RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2016 Op.ltk. 13.6.2012 94
2 SISÄLTÖ 1. OPPILAAN ARVIONTI 4 1.1. LAKIPERUSTA 4 1.2. OPPILASARVIOINNIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 4 2. KOULUTUKSEN ARVIONTI 6 2.1. LAKIPERUSTA 6 3. KOULUTUKSEN ARVIOINNIN PERUSTEET JA JÄRJESTÄMINEN 7 3.1. YLEISTÄ 7 3.1.1. Sisäinen ja ulkoinen arviointi 7 3.1.2. Itsearviointi 7 3.1.3. Arvopohja 7 3.1.4. Osa-alueet 7 3.2. ARVIOINNIN TASOT 7 3.2.1. Koulukohtainen arviointi 7 3.2.1.1. Esiopetus 7 3.2.1.1.1. Laatukäsikirja 7 3.2.1.1.2. Laatukortit 8 3.2.1.1.3. Kehittämiskohteet 8 3.2.1.1.4. Vanhemmat ja sidosryhmät 8 3.2.1.2. Perusopetus 8 3.2.1.2.1. Laatukäsikirja 8 3.2.1.2.2. Laatukortit 8 3.2.1.2.3. Kehittämiskohteet 8 3.2.1.2.4. Vanhemmat ja sidosryhmät 9 3.2.1.3. Raahen lukio 9 3.2.1.3.1. Laatukäsikirja 10 3.2.1.3.2. Laatukortit 10 3.2.1.3.3. Kehittämiskohteet 10 3.2.1.3.4. Vanhemmat ja sidosryhmät 10
3 3.2.1.4. Raahen musiikkiopisto 10 3.2.1.4.1. Laatukäsikirja 10 3.2.1.4.2. Laatukortit 10 3.2.1.4.3. Kehittämiskohteet 11 3.2.1.5. Raahe-opisto 11 3.2.1.5.1. Laatukäsikirja 11 3.2.1.5.2. Laatukortit 11 3.2.1.5.3. Kehittämiskohteet 12 3.2.2. Kuntakohtainen arviointi 12 3.2.2.1. Kuntakohtaisen arvioinnin yhteiset kohteet vuosina 2011-2016 12 3.2.2.1.1. Lukuvuosittaiset kuntakohtaiset arviointikohteet ja ajankohdat 12 4. TALOUSARVIOSEURANTA 14 4.1. TALOUSARVIOSEURANNAN MITTARIT LV. 2012-2013 15 5. ARVIOINTITULOKSISTA TIEDOTTAMINEN 16
4 1. OPPILAAN ARVIOINTI 1.1. LAKIPERUSTA Perusopetuslaki 22 Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itse arviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Opintosuoritusten arvioinnista ja opinnoissa etenemisestä on voimassa, mitä niistä asetuksella säädetään ja opetushallitus määrää. Todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää opetushallitus. Jollei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Lukiolaki 17 (30.12.2008/1116) Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään opintosuoritusten arvioinnista opintojen aikana, opinnoissa etenemisestä sekä päättötodistuksesta ja muista opiskelijalle annettavista todistuksista. Opetushallitus antaa opintosuoritusten arvioinnista tarkentavia määräyksiä ja päättää todistuksiin merkittävistä tiedoista. Lukiolaki 17 a (30.12.2008/1116) Opiskelijan arvioinnista päättäminen Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 1.2. OPPILASARVIOINNIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Oppilaan arviointi jakaantuu opintojen arviointiin sekä päättöarviointiin, joiden periaatteet on tarkasti määritelty kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Opetustoimen oppilasarviointiryhmä on toiminut vuodesta 2000 alkaen ja toiminta jatkuu edelleen. Oppilaan arviointiin liittyvät lukuvuositodistukset on hyväksytty opetuslautakunnassa seuraavasti: OPLA 14.01.2004 3 vuosiluokille 1 2 OPLA 3.11.2004 236 vuosiluokille 3 4 OPLA 8.6.2005 172 vuosiluokille 5 6 OPLA 7.12.2005 282 vuosiluokille 7 8
5 OPLA 8.5.2007 80 Erityisopetuksen sanallinen arviointi vuosiluokille 1 2 OPLA 22.4.2008 58 Startti-luokan todistus OPLA 8.4.2009 32 Perusopetuksen valmistava opetus OPLA 28.4.2010 71 Erityisopetuksen sanallinen arviointi
6 2. KOULUTUKSEN ARVIOINTI 2.1. LAKIPERUSTA Perusopetuslaki 21 Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto. Opetushallitus tekee 14 :ssä tarkoitettujen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisten eri oppiaineiden kansallisia oppimistulosten seuranta-arviointeja. Koulutuksen ulkopuolisista arvioinneista ja oppimistulosten seuranta-arvioinneista opetusministeriö laatii arviointisuunnitelman. Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä, kokoonpanosta, toiminnan järjestämisestä ja neuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta sekä arviointisuunnitelman sisällöstä. (27.11.2009/970) Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä. Lukiolaki 16 Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto. Opetushallitus tekee 10 :ssä tarkoitettujen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisten eri oppiaineiden kansallisia oppimistulosten seuranta-arviointeja. Koulutuksen ulkopuolisista arvioinneista ja oppimistulosten seuranta-arvioinneista opetusministeriö laatii arviointisuunnitelman. Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä, kokoonpanosta, toiminnan järjestämisestä ja neuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta sekä arviointisuunnitelman sisällöstä. (27.11.2009/971) Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä. Laki taiteen perusopetuksesta 7 Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto. Koulutuksen ulkopuolisista arvioinneista opetusministeriö laatii arviointisuunnitelman. Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä, kokoonpanosta, toiminnan järjestämisestä, neuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta sekä arviointisuunnitelman sisällöstä. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.
7 3. KOULUTUKSEN ARVIOINNIN PERUSTEET JA JÄRJESTÄMINEN 3.1. YLEISTÄ Arvioinnin tärkein perustelu kunnassa on palvelujen ja toiminnan kehittäminen ja sitä koskevan paikallisen päätöksenteon tukeminen. 3.1.1. Sisäinen ja ulkoinen arviointi Arviointi tapahtuu sekä koulutuksen järjestäjän suorittamana itse arviointina, että ulkopuolisena arviointina. Tämä itse arviointi pitää sisällään sekä oppilaitostason, että koulutuksen järjestäjätason, kuten kuntatason arvioinnin. 3.1.2. Itsearviointi Itsearviointia koskevat säännökset edellyttävät, että koulutuksen järjestäjät jatkuvasti ja systemaattisesti tarkastelevat omaa toimintaansa. Tarkastelu tuottaa tietoa, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjä voi kehittää koulutustaan. 3.1.3. Arvopohja Opetustoimen arvioinnin arvopohja määritellään Raahen kaupungin strategiassa sekä opetustoimen strategiassa ja se on osa Raahen kaupungin laadunvarmistusta. 3.1.4. Osa-alueet Arvioinnit laaditaan siten, että arvioitavaksi tulevat asiat tarkastellaan vaikuttavuuden, asiakkaan, taloudellisuuden ja henkilöstön näkökulmista. 3.2. ARVIOINNIN TASOT 3.2.1. Koulukohtainen arviointi 3.2.1.1. Esiopetus 3.2.1.1.1. Laatukäsikirja Otetaan käyttöön OKM:n laatukriteereiden pohjalta laadittu laatukäsikirja esiopetukseen soveltuvin osin.
8 3.2.1.1.2. Laatukortit Laatukortit sisältävät toiminnan ja toiminnan edellytysten hyvän tason kuvauksen opetuksenjärjestäjän ja koulun tasolla. Koulun tasolla arvioidaan vuosittain laatukorttien sisältämiä osa-alueita esiopetukseen soveltuvin osin ja opetuksen järjestäjän tasolla kuntatason arviointisuunnitelmaan merkityt osa-alueet. 3.2.1.1.3. Kehittämiskohteet Tärkeimpänä kehittämiskohteena on esi- ja alkuopetuksen yhteistyön kehittäminen esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään koulujen alkuluokkatoiminnan kehittämiseen. Koulut merkitsevät lukuvuosisuunnitelmaan eniten kehittämistä vaativat kohteet ja laativat sen pohjalta kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelma sisältää toimenpiteet, joita koululla tehdään sekä toimenpideaikataulun ja vastuuhenkilöt. Ne kehittämistarpeet, joita koulu ei voi toimivaltansa puitteissa ratkaista, annetaan koulutuksen järjestäjälle tiedoksi. 3.2.1.1.4. Vanhemmat ja sidosryhmät Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös koulun esiopetuksen sidosryhmät, erityisesti vanhemmat. 3.2.1.2. Perusopetus 3.2.1.2.1. Laatukäsikirja Otetaan käyttöön OKM:n laatukriteereiden pohjalta laadittu laatukäsikirja. Laatukäsikirja sisältää 10 laatukorttia. 3.2.1.2.2. Laatukortit Laatukortit sisältävät toiminnan ja toiminnan edellytysten hyvän tason kuvauksen opetuksen järjestäjän ja koulun tasolla. Koulun tasolla arvioidaan vuosittain laatukorttien sisältämiä osa-alueita ja opetuksen järjestäjän tasolla kuntatason arviointisuunnitelmaan merkityt osa-alueet. 3.2.1.2.3. Kehittämiskohteet Koulut merkitsevät lukuvuosisuunnitelmaan eniten kehittämistä vaativat kohteet ja laativat sen pohjalta kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelma sisältää toimenpiteet, joita koululla tehdään sekä toimenpideaikataulun ja vastuuhenkilöt. Ne kehittämistarpeet, joita koulu ei voi toimivaltansa puitteissa ratkaista, annetaan koulutuksen järjestäjälle tiedoksi. (erillinen yhteenveto lukuvuosittain liitteenä).
9 3.2.1.2.4. Vanhemmat ja sidosryhmät Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös koulun sidosryhmät, erityisesti vanhemmat. 3.2.1.3. Raahen lukio Lukiolaki 18 (13.8.2004/766) Ylioppilastutkinto Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Näiden kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä säädetään erikseen lailla. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä osallistumisesta ylioppilastutkintoon, kokeista ja niiden uusimisesta, arvostelusta ja muusta tutkinnon toimeenpanosta. (26.8.2005/673) Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Lukiolaki 18 a (13.8.2004/766) Muun henkilön kuin lukion opiskelijan oikeus ylioppilastutkinnon suorittamiseen Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava opiskelija saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut: 1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän; 2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon; 3) edellä 2 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkinnon tai opinnot sekä jäljempänä 18 b :ssä tarkoitetun lautakunnan määräämät lisäopinnot. Edellä 1 momentin 2 kohdassa mainittua tutkintoa suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä opiskelijana asianomaiseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot. Lukiolaki 18 b (13.8.2004/766) Ylioppilastutkintolautakunta Opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta,
järjestämisestä ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lautakunnasta ja sen tehtävistä. Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. 10 3.2.1.3.1. Laatukäsikirja Otetaan käyttöön OKM:n laatukriteereiden pohjalta laadittu laatukäsikirja. Laatukäsikirja sisältää 10 laatukorttia. 3.2.1.3.2. Laatukortit Laatukortit sisältävät toiminnan ja toiminnan edellytysten hyvän tason kuvauksen opetuksen järjestäjän ja koulun tasolla. Koulun tasolla arvioidaan vuosittain laatukorttien sisältämiä osa-alueita ja opetuksen järjestäjän tasolla kuntatason arviointisuunnitelmaan merkityt osa-alueet. 3.2.1.3.3. Kehittäiskohteet Lukion kehittämiskohteet löytyvät vuosittain lukuvuosisuunnitelmasta ja talousarviosta. Lukion kehittämistyöryhmä linjaa, suunnittelee ja toimeenpanee kehittämisen painopisteitä. Raahen lukion arviointisuunnitelma ja prosessikaavio palvelevat kokonaisvaltaisesti kehittämisen kaikkia osa-alueita. (erillinen yhteenveto lukuvuosittain liitteenä). 3.2.1.3.4. Vanhemmat ja sidosryhmät Lukuvuoden työn suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa otetaan huomioon myös koulun sidosryhmät, erityisesti vanhemmat, joiden käsityksiä Raahen lukiosta kartoitetaan kyselytutkimuksin vanhempainilloissa. 3.2.1.4. Raahen musiikkiopisto 3.2.1.4.1. Laatukäsikirja Musiikkiopisto ottaa käyttöön syksyllä 2012 taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten itsearviointiin ja laadun kehittämiseen tarkoitetun Virvatuli-mallin. Virvatuli-itsearviointimalli arviointikriteereineen helpottaa koulutuksen järjestäjän lakisääteistä itsearviointia. Itsearvioinnin tuloksena syntyy suunnitelma kehittämistyön suunnasta painopisteistä, aikataulusta ja kehittämistyössä käytettävistä toimenpiteistä. 3.2.1.4.2. Laatukortit Itsearviointimalli sisältää itsearviointikriteerit eli laatukortit, jotka määrittävät taiteen perusopetusta ohjaavan normiston mukaisen taidekasvatustoiminnan ja sen
tukitoimien hyvän laadun ominaisuuksia, joihin omaa toimintaa verrataan. Laatukortit ovat arviointiperusteita, jotka on laadittu opetussuunitelman perusteiden oppimiskäsityksen, tavoitteiden ja pedagogiikan pohjalta. Laatukriteerit kattavat kaikki musiikkiopiston toiminnan osa-alueet. 11 3.2.1.4.3. Kehittämiskohteet Itsearvioinnin tuloksena löytyvät musiikkiopiston kehittämisalueet, jotka musiikkiopiston arviointyöryhmä priorisoi rehtorin johdolla. Arvioinnin tuloksena syntyy kehittämissuunnitelma, jossa näkyy kehittämiskohteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. (erillinen yhteenveto vuosittain liitteenä). 3.2.1.5. Raahe-opisto Arviointiperusta: Laki vapaasta sivistystyöstä, 7 : Arviointi velvoittaa vapaan sivistystyön oppilaitoksen suorittamaan arviointia antamastaan koulutuksesta ja sen vaikuttavuudesta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Lain mukaan arvioinnin tarkoitus on tukea vapaan sivistystyön kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Laki taiteen perusopetuksesta on samansuuntainen kuin vapaan sivistystyön lainsäädäntö, siten vapaan sivistystyön arviointimenetelmiä voidaan hyödyntää myös taiteen perusopetuksen arviointityössä. 3.2.1.5.1. Laatukäsikirja Raahe-opistolla on ollut laatukäsikirja vuodesta 2008 lähtien. Käsikirjaa päivitetään vuosittain. Arviointityökaluna käytetään julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettua CAF (Common Assesment Framework) arviointimallia, jossa tarkastelun kohteena ovat organisaation toiminta ja tulokset arviointialueittain. Arviointialueet ovat: 1. Johtajuus, 2. Strategiat ja toiminnan suunnittelu, 3. Henkilöstö, 4. Sidosryhmät ja resurssit, 5. Prosessit, 6. Asiakastulokset, 7. Henkilöstötulokset, 8. Yhteiskunnalliset tulokset, 9. Keskeiset suorituskykytulokset. 3.2.1.5.2. Laatukortit Laatukorteissa kuvataan nykytilaa, vahvuuksia ja parantamisalueita peilaamalla Raahe-opiston toimintaa CAF-kriteereissä kuvattuihin toimintatapoihin. Arviointialueet 1-5 käsittelevät opiston toimintaa. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on, mitä opisto tekee ja miten hyvin se suoriutuu tehtävästään. Arvioinnin tukena käytetään 5 portaista pisteytystaulukkoa. Arviointialueet 6 9 käsittelevät opiston saavuttamia tuloksia. Näiden arviointialueiden tarkastelun kohteena on se, miten opisto on saavuttanut sen toiminnalle asetetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan käytettävissä olevien tulostietojen, mutta myös subjektiivisten näkemysten avulla.
