtaamisia vapaaehtoisen ja soittajan välillä, joissa ehtii syntyä vuorovaikutusta ja jakamista. Puhelun kesto vaihtelee viidestä minuutista 45 minuuttiin. Testauspuheluilla tarkoitetaan puheluja, joissa lapsi tai ryhmä lapsia koettelee eri keinoilla aikuista. Aikuiselle saatetaan vitsailla, huudella, kiroilla, kiukutella tai ärhennellä. Testauspuhelut kuuluvat luonnollisena osana Lasten ja nuorten puhelimen kaltaiseen palveluun. Niiden pituus ja sisältö vaihtelee, mutta yhteistä on, että ne ovat kuin oven koputuksia, joilla lapsi ja nuori testaa aikuista. Kestääkö aikuinen minua? Hyväksytäänkö minut tällaisenakin? Uskallanko kertoa, mikä mieltäni painaa? Lasten ja nuorten puhelimessa käytiin vuonna 2007 yhteensä keskustelua, joista oli testauspuhelua ja keskustelupuhelua. Keskustelupuhelujen soittajista 60 prosenttia oli tyttöjä ja testauspuhelujen soittajista prosenttia poikia. Molempien puhelutyyppien suurin soittajaryhmä olivat vuotiaat pojat ja tytöt, jotka soittivat yhteensä yli Lasten ja nuorten puhelimeen soitettiin yhteensä kertaa Aukioloaikojen ulkopuolella tulleet puhelut kpl 8 % Luopuneet kpl 1 % Vastatut puhelut kpl 13 % Ruuhkavastaajaan tulleet puhelut kpl 78 % 5
6 puhelua. Seuraavaksi eniten soittivat vuotiaat. Suurimman osan testauspuheluista soitti vuotiaiden ryhmä vuotiaiden keskustelupuheluiden yleisimmät aiheet olivat päivän kuulumiset, seksiin liittyvät kysymykset sekä tietokysymykset. Tietokysymyksiä olivat muun muassa: Miten tämä matematiikan lasku tehdään? ja Miten leipää leivotaan? Tämän ikäiset tytöt pohtivat lisäksi ihastumisia ja rakastumisia, kyselivät kuukautisista ja kaipasivat ajanvietevinkkejä. He jakoivat päivystäjien kanssa kaveri- tai perhesuhteisiin liittyviä pulmia, kertoivat kiusaamisesta ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Myös pojat tiedustelivat ajanvietevinkkejä ja keinoja kiusaamisen lopettamiseksi. Murrosiän muutokset vartalossa, seurustelupulmat, harrastukset, perhesuhteet sekä koulunkäyntiin liittyvät seikat olivat myös tavallisimpia poikien puhelujen aiheita. Lasten ja nuorten puhelimen puhelujen aiheet ovat pysyneet hyvin samankaltaisina viime vuosina. Sekä tyttöjen että poikien puheluissa kuuluvat normaalit lapsen ja nuoren elämään liittyvät asiat: oma kasvu, arki, ihmissuhteet, seurustelu ja seksi. Jo toista vuotta peräkkäin poikia mietitytti kaikkein eniten omaan seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Lisäksi puheluissa nousi esiin kiusaamisen yleisyys. MLL lisäsi heti Jokelan koulusurmien ( ) jälkeen päivystäjien määrää, jotta mahdollisimman moni tukea tarvitseva lapsi ja nuori saisi tilaisuuden puhua tai kirjoittaa aikuiselle. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaanotti noin 200 Jokelan koulutragediaan liittyvää puhelua ja nettiviestiä. Erityisesti aihe näkyi puhelinpalvelussa. Puheluita tuli eniten surmien jälkeisinä päivinä, mutta tapahtumat puhuttivat lapsia ja nuoria jouluun asti. On kuitenkin huomioitava, että Poikien 10 yleisintä aihetta puhelimessa Pojat soittivat keskustelupuhelua vuonna 2007 (ilmoitettu prosentteina, samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) seksi päivän kuulumiset tietokysymykset ei tekemistä seurustelu itsetyydytys kiusaaminen kysymykset murrosiästä suhteet kotona koulu Tyttöjen 10 yleisintä aihetta puhelimessa Tytöt soittivat keskustelupuhelua vuonna 2007 (ilmoitettu prosentteina, samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) päivän kuulumiset 17 tietokysymykset 11 seksi 9 seurustelu 8 ei tekemistä 6 suhteet kotona suhteet kavereihin 5 5 kiusaaminen koulu kuukautiset
