Sosiaalikehitys Oy Lastensuojelun verkkokollega -projekti Loppuraportti Hämeen TE-keskuksen rahoittamasta ESR-hankkeesta ajalla 1.10.2001 30.09. 2003 Kristiina Laiho Matti Karvonen
ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Projektin nimi Projektikoodi Lastensuojelun verkkokollega S00728 Tavoiteohjelma 2B Toimintalinja 2 Toimenpidekokonaisuus 2 Projektin päävastuuviranomainen 34 Hämeen TE-keskus, työvoimaosasto Projektia hallinnoiva organisaatio Sosiaalikehitys Oy Projektin vastuuhenkilö Kristiina Laiho, erikoistutkija Puhelinnumero 050-531 5439 Postiosoite Wetterhoffinkatu 4, 13100 Hämeenlinna 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin tavoitteena oli kartoittaa ja selvittää projektiin osallistuvien kuntien tietotekniikan hyödyntämisen mahdollisuudet ja puutteet, parantaa lastensuojelun työntekijöiden tietoteknisiä taitoja ja rakentaa verkkotuote, josta työntekijät hyötyvät työssään. Hanke toteutettiin Hämeenlinnan (8 kuntaa) ja Riihimäen (3 kuntaa) seutukuntien alueella. Projektissa laadittiin selvitys (Karvonen Matti 2002: "Mä en edes pääse sinne internettiin. Tai siis kyllä mä pääsen, mutta mä en pääse sieltä pois"), joka on toiminut kaiken suunnittelun perustana. Projektin toteutuksessa erottuu suurimpina osioina verkkopalvelun rakentaminen ja työntekijöiden koulutus. Projektissa tarjottiin työntekijöille atk-koulutusta, josta osa toteutettiin perinteisenä kurssimuotoisena, moduleittain rakennettuna opetuksena. Koulutuksen toteutti koulutuskeskus Tavastia Hämeenlinnassa ja sitä järjestettiin kaikkiaan 181 tuntia. Kursseille osallistui yhteensä 99 eri henkilöä. Verkkopalvelun ja koulutuksen juurruttamiseksi projektissa työskenteli kaksi työpaikkakouluttajaa yhteensä 13 kk:n työpanoksella. Heidän tehtävänään on ollut myös antaa tukea ja opetusta työpaikoilla, työntekijän omista tarpeista ja kiinnostuksesta lähtien. 13 kuukauden aikana heillä on ollut 296 erilaista neuvonta- tai opetustilannetta. Verkkopalveluun rakennettiin www-sivut (www.verkkokollega.com), joilta löytyy erilaista ammatillista tietoa ja linkityksiä, mutta myös yleishyödyllistä tietoa (karttoja, aikatauluja ym.) ja konsultaatiokanavan ja keskustelufoorumin tekninen rakentaminen ja testaus on saatu valmiiksi. Myös sijaisperhetietokantaohjelma toteutettiin koulutuskeskus Tavastian oppilaiden harjoitustyönä. Projektissa työskenteli myös kaksi Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) valmistumisvaiheessa olevaa opiskelijaa verkkopalvelun ja sähköisen konsultaatiokanavan rakentamiseksi. Heistä toinen suoritti myös opiskeluun liittyvän harjoittelun hankkeessa ja teki projektista opinnäytetyönsä (Kärkkäinen Marko 2003: "Tietoturvallinen konsultaatiopalvelu").
