Helsigi kaupuki Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Johtamisjärjestelmä uudistamie 1
Johtamisjärjestelmä uudistamie Reuaehdot, vertailut ja mahdollisuudet Sisällysluettelo 5 Lähtökohta: johtamisjärjestelmä uudistamie strategiaohjelmassa 5 Johtamise jaosto työsketely 8 Johtamisjärjestelmä uudistamise ulottuvuudet 13 Toimitaympäristö muutostekijät 18 Johtamisjärjestelmä uudistamise vaihtoehdot 19 Poliittise johtamise malli 39 Kaupugijohtajamalli 47 Operatiivise johtamise malli ja orgaisaatio 52 Asukaslähtöisyys ja osallisuus 59 Tarkasteltavat johtosääöt 60 Uudistamise aikataulu 63 Liite 1. Kaupugi johtamisjärjestelmä uudistamie, kysely valtuustoryhmille 65 Liite 2. Kaupugihallitukse läsäolo- ja puheoikeus lautakuissa 73 Liite 3. Kaupugijohtajie pätevyysvaatimukset suurimmissa kaupugeissa Taustamuistio kaupugihallitukse johtamise jaosto semiaarii 28. 29.4.2015: täydeetty elokuussa 2015
Sisällysluettelo tarkeettua 5 Lähtökohta: johtamisjärjestelmä uudistamie strategiaohjelmassa 5 Johtamise jaosto työsketely 5 Jaosto työsuuitelma ja tavoite 6 Jaosto aieistoje tiivistelmä 8 Johtamisjärjestelmä uudistamise ulottuvuudet 8 Johtamisjärjestelmä ja vertailukaupukie arvioii kysymykset 9 Helsigi ykyie orgaisaatio 11 Vertailukaupukie arvioitia 12 Johtamisjärjestelmä uudistamise keskeiset kysymykset 13 Toimitaympäristö muutostekijät 13 Kutalai uudistus 14 Kuahallitus kua toimia yhteesovittajaa (39 ) 15 Hallituskaude 2011 15 valtio hakkeide vaikutukset johtamisjärjestelmää 2017 15 Hallitusohjelma 2015 valmistelu mahdolliset vaikutukset johtamisjärjestelmä valmisteluu 17 Sote-uudistukse vaikutus 18 Johtamisjärjestelmä uudistamise vaihtoehdot 19 Poliittise johtamise malli 19 Haasteet Helsigissä 19 Uudistamise vaihtoehdot 19 Valtuusto koko 20 Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse toimia edellytykset 21 Valtuustoryhmie tukemie 23 Valiokutamalli 26 Puheejohtajamalli 27 Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse ohjausrooli vahvistamie 31 Kaupugihallitukse jaostokäytätö 34 Lautakutie toimiala ja määrä 36 Poliittie johtamie ja valmistelu 39 Kaupugijohtajamalli 39 Helsigi haasteet 39 Uudistamise vaihtoehdot 39 Kaupugijohtajie kausie pituus 41 Kaupugijohtajamalli poliittisuude julkilausumie 41 Apulaiskaupugijohtajie rooli, toimialoje määrä sekä johtamise käytäöt ja vahvuus 42 Kaupugijohtajie valitameettely ja pätevyysvaatimukset 42 Pormestarimalli 45 Toimialajohtajamalli 47 Operatiivise johtamise malli ja orgaisaatio 47 Helsigi haasteet 47 Uudistamise vaihtoehdot 47 Virastoje toimiala ja määrä 49 Toimialamalli 50 Johtamise käytäöt 52 Asukaslähtöisyys ja osallisuus 52 Helsigi haasteet 52 Uudistamise vaihtoehdot 52 Vuorovaikutukse ja osallisuude vahvistamie 55 Alueelliset toimielimet 59 Tarkasteltavat johtosääöt 60 Uudistamise aikataulu 60 Kutalai reuaehdot 61 Hyödyt, haitat ja riskit 61 Jatkovalmistelu 63 Liite 1. Kaupugi johtamisjärjestelmä uudistamie, kysely valtuustoryhmille 65 Liite 2. Kaupugihallitukse läsäolo- ja puheoikeus lautakuissa 73 Liite 3. Kaupugijohtajie pätevyysvaatimukset suurimmissa kaupugeissa 4 Helsigi kaupuki