7 koulusurmien jälkeisinäkin päivinä soittajat kertoivat enemmän omaan arkeen liittyvistä asioista kuin mediassa vahvasti esillä olleista tapahtumista. Jokelan tragedia vaati vapaaehtoisilta päivystäjiltä kykyä kohdata lapsen ja nuoren hämmennys ja järkytys. Lapset ja nuoret eri puolilla Suomea samaistuivat ikäistensä kohtaloihin, ja heillä oli tarve purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Monia pelotti ajatus siitä, että sama tapahtuu omassa koulussa ja uskaltaako enää mennä sinne. Usealle soittajalle tapahtumat aktivoivat omat vanhat muistot läheisen kuolemasta. Osa oli huolissaan siitä, miten tapahtuman kokeneet oppilaat ja uhrien läheiset selviävät. Joitakin masennuksesta kärsiviä nuoria askarrutti, voisivatko he päätyä samanlaiseen ratkaisuun kuin Jokelan ampuja. MLL:n päivystäjät tekivät tärkeää työtä olemalla lasten ja nuorten käytettävissä ja tavattavissa Mistä aiheista kirjoitettiin? Lasten ja nuorten netti vastaanotti vuonna 2007 yhteensä nettiviestiä. Eniten viestejä lähettivät vuotiaat tytöt, jotka kirjoittivat yli kirjettä. Seuraavaksi eniten kirjepalveluissa otettiin vastaan vuotiaiden viestejä. Kaikista kirjoittajista 92 prosenttia oli tyttöjä vuotiaat tytöt kirjoittivat ennen kaikkea ihmissuhteistaan kotona ja kaveripiirissä sekä pohtivat ihastumisiin ja seurusteluun liittyviä kysymyksiä. Tyttöjen viesteissä näkyivät myös mielen sairauksiin liittyvät aiheet: masentuneisuus, itsetuhoisuus, ahdistuneisuus ja syömishäiriöt. Samat teemat ovat näkyneet kirjeissä vahvasti koko kirjepalvelun viisivuotisen historian ajan Jatko-ohjaus: osa tarvitsee ammatillista apua Lapsen ja nuoren kannalta on aina tärkeää, että jatko-ohjaustaho löytyy läheltä kotoa, koulusta tai terveyskeskuksesta. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä puhutaan ensisijaisesta jatko-ohjaustahosta. Yhteydenottajan kanssa pohditaan, keitä aikuisia hänen tavalliseen arkeensa kuuluu ja kuka heistä voisi olla sellainen, jolle voisi mennä omasta asiastaan puhumaan. Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimeen soittajista 30 prosenttia ohjattiin keskustelemaan omien vanhempiensa tai ammattilaisten kanssa. Lasten ja nuorten nettiin kirjoittajista peräti 65 prosenttia kehotettiin kääntymään vanhempiensa tai ammattiauttajien puoleen. Tämä johtui siitä, että nettiviesteissä esiintyi puheluita enemmän vakavia mielenterveydellisiä pulmia. Päivystäjät ohjasivat yhteensä lasta ja nuorta puhumaan tilanteestaan lähiympäristönsä aikuisille. Eniten ohjattiin vanhempien, kouluhenkilöstön sekä terveydenhuollon ammattilaisten luokse. Jatko-ohjaus ammattihenkilöstön luo ei kuitenkaan aina onnistunut, sillä nuoren mukaan hänellä ei ole mahdollisuutta tarvittaessa tavata koulussa terveydenhoitajaa, kuraattoria tai koulupsykologia. Usein päivystäjät kuulevat, että terveydenhoitaja käy esimerkiksi vain kerran viikossa nuoren omalla koululla. Nuoret kertoivat myös, ettei omilla vanhemmilla ole riittävästi aikaa jutella. Päivystäjät ohjasivat soittajia ja kirjoittajia terveydenhuoltoon silloin, kun esiin tuli vakava huoli lapsen tai nuoren henkisestä hyvinvoinnista. Tällöin kyseessä oli yhteydenotto, jossa puhuttiin masentuneisuudesta, itsetuhoisuudesta, ahdistuneisuudesta ja syömishäiriöistä. Lisäksi omaa raskautta epäileviä ja somaattisesta sairaudesta kertovia lapsia ja nuoria ohjattiin eteenpäin. Tyttöjen 10 yleisintä aihetta netissä Tytöt kirjoittivat kirjeitä yhteensä kappaletta vuonna 2007 (ilmoitettu prosentteina, samassa puhelussa voi olla useita aiheita.) suhteet kotona suhteet kavereihin seurustelu masentuneisuus koulu itsetuhoisuus kiusaaminen ahdistuneisuus alkoholi jännittäminen ja pelot
