SALON AIKUISLUKIO SALON AIKUISLUKION KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 1/2009 1
AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. luku SALON AIKUISLUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTA 1.1 Opetussuunnitelmajärjestelmä 1.2 Salon lukiokoulutuksen opetussuunnitelman yleinen osa 1.3 Aikuislukiokoulutus 2. luku SALON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Arvoperusta 2.2 Toiminta-ajatus 2.3 Ihmiskuva 3. luku SALON AIKUISLUKION TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 3.1. Tehtävä 3.2. Tavoitteet 3.3. Opintojen rakenne 3.4. Aiempien opintojen hyväksi luku ja lukion oppiaineen oppimäärän suoritusarvostelun korotus 3.5. Perusopetuksen päättötodistuksen arvosanojen korottaminen 3.6. Opiskelijan ottaminen 4. luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Oppimiskäsitys 4.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät 4.3 Toimintakulttuuri 4.4 Opetusjärjestelyt ja opetusmenetelmät 4.5 Lukiokoulutuksen tuntijako 4.6 Perusopetuksen tuntijako 4.7 Oppilaitosten välinen yhteistyö ja yhteistyö Salon kirjaston kanssa 4.8 Maksullinen palvelutoiminta 4.9 Salon aikuislukion toiminnan arviointi ja itsearviointi 5. luku OPISKELIJAN TUKEMINEN 5.1 Ohjauksen järjestäminen 5.2 Opiskelun erityinen tuki 5.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 2
1. luku SALON AIKUISLUKION KOULUKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTA 1.1 Opetussuunnitelmajärjestelmä Salon aikuislukion opetussuunnitelma on osa valtakunnallista opetussuunnitelmajärjestelmää, joka ohjaa koulun toimintaa. Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmään kuuluvat: perusopetuslaki (628/1998) ja -asetus (852/1998) sekä lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998) valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) sekä valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) Opetushallituksen määräys aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelma perusopetusasetuksen 9 :n ja lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Salon aikuislukion koulukohtainen opetussuunnitelma on laadittu aikuisten perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Koulu laatii opetussuunnitelman perustalta lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen yleisestä käytännön järjestämisestä. Suunnitelman hyväksyy sivistyslautakunta. Opiskelija laatii oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa opetussuunnitelman ja lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa perusasteen ja lukion oppimäärään sisältyvät opinnot turvataan järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Aikuislukion koulutuksen järjestäminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Kaikille kouluyhteisön jäsenille annetaan mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman laadintaan ja tutustua hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. 1.2 Salon lukiokoulutuksen opetussuunnitelman yleinen osa Opetuslautaunta on hyväksynyt 17.2.2009/45 salolaista lukiokoulutusta koskevan opetussuunnitelman kuntakohtaisen osan. Salolaisessa koulutuksessa pidetään keskeisinä seuraavia arvoja, joille aikuislukion toiminta myös tukeutuu: yhdenvertaisuus koulutuksellinen tasavertaisuus, monipuoliset mahdollisuudet kehittää itseään elämän aikana yksilöllisyys monipuoliset valintamahdollisuudet, erityspainotukset, monikulttuurisuus, asiakaslähtöisyys turvallisuus turvallinen työympäristö niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin, yhteisöllisyyteen kasvaminen ja oppimisen ilo verkostoituminen kasvattajat, huoltajat, muut oppilaitokset, elinkeinoelämä, sidosryhmät, kansainvälisyys. 3
Aikuislukion opetussuunnitelma noudattaa Salon lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa aikuisille tarkoitettuun opetukseen soveltuvin osin ottaen huomioon aikuiskoulutuksen erityispiirteet. 1.3. Aikuislukiokoulutus Aikuislukion toiminta voidaan ryhmittää neljään keskeiseen lohkoon 1) henkilöstön osaaminen, 2) opiskelijan näkökulma, 3) toimintakäytänteet ja 4) koulutuksen tuloksellisuus. Henkilöstön osaamiseen kuuluvat: laaja-alainen ammattitaito innovatiivisuus halu ja kyky hallittuun muutokseen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen työyhteisössä vuorovaikutteisuus hyvä johtajuus Opiskelijan näkökulmaa edustavat: laadukas opetus opiskelijalähtöiset opetusjärjestelyt kokonaisvaltainen opiskelijan ohjaus ihmisläheinen sosiaalinen oppimisympäristö opintososiaaliset edut Toimintakäytänteitä ovat: Salon aikuislukion tunnettavuus ja palvelukyky Salon talousalueella opetussuunnitelman kehittäminen ja ajantasaistaminen eritysryhmien huomioiminen opiskelujärjestelyjen joustavuus ja kehittäminen opiskelijan ohjaaminen Koulutuksen tuloksellisuuteen, joka ymmärretään taloudellisuudeksi, tehokkuudeksi ja vaikuttavuudeksi kuuluvat tekijöinä: palvelukyky verkostoituminen resursointi markkinointi ja rekrytointi laatu ja arviointi 2. luku SALON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS 2.1 Arvoperusta Salon aikuislukion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yleisenä arvolähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Aikuisten perusopetuksella ja lukiokoulutuksella edistetään tasa-arvoa ja hyvinvointia, ylläpidetään ja vahvistetaan osallistuvaa demokratiaa sekä vahvistetaan opiskelijoiden sitoutumista elinympäristöstä huolehtimiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvot perustuvat suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Opiskelu ohjaa vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan kulttuuriperintöä. Samalla se kannustaa suvaitsevaisuuteen sekä monikulttuuriseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 4