Lähtökohta: johtamisjärjestelmä uudistamie strategiaohjelmassa Strategiaohjelma (Kvsto 24.4.2013) osio Tasapaioie talous ja hyvä johtamie kohda Taitava johtamie ja osaava hekilöstö toimepiteeä todetaa: Kaupugi johtamisjärjestelmä uudistetaa. Uudistukse tavoitteea o kuallisvaalitulokse heijastumie kaupugi johtoo, demokraattise päätökseteo ja se vaikuttavuude paratamie ja kaupugivaltuusto ja -hallitukse rooli vahvistamie kaupugi johtamisessa. Uudistusta valmistelemaa imetää kaupugihallitukse jaosto, jossa edustettuia ovat kaikki kaupugihallitusryhmät. Jaosto tekee esitykset johtamisjärjestelmä uudistamisesta ii, että e voivat astua voimaa vuode 2017 alussa. Kaupugivaltuusto 9.10.2013 357 muuttamassa kaupugihallitukse johtosääössä todetaa johtamise jaosto tehtäväksi: Johtamise jaosto tehtävää o tehdä esityksiä kaupugihallitukselle kaupugi johtamisjärjestelmä uudistamisesta site, että uudistukset voivat tulla voimaa vuode 2017 alussa. Johtamise jaosto työsketely Jaosto työsuuitelma ja tavoite Jaosto kävi kokouksessaa 29.11.2013 jaosto työsketelyä koskeva lähetekeskustelu. Jaosto semiaarissa 16. 17.1.2014 työstettii lähetekeskustelu ja tausta-aieistoa ollee likkikokoelma pohjalta jaosto työsuuitelmaa. Jaosto hyväksyi kokouksessaa 3.2.2014 työsuuitelma, joka sisälsi aikataulu vuosille 2014 2015. Työsuuitelma sisälsi liitteeä johtamisjärjestelmä ja vertailukaupukie arvioii kysymysluettelo, jota o hyödyetty tiedohakiassa ja vertailuissa sekä tämä taustamuistio valmistelussa. Työsuuitelma liitteeä olevassa jaosto 29.11.2013 käymä lähetekeskustelu yhteevedossa o todettu jaosto tehtäväalueesta seuraavaa: Johtamisjärjestelmä uudistamie 5
Jaosto tehtävää o löytää Helsigille paras johtamismalli ja sitä palveleva toimivaltakehikko. Tehtäväalue kohdistuu esisijaisesti strategiaohjelma maiitaa ii, että tavoitteea o kuallisvaalitulokse heijastumie kaupugi johtoo, demokraattise päätökseteo ja se vaikuttavuude paratamie ja kaupugivaltuusto ja -hallitukse rooli vahvistamie kaupugi johtamisessa. Tästä seuraa tehtäväaluee ydimäärittely, jossa tarkastellaa kaupugivaltuusto, kaupugihallitukse ja se jaostoje, kaupugijohtaja ja johtajisto sekä lautakutie roolia ja toimivaltaa kaupugi johtamisessa. Lisäksi tulee tarkasteltavaksi kaupukikoseri rakee sekä toimielite rooli ja toimivalta, erityisesti koserijaosto. Luottamushekilöide toimitamahdollisuuksie tarkastelu o osa tehtäväaluetta. Vaalitulokse heijastumise suhtee tulee tarkasteltavaksi eri toimielite, kaupugijohtaja ja johtajisto sekä mahdolliset muu johdo valiat. Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse rooli tarkastelu merkitsee lautakutie roolie ja toimivalla arvioimista sekä johtamise keskittämise ja hajauttamise suhtee arvioitia kaupugissa ja kaupukikoserissa. Johtamise arvioiissa tarkasteltavia teemoja ovat mm. strategise ohjaukse, budjettiohjaukse ja valmistelu meettelytavat. Jaosto työ reuaehtoa o kutalaki ja se uudistukse tuomat muutokset. Jaosto seuraa kutauudistusta ja kutajao uudistuksia sekä metropolihallio valmistelua. Jaosto keskittyy työssää Helsigi johtamisjärjestelmä uudistamisee ja ottaa huomioo em. uudistuste vaikutukset kaupugi