8 2. Päivystäjien kokemuksia Päivystäjien mukaan Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin ottavat yhteyttä fiksut ja mukavat lapset ja nuoret. Vapaaehtoisten kokemusten mukaan päivittelyyn nykynuorison käyttäytymisestä ei ole aihetta soittajien ja kirjoittajien tarinoita kuunnellessa. Monet soittavat ystäviensä puolesta ja pyytävät apua. Osa pohtii isoja kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin tai omaan tulevaisuuteen. Nuoret ja heidän tarinansa huolestuttavat usein päivystäjiä, sillä nuoret on jätetty yksin asioidensa kanssa. Miten kukaan nuori voi olla niin yksin ison asian kanssa!, Olin vihainen, miksi lapsen pitää kestää ja salata äitinsä sairaus. Nämä olivat vapaaehtoisten kommentteja MLL:n joulukuussa 2007 teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin päivystäjien kokemuksia työstään. Päivystäjät kokivat työnsä merkittäväksi monin eri tavoin: Olin ensimmäinen ihminen, jolle nuori kertoi asiansa. Eräs päivystäjä kirjoitti, miten nuori oli kiittänyt häntä puhelun päätteeksi: Kiitos, kun arvostat mua ihmisenä. Se, että nuoren kanssa oli keskusteltu ja häntä oli kuultu, oli ainut, mitä aikuinen päivystäjä oli tässäkin tapauksessa tehnyt. Päivystäjien mukaan yhteydenottajista pieni, mutta huolestuttava osa ei enää luota aikuisiin. Testauspuhelun soittaja ei aina uskalla seitsemänkään soiton jälkeen kertoa, mitä hänelle kuuluu. Useassa pidemmässä keskustelupuhelussa viestitetään puolestaan, miten lapsi tai nuori joutuu huolehtimaan aikuisille kuuluvista asioista. Nämä tilanteet liittyvät usein siihen, että jompikumpi vanhemmista juo liikaa tai on täysin alkoholisoitunut. Lapsi tai nuori saattaa kertoa, että hän huolehtii sekä vanhemmastaan että sisaruksistaan. Vanhemman juomista yritetään vain kestää hiljaa perheen ja suvun sisällä. Toinen vanhempi saattaa paeta kestämätöntä tilannetta työkiireisiin. Monille soittajille ja kirjoittajille on uusi kokemus, että joku aikuinen on kiinnostunut hänen asioistaan ja että tällä on aikaa kuunnella nuorta. Joku nuori on ollut ihmeissään siitä, että viranomaisiltakin voi saada apua mahdottomaan tilanteeseen. Testauspuhelujen soittajat ovat isoin haaste Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjille, joita nuori haastaa ärsyttämällä ja koettelemalla aikuisen sietokykyä. Päivystäjien kokemus on usein ollut se, että jos testaamista sietää hiukan, se palkitaan. Monen pilasoiton jälkeen lapsi kertoi asian, joka häntä mietitytti. Kaiken pilan takaa kuuluikin lapsen vilpitön ääni ja tarve aikuisen mielipiteille, MLL:n päivystäjä tiivisti erään puhelun. Puhelu alkoi mahdottoman tuntuisena pelleilynä ja hermojen koettelulla ennen kuin päästiin varsinaiseen asiaan. Moni soittajista todella kaipaa vain aikuisen arvostusta ja hetken huomiota. Jotkut testaajista saattavat soittaa monen tunnin ajan, jopa monena peräkkäisenä päivänä. Nämä testaajat ovat usein haastavimpia soittajia. Heidän kanssaan on liki mahdoton jutella, koska keskustelutyyli on hyökkäävä ja aggressiivinen. Muutamassa tapauksessa päivystäjät pääsivät keskustelemaan hiukan pidempään tällaisen soittajan kanssa. Soittajan tilanne oli usein se, että hän oli ollut jo pidempään yksin kotona, esimerkiksi koulujen loma-aikana, jolloin vanhemmat olivat töissä. Vanhemmat olivat myös voineet lähteä keskenään juhlimaan koko illaksi. 8
9 3. Lasten ja nuorten palaute MLL teetti syksyllä 2007 internetissä kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää lasten ja nuorten käsityksiä ja kokemuksia Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä. IRC-Gallerian ja Habbo-hotellin sivuilla olleeseen kyselyyn vastasi lasta ja nuorta, joista enemmistö oli vuotiaita tyttöjä. Vastaajia oli 395:ltä eri paikkakunnalta. Kaikista vastaajista 67 prosenttia tunsi entuudestaan Lasten ja nuorten puhelimen ja netin. He olivat saaneet tietoa palveluista koulussa joko MLL:n materiaaleista tai opettajalta. Vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että Lasten ja nuorten puhelin on erittäin tai melko tarpeellinen palvelu. 