Aikuisopiskelija tuo opettamiseen ja oppimiseen oman yksilöllisen panoksensa, joka rakentuu hänen elämänkokemukselleen. Opetus ja ohjaus suunnitellaan ja toteutetaan soveltaen yhteen yksilön, ympäröivän yhteiskunnan ja vallitsevan koulujärjestelmän tavoitteet. Aikuislukion opiskelija on vastuullinen oppija, joka kantaa vastuuta yhdessä koulun kanssa opintojensa suunnittelusta ja sujumisesta. 2.2. Salon aikuislukion toiminta-ajatus Salon aikuislukio tarjoaa Salon talousalueen asukkaille väylän joustavaan, laadukkaaseen ja päämäärätietoiseen opiskeluun. 2.3. Salon aikuislukion ihmiskuva Ihmisen itsetuntemuksen, henkisen kasvun ja eettisen tietoisuuden kehittyminen edellyttävät tietoa sekä ihmisestä itsestään että hänen ympäristöstään. Perusteltujen ja kestävien ainesten tarjoaminen humaaniin ihmiskuvaan on yksi koulutustoiminnan tärkeä tehtävä. Koulutuksen tulee luoda uskoa ihmisen hyvien puolien kehittymiseen ja antaa myös keinoja niiden kehittämiseksi. 3.luku SALON AIKUISLUKION TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 3.1 Tehtävä Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus täydentää laaja-alaisesti yleissivistystään lisätä opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja hänen jatko-opiskelumahdollisuuksiaan lisätä opiskelijan työelämässä menestymisen yleisiä edellytyksiä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuutta ja ehkäistä syrjäytymistä luoda edellytyksiä opiskelijan itsetuntoa, itsetuntemusta ja persoonallista kasvua lujittaville oppimiskokemuksille. Salon aikuislukiota kehitetään osana valtakunnallista avointa aikuiskoulutusjärjestelmää, joka tarjoaa aikuisväestölle monipuolisia mahdollisuuksia perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen hankkimiseen. Alueellinen koulutustoiminta järjestetään verkottuen talousalueen koulutuspalveluja tarjoavien yksiköiden kanssa. Aikuislukio on yksi alueen II asteen yhteistoimintaverkon kouluista. Talousalueen palvelutoiminta järjestetään tavoitteena yhteistyötahojen molemminpuolinen hyöty. Aikuislukio järjestää ensisijaisesti tutkintotavoitteista ja jatko-opintoihin valmentavaa yleissivistävää opetusta. Opetusjärjestelyt tarjoavat mahdollisuuden opiskella työn tai muun toiminnan ohessa. Salon aikuislukiossa voi suorittaa perusasteen ja lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai perusasteen ja lukion yksittäisten aineiden opintoja. Perusasteen ja lukion oppimäärän suorittaminen aikuislukiossa tuottaa saman kelpoisuuden kuin näiden oppimäärien suorittaminen päiväkouluissa. Aikuislukio voi antaa yleissivistävien aineiden opetusta myös muiden oppilaitosten opiskelijoille tai muihin opintoihin valmentautuville. Ammatillista väylää pitkin ammatillisen opistoasteen oppilaitoksiin tai korkeakouluihin etenevät voivat suorittaa tarvitsemiaan lisäopintoja. Aikuislukio on yleissivistävä oppilaitos. Yleissivistystä ovat monipuoliset luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevat ja selittävät tiedot ja taidot sekä arvot ja asenteet. Siihen sisältyvät 5
myös kyky vastata ajan, ympäristön ja kansainvälistymisen haasteisiin sekä kasvaminen vastuuseen itsestä, lähimmäisistä ja ympäristöstä. 3.2 Tavoitteet Perusasteen opiskelun ja opetuksen keskeisin tavoite on perusasteen oppimäärän suorittaminen ja päättötodistuksen saaminen. Lukio-opiskelun ja -opetuksen keskeisimpänä tavoitteena on lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen. Aikuislukion opiskelijoista osa on muita kuin lukiooppimäärän suorittajia. Näille aikuislukio mahdollistaa monipuolisen ja tehokkaasti etenevän aineopiskelun. 3.3 Opintojen rakenne Opiskelumahdollisuuksien tarjonnan lähtökohtana on näkemys siitä, että oppijana aikuinen rakentaa osaamistaan elämänkokemukselleen, aikaisemmin oppimilleen tiedoille ja taidoille sekä mahdollisesti rinnakkaisille opinnoilleen. Koulutustarjonnassa on valinnaisuutta ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelijan opinto-ohjelma rakennetaan soveltuvin osin aikaisemman koulutuksen, mahdollisesti opintoja korvaavan työkokemuksen sekä opinnoille asetettujen tavoitteiden mukaan joustavasti ja yksilöllisesti. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Hänellä on oikeus monipuolistaa ja täydentää opinto-ohjelmaansa muiden koulutuksen järjestäjien koulutustarjonnalla. Opiskelija voi käyttää hyväkseen myös tarjottuja etäopiskelumahdollisuuksia. Aikuisille tarkoitetut perusopetuksen opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (1435/2001) mukaan eri oppiaineiden ja aineryhmien pakollisista ja valinnaisista kursseista. Mainitussa asetuksessa määritellään oppiaineittain ja aineryhmittäin pakollisten kurssien vähimmäismäärät, valinnaisina tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärät ja koko oppimäärään sisältyvien opiskeltavien kurssien vähimmäismäärä. Perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Edellä olevan kappaleen määrittämien kurssien lisäksi Salon aikuislukion perusopetuksessa voidaan järjestää perusopetuksen oppimäärän tai sen osan suorittamiseen valmentavia, kertaavia ja täydentäviä kursseja. Salon aikuislukiossa eri oppiaineiden opinnoissa edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta opiskelijan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Aikuisille tarkoitetut lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen (955/2002) mukaisesti pakollisista ja syventävistä kursseista sekä muista aikuislukion tehtävään kuuluvista aineista ja aihekokonaisuuksista. Lukiokoulutuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Lukion oppimäärän suorittamiseen tähtäävät aikuisopiskelijat suorittavat kaikki pakolliset kurssit ja valinnaisia opintoja. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia pakollisiin oppiaineisiin liittyviä valtakunnallisia kursseja tai oppilaitoskohtaisia kursseja. Alle 18-vuotiaina lukio-opintonsa aloittaneiden oppimäärään kuuluu lisäksi liikuntaa, terveystietoa ja taideaineita. Salon seudun ammattiopiston kanssa toteutettavassa ylioppilastutkinnon tai ylioppilastutkinnon erillisten kokeiden suorittamiseen tähtäävässä ohjelmassa noudatetaan tätä opetussuunnitelmaa ammattiopiston kanssa sovittavalla tavalla. Edellä olevan kappaleen määrittämien kurssien lisäksi Salon aikuislukion lukioopetuksessa voidaan järjestää lukionoppimäärän tai sen osan suorittamiseen valmentavia, kertaavia ja täydentäviä kursseja. 6
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta määrätään mahdolliset kurssien suoritusjärjestystä koskevat rajoitteet tämän opetussuunnitelman ainekohtaisissa osioissa. Aikuislukion kieliohjelma täydentää tarvittaessa nuorille tarkoitetun lukio-opetuksen kieliohjelmaa. Kieliohjelman lukuvuosittainen toteuttaminen vahvistetaan lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa ja talousarvioon sopeuttaen. 3.4 Aiempien opintojen hyväksi luku ja lukion oppiaineen oppimäärän suoritusarvostelun korotus Muussa lukiokoulutuksessa suoritetut lukion eri oppiaineiden suoritukset hyväksytään opiskelijan aikuislukion opinto-ohjelmaan suorituksina pääsääntöisesti sellaisinaan. Kunkin pakollisen oppiaineen oppimäärän viimeisen pakollisen kurssin tulee olla hyväksytysti suoritettu. Suoraan nuorille tarkoitetusta lukiokoulutuksesta aikuislukioon siirtyneeltä opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, joilla opiskelija osoittaa aikuislukion opetussuunnitelman edellyttämien tietojen ja taitojen hallinnan. Täydentävistä opinnoista päättävät asianomaisen oppiaineen opettaja, opinto-ohjaaja ja rehtori yhteisesti. Erillinen aiemmin arvioitu ja suoritettu lukion oppiaineen oppimäärän korotus edellyttää aikuislukion kyseisen oppiaineen opetussuunnitelman edellyttämää osaamista. Osaaminen tutkitaan kahdessa tai kolmessa laajemmassa kokeessa, jotka mittaavat koko oppimäärää. Kokeitten lisäksi asianomaisen oppiaineen opettaja voi edellyttää opiskelijalta muuta kohtuulliseksi katsottavaa näyttöä, jolla varmistetaan aikuisille tarkoitetun opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallinta. 3.5. Perusopetuksen päättötodistuksen arvosanojen korottaminen Perusopetuksen päättötodistuksen arvosanojen korottaminen edellyttää seuraavia suorituksia keskeisissä välineaineissa: Äidinkieli kurssit 2 4 Englanti kurssit 4 7 Ruotsi kurssit 4 7 Matematiikka kurssit 5 8 Kurssien suoritusjärjestys on vapaa opettajan harkinnan mukaan. Suorituksesta on neuvoteltava opettajan ja rehtorin kanssa. Äidinkielen kursseilla kirjoitetaan neljä ainetta, joista kaksi on kotiainetta. Muista oppiaineista tulee suorittaa vähintään yksi kurssi, jonka tulee olla aikuislukion opetussuunnitelman määrittämä mahdollinen 9-vuosiluokan kurssi tai opettajan ohjeiden mukainen kyseisen oppiaineen lukiokurssin suoritus. Opiskelijan korottaessa yli puolet perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoista aikuislukion opetussuunnitelman mukaisesti hänellä on mahdollisuus saada aikuislukion perusopetuksen päättötodistus. Arvosanojen menestyksellinen korottaminen edellyttää sitoutumista luokkaopetukseen osallistumiseen ja reipasta opiskeluotetta. Opetus annetaan iltaopetuksena aikuislukion ryhmissä, joissa on muitakin opiskelijoita kuin korottajia. Keskeiset korotukset pyritään saamaan valmiiksi III jakson loppuun mennessä. 7