johtamisjärjestelmälle. Tehdy tiedohakia perusteella o jäljempää muistiossa kuvattu johtamisjärjestelmä uudistamise vaihtoehtoja edellä esitety tehtäväkuvaukse mukaisesti. Jaosto aieistoje tiivistelmä Johtamise jaosto o vuoa 2014 perehtyyt suomalaiste, pohjoismaiste ja eurooppalaiste kaupukie johtamisjärjestelmii, äkemyksii kaupugi johtamisesta sekä seuraut kutalai uudistusta ja kutauudistusta. Jaosto tiedohakita o tiivistettävissä kokouksissa käsiteltyihi materiaaleihi: 24.3.2014 Suome suurte kaupukie johtamisjärjestelmät ja iide uudistukset Suurte kaupukie orgaisaatiot Helsigi orgaisaatio ja johtamise haasteet 28.4.2014 Valtuusto äkemykset Helsigi johtamisesta Helsikiläiste äkemykset kaupugi toimiasta ja päätökseteosta 26.5.2014 Suome suurte kaupukie johtamisjärjestelmie uudistukset Kua johtamie uutta kutalakia koskevassa hallitukse esitysluooksessa 8.9.2014 Pohjoismaide pääkaupukie johtamisjärjestelmät 6 Helsigi kaupuki
13.10.2014 Johtamise jaosto työ eteemise väliarvioiti 3.11.2014 Tamperee toimitamalli väliarvioiti 24.11.2014 Eräide eurooppalaiste kaupukie johtamisjärjestelmät 26.1.2015 Kutauudistukse toimepiteide tilaekatsaus Lisäksi jaosto kävi 27.5.2014 Tampereella tutustumassa Tamperee toimitamallii. Päivä aikaa kuultii pormestari, apulaispormestari kaupugivaltuusto puheejohtaja sekä Tamperee keskushallio virkamieste äkemyksiä Tamperee johtamismallista. Jaosto tiedohakia teemoja oli yhdistetty 24. 26.6.2014 kaupugihallitukse Saksaa suutautuee opitomatkaa, joho osa jaosto jäseistä osallistui. Matkalla perehdyttii mm. Saksa kuallishallitoo, Stuttgarti aluehallitoo ja Stuttgarti kaupugi johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmä uudistamie 7
Johtamisjärjestelmä uudistamise ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä ja vertailukaupukie arvioii kysymykset Jaosto työsuuitelmassa johtamisjärjestelmä arvioiti o jaettu viitee kokoaisuutee: Kaupugivaltuusto ja -hallitukse strategie ohjaus lautakutii (poliittise ohjaukse välieet) Toimivalla jako ja työjako (poliittie johto vs. virkamiesjohto) Kaupugihallitukse jäsete rooli, toimivalta ja toimitamahdollisuudet Demokraattie päätökseteko Johtamisjärjestelmä muutos Kaikki kysymykset o esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Jaosto työsuuitelma arvioitikysymykset. Kaupugivaltuusto ja -hallitukse strategie ohjaus lautakutii (poliittise ohjaukse välieet) Ovatko toimivaltasuhteet toimivia? Kaupugivaltuusto-kaupugihallitus-lautakuat-virastot Lautakutie välillä Mite kaupugivaltuusto ohjaa? Mite kaupugihallitus ohjaa? Mite lautakuat osallistuvat? Mite strategia sitoutetaa? Mite strategia toteutumista seurataa, ohjataa ja arvioidaa? Mite toimitoja ja prosesseja eheytetää? 8 Helsigi kaupuki