16 prosenttia oli itse soittanut palveluun. Palveluun soittaneista 79 prosenttia suosittelisi Lasten ja nuorten puhelinta kavereilleenkin. Soittajat olivat toivoneet keskustelulta ennen kaikkea sitä, että joku vain kuuntelisi tai että omaan tilanteeseen saisi apua. Keskustelu oli vastannut täysin 37 prosentin ja kohtalaisesti 48 prosentin odotuksia. Kielteistä palautetta vastaajat antoivat ennen kaikkea siitä, että puhelinpalveluun oli ollut vaikea päästä läpi. Lasten ja nuorten netin kirjepalvelua piti erittäin tai melko tarpeellisena 46 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Viisi prosenttia vastanneista oli lähettänyt kirjeen aikuiselle päivystäjälle. Heistä 85 % suosittelisi palvelua kavereilleen. Kirjoittajat, kuten soittajat, olivat halunneet ennen kaikkea apua ja kuuntelijaa omalle asialleen. Kirjepalvelu oli vastannut täysin 41 prosentin ja kohtalaisesti 46 prosentin odotuksia. Eniten kritiikkiä tuli myös kirjepalvelulle siitä, että palvelu oli usein ruuhkautunut eivätkä kaikki halukkaat päässeet kirjoittamaan kirjettä. MLL:n kirjepalvelun nettisivuilla palautetta kysellään jokaiselta kirjeen kirjoittajalta. Palautteen antajista suurin osa, 81 prosenttia, kuvaili saamaansa vastauskirjettä ennen kaikkea rohkaisevaksi, ystävälliseksi ja asialliseksi. Oli tosi helpottavaa puhua puhelimessa jonkun kaa, ketä oikeesti kiinnostaa sun paha olos. Lasten ja nuorten puhelin ja netti on omakohtaisten ja lähimmäisteni kokemusten pohjalta erittäin tärkeää apua lapsille ja nuorille. Toivon ehdottomasti toiminnan jatkuvan aina. 9
10 4. Johtopäätökset: liian moni lapsi jää yksin huolineen Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yli puheluun ja kirjeeseen. Tämä oli keskustelua enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin soittajaryhmä oli aiempien vuosien tapaan vuotiaat pojat ja tytöt ja suurin kirjoittajaryhmä vuotiaat tytöt. Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin yhteyttä ottavista suurin osa kaipaa aikuisen aikaa. Soittajat ja kirjoittajat tarvitsevat usein vain sitä, että turvallinen aikuinen kuuntelee ja keskustelee sekä tarvittaessa hiukan opastaa eteenpäin. Osa lapsista uskaltautuu keskustelemaan omasta asiastaan heti tuntemattoman päivystäjän kanssa. Osa kokeilee ja testaa päivystäjää pitkäänkin ennen kuin kertoo huolistaan. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin yhteydenottajia kuunnellessa tuntuu, että yhteiskunnassamme vallitsee käsitys siitä, että lapsi kasvaa aikuiseksi kertaheitolla, ihan kuin televisiosarjoissa soittajaa ja kirjoittajaa viestittävät kuitenkin siitä, että on lapsi sitten 7-vuotias tai 17-vuotias, hän tarvitsee aikuisen aikaa ja apua niin isoissa kuin pienissä kysymyksissä. Aikuiselle halutaan kertoa päivän tapahtumista, sydänsuruista sekä koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen apua itsetuhoajatusten ja perheen vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen. He kaipaavat aikuisen tukea ja keskustelua myös silloin, kun muille lapsille tapahtuu jotain järkyttävää. Lasten ja nuorten yhteydenottojen perusteella suuri osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. Kuitenkin yhä useampi kamppailee yksin vakavien mielenterveyspulmien kanssa. Ei ole ketään, jolle kertoa asioistaan. Vanhemmilla ei ole aikaa tai keskusteluyhteys puuttuu. Kotoa on vaikea hakea turvaa etenkin silloin, kun lapsen huolet liittyvät vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmiin. Koulujen oppilasryhmät ovat niin isoja ja opetussuunnitelmat täyteen ahdettuja, että keskustelun mahdollistavat suvantopaikat ovat harvassa. Oppilashuollon ja mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Liian moni nuori kertoi yrittäneensä turhaan päästä tapaamaan edes terveydenhoitajaa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto vetoaa valtion ja kuntien päättäjiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja vahvistamiseksi. Jokaisella lapsella ja nuorella peruskoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksessa tulee olla mahdollisuus kouluterveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palveluihin. Opettajat kohtaavat lapset ja nuoret lähes päivittäin. He voivat tunnistaa pulmatilanteita, antaa niissä tukea ja ohjata tarvittaessa ammattiavun piiriin. Opetussuunnitelmiin tulee saada tilaa käsitellä lasten ja nuorten arkea, niin ilon kuin huolen aiheita. Tämä edellyttää oppilasryhmäkokojen pienentämistä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Keskustelua ja huolenpitoa tarvitaan joka päivä, ei vain silloin kun jotain kamalaa tapahtuu. Mannerheimin Lastensuojeluliitto vetoaa kaikkiin aikuisiin: huolehditaan yhdessä lapsista vielä silloin, kun he ovat lapsia. Turvallinen lapsuus on itseisarvo, ei siirtymävaihe matkalla aikuisuuteen. Lapsi saa olla lapsi 18-vuotiaaksi asti, ja senkin jälkeen vanhempia tarvitaan nuoren aikuisen elämän haasteissa. Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa aikaa, huomiota ja kiinnostusta. Isovanhemmat, kummit, sedät, tädit, naapurit ja harrastusohjaajat voivat tukea ja kannustaa lasta. Aikuisilta voi vaatia rohkeampaa puuttumista tilanteisiin, joissa lapsen on vaikea hakea yksin apua. Aikuinen voi ja osaa hakea apua, lapsen on usein mahdoton sitä tehdä. 10
11 5. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toiminta 5.1. Valtakunnallinen maksuton palvelu Lasten ja nuorten puhelin ja netti (LNPN) on perustettu, jotta jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella olisi tukenaan mahdollisimman monta aikuista. Soittaminen ja kirjoittaminen on lapselle maksutonta. Puheluihin ja viesteihin vastaavat aikuiset, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät. Lasten ja nuorten puhelin on ainoa suomenkielinen, valtakunnallinen, yksinomaan lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelinnumeroon vastataan arkipäivisin kello ja viikonloppuisin kello Juhlapyhinä päivystetään kello Lasten ja nuorten puhelimen toimintaperiaatteisiin kuuluu, että se on auki vuoden jokaisena päivänä. Lasten ja nuorten netti on kirjepalvelu, jonne lapset voivat kirjoittaa luottamuksellisen kirjeen aikuiselle miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Palvelu on osa MLL:n nuorille tarkoitettua nettisivustoa, Nuortennettiä ( Kirjeisiin luvataan vastata viimeistään kahden viikon sisällä. Käytännössä kirjoittaja saa keskimäärin kolmessa päivässä päivystäjän vastauskirjeen, joka on luettavissa omilla tunnuksilla kirjepalvelun nettisivuilta. Lasten ja nuorten puhelin avattiin vuonna 1980 ja kirjepalvelu vuonna Molemmat palvelut tarjoavat aikuisen tukea ja aikaa. Yhteydenotot ovat kertaluonteisia. Jos asia ei tunnu ratkeavan tai huoli helpottuvan, yhteydenottaja ohjataan puhumaan asiasta oman lähipiirinsä aikuisten kanssa. LNPN:n toiminta noudattaa eettisiä periaatteita, jotka on hyväksytty Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Periaatteiden mukaan yhteydenottajalle tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun. Puhelin- ja verkkoauttamisesta vastaa taustaorganisaatio, ei yksittäinen päivystäjä. Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa tukivat Raha-automaattiyhdistys, useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä 76 kuntaa, kaupunkia ja maakuntayhtymää ja 30 koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut on lueteltu liitteessä Vapaaehtoiset päivystäjät Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä toimi 250 vapaaehtoista päivystäjää, jotka vastasivat lasten ja nuorten yhteydenottoihin Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Kaikki päivystäjät haastatellaan ennen 25 tunnin mittaista peruskoulutusta. Peruskurssin jälkeen päivystäjät sitoutuvat säännölliseen päivystystyöhön sekä osallistumaan jatkokoulutuksiin. Vuonna 2007 MLL järjesti seitsemän vapaaehtoisten päivystäjien 25 tunnin mittaista peruskurssia. Lisäksi järjestettiin 28 jatkokoulutusiltaa, joissa vapaaehtoisia perehdytettiin muun muassa nuorten nettielämän kysymyksiin Ryhmäpäivystys Yhteydenottoihin vastataan päivystäjäryhmissä, joita ohjaa ja tukee aina MLL:n työntekijä. Ryhmäpäivystysmallia kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2005 Helsingin päivystyspisteessä, ja vuonna 2007 malli otettiin käyttöön myös Oulussa ja Jyväskylässä. Ryhmät alkavat 15 minuutin startilla, jossa valmistaudutaan yhdessä päivystysvuoroon. Päivystys päättyy 30 minuutin mittaiseen purkuun, jossa käsitellään yhdessä päivystyksen aikana heränneitä ajatuksia ja tunteita. Päivystysvuoron aikana vapaaehtoiset vastaavat sekä kirjeisiin että puheluihin. Ryhmäpäivystysmalli on osoittautunut niin työntekijöiden kuin päivystäjien kannalta toimivaksi tavaksi 11