3.6. Opiskelijan ottaminen Perusasteelle otettavan koko perusopetuksen oppimäärää suorittavan tulee olla vähintään 16 vuotta täyttänyt opiskelijaksi ottamisvuoden loppuun mennessä, ellei rehtori painavasta syystä myönnä poikkeusta. Aineopiskelijana perusasteen opintoja suorittava voi olla tätä nuorempikin edellyttäen, että hänellä katsotaan olevan riittävä kypsyys ja valmiudet suorittaa aikuislukion opintoja. Rehtori voi tarvittaessa pyytää lausuntoja nuoren perusasteen opiskelijaksi otettavasta. Lukion opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen tai sitä vastaavan oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, mutta jolla katsotan muutoin olevan riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen. Aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen voidaan ottaa alle 18-vuotias hakija ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Näitä ovat sosiaaliset ja terveydelliset syyt, taloudellisista syistä johtuva opintojen aikainen työssä käyminen sekä opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisimman koulutuksen järjestäminen. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman lukion oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorittaminen (aineopiskelu/lukiolaki 629/1998). Aikuislukion opiskelijaksi ottaa lukion rehtori. 4. luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Oppimiskäsitys Aikuisten lukiokoulutus ja perusopetus pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta opiskelija käsittelee sekä tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa otetaan huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samankaltaiset, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Oppimisnäkemys rakentuu hierarkkiselle klassiselle taksonomialle, jossa muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analyysi, synteesi ja evaluaatio käsitetään toisistaan riippuviksi tiedon ja taidon portaiksi (MYSASE). Konstruktiivisella oppimisnäkemyksellä ja opetusotteella tarkoitetaan käytänteitä, joissa menettelytavat ja opiskeltavat struktuurit jäsennetään ja hallitaan sitoen niiden merkitys ymmärtäen toisiinsa. 8
4.2 Opiskeluympäristöt ja menetelmät Aikuislukio antaa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa sekä perusasteen että lukioasteen opintoja joustavasti ja päämäärätietoisesti. Opiskelijan opinto-ohjelma rakennetaan yksilöllisesti aikaisemman koulutuksen, mahdollisesti opintoja korvaavan työkokemuksen, rinnakkaisten opintojen sekä muiden opinnoille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Opinto-ohjelma sisältää valinnaisuutta ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Opiskelijalla on oikeus monipuolistaa ja täydentää opintoohjelmaansa muiden koulutuksen järjestäjien koulutustarjonnalla näiden opintojen vastatessa opetussuunnitelman perusteiden tarkoittamia aikuisten opiskelulle määritettyjä tavoitteita. Aikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa huomioidaan aikuisopiskelijoiden opiskelulähtökohtien moninaisuus. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus-, ohjaus- ja opiskelumuodoissa pyritään monipuolisuuteen. Aikuisopetuksessa korostetaan yhteistoiminnallisuutta, ongelmalähtöisyyttä, vuorovaikutteisuutta, itseohjautuvuutta sekä tieto- ja muissa verkostoissa toimimista. Opetuksen tulee luoda jäsentyneitä käsityksiä siitä, miten opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja opiskelijan kokemusmaailmaan. Aikuisen kokemukset sekä kyky arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan ovat aikuisten opetuksessa erityinen voimavara. Aikuislukiossa on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omia työskentelytapojaan. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee, ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoille annetaan välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedonluotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä koulun oman kirjaston että Salon kaupunginkirjaston ja talousalueen muiden kirjastojen tarjoamia palveluja. Opetuksessa luodaan tarvittaessa oppiaine- ja tiederajat ylittäviä kytkentöjä. Opiskelu tai sen osa voidaan järjestää etäopiskeluna tai itsenäisenä opiskeluna. Monimuotoiset opinnot on tarkoitettu ensisijaisesti niille aikuisille, joilla ei esimerkiksi pitkien matkojen tai vuorotyön takia ole mahdollisuutta osallistua oppilaitoksen normaaliin lähiopetukseen. Tämä opetusmuoto ei ole riippuvainen ajasta eikä paikasta, vaan opiskelu voi tapahtua soveltuvin osin myös kotona tai työpaikalla. Monimuotoiseen opiskeluun voi kuulua opiskelua yksin, tai ryhmissä tapahtuvaa projektityöskentelyä, erilaisten viestinten käyttöä, opiskelun kytkemistä työhön sekä lisäksi neuvontaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus vapaasti valita oppilaitoksen tarjoamia opetusmuotoja. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opintojen apuna Salon lukion opetus- ja viestintäteknologian tarjoamissa puitteissa. Aikuislukion 22.1.2003 hyväksytty tieto- ja viestintästrategia tarkennuksineen muodostaa tämän toiminnan rungon. 4.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta Salon aikuislukion opetus- ja sivistystehtävästä, jonka keskeinen kantava pohja on toimijoiden yhteistyö laadukkaan elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi. Toimintakulttuuri sisältää kaikki oppilaitoksen viralliset ja epäviralliset 9
toimintatavat, käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin opetustyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Koulumme on oppiva organisaatio, jossa toimintakulttuuri kannustaa opettajia, opiskelijoita ja oppilaitoksen muuta henkilöstöä vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen sekä avoimuuteen yhteistyölle yhteiskunnan kanssa. Salon aikuislukion toimintakulttuurin keskeisiä käsitteitä ovat 1) kasvatusoptimismi, 2) elinikäinen oppiminen, 3) tiedostava luontosuhde, 4) kulttuuri- ja ympäristöidentiteetin tiedostaminen, 5) teknologian merkitysten ja vaikutusten ymmärtäminen ja 6) koulutuksen ja yritysten välinen yhteistyö. Kasvatusoptimistinen lähestyminen Yksilöä lähestytään biologisena kokonaisuutena, jonka tunnuspiirteitä ovat halu, kyky ja taito oppia elämän halki kulloisessakin elämäntilanteessa tarvitut asiat edellyttäen, että yksilölle annetaan tähän tarvittavat mahdollisuudet ja välineet ja riittävä ohjaus. Elinikäinen oppiminen Elinikäisellä oppimisella viitataan oppimisen ensisijaisuuteen ja ilmeisyyteen ihmisen kehityksessä ja näkemykseen, että oppiminen ja kasvu ovat koko yksilön elämänkaaren läpi jatkuvia prosesseja. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja niiden nopeus ja ennustamattomuus ovat keskeisiä syitä elinikäisen oppimisen taitojen tarpeelle. Yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat kriisit pakottavat aikuisiakin orientoitumaan uudelleen elämässään. Oppiminen voi tällöin toimia yhtenä keinona kriiseistä selviytymiseen. Elinikäinen oppiminen ei ole vain valmistautumista seuraavan elämänvaiheen vaatimuksiin vaan välttämätöntä myös nykyhetkessä selviytymiselle. Tällöin oppiminen ei aina kohdistu pelkästään uusien tietojen tai taitojen hankintaan, vaan myös tarpeeseen jäsentää asioita, ilmiöitä ja ympäröivää maailmaa koskevia ajattelumalleja kokonaan uudella tavalla. Kykyä uudelleenjäsentämiseen voidaan pitää eräänä keskeisenä elinikäisen oppimisen valmiutena. Elinikäisellä oppijalla on valmiudet ja tahto muuttaa ja tarkistaa ajattelutapojaan sekä olla aktiivinen vaikuttaja erilaisissa muutosprosesseissa. Tiedostava luontosuhde Ympäristön tilan parantaminen ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttävät kehityksen suunnan tiedostamista ja hallittuja muutoksia. Tavoitteena on ymmärtävä ja tiedostava luontosuhde, joka perustuu kokonaisvaltaiseen ajatteluun, eettiseen pohdintaan ja humaaniin ihmiskuvaan eli siihen, että kaikkien perustarpeet tyydytetään vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia perustarpeitaan. Kestävä kehitys on sopusoinnussa ekologisten prosessien ja biologisen monimuotoisuuden sekä luonnonvarojen riittävyyden kanssa. Se edellyttää taitoa korjata ympäristön tilaa vaarantavia ja luontoa kuormittavia tuotanto- ja elämäntapoja. Kestävän kehityksen toteuttaminen lisää ihmisten omaa elämänhallintaa ja toimintamahdollisuuksia omissa yhteisöissä. Tavoitteena on toteuttaa hyvinvointi nykyistä oikeudenmukaisemmin maapallolla. Opetuksen ja koulun yleisten käytäntöjen avulla tulee luoda visioita, moraalia ja osaamista, jota tarvitaan yksilöinä, yhteiskunnan jäseninä ja kansainvälisessä yhteistyössä kulttuurievoluution suunnan korjaamiseksi. Vastuun ottamisen luonnosta tulisi ennen kaikkea näkyä vastuun ottamisena omasta toiminnastaan. Kulttuuri- ja ympäristöidentiteetin tiedostaminen 10
Kulttuurilla tarkoitetaan yläkäsitteenä yhteisön elämänmuotoa kokonaisuudessaan. Koulutustoiminnan tulee avustaa opiskelijaa kulttuuri-identiteetin selkeyttämisessä, saattaa hänet tunnistamaan oman kulttuurinsa erikoislaatu sekä näkemään erilaiset kulttuurit rikkautena. Niin monikulttuuristuvassa Suomessa kuin kansainvälistyvässä maailmassa arvostetaan kulttuurista omaleimaisuutta ja taitoa toimia oman kulttuurin tulkkina. Koulutustoiminnan tulee tukea kansainvälisyyden edellyttämien valmiuksien, erityisesti monipuolisten kommunikaatiotaitojen, kehittymistä. Oman kulttuuritaustan tunteminen sekä tieto muista kulttuureista ja katsomuksista luovat edellytyksiä avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen perustuvalle vuorovaikutteiselle kansainvälisyydelle. Ympäristöidentiteetillä tarkoitetaan yksilön asuinpaikkakunnan, työpaikkakunnan, opiskelupaikkakunnan, asiointipaikkakunnan tai muun vallitsevan fyysisen ympäristön ominaispiirteiden tiedostamista ja ymmärtämistä ja tämän tiedon käyttämistä eri tilanteisiin sopivalla tavalla. Varsinaissuomalainen monimuotoinen ja monipuolinen luonto antaa nykyiselle ja tuleville sukupolville mahdollisuuden uudistua ja kasvaa osana luonnon sykliä. Teknologian merkityksen ja vaikutusten ymmärtäminen Teknologisen kehityksen myötä on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää teknologian merkitys ihmisen toiminnassa. Yksilön on kyettävä arvioimaan teknologian vaikutuksia ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen, hyödyntämään teknisen kehityksen suomia mahdollisuuksia sekä ymmärtämään kokonaisvaltaisesti niiden seurauksia. Yhteiskunnan kehitys elämän eri alueilla edellyttää kaikilta uudenlaisia valmiuksia käyttää tekniikan sovelluksia ja kykyä vaikuttaa kehityksen suuntaan. Teknologinen yleissivistys edellyttää sellaista tietotaitoa, jota tarvitaan osallistuttaessa teknologiaa koskevaan keskusteluun, eettiseen pohdintaan ja päätöksentekoon, ja toisaalta kykyä ratkaista ongelmia käyttämällä hyväksi teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Teknologiaa lähestytään käsittäen se osaksi ihmisen ja ekosysteemin vuorovaikutussuhdetta, jossa teknologian hyväksikäyttäjä voi ja saa nauttia teknologian hyödyistä, mutta vastuuta unohtamatta. Koulutuksen ja yritysten välinen yhteistyö Kehittyvä Salon kaupunki ja talousalue tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet yritysten ja koulujen väliselle yhteistyölle. Yhteistyö rakennetaan molemminpuolisen hyödyn periaatteelle tavoitteena oppimis- ja opetusprosessien laadullinen kehittäminen. Yhteistyön avulla etsitään koulutuksen ja työelämän luonnollisia yhtymäkohtia sekä konkreettisten projektien että molemminpuolisen tuntemuksen ja ymmärryksen lisäämisellä. 4.4. Opetusjärjestelyt ja opetusmenetelmät Salon aikuislukio on luokaton ja kurssimuotoinen. Oppilaitoksessa käytetään viisijaksojärjestelmää, jota täydennetään mahdollisilla kesäjaksoilla. Aikuislukion työsuunnitelmassa vahvistetaan lukuvuonna käytettävä jaksojärjestys ja työpäiväluettelo. Päivittäisen työajan suunnittelu (opetustuntien ajat ja vastaavat seikat) tehdään yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Oppimis- ja opetusnäkemysten sekä opetusteknologian kehitystä seurataan tiiviisti etsien mahdollisuuksia hyödyntää uusinta tietämystä ja apuvälineitä opetuksessa. Aikuislukion opettajilla on menetelmällinen ja didaktinen vapaus oppimisprosessien ohjaajina. Opettajien ammattitaitoa kunnioitetaan ja sitä kehitetään mahdollisuuksien mukaan koulutustoiminnalla, jossa opettajat itse ovat mukana koulutusta toteuttamassa. Koulutustoiminnan järjestämisessä pyritään yhteistyöhön yrityselämän kanssa. 11
4.5. Lukiokoulutuksen tuntijako Aikuisille annettavan lukio-opetuksen tuntijako Aikuisille annettavan opetuksen tuntijako on seuraava: Oppiaineet Pakolliset Syventävinä opintoina kurssit tarjottavien valtakunnallisten kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 Kielet A-oppimäärä 6 2 B1-oppimäärä 5 2 Muut oppimäärät (B2, B3) 6 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Katsomukselliset ja yhteiskunnalliset aineet Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 Historia 3 Yhteiskuntaoppi 1 Filosofia 1 Luonnontieteelliset aineet 7 Fysiikka 1 Kemia 1 Biologia 2 Maantiede 1 Psykologia 2 Muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia Yhteensä vähintään 44 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä kursseja sekä muita lukion tehtävään kuuluvia aineita ja aihekokonaisuuksia. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Joko A-kielen tai B1-kielen tulee olla toinen kotimainen kieli. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa kieltä. Rangaistuslaitoksessa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan, kuin erityiset opiskelijasta nousevat painavat syyt näin edellyttävät. Opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa 18-vuotiaanatulee opiskella 1 momentissa tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. Oppiaineiden opetuksen lisäksi opiskelijoille annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjaukseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista. 4.6. Perusopetuksen tuntijako Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uravalintaan, parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin sekä edistää elämänhallintataitoja. 12
Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä tavoitteena on opiskelijan elämänkokemus, olosuhteet ja ikä huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä jatko-opintovalmiudet. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat valmiudet suomen kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet lukio- tai ammatilliseen opetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää opiskelijoiden oman äidinkielen hallintaa kja oman kulttuurin tuntemusta. Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen seuraavasti: Aineryhmä Pakolliset kurssit Valinnaisena Oppiaine vähintään tarjottavien kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus 4 1 Kielet 14 6 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Matematiikka 8 1 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 2 Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet 12 Historia ja yhteiskuntaoppi Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Muita perusopetukseen soveltuvia aineita tai aihealueita Yhteensä vähintään 44 Opiskelijan tulee valita 1 momentissa säädetyistä yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä. Opiskelijan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Opiskelijalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Vankilassa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan kuin erityiset opiskelijasta nousevat painavat syyt näin edellyttävät. 4.7. Oppilaitosyhteistyö ja yhteistyö Salon kirjaston kanssa Oppilaitosten yhteistoiminnan tavoitteena on edistää yksilöllisten, monipuolisten ja opiskelijan jatko-opiskelun sekä työelämän tarpeita vastaavien opinto-ohjelmien muodostumista. Yhteistyö säästää resursseja. Yhteistyö tähtää yhteistyökumppaneitten molemminpuoliseen hyötyyn. Yhteistyöstä on sovittu ja sitä pyritään kehittämään alueen muiden oppilaitosten kuten Salon seudun koululutuskuntayhtymän (Salon seudun ammattiopisto), Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen, Turun Ammattikorkeakoulun ja Salon lukioiden sekä Kosken, Paimion, ja Someron lukioiden, Salon kansalaisopiston ja Salon musiikkikoulun kanssa. Esimerkiksi harvinaisemmissa kielissä voidaan eri lukioiden kanssa käynnistää yhteisiä kursseja, jos kurssit saadaan sovitettua opiskelijoiden työjärjestyksiin. Eri oppilaitoksissa suoritettujen yleissivistävien opintojen vastaavuudesta sovitaan molemminpuolisesti. 13