Projektiin osallistui kaiken kaikkiaan 258 henkilöä alun perin tavoitellun 120 henkilön sijasta. Suunnitellut henkilötyöpäivät eivät kuitenkaan projektissa toteutuneet koska osoittautui, että kuntatyöntekijöiden on vaikea irrottautua työstään koulutuksiin eivätkä atk-koulutukset ole prioriteetiltään ensimmäisenä lastensuojelutyöntekijöillä. Kiertävät työpaikkakouluttajat olivat oppimisen kannalta erittäin tehokas keino, mutta henkilötyöpäivien kertymän kannalta kohtalaisen tehoton. Palautekyselyn perusteella projektin tuloksena työntekijöiden atk-valmiudet paranivat, tietotekniikkaan liittyviä ongelmatilanteita saatiin poistettua ja asennoituminen tietotekniikkaa kohtaan muuttui positiivisemmaksi sekä koettiin ammatillisen profiilin nousseen tietotekniikan taitojen kohentuessa. Valmiina on sähköpostilista ja verkkopalvelu, jota työntekijät voivat hyödyntää esimerkiksi konsultaatiota tarvitessaan. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Sosiaalialan valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa ovat huonot verrattuna monen muun alan tilanteeseen ja sosiaaliala on jäänyt pahasti teknologian hyödyntämisessä jälkeen. Lähtökohtana alkukartoituksen pohjalta otettiin verkkopalvelun rakentamisessa huomioon, että atk -laitteisto oli isolla osalla kohderyhmästä vanhentunutta. Kolmasosa alkukartoituksen vastaajista arvioi tietokoneensa iäksi yli 5 vuotta. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää alueen tietotekniikan hyödyntämismahdollisuudet ja puutteet, parantaa työntekijöiden valmiuksia tietotekniikassa sekä rakentaa verkkotuote helpottamaan ja tehostamaan työntekoa. Kohderyhmänä on ollut lastensuojelun työntekijät projektiin osallistuvissa kunnissa. Kohderyhmän erityispiirteenä on ollut sen naisvaltaisuus (88 % osallistujista), ikärakenne (2/3 yli -vuotiaita ja vain 1% alle 25 -vuotiaita) sekä se, että heille on järjestetty varsin vähän koulutusta atk-taidoissa vaikka näitä taitoja vaaditaan perustyössä. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1 Osallistujien ja yritysten valinta Hallinnoijan toteuttamaan aiempaan, sosiaalialan osaamiskeskusta valmistelevaan projektiin osallistuvilta kunnilta tiedusteltiin halukkuutta osallistua hankkeeseen. Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnat päättivät osallistua. Osallistumismahdollisuutta projektin toimintaan tarjottiin kattavasti kuntien lastensuojelutyöntekijöille ja heidän yhteistyökumppaneilleen alussa tehdyllä kuntakierroksella sekä projektin kuluessa kattavalla sähköpostitiedottamisella. 4.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projektissa on tarjottu atk-koulutusta työntekijöille, työpaikkakouluttajat ovat kiertäneet työpaikoilla opastaen ja kouluttaen työntekijöitä pulmatilanteissa. On tehty selvitys tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista ja tehdyn selvityksen perusteella suunnattu projektia koulutusten lisäksi verkkopalvelun rakentamiseen, johon on tietosisältöjen lisäksi rakennettu konsultaatiokanava ja keskustelufoorumi. Yhteistyötä projektissa on tehty myös Osaava lastensuojelu-projektin ja koko osaamiskeskuksen alueella. Oppilaitosyhteistyö Koulutuskeskus Tavastian ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa on liittynyt opiskelijoiden harjoitteluun, opinnäytetöihin ja koulutuksen järjestämiseen.
4.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Projektin hallinnoija on vastannut koulutuksen hankkimisesta, Koulutuskeskus Tavastia on sen toteuttanut. Työpaikkakouluttajista sekä verkkopalvelun teknisestä rakentamisesta on vastannut hallinnoija. 4.4 Kansainvälinen yhteistyö Projekti on ollut alueellinen kehittämishanke, kansainvälisiä yhteyksiä ei ole pyritty luomaan. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin raportit on postitettu oleellisille tahoille ja lehdistölle on ilmoitettu joistakin projektin ajankohtaisista toiminnoista. Tärkein tiedottamisen kanava on ollut sähköinen inforinki kohderyhmälle ja osaamiskeskusten yhteiset tiedottamistilanteet valtakunnallisesti. Projektin verkkopalvelussa on oma osio tiedottamiselle sekä perustiedot projektin toteutuksesta. Verkkopalvelun osoite on ollut näkyvillä kaikessa tiedottamisessa ja sen käytöstä on painettu esite, joka on jaettu projektiin osallistujille. Myös ESR- ja TE-keskus -logot ovat olleet esillä kaikissa tiedotteissa. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Kuntatyöntekijöiden on ollut vaikea irrottautua työstään koulutuksiin tai aluksi ajateltuihin kehittämistiimeihin. Tämän vuoksi tiimejä ei perustettu ja koulutukset on suunniteltu aiottua poiketen pieninä moduleina. Koulutuksista ilmoitettiin aina yhteensä noin 280 henkilölle mutta siitä huolimatta kursseille ilmoittautui keskimäärin 16,6 henkeä ja lopullisia osallistujia oli keskimäärin 11. Osallistujia olisi voitu ottaa noin 24 jokaiselle kurssille. Vaikka työpaikoilla koettaisiinkin ongelmatilanteita atk:ssa, ei niihin myöskään osata tai ehditä hakea apua. Työpaikkakouluttajat ovatkin joutuneet markkinoimaan palvelujaan koko ajan. Verkkopalvelun rakentaminen tietosuojan edellyttämällä tavalla sekä käyttäjien laitteisto- ja ohjelmistoympäristön huomioon ottaen on vaatinut huomattavasti enemmän resursseja kuin osattiin ennakoida. 6.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Atk koulutuksen toteuttaminen tarvitsee vision siitä, mikä opetuksen aihe on tärkeää ja ensisijaista. Tärkeätä olisi myös tuon vision muodostaminen yhdessä johdon kanssa sen määrittelemiseksi mikä voisi olla suositeltava tai edellytettävä perusosaamisen taso työntekijöillä. Tarpeelliset koulutusalueet eivät välttämättä selviä kohderyhmältä kyselemällä. Verkkokollegassa tiedusteltiin alkuselvityksessä ihmisten koulutustarpeita mutta päädyttiin kuitenkin järjestämään monipuolisesti koulutusta eri osa-alueilla. Mielenkiintoista oli, että alkuselvityksen mukaan toivotuin opetusaihe oli Internet (n.75% vastaajista) ja vähiten (n.25%) toivottiin koulutusta sähköpostin ja kunnan sisäisten ohjelmien käyttöön. Työpaikkakouluttajien raporttien mukaan puolestaan eniten tukea kaivattiin juuri sähköpostin ja kunnan sisäisten ohjelmien (asiakastietojärjestelmä) käytössä ja atk koulutuksissa juuri Internet koulutukset olivat selvästi vähiten osallistujia keränneet. Projektissa huomattiin varsin nopeasti, että koulutuksen toteuttaminen alun perin suunnitellussa mittakaavassa ei tulisi onnistumaan. Suunnitelmaa muutettiin ja päätettiin panostaa toiveeseen sähköisen konsultaation rakentamiseksi. Valmiin kaupallisen sovelluksen hankkiminen olisi tullut liian kalliiksi ja se päätettiin toteuttaa projektissa rakentamalla. Tämän myötä projektissa
toteutettavat toimenpiteet alkuperäisestä kasvoivat ja 2 vuoden aika osoittautui liian lyhyeksi ajaksi selvitystyöhön, tekniseen rakentamiseen, koulutuksen järjestämiseen sekä juurruttamiseen projektiin varatuilla henkilöstöresursseilla. Projektia toteutettaessa on hyvä tehdä mahdolliset muutokset suunnitelmiin ajoissa ja miettiä mihin aika riittää. Myös koulutuksen laajuutta suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon missä laajuudessa se on mahdollista toteuttaa ja missä määrin samalle kohderyhmälle järjestetään muuta koulutusta koska työn sisällöllisen kehittämisen koulutus on työntekijöiden mielestä tärkeämpää kuin atk-koulutus. 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektin tuloksena työntekijöiden atk-valmiudet ovat parantuneet. Koulutuksien päätyttyä 87 osallistujalle lähetettiin sähköpostitse palautekysely, 72 kyselyä meni perille ja vastauksia tuli. Vastauksista 62,5 % tuli www-kyselylomakkeelta kun projektin alkuselvityksen kyselyyn vain 21,6 % vastasi www-lomaketta käyttäen. Koulutuksiin osallistuneet arvioivat tietotekniikan taitojensa kehittyneen viimeisen vuoden aikana keskimäärin 5,5 pisteestä 7,1 pisteeseen asteikolla 1-10 tavoitetason ollessa keskimäärin 8,5. 