12 tehdä vapaaehtoista auttamistyötä. Puheluiden ja nettiviestien sisältöjä on voitu entistä paremmin pohtia yhdessä. Malli tarjoaa päivystäjille mahdollisuuden saada välitöntä tukea ja palautetta MLL:n työntekijältä sekä oppia muiden päivystäjien kokemuksista. Päivystäjillä on tilaisuus purkaa tunnelmiaan jo päivystysvuoron aikana, jotta yhteydenotot eivät jäisi painamaan mieltä. Vuonna 2007 MLL lisäsi päivystysohjaajien määrää varmistaakseen sen, että jokaista päivystysvuoroa ohjaa ammattilainen. Joulukuussa 2007 tehdyn päivystäjäkyselyn mukaan vapaaehtoiset kokivat, että ryhmässä päivystäminen on aikaisempaa motivoivampaa. Päivystäjät kokivat saavansa vinkkejä ja tukea toisilta päivystäjiltä. He antoivat myös myönteistä palautetta siitä, että ryhmiä ohjaa työntekijä, joka kantaa vastuun koko päivystyksestä Eettiset periaatteet ohjaavat päivystystyötä Lasten ja nuorten puhelin ja netti kuuluu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet). MLL toimi vuosina neuvottelukunnan puheenjohtajana. PuhEetin piiriin kuuluvat yhteisöt sopivat keväällä 2006 uusista eettisistä periaatteista, jotka laajennettiin myös verkkoauttamiseen. Uusissa periaatteissa haluttiin määritellä PuhEetiin piiriin kuuluvien yhteisöjen tarjoaman palvelun luonne sekä oikeudet ja velvollisuudet niin yhteydenottajalle, päivystäjälle kuin taustaorganisaatiolle. Eettiset periaatteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa nettiosoitteesta Periaatteet on tiivistetty seuraavaan kolmeen kohtaan: 1. Palvelusta ja sen laadusta vastaa ylläpitäjäyhteisö, joita voivat olla yhdistykset, säätiöt ja uskonnolliset yhdyskunnat. Toiminta on yleishyödyllistä eikä palvelun ylläpitäjäyhteisö saa siitä taloudellista hyötyä. 2. Yhteydenottajalle tarjotaan mahdollisuutta tulla kuulluksi kyseiseen palveluun kuuluvissa asioissa. Palvelussa toteutuvat luottamuksellisuus, nimettömyys ja yhteydenottajan kunnioittaminen. 3. Päivystäjä on vapaaehtoinen tai palkattu, palvelun ylläpitäjäyhteisön tehtävään valitsema ja kouluttama henkilö, joka saa tehtäväänsä tukea ja ohjausta. Päivystäjällä on oikeus pysyä nimettömänä ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. 12
13 Liite: Toimintaa tukeneet kunnat ja koulut Vuonna 2007 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin toimintaa tukivat Raha-automaattiyhdistys, useat yritykset ja yksityishenkilöt sekä seuraavat 76 kuntaa, kaupunkia ja maakuntayhtymää ja 30 koulua, joissa tehtiin päivätyökeräys Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. ANJALANKOSKEN KAUPUNKI ELIMÄEN KUNTA ESPOON KAUPUNKI HAAPAVEDEN KUNTA HANKASALMEN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA IITIN KUNTA JOENSUUN KAUPUNKI JOUTSENON KAUPUNKI JUVAN KUNTA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAINUUN MAAKUNTAYHTYMÄ KANGASNIEMEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANNUKSEN KAUPUNKI KARVIAN KUNTA KASKISTEN KAUPUNKI KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUNIAISTEN KAUPUNKI KEMINMAAN KUNTA KEMPELEEN KUNTA KEURUUN KAUPUNKI KIRKKONUMMEN KUNTA KOKEMÄEN KAUPUNKI KOTKAN KAUPUNKI KOUVOLAN KAUPUNKI KUHMOISTEN KUNTA KUOPION KAUPUNKI KUUSANKOSKEN KAUPUNKI KUUSJOEN KUNTA KYYJÄRVEN KUNTA LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LEMUN KUNTA LEPPÄVIRRAN KUNTA LIEKSAN KAUPUNKI LOVIISAN KAUPUNKI LUUMÄEN KUNTA MASKUN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA MIEHIKKÄLÄN KUNTA MULTIAN KUNTA MUURLAN KUNTA MÄNTSÄLÄN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOORMARKUN KUNTA NÄRPES STAD ORIVEDEN KAUPUNKI OULUNSALON KUNTA PAIMION KAUPUNKI PETÄJÄVEDEN KUNTA PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PIHTIPUTAAN KUNTA POHJAN KUNTA PORVOON KAUPUNKI 13
14 PUKKILAN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI RANUAN KUNTA RISTIINAN KUNTA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SAVITAIPALEEN KUNTA SIIKAISTEN KUNTA SIILINJÄRVEN KUNTA SIPOON KUNTA SUOMUSSALMEN KUNTA TAIPALSAAREN KUNTA TOIVAKAN KUNTA TUUSULAN KUNTA VALKEAKOSKEN KAUPUNKI VALKEALAN KUNTA VANTAAN KAUPUNKI VIHDIN KUNTA VIITASAAREN KAUPUNKI VIROLAHDEN KUNTA YLI-IIN KUNTA ANTTILAN KOULU ELEVKÅREN VID KÄLLHAGENS SKOLA HARJUN YLÄASTE HAUKILAHDEN LUKIO HUUTJÄRVEN KOULU JEESIÖNRANNAN KOULUN 6B JUUPAJOEN KOULUKESKUS KARAKALLION KOULU KESKUSKOULU LIEKSA KILONPUISTON KOULU KORSON KOULU KOTIMÄEN KOULUN OPPILASKUNTA KURIKAN LUKIO MERIKARVIAN LUKIO MERIKARVIAN YLÄASTE MERIKOSKEN LUKION OPPILASKUNTA MERILUODON KOULUN OPPILASKUNTA MERITALON KOULU NILSIÄN YHTENÄISKOULU OULUNKYLÄN LUKION OPPILASKUNTA OULUNSALON YLÄASTE SOTUNGIN LUKION OPPILASKUNTA SYLVÄÄN KOULU / VAMMALAN KAUPUNKI TOIVALAN YLÄASTE TOPELIUS GYMNASIET UIMAHARJUN KOULUN OPPILASKUNTA VAMMASKOSKEN KOULU/MUISTOLAN KOULU VANTAAN KAUPUNKI/VIERUMÄEN KOULU VILPPULAN YHTEISKOULU VIMPELIN LUKIO 14
15 15
16
Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007
Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille
LisätiedotLNPN oikeus olla keskeneräinen
LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotJuankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1
Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun
LisätiedotLasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2008
Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 008 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 000 Helsinki www.mll.fi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 008 Teksti: Tatjana
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotSEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura
SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat
LisätiedotKRIISIKESKUSTOIMINNOT
Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
Lisätiedot19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena
19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan
LisätiedotVALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015
VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys
LisätiedotLasten ja Nuorten viestit aikuisille
Lasten ja Nuorten viestit aikuisille Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen kaikille lapsille ja nuorille avoin tukipalvelu Avoinna vuoden jokaisena päivänä Lasten ja nuorten puhelin 116 111
LisätiedotHelsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00
Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00
LisätiedotJutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille
Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2017 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa,400 edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotNuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen
Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotLasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009
Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009 1 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 00530 Helsinki www.mll.fi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2009 Teksti: Tatjana
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotAvustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa
Avustuksen saaja / Kansalaisopisto Ylläpitäjä Myönnetty avustus euroa Ahjolan kansalaisopisto Ahjolan kannatusyhdistys ry 10 000 Auralan kansalaisopisto Auralan Setlementti 7 000 Autere-opisto Mänttä-Vilppulan
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotMIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.
MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotYhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011
Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7
LisätiedotMonikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!
Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri
LisätiedotLasten ja nuorten puhelimen
Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen
LisätiedotEttä jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen
Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotMillaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki 28.8.2013
Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki 28.8.2013 1 2 Kaksi näkökulmaa lapsen hyvään elämään Sijoitus lapsiin ja lapsuuteen on kannattavaa (BECOMING)
LisätiedotKirjastojen lainat 2015 Kirjasto Lainojen lkm
Kirjastojen lainat 2015 Tässä tilastossa esitetään kaikkien Celian äänikirjapalveluun liittyneiden kirjastojen lainat vuonna 2015 Tietosuojasyistä alle viiden menevät lainat ilmaistaan "< 5" merkinnällä.
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotVapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016
Vapaa sivistystyön opintoseteliavustukset, kansalaisopistot 2016 Opintosetelita voidaan vuonna 2016 myöntää kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avusta haettiin 8,3 miljoonan
LisätiedotKoulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016
Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Luumäki
Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta
LisätiedotKUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille
KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotYleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013, yleisten kirjastojen sektoriraportti
Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013, yleisten kirjastojen sektoriraportti Kirjasto Vastauksia Akaan kaupunginkirjasto 35 Alavieskan kunnankirjasto 10 Alavuden kaupunginkirjasto 49 Asikkalan
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotMiten haluat kasvattaa lapsesi?
tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotPalvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja
KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä
LisätiedotVanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015
Vanhempainpuhelimen vuosiraportti 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi.
LisätiedotMannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella.
16.2.2016 MLL:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. Mannerheimin
LisätiedotLasten ja nuorten puhelin ja netti. Vuosiraportti 2006
Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 2006 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Vuosiraportti 2006 Käsikirjoitus: Anne Ryhänen, Marjo Kankkonen Kuvat: Taru Moilanen Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotYhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115
Yhteenvetoa kyselystä ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KERHOT 1.- 2.LK. kyselyn yhteenvetoa (6.2019) Vastaajien kokonaismäärä: 115 1. OLEN (rastita itsellesi oikea vaihtoehto) 6 VUOTTA 7 VUOTTA 8 VUOTTA 9 VUOTTA 1%
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotLastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009
Lastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009 2/17 Sisällysluettelo 1. Kansi 2. Sisällysluettelo 3. Taustaa ja menetelmät 1/3 4. Taustaa ja menetelmät 2/3 5. Taustaa ja menetelmät 3/3 6. I. Tulokset
LisätiedotMiljoona puhelua. Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004
Miljoona puhelua Lasten ja nuorten puhelin 25 vuotta Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2004 Lasten ja nuorten puhelin ja netti 25 vuotta raportti 2004 1 Toimitus: Anne Ryhänen Työryhmä: Ossi
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotOPH , Valtion erityisavustus Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin esi- ja perusopetuksessa 2019
OPH-392-2019, Valtion erityisavustus Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin esi- ja perusopetuksessa 2019 Haetut Myönnetyt 260 hakemusta, yhteensä 63 764 340 euroa 227 hakemusta, yhteensä
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaalilain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vaalilain vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan ensi vuoden
LisätiedotEntten tentten ja pelistä pois? 2016
Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotPerustiedot selvityksestä
Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotMLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa
Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotJoutsan kunta ,00 Juankosken kaupunki ,00 Juvan kunta ,00 Jyväskylän kaupunki ,00 Järvenpään kaupunki ,00 Kaarinan
Saajat 2014 Akaan kaupunki 257 100,00 Alavieskan kunta 55 900,00 Alavuden kaupunki 17 300,00 Asikkalan kunta 51 800,00 Auran kunta 55 500,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 26 400,00
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotNuorten seksuaaliterveyskartoitus
Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke
LisätiedotKohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotEsikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015
Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
Lisätiedot