12 3.2.1.5.3. Kehittämiskohteet Laatukortteihin merkitään kehittämiskohteet ja kehittämisen aikataulu sekä vastuuhenkilöt. Rehtori ja opiston arviointiryhmä priorisoivat kehittämistoimenpiteet. (erillinen yhteenveto lukuvuosittain liitteenä). 3.2.2. Kuntakohtainen arviointi Kuntakohtaista arviointia varten opetuslautakunta laatii vuosittain tarkastettavan arviointisuunnitelman vähintään viideksi vuodeksi siten, että pitkällä aikavälillä toiminnan kaikki osa-alueet tulevat arvioiduksi. Opetuslautakunta asettaa koulutuksen järjestäjän arvioinnin ohjausryhmän, jonka ohjauksessa opetustoimenjohtajan nimeämä arviointityöryhmä toteuttaa arviointisuunnitelmaa. 3.2.2.1. Kuntakohtaisen arvioinnin yhteiset kohteet vuosina 2011-2016 Raahen kaupungin opetustoimessa toteutetaan koulutuksen arviointia lukuvuosittain seuraavasti: 3.2.2.1.1. Lukuvuosittaiset kuntakohtaiset arviointikohteet ja ajankohdat 1. Koulun johtamiskulttuuri lv. 2011-2012 - johtajuuden arviointi - esimieskysely 2. Opetussuunnitelman toteutuminen ja opetusjärjestelyt lv. 2012-2013 - opetussuunnitelman toteutumisen arviointi - osallisuus ja vaikuttaminen - opetuksen resurssit 3. Fyysinen toimintaympäristö lv. 2013-2014 - koulujen työolot - oppilaskysely: perusopetus ja lukio - henkilökuntakysely - kysely vanhemmille Wilman käytettävyydestä - turvallisuuskysely 4. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki lv. 2014-2015 - opetuksen tukitoimet yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilashuollon palvelujen saatavuus - Kodin ja koulun välinen yhteistyö oppilaskysely: lukio ja yläkoulut kysely ekaluokkalaisten vanhemmille 5. Strategian arviointi lv. 2015 16
13 - vaikuttavuus ja palvelukyky kuntalaisille - prosessit ja rakenteet - henkilöstö ja osaaminen - talous Lisäksi Raahen kaupunki osallistuu joka toinen vuosi järjestettävään valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn.
14 4. TALOUSARVIOSEURANTA Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävä vuonna esiopetusta. Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuslain mukaan: tukea kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa edistää oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja kehittää itseään elämänsä aikana turvata riittävä yhdenmukaisuus koulutuksessa koko maan alueella Lukiokoulutuksen tavoitteena on lukiolain mukaan: tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana Vapaan sivistystyön tavoitteena on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan: edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista Musiikkioppilaitoksen opetuksen tarkoitus on taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan: antaa tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen Talousarvion laadinnassa ja seurannassa kiinnitetään huomio seuraavien asioihin: Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion sekä siinä asetettujen tavoitteiden toteutumiseen Raahen kaupungin ja Opetustoimen strategioiden toteutumiseen Perusopetuslain määrittelemien tavoitteiden toteutumiseen Vuosittainen arviointi toteutetaan kaupunginvaltuuston talousarviossa hyväksymien mittareiden avulla.
15 4.1. TALOUSARVIOSEURANNAN MITTARIT LV. 2012-2013 Opetuslautakunta Käyttöaste % /oppilas asukasmäärä asiakastyytyväisyyskyselyt Perusopetus kehittämistyöryhmät/kokoukset/vuosi krt/vuosi arviointisuunnitelman mukaiset mittarit oppilaiden hyvinvoinnin ja jaksamisen seuranta ja maan kouluterveystutkimus jatko-opintopaikan saaneet Raahen lukio lukion arviointisuunnitelman mukaiset mittarit YTL:n tunnusluvut opiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen seuranta ja maan kouluterveystutkimus jatko-opintopaikan saaneet Raahe-opisto opiskelijamäärän kasvattaminen tapahtuma koulutuspäivät toteutuma Musiikkiopisto arviointisuunnitelman mittarit hops:it koulutuspäivät projektit
16 5. ARVIOINTITULOKSISTA TIEDOTTAMINEN Kuntakohtaisten arviointien toteuttamisesta ja tuloksista tiedottamisesta yksityiskohtaisemmin päättää opetuslautakunta.