49% vastaajista oli sitä mieltä, että hankkeessa järjestetty koulutus vaikutti tuohon taitojen kasvuun paljon tai erittäin paljon. Koulutuksiin osallistuneista keskimäärin 80 % oli sitä mieltä, että osallistumastaan koulutusosiosta on ollut hänelle paljon tai erittäin paljon hyötyä. Projektin tuloksena on muodostunut alueellinen inforinki, jonka kautta työntekijät kytkeytyvät meneillään oleviin projekteihin ja osaamiskeskukseen. Verkkopalvelu on toiminnassa. Se mahdollistaa työntekijöiden keskinäisen keskustelun suojatussa tilassa sekä konsultaation ongelmatilanteissa. Verkkopalvelua hyödynnetään myös tietosisältöjen ja linkitysten vuoksi. Palautekyselyn mukaan projektissa kehitettyjä tuotteita ja toimintoja koki vastaajista hyvin tai erittäin kiinnostaviksi ja hyödyllisiksi (suluissa ei lainkaan tai vain vähän kiinnostavaksi kokeminen): Selvitys tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista 37,1 % (20 %), verkkopalvelu 41,2 % (17,6 %), atk-koulutukset 83,7 % (2,7 %), työpaikkakouluttajat ja mikrotuki 77,8 % (11,1 %), sähköpostilista 41,7 % (13,9 %) sekä sähköinen konsultaatio 51,6 % (6,5 %). Alueen tietotekniikan hyödyntämisen mahdollisuudet, mutta etenkin vaikeudet on saatu näkyviin ja on mahdollista tehdä suunnitelmia tilanteen korjaamiseksi. 7.1 Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijoittunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijoittunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen
aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2 Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Projektin aloittaneista 258 henkilöstä 254 ovat olleet työssä olevia osallistujia ja 4 koulutuksessa olevaa. Projektin keskeyttäneiden 13 henkilön syinä olivat koulutukseen tai toiseen työpaikkaan projektin alueen ulkopuolelle siirtyminen. Kaikki projektin päättäneet olivat edelleen sosiaalialan työsuhteessa vaikkakin jonkin verran liikkuvuutta eri työpaikkojen ja kuntien välillä on tapahtunut. Projektin voidaan katsoa vaikuttaneen työntekijöiden ammattitaitoon ja sen myötä työpaikkoja turvaavaksi sekä työssä selviytymistä helpottavaksi. Palautekyselyssä esitettiin väittämiä siitä, mitkä seikat olisivat vaikuttaneet vastaajien IT -taitojen kehittymiseen. Paljon tai erittäin paljon vaikuttaviksi koettiin seuraavia väitteitä: "Taitojen kerryttäminen nostaa ammatillista profiilia" (60%) "Töistä suoriutumiseksi on ollut välttämätöntä hankkia uusia taitoja" (60,5%) sekä "Mielestäni it -taidot kuuluvat nykyään sosiaalialan perusammattitaitoihin" (83,8%). 7.3 Työpaikat ja uudet yritykset Projektin aikaansaamat uudet työpaikat joihin sijoittunut naisia Projektin aikaansaamat uudet yritykset joista naisten perustamia Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! 0 kpl Kaksi osaaikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 0 kpl 0 kpl 0 kpl HUOM! 0 kpl Kaksi osaaikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4 Välilliset työllisyysvaikutukset Välillisesti projekti on edistänyt työllistymistä antamalla tärkeää työkokemusta kahdelle valmistuvalle opiskelijalle jotka työllistyivät heti valmistuttuaan. Projektissa työskennelleiden virkavapaalla olleiden työpaikkakouluttajien työnantajat ovat havainneet heidän atk-osaamisensa ja muuttaneet heidän toimenkuvaansa niin että heidän osaamistaan on alettu hyödyntää. Toisen työntekijän kohdalla anotaan myös yhtä uutta toimea atk-tueksi. Välillisesti projekti on edistänyt myös koulutusorganisaation työllisyyttä. 8. Projektin innovatiivisuus Sähköpostilista, joka mahdollistaa alueen kuntien työntekijöiden informoimisen työn kannalta oleellisista asioista, kuten tutkimuksista, uusista työvälineistä ja menetelmistä. Verkkopalvelu, joka mahdollistaa uuden tiedon välittämisen, keskustelukanavan sekä konsultaation pulmatilanteissa.
9. Toiminnan jatkuvuus Pysyvää: Sähköpostilista, jolla informoidaan noin 200 työntekijää Verkkopalvelu, jonka ylläpidon pysyvyyttä ja toiminnan jatkuvuutta kunnissa ei tämän projektin aikana ole voitu sopia ja järjestää. Syksyn 2003 ajan perusylläpidosta huolehtii Pikassos Oy (sosiaalialan osaamiskeskus) ja palvelintilan osalta se huolehtii verkkopalvelun olemassaolosta kesäkuuhun 2004 asti. Verkkopalvelun kehittämiseen ja ajan tasalla pitämiseen Pikassos Oy:llä ei kuitenkaan ole resursseja. Projektissa kehitettyjä tuotteita on myös mahdollisuus ottaa kohtuullisella muokkaamisella käyttöön muuallakin esimerkiksi osaamiskeskuksen alueella. Uudelle projektille haettiin rahoitusta mutta rahoituksen kuntaosuutta ei saatu järjestymään. Kehittämiskeskus Oy Hämeen kuntajohtajakokous päätti 5.9.2003 ettei Hämeenlinnan seutukunta lähde mukaan jatkohankkeeseen. Mietinnässä on, miten projektin tuotteet voitaisiin tulevaisuudessa juurruttaa ja ottaa tehokkaaseen käyttöön. 10. Projektin rahoitus Projektin tähän mennessä Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan: toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus 145651 euro ei vielä tiedossa euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus 191567 euro ei vielä tiedossa euro Yksityinen rahoitus 0 euro 0 euro Tulot 0 euro 0 euro Rahoitus yhteensä 337218 euro ei vielä tiedossa euro Valuutta *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. EURO 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi 11.1 Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema) Toimitusjohtaja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Häme Talouspäällikkö Liisa Nupponen, Sosiaalikehitys Oy Häme 11.2 Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio Talouspäällikkö Liisa Nupponen, Sosiaalikehitys Oy Häme Margit Kivimäki - tilitoimisto Voitto Järvelä Oy (30.6.2003 asti) Heidi Numminen - tilitoimisto Voitto Järvelä Oy (1.7.2003 alkaen) 11.3 Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio JHTT -tilintarkastaja Keijo Mäkelä (tilikaudet 31.12.2002 asti) JHTT -tilintarkastaja Heikki Timonen (tilikausi 1.1.2003 alkaen) 11.4 Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio JHTT -tilintarkastaja Heikki Timonen
11.5 Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö (vastaa myös siitä, että asiakirjojen säilytyspaikka on tiedossa vähintään vuoden 2012 loppuun asti) Asiakirjojen säilytyksestä vastaa Sosiaalikehitys Oy, jossa nimettynä talouspäällikkö Liisa Nupponen. Asiakirjat arkistoidaan asiakirjahallintaa koskevien säännösten mukaisesti. 11.6 Projektin asiakirjojen säilytyspaikka (tämänhetkisen tiedon mukaan) Projektin asiakirjat säilytetään Sosiaalikehitys Oy:n tiloissa. 11.7 Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö (vastaa myös siitä, että asiakirjojen säilytyspaikka on tiedossa vähintään vuoden 2012 loppuun asti) Kirjanpitoaineiston säilytyksestä vastaa Sosiaalikehitys Oy:ssä talouspäällikkö Liisa Nupponen. 11.8 Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka (tämänhetkisen tiedon mukaan) Kirjanpitoaineiston säilytyspaikka on Sosiaalikehitys Oy:ssä, Wetterhoffinkatu 4 B, 13100 Hämeenlinna. Liitteet Osallistujapalaute (liite 1)
Lastensuojelun verkkokollega Liite 1 S00728 Loppuraportin liite OSALLISTUJAPALAUTE Atk-koulutuksien päätyttyä osallistujille lähetettiin palautekysely. Koulutuksiin osallistui kaiken kaikkiaan 99 henkilöä mutta palautekyselyä ei lähetetty niille, jotka olivat osallistuneet vain tietoturvaseminaariin tai olivat käyneet vain kerran jonkin koulutusosion opetustilanteessa. Kyselyjä lähetettiin sähköpostitse 87, joista 72 meni perille ja vastasi. Vastaaminen oli mahdollista sähköpostin liitteenä, www-lomakkeella tai postittamalla vastauslomake. Www-lomakkeella vastasi 62,5 % mikä oli iso nousu projektin alkuselvityksen kyselyyn, jossa www-lomakkeella vastasi vain 21,6%. Sähköpostitse palautekyselyyn vastauksia tuli 27,5% ja kirjelähetyksenä vain 4 kappaletta eli 10 %. Vastaajista 95 % oli naisia, iältään yli vuotiaita oli 67,5 % ja loput 32,5 % olivat 25 39 vuotiaita. Tämä vastaa hyvin projektin osallistujarakennetta. Vastauksia tuli 7 kunnasta ja asemaltaan heistä 62,5% oli työntekijöitä ja esimiesasemassa toimivia 37,5%. Toimialakseen vastaajat ilmoittivat pääosin sosiaalityön tai lastensuojelun avohuollon/laitostyön (65 %). Vastaajilta tiedusteltiin heidän käymänsä koulutusosion hyödyllisyyttä ja keskimäärin 79,9 % vastaajista oli sitä mieltä, että koulutuksesta oli paljon tai erittäin paljon hyötyä. Taulukossa 1 näkyy kurssikohtaisesti vastausjakaumat ja lihavoituina suurimmat prosenttiluvut. % Tietokone tutuksi Tk tutuksi jatko Word Internet Power Point Excel Täysin hyödytön Vähän hyötyä Kohtalaisen hyödyllinen Paljon hyötyä Erittäin hyödyllinen 0 0 0 0 0 0 6,3 0 0 20 11,1 0 12,5 14,3 15 20 11,1 10,5 43,8 50 50 50 22,2 52,6 37,5 35,7 35 10 55,6 36,8 n= 16 14 20 10 9 19 Taulukko 1. Atk-kurssien hyödyllisyys.
Vastaajilta kysyttiin myös heidän omaa arviotaan atk-taitojen kehityksestä viimeisen vuoden aikana ja heidän tavoitetasoaan asteikolla 1 10 sekä mitkä seikat olivat vaikuttaneet myönteiseen kehitykseen jos sellaista oli tapahtunut. Kukaan vastaajista ei arvioinut taitojensa heikentyneen ja keskimääräisesti kehitystä oli tapahtunut n. 1,6 pisteen verran 5,5 pisteestä 7,1:een. Matkaa tavoitteeseen vastaajilla oli vielä keskimäärin 1,4 pistettä (taulukko 2). Vuosi sitten Nykyään Tavoite Vaihteluväli 1-8 3,5-9 5-10 Keskiarvo 5,54 7,13 8,54 39 38 n= Taulukko 2. Tietotekniikan taitojen kehitys. Kysyttäessä, mitkä seikat ovat vaikuttaneet tietotekniikan taitojen edistymiseen vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta enemmistöllä vastaajien mielestä oli muulla kuin projektissa järjestetyllä atkkoulutuksella, atk-laitteiston uusiutumisella tai projektin työpaikkakouluttajilla/mikrotuella. Erikseen ei tutkittu, olivatko vastaajat käyttäneet työpaikkakouluttajien palveluja mutta on mahdollista, että koulutuksissa opittiin sellaisia perusasioita, ettei tarvetta henkilökohtaiseen tukeen syntynyt. Muun atk-koulutuksen ja laitteiston uusimisen vähäinen vaikutus selittynee sillä, että muuta koulutusta markkinoidaan vähän sosiaalialan työntekijöille ja se on yleensä hinnakasta verrattuna koulutusmäärärahoihin. Laitteiston uusiutumisen vaikutukseen vaikuttanee se, että laitteisto ei välttämättä ole uusiutunut ja jos on, tuo se usein myös lisää ongelmia uudenlaisen käyttöympäristön myötä. Paljon tai vähän edistymiseen vaikuttavien seikkojen väliin jäi väittämä Oma suhtautuminen tietotekniikkaan on muuttunut. 45,7 %:lla se oli vaikuttanut melko paljon ja %:lla vain vähän tai ei lainkaan. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, että joillakin suhtautuminen on muuttunut ja se on vaikuttanut edistymiseen kun taas toisilla suhtautuminen ei ole muuttunut. Kun kuitenkin kaikilla on edistystä tapahtunut voitaneen vetää sekin johtopäätös, että suhtautuminen tietotekniikkaa kohtaan ei ole ainakaan muuttunut huonompaan suuntaan. Tämä käynee ilmi myös seikoista, jotka ovat vaikuttaneet edistymiseen paljon tai erittäin paljon. Paljon tai erittäin paljon atk-taitojen kehittymiseen vaikuttaviksi asioiksi nousi kyselystä seuraavat väittämät: - Mielestäni IT-taidot kuuluvat nykyään sosiaalialan perustaitoihin (83,8 % vastaajista). - Töistä suoriutumiseksi on ollut välttämätöntä hankkia uusia taitoja (60,5 %) - Taitojen kerryttäminen nostaa ammatillista profiilia (60 %) - Verkkokollega hankkeen atk koulutus (48,7 %) - Oma aktiivisuus ja innostuneisuus (39,5%) Vastauksista voitaneen päätellä sen verran, että tietokoneen käyttötaito koetaan selvästi kuuluvaksi perustaitoihin. Sen opetteleminen on kuitenkin ollut välttämätöntä suoriutuakseen työtehtävistään (joka kertonee koulutuksen vähäisyydestä) mutta taitojen kerryttämisen koetaan myös nostavan ammatillista profiilia. Projektissa järjestetty koulutus ja oma aktiivisuus ja innostus vaikuttivat melko paljon tai paljon joka kertonee siitä, että molemmilla on selvästi vaikutusta taitojen kerryttämiseen, mutta ne eivät pelkästään riitä. Tarvitaan opetusta ja omaa innostusta mutta sen lisäksi suurena vaikuttajana on se, että tietotekniikkataitojen omaksuminen koetaan kuuluvan merkittävänä tekijänä sosiaalialan perusammattitaitoon. (Taulukko 3)
% Ei Vain Melko Paljon Erittäin n= lainkaan vähän paljon paljon Verkkokollega hankkeen atk koulutus 0 12,8 38,5 33,3 15,4 39 Muu atk koulutus 39,3 35,7 14,3 10,7 0 28 Verkkokollega hankkeen mikrotuki ja 26,7 33,3 20 16,7 3,3 30 työpaikkakouluttajat Oma aktiivisuus ja innostuneisuus 0 10,5 50 31,6 7,9 38 Oma suhtautuminen tietotekniikkaan on 17,1 22,9 45,7 11,4 2,9 35 muuttunut Atk laitteiston uusiutuminen 32,4 20,6 14,7 20,6 11,8 34 Taitojen kerryttäminen nostaa ammatillista 2,9 14,3 22,9 54,3 5,7 35 profiilia Töistä suoriutumiseksi on ollut välttämätöntä 0 13,2 26,3 36,8 23,7 38 hankkia uusia taitoja Mielestäni IT -taidot kuuluvat nykyään 0 0 16,2 56,8 27 37 sosiaalialan perusammattitaitoihin Taulukko 3. Atk-taitojen kehittymiseen vaikuttaneet seikat. Palautteessa kyseltiin myös koulutuskeskus Tavastian toteuttaman atk-opetuksen onnistumista ja kyselyn perusteella se näyttäisi onnistuneen hyvin (Taulukko 4). Pääosa asioista, joita kysyttiin painottuu yli 70%:sesti hyvin tai erittäin hyvin onnistuneiksi. Seikat, jotka painottuvat hyvin tai kohtalaisesti onnistuneiksi ovat koulutusympäristön vastaavuus työpaikan kanssa, kurssimateriaali sekä lähituki kursseilla. Koulutusympäristöön ei ollut mahdollista vaikuttaa varsinkin kun atkkurssien puolivälissä koulutuskeskus Tavastia muutti uusiin tiloihin ja tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja ohjelmat sen myötä vaihtuivat viimeisemmiksi versioiksi, joita kurssilaisten työpaikoilla ei ollut. Asiaa sivuttiin kuitenkin kursseilla ja osa kurssimateriaalista oli kuitenkin tuotettu vanhemmille ohjelmaversioille mutta eihän se tietenkään täysin korvaa sitä, että opetuksessa ei ollut mahdollista käyttää vanhempia ohjelmistoversioita. Lähituki joillakin kursseilla oli toteutettu niin, että muutama Tavastian opiskelija oli mukana osan kurssiajasta tukemassa henkilökohtaisesti kurssilaisia ja opastamassa erilaisten harjoitusten tekemisessä. Kaikilla kursseilla tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista. % Epäonnistui täysin Onnistui huonosti Onnistui kohtalaisesti Onnistui hyvin Onnistui erittäin hyvin n= Kouluttajan opetustaidot 0 2,5 15 55 27,5 Koulutustapa (mikroluokka-opetus) 0 0 12,5 62,5 25 Koulutusympäristön vastaavuus työpaikan 0 17,5 30 12,5 kanssa (tietokoneet, käyttöjärjestelmä, ohjelmistot) Koulutusajankohta (iltapäivisin) 0 5 20 57,5 17,5 Opetuksen yleistaso 0 0 22,5 65 12,5 Kurssilaisten huomioiminen 2,7 8,1 13,5 51,4 24,3 37 Etenemisvauhti 0 10 17,5 52,5 20 Tiedon hyödynnettävyys omassa työssä 0 2,5 22,5 60 15 Kurssimateriaali 0 0 37,5 45 17,5 Lähituki kursseilla (esim. opiskelijat joillakin 0 13,5 32,4,5 13,5 37 kursseilla) Taulukko 4. Atk-koulutuksen onnistuminen.
Koulutuksiin osallistuneet arvioivat myös sitä, mihin asioihin heillä jatkossa voisi olla koulutuksen tai tuen tarvetta. Suurta tuen tarvetta ei esiintynyt kovinkaan paljon. Eniten tukea nähtiin tarvittavan esitysgrafiikka- ja taulukkolaskentaohjelmiin. Näissä tuen ja koulutuksen tarpeissa ei ollut suurta eroa sillä, oliko vastaaja esimies- vai työntekijäasemassa. (Taulukko 5). % Ei juuri lainkaan Jonkin verran Aika paljon Paljon Erittäin paljon Tietokoneen peruskäyttötaidot 35,1 48,6 8,1 8,1 0 37 Tekstinkäsittely (esim. Word) 12,8 53,8 23,1 10,3 0 39 Taulukkolaskentaohjelma (esim. Excel) 7,9 31,6 15,8 23,7 21,1 38 Esitysgrafiikkaohjelma (esim. Power Point) 5,3 22,9 14,3 17,1 35 Internet 12,8 51,3 20,5 15,4 0 39 Sähköposti 33,3 56,4 7,7 0 2,6 39 Kunnan sisäiset ohjelmat (esim. 16,2 35,1 29,7 13,5 5,4 37 asiakastietojärjestelmä) Taulukko 5. Koulutukseen osallistuneiden jatkossa tarvitseman tuen kohteet. n= Mielenkiintoisen vertailukohdan sille, mitä tukea ja kuinka paljon palautekyselyyn vastaajat jatkossa kaipaisivat antaa työpaikkakouluttajien keräämät tilastot siitä, mihin aiheisiin heidän opastustaan työpaikoilla kaivattiin. Vaikka palautekyselyn vastaajat kokivat vähiten tuen tarvetta sähköpostin käytössä, oli se (tiimiposti) työpaikkakouluttajille selvästi eniten kysymyksiä herättänyt aihe. Opastuksen aiheista 37,7% Hämeenlinnassa ja 59% muissa kunnissa liittyi sähköpostiin. Muina selkeimmin kysymyksiä herättäneinä aiheina työpaikkakouluttajille oli tekstinkäsittely, internet sekä asiakastietojärjestelmä (kaavioissa HJ-ohjelma) vaikka nekään eivät koulutuksiin osallistuneilla erottuneet tuen tarpeessa. Asiakastietojärjestelmään liittyvien kysymysten ero Hämeenlinnassa ja muissa kunnissa selittyy sillä, että kaikissa kunnissa ei ollut käytössä erillistä sosiaalialan asiakastietojärjestelmää mutta kaaviossa on mukana kaikki opastuskontaktit.(kaavio 1 ja Kaavio 2). Ero työpaikkakoulutuksen aiheiden ja palautekyselyn vastaajien arvion välillä saattaa selittyä sillä, että kohderyhmä on ollut osin eri ja sillä, että koulutuksesta on ollut hyötyä osallistujille.
Työpaikkakouluttajat: Henk.koht opastuksen aiheet/hämeenlinna Hml sivujen päivitys Sekalaiset Verkkokollega sivusto Ohjelmien asennukset, päivitykset Työpöytä, kuvat, Resurssienh. tulostus Rondo web-lomakkeet Internet Power Point Excel Word Tiimiposti HJ perhehuollon konsultointi 10/02-03/03 HJ perhehuolto opetus 10/02-03/03 8,4 % 12,0 % 8,9 % 1,6 % 11,5 % 10,5 % 2,1 % 4,2 % 6,2 % 23,6 % 33,5 % 34,9 % 37,7 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % % Kaavio 1. Työpaikkakouluttajien henkilökohtaisen opastuksen aiheet Hämeenlinnassa. Työpaikkakouluttajat: Opastuksen aiheet muut kuin Hml Y leistä 46,7 % Power Point Excel Työpöytä, kuvankäs. resurssienh tulostus perusas. Ohj. asennus, päivitykset Htravell matka- lasku/ Rondo V iruksen torjun 1,9 % 7,6 % 5,7 % 3,8 % 5,7 % 5,7 % Word verkkokollega-sivusto Internet 39,0 % 44,8 %,0 % Tiimiposti 59,0 % HJ perheh 10/02-3/03 28,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % Kaavio 2. Työpaikkakouluttajien henkilökohtaisen opastuksen aiheet muissa kunnissa kuin Hämeenlinnassa. % 50 % 60 % 70 %
Palautekyselyn viimeinen kysymys kartoitti sitä, miten hyödyllisenä tai kiinnostavana vastaajat kokivat erilaiset projektissa kehitetyt tuotteet tai toiminnat. Eniten kiinnostusta herättivät atkkoulutukset sekä työpaikkakouluttajat/mikrotuki. Tämä onkin luonnollista, koska koulutusta on järjestetty vähän ja mikrotuki kuntien sosiaalitoimessa on pääosin heikoissa kantimissa. Sähköpostilistaa, verkkopalvelua ja sähköistä konsultaatiota pidettiin kohtalaisen tai hyvin kiinnostavana, joka kertonee työntekijöiden halusta ottaa käyttöön tietotekniikan mahdollisuuksia työhönsä. Myös projektissa tehty alkuselvitys tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksista koettiin hyödylliseksi. (Taulukko 6). % Ei lainkaan Vähän Kohtalaisen Hyvin Erittäin n= hyödyllinen/ hyödyllinen/ hyödyllinen/ hyödyllinen/ hyödyllinen/ kiinnostava kiinnostava kiinnostava kiinnostava kiinnostava Alussa tehty selvitys tietotekniikan 5,7 14,3 42,9 31,4 5,7 35 hyödyntämismahdollisuuksista alueen ls työssä Verkkopalvelu 2,9 14,7 41,2 35,3 5,9 34 Atk-koulutukset 0 2,7 13,5 48,6 35,1 37 Työpaikkakouluttajat/mikrotuki 2,8 8,3 11,1 55,6 22,2 36 Sähköpostilista 2,8 11,1 44,4 30,6 11,1 36 inforinki@verkkokollega.com Sähköinen konsultaatio 0 6,5 41,9 35,5 16,1 31 Taulukko 6. Projektissa toteutettujen asioiden hyödyllisyys ja kiinnostavuus.