Toimivalla jako ja työjako (poliittie johto vs. virkamiesjohto) Missä o poliittise ja ei-poliittise johtamise raja? Mite varmistetaa ja valvotaa strategia toimeepao? Oko strategia toimeepao yksissä vai useissa käsissä? Mitä toimivaltaa ja tehtäviä lautakuilla o? Mite johtajisto valitaa? Kaupugihallitukse jäsete rooli, toimivalta ja toimitamahdollisuudet Kuka kaupukia johtaa ja mite? Mite luottamushekilöt arvioivat? Mite kasalaiset arvioivat? Mikä o legitimiteetti tai tarve johtamisjärjestelmä uudistamisee? Mikä o johtamisjärjestelmä suuri ogelma? Mikä oli vertailukaupugi ratkaistava ogelma johtamisuudistuksessa? Mite o tultu ykyisee johtamisjärjestelmää? Oko luottamushekilöillä ja valtuustoryhmillä edellytykset tehdä työsä? Oko täysipäiväisyys ratkaisu ja millaista o tällaie poliittie johtajuus? Mite vaikuttaa eemmistö-oppositio asetelma? Demokraattie päätökseteko Asukasosallistumise mallit Aluedemokratia mallit Seutuhallio mallit Koserie muodostumie ja hallitomallit Vaalijärjestelmä Poliittiset blokit ja iide muodostumie Johtamisjärjestelmä muutos Mikä muuttui vertailukaupugissa: plussat ja miiukset? Mikä muuttuisi Helsigissä: plussat ja miiukset? Helsigi ykyie orgaisaatio Helsigi kaupugi orgaisaatiota ja johtamisjärjestelmää ei ole muutettu merkittävästi viime vuosikymmeiä. Toimielimistä uusia ovat tulleet vuodesta 2013 alkae kaupugihallitukse tietotekiikkajaosto ja johtamise jaosto. Koserijaosto o toimiut vuodesta 2009 alkae. Keskushallio uudistukse yhteydessä vuode 2014 alusta muutettii toimialajakoa siirtämällä hekilöstötoimi kaupugijohtajalle sivistys- ja hekilöstötoime apulaiskaupugijohtajalta. Vuode 2013 alusta alkaut sosiaali- ja terveyslautakuta sekä yhdistetty sosiaali- ja terveysvirasto oli suuri orgaisaatiomuutos vuosikymmee aikaa. 2000-luvu alussa toimiut orgaisaatiokomitea tarkasteli koko kaupugi orgaisaatiota. Merkittävää muutoksea oli tuolloi alueellise orgaisaatio purkamie sosiaali- ja terveystoimessa. Johtamisjärjestelmä uudistamie 9
KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakuta Tarkastusvirasto (ks. myös Kj: toimiala) Tilitarkastaja KAUPUNGINHALLITUS Johtamise jaosto Tietotekiikkajaosto Koserijaosto Kaupugijohtaja (Kj) Kaupugikaslia Taloushallitopalvelu-liikelaitokse jk Taloushallitopalvelu-liikelaitos Tarkastusvirasto, yleishallito Kaupukisuuittelu- ja kiiteistötoita johtava apulaiskaupugijohtaja (Kaj) Asutolautakuta Asutotuotatotoimikuta Asutotuotatotoimisto Kaupukisuuittelulautakuta Kaupukisuuitteluvirasto Kiiteistölautakuta Kiiteistövirasto Rakeuslautakuta Rakeusvalvotavirasto Rakeus- ja ympäristötoita johtava apulaiskaupugijohtaja (Ryj) Liikeelaitos-liikelaitokse jk Liikeelaitos-liikelaitos Palmia-liikelaitokse jk Palmia-liikelaitos Pelastuslautakuta Pelastuslaitos Tekise palvelu lautakuta Hakitakeskus Raketamispalvelu Tukkutori Yleiste töide lautakuta Rakeusvirasto Ympäristölautakuta Ympäristökeskus Eläitarha johtokuta Korkeasaare eläitarha Hekilöstö kehittämispalvelut -liikelaitokse johtokuta Hekilöstö kehittämispalvelut -liikelaitos Kaupugimuseo johtokuta Kaupugimuseo Kaupugiorkesteri jk Kaupugiorkesteri toimisto Kulttuuri- ja kirjastolautakuta Kaupugikirjasto Kulttuurikeskus Liikutalautakuta Liikutavirasto Sivistystoita johtava apulaiskaupugijohtaja (Sj) Nuorisolautakuta Nuorisoasiaikeskus Opetuslautakuta Opetusvirasto Ruotsikielise työväeopisto jk Ruotsikielie työväeopisto Suomekielise työväeopisto jk Suomekielie työväeopisto Taidemuseo johtokuta Taidemuseo Tietokeskus Työterveyskeskus Sosiaali- ja terveystoita johtava apulaiskaupugijohtaja (Stj) Sosiaali- ja terveyslautakuta Sosiaali- ja terveysvirasto Varhaiskasvatuslautakuta Varhaiskasvatusvirasto 10 Helsigi kaupuki
Vertailukaupukie arvioitia Tehdyistä kaupukivertailuista ja johtamisjärjestelmä uudistuksista Suome suurissa kaupugeissa voidaa esittää johtopäätöksiä: Paikallie poliittie kulttuuri ja orgaisaatioperie vaikuttavat johtamisjärjestelmii ja iide uudistuksii. Uudistushakkeide motiiveja, tavoitteita, vaihtoehtoja ja valitoje perusteita ei aia ole esitetty päätösaieistoissa kovikaa selkeästi Pormestarimallia o selvitetty useissa suurissa kaupugeissa, mutta ei ole otettu käyttöö muualla kui Tampereella ja pieemmistä kuista vai Pirkkalassa Kaupugijohtajamallista o useissa suurissa kaupugeissa siirrytty toimialajohtajamallii Palkallisista luottamushekilöistä ei ole suurissa kaupugissa paljo kokemusta Lautakutie ja virastoje tai vastaavie lukumäärä o suurissa kaupugeissa Helsikiä pieempi Alueellisista toimielimistä o vaihtelevia kokemuksia ja e ovat keskittyeet vuorovaikutuksee Eurooppalaiste ja pohjoismaiste vertailuje osalta o todettava, että kutie toimivalta ja tehtävät, demokratia järjestelmät ja paikalliset poliittiset kulttuurit vaikuttavat kaupukie johtamisjärjestelmii. Suoraa vertailua ja mallie soveltamisesta Suomee o vaikea tehdä. Eurooppalaisista ja pohjoismaisista vertailuista voidaa todeta Suome suurii kaupukeihi verrattua Pormestarimalli o laajemmi käytössä Päätoimisia luottamushekilöitä o eemmä käytössä Alueellisia toimielimiä o eemmä käytössä Avoimea o kysymys mitä ja mihi suutaa eurooppalaistyylie pormestarimalli palkallisie luottamushekilöiee veisi suomalaista paikallishallitoa, koska pormestarimallista o Suomessa vertailukelpoista kokemusta käytäössä vai Tampereella ja Pirkkalassa. Jaosto työsuuitelmassa esitettyihi kysymyksii mite vaikuttaa eemmistö-oppositio-asetelma ja poliittiset blokit ja iide muodostumie liittye voi pohdiskella muuttaisiko pormestarimalli suomalaista kosesuksee perustuvaa poliittista kulttuuria eemmä eemmistö-vähemmistö-asetelma suutaa? Mitä vaikutuksia tällaisella muutoksella olisi? Johtamisjärjestelmä uudistamie 11
Johtamisjärjestelmä uudistamise keskeiset kysymykset Johtamisjärjestelmä uudistamise keskeiset alueet o johdettu strategiaohjelmasta ja jaosto työsuuitelmasta. Strategiaohjelma mukaa Uudistukse tavoitteea o kuallisvaalitulokse heijastumie kaupugi johtoo, demokraattise päätökseteo ja se vaikuttavuude paratamie ja kaupugivaltuusto ja -hallitukse rooli vahvistamie kaupugi johtamisessa. Johtamisjärjestelmä uudistamise alueita o johdettu eljä: Kuallisvaalitulos heijastuu kaupugi johtoo Kaupugijohtajamalli Demokraattise päätökseteo ja se vaikuttavuude paratamie Poliittise johtamise malli Asukaslähtöisyys ja osallisuus Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse rooli vahvistamie Poliittise johtamise malli Operatiivise johtamise malli ja orgaisaatio Uudistamise keskiössä o poliittise johtamise malli. Siihe liittye voidaa tuistaa useita uudistamismahdollisuuksia. Myös kaupugijohtajamallissa voidaa tuistaa useita osatekijöitä. 12 Helsigi kaupuki