Aikuislukio toimii yhteistyössä Salon kirjaston kanssa erityisesti Salon lukiossa sijaitsevan kirjasto/mediateekin käytön osalta. 4.8. Maksullinen palvelutoiminta Resurssiensa mukaan aikuislukio voi laajentaa koulutustarjontansa myös maksulliseksi palvelutoiminnaksi. Tämän tulee olla oppilaitoksen toiminta-ajatuksen mukaista. Maksullisina voidaan toteuttaa kaikkia aikuislukion opetussuunnitelmaan kuuluvia oppiaineita ja aihekokonaisuuksia työelämän ja ammatillisen jatkokoulutuksen tarpeiden mukaan. Maksullisena palvelutoimintana järjestetyistä kursseista, jotka voidaan soveltaa opiskelijaryhmän tai koulutuksen tilaajan toiveiden mukaiseksi, annetaan opiskelijoille yleensä suoritusmerkintä. Myös numeroarvostelua voidaan käyttää, jos kurssit vastaavat aikuislukion opetussuunnitelman mukaisia lukiokursseja. 4.9. Salon aikuislukion toiminnan arviointi ja itsearviointi Opetuksen tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden jatkuva kehittäminen tarvitsee tuekseen aktiivisen ja monipuolisen arvioinnin. Oppilaitoksen arviointi on haastava prosessi, joka tulee mieltää kokonaisvaltaisesti. Arvioinnin tulee olla sekä ulkoista että sisäistä. Sekä ulkoinen että sisäinen arviointi voidaan jakaa karkeasti kahteen lohkoon 1) accountability = tulosvastuullisuus sekä 2) assessment = toiminnan prosessinomainen arviointi. Ensimmäiseen arvioinnin ulottuvuuteen liittyy oppilaitoksen vastuullisuus tuloksista opiskelijoille ja ylläpitäjälle. Toinen arvioinnin ulottuvuus on palautejärjestelmän osa, jolla on vahva laadullinen oppilaitoksen toimintaa ohjaava ja kehittävä funktio. Molempia ulottuvuuksia arvioidaan menetelmällisesti monipuolisin keinoin käyttäen välineenä tarkoitukseen kehitettyjä välineitä (Balanced Score Card ja vastaavat) ylläpitäjän päätöksen mukaisesti. Itsearviointiin on hyvät edellytykset jatkuvassa henkilökunnan ja opiskelijoiden välisessä kanssakäymisessä. Järjestelmällisemmin itsearviointi tapahtuu opettajainkokouksissa sekä yhteistyötahojen kanssa käytävissä palavereissa ja kehityskeskusteluissa. Tarvittaessa arviointiin käytetään myös erilaisia kyselyjä. Oppilaitoksen ja koulutuksen laadun tehokkaalla arvioinnilla ja kehittämisellä pyritään vastaamaan yhteiskunnan koulutuspalvelujen tarpeen sekä laadullisiin että sisällöllisiin muutoksiin. Koulun opetussuunnitelma on jatkuvasti kehittyvä toiminnan perusta. Opetussuunnitelmaa arvioidaan ja uudistetaan tarvittaessa vuosittain vastaamaan koulutuksen ja yhteiskunnan uusiin haasteisiin. Seuraava kaavio (Opetushallitus, Jakku-Sihvonen, 1999) kuvaa tekijöitä, joihin arviointi tarvittaessa ja tarkoituksenmukaisesti kohdistetaan: 14
TULOKSELLISUUS- ARVIO TEHOKKUUS VAIKUTTAVUUS TALOUDELLISUUS koulutustarjonta ajankohtaisuus ja reagointikyky pedagogiset järjestelyt ja opetuksen laatu koulutuspituudet keskeyttäminen/ koulutuksen läpäisy moninkertainen koulutus ja hyväksilukeminen koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus oppimistulosten saavuttaminen oppimaanoppimisvalmiudet kommunikaatiovalmiudet itsensäkehittämishalukkuus koulutuksen vaihtoehtoiset tuotantotavat koulutusresurssien määrä, kohdentuminen ja käytön tehokkuus koulutuksen rahoitusjärjestelmät ja rahoituslähteet henkilöstö voimavarana tilat ja laitteet säädökset ja sopimukset oppilaitoksen johtamiskulttuuri 15
5. luku OPISKELIJAN TUKEMINEN 5.1 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta aikuislukiossa muodostaa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Opiskelijaa ohjataan tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijalle annetaan opintoohjausta opiskelun tueksi ja päätösten tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan opintojensa sisällön ja rakenteen sekä tekemään omista lähtökohdistaan ja asettamistaan tavoitteistaan tarkoituksenmukaisia valintoja. Opinto-ohjaus tukee tukea opiskelijoita heidän tehdessään koulutustaan koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, joka sisältää opintoohjelman, muissa oppilaitoksissa suoritettavat opinnot, etäopiskeluna suoritettavat kurssit ja opintojen ajoituksen. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan opiskeluun liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opinto-ohjauksen tavoitteena on myös, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa ohjataan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Opiskelija saa tarvitessaan ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista. Tavoitteena on, että opiskelijan elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidot kehittyvät. Tavoitteena on myös, että opiskelija pystyy ammatilliseen suuntautumiseen liittyvässä päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa ja osaa toimia niiden pohjalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjauksen toteuttaminen Kaikki Salon aikuislukion opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat osallistuvat tarvittaessa ohjaustoimintaan. Opettajien antama ohjaus painottuu heidän toimiessaan opettamiensa aineiden asiantuntijoina. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelija saa henkilökohtaista, pienryhmä- ja ryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan voi keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijaa ohjataan laatimaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, seuraamaan sen toteutumista ja päivittämään sitä siten, että suunnitelmassa tapahtuneita muutoksia on mahdollista seurata. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon ja hyväksi luetaan aikaisemmat korvaavat opinnot opiskelijan kanssa neuvotellen. 16
Salon aikuislukion ohjausta toteutetaan seuraavasti: Salon lukion kanssa yhteinen Salon aikuislukion opinto-ohjaaja on aikuislukion opiskelijoiden käytettävissä vähintään keskimäärin viisi tuntia koulun opetustyöviikossa aikuislukion opinto-ohjaaja toimii yhdessä rehtorin kanssa linkkinä Salon talousalueen ja II asteen oppilaitoksiin, muihin oppilaitoksiin, koulutuksen järjestäjiin a Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteeseen sekä muihin koulun sidosryhmiin kuten elinkeinoelämään aikuislukion rehtorin vuosittaiseen työmäärään kuuluu opinto-ohjausta työsuunnitelmassa päätettävässä laajuudessa aikuislukion opintosihteeri osallistuu ohjaukseen ja yhteistyöhön koulun sidosryhmien kanssa opiskeluteknisten asioitten ja yleisen neuvonnan osalta toimistoaikana. Aikuislukion opinto-ohjausta toteutetaan seuraavin toimintakeinoin ja välinein: 1) yksilöllinen ohjaus 2) koulu- ja ryhmäkohtainen ohjaus, jonka painopistealueita ovat yleinen opiskelun ohjaus sekä uusille opiskelijoille että vanhoille opiskelijoille ja ylioppilaskirjoitukset. Syyslukukauden alussa järjestetään vähintään yksi tilaisuus koulutyö alussa yleisestä koulunpidosta ja kevätkaudella vähintään yksi tilaisuus ylioppilaskirjoituksista 3) Salon seudun ammattiopiston ryhmille järjestetään omia erityisesti ylioppilaskirjoituksiin liittyviä ohjaustilaisuuksia 4) lukuvuosittainen aikuislukion opas ja ylioppilaskirjoitusopas syksyn ja kevään ylioppilaskirjoituksiin 5) tieto- ja viestintätekniikalla toteutettu ohjaus mukaan lukien opinto-ohjauksen verkkosivut ja koulun kotisivut. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Ohjauksella tuetaan kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvia ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja niistä suoriutumisessa. Lisäksi heitä tarvittaessa ohjattaan jatkoopintoja sekä uran ja elämän suunnittelua koskevassa päätöksenteossa. Opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannan teknisen järjestämisen päämuodot ovat: atk-pohjainen opiskelijarekisteri suoritustietoineen opiskelijan henkilökohtainen kansio. Opiskelijoitten opintojen laadullisen seurannan painopisteet ovat: opintojen keskeytymisen ennaltaehkäisy opintojen loppuunsaattaminen. 5.2 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea aikuista perusopetuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. 17
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksessa voidaan käyttää erityisiä opetusjärjestelyjä perusopetuslain 18 :n ja lukiolain 13 :n säännösten mukaisesti. Kun opiskelijan kielen kehityksen häiriö tulee esille, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Aikuislukion opiskelijalla on mahdollisuus saada neuvontaa ja apua puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöitten osalta käyttäen tarvittaessa apuna Salon kaupungin koululaitoksen resursseja sekä muita kaupungin tarkoitukseen osoittamia asiantuntijoita. 5.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Aikuisten perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voi perusopetuslain 10 :n 1 momentin ja lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan olla opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Salon aikuislukion opetuskieli on suomen kieli. Äidinkielen opetus noudattaa perusopetuslain 12 :n ja lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Salon aikuislukion opiskelijan äidinkielen opetuskieli on suomen kieli. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan taikka suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Maahanmuuttajien ja muitten vieraskielisten opiskelijoitten opetuksessa voidaan avustavana opetuskielenä käyttää eri oppiaineissa opettajan hallitsemaa opetuksen tavoitteisiin ja tilanteeseen soveltuvaa vierasta kieltä. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaa. Samalla otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat. Näitä ovat äidinkieli ja kulttuuritausta, maassaoloaika, aikaisempi koulunkäynti ja suomen/ruotsin kielen taito. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön sekä opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa tämän opetussuunnitelman liitteen 1 tai 2 mukaisesti. Suomen/ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä tulee tukea myös muissa oppiaineissa ja oppilaitoksen muussa toiminnassa niin, että he selviytyvät opinnoissaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä informoidaan heidän opintojensa alussa opiskelumahdollisuuksista, tukijärjestelyistä sekä oikeuksista ylioppilastutkinnossa. 18