Toimitaympäristö muutostekijät Kutalai uudistus Eduskuta hyväksyi 13.3.2015 uude kutalai ja siihe liittyvät lait. Lait hyväksyttii hallitovaliokua mietiö mukaisea. Tasavalla presidetti o 10.4.2015 vahvistaut kutalai, joka tulee voimaa 1.5.2015. Esimerkiksi kua taloutta koskevia sääöksiä sovelletaa jo tää vuoa. Suurta osaa lai sääöksistä sovelletaa kuiteki vasta seuraava valtuustokaude alusta 1.6.2017 lukie. Uusi kutalaki edistää kua asukkaide itsehallio ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksie toteutumista sekä kua toimia suuitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaa huomioo kua toimita laajasti. Kua toimitaa tulee ohjata kokoaisuutea riippumatta siitä, hoidetaako tehtäviä kua omassa orgaisaatiossa, kutayhtymässä, kua omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluia. Kutalaki mahdollistaa edellee kua hallio ja taloudehoido järjestämise paikalliste olosuhteide mukaa. Osaksi sääökset ovat kuiteki ykyistä velvoittavampia. Kutie uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kutastrategia laatimie, johtajasopimukse tekemie kua ja kuajohtaja välillä, uorisovaltuusto ja vammaiseuvosto asettamie, koseriohjeide sisältövaatimukset, kutayhtymä alijäämä kattamie, takauste rajoittamie, kiiteistö myytiä koskevat sääökset, mahdollisuus ataa palveluvelvoite sekä kua toimia kaalta keskeiste asiakirjoje, päätöspöytäkirjoje sekä sidoaisuuksia koskevie ilmoituste julkaisemie yleisessä tietoverkossa. Kutalai kehyksiä johtamiselle o esitetty valtiovaraimiisteriö aieistoissa, joista o laiattu kuvat 2 4 (Uude kutalai kehykset johtamiselle 13.1.2015). Kuva 2. Kutastrategia luoe muuttuu. Taloudelliset realiteetit ja kehitysäkymät Kua toimitaa läpileikkaavat pitkä aikaväli strategiset tavoitteet Valmistelua ja päätöksetekoa ohjaava Irrallisista strategioista ja suuitelmista luopumie Yhteesovittamie Yhteie äkemys resurssie suutaamisesta Strategia ja taloude tiukka liitos Johtamisjärjestelmä uudistamie 13
Kuva 3. Kutastrategia ohjaus Kutastrategia tavoitteet Markkiat hakiat kolmas sektori avustukset Sopimusehdot avustusehdot Sopimuste valvota Reagoiti poikkeamii Kutie yhteistoimita Osakkuusyhtiöt Perustamissopimukset Yhteistoimitasopimukset yhtiöjärjestykset osakassopimukset, esim koseriohje Yhtiö-, yhtymä ym. kokoukset Hallitustyösketely Edustajat toimielimissä Tytäryhteisöt Koseriohje Hallitustyösketely Koserivalvota Kua oma orgaisaatio ja liikelaitokset Hallitosäätö Talousarvio- ja suuitelma Sisäie valvota Kuva 4. Kuahallitukse rooli Kuahallitus kua toimia yhteesovittajaa (39 ) Valvoo kua etua, edustaa kutaa, käyttää se puhevaltaa Vastaa kua toimia yhteesovittamisesta Vastaa kua toimia omistajaohjauksesta Huolehtii kua sisäisestä valvoasta ja riskiehallia järjestämisestä 14 Helsigi kaupuki
Hallituskaude 2011 15 valtio hakkeide vaikutukset johtamisjärjestelmää 2017 Valtiovaraimiisteriö vetämässä virastoraketee uudistamise VIRSU-hakkeessa o käyty läpi valtiohallio orgaisaatiota keskus- ja aluehallio tasoilla. Aluehallio osuudessa o selvitetty valtio ja kutie välistä työjakoa ja mm. aluehallio uudistusvaihtoehtoje vaikutuksia. Tavoitteea o ollut turvata palveluje saatavuus, helpottaa asioitia ja taata asiakkaide yhdevertaisuus koko maassa. Kuille ja maakutie liitoille o ollut tarkoitus osoittaa valtio aluehalliosta kehittämiskumppai paikalliste asioide hoitamisee. Aluehallio tasolla ilmoitetaa pyrkimykseä oleva moitoimialaiset virastokokoaisuudet ja toimiallis-taloudellise vastuu selkiyttämie. Valtio rakeepoliittise ohjelma toimeepaosta aetussa päätöksessä 29.11.2013 todettii, että kutie valvotatehtäviä, jotka pohjautuvat mm. terveydehuoltolakii, terveydesuojelulakii, ympäristöterveydehuollosta aettuu lakii, tupakkalakii, alkoholilakii, kuluttajaturvallisuuslakii ja jätehuoltolakii pyritää karsimaa ja siirtämää joko valtio vastuulle tai suuremmille kutayksiköille. VIRSU-selvitys päättyi vuode 2014 lopussa ja se pohjalta odotetaa esityksiä seuraavaa hallitusohjelmaa, mahdollisesti huhtikuussa 2015. http://vm.fi/documets/10623/360852/virsu+kootiraportti/5a128c1d-12f2-4aca-bb9c-722b8e956a8b (erit. luku 6.2 s. 27) http://vm.fi/documets/10623/360852/vatlio+kuta+ty%c3%b6ryhm%c3%a4+muistio+23.10.2014/ faa58991-de83-4366-9988-59e1ce64068a Hallitusohjelma 2015 valmistelu mahdolliset vaikutukset johtamisjärjestelmä valmisteluu Valtio ohjausjärjestelmä kehittämishake, s. OHRA-hake teki tammikuussa 2015 jouko seuraavaa hallituskautta koskevia suosituksia, joide tavoitteea o hallitukse toimie yhteiskuallise vaikuttavuude paratamie. Uudella toimitamallilla o tarkoitus varmistaa, että hallitukse tärkeiä pitämät asiat pystytää toteuttamaa. Kevää 2015 eduskutavaalie jälkee valittava uusi hallitus päättää, ottaako se suositukset käyttöö. Keskeie ehdotus oli laatia kevää 2015 eduskutavaalie jälkee hallitusohjelma uudella tavalla. Hallitukse strategia muodostavat lijaava hallitusohjelma ja keiot täsmetävä hallitukse toimitasuuitelma. Suosituksea oli, että kevää 2015 eduskutavaalie jälkee hallitusohjelma tehdää uudella tavalla. Hallitusohjelma o lijaava, ja siiä vältetää yksityiskohtaiste toimie määrittämistä. Hallitusohjelma o strategie, ja se ydisisältö o kolmesta viitee keskeistä politiikkatavoitetta. Hallitukse aloittaessa käyistyy välittömästi kolme kuukaude poliittisesti ohjattu hallitukse toimitasuuitelma valmistelu. Se yhteesovitetaa julkise taloude suuitelma valmistelu kassa. Hallitukse valitsemille, kolmesta viitee keskeiselle politiikkatavoitteelle s. politiikkapaketeille määritellää kulleki kuva lähtötilateesta, voimavarat, toimepiteet, iide aikataulut ja vastuut sekä oistumise mittarit ja tietotarpeet. Johtamisjärjestelmä uudistamie 15
Politiikkapaketille imetää miisterityöryhmä, joka ohjaa se toimeepaoa. Muita miisterityöryhmiä asetettaisii jatkossa vai poikkeustapauksissa. Hallitukse toimitasuuitelmasta päätetää syksy alussa budjettiriihessä yhdessä julkise taloude suuitelma ja valtio talousarvioesitykse kassa. Toimitasuuitelma aetaa syyskuussa eduskualle selotekoa samaaikaisesti valtio vuode 2016 talousarvioesitykse kassa. Hallitus tarkistaa toimitasuuitelmaa vuosittai kevätkaudella samaa aikaa julkise taloude suuitelma kassa. Tarkistus aetaa eduskualle selotekoa. Valtioeuvostoo ehdotetaa perustettavaksi säädöste ja muide politiikkatoimie vaikutusarvioii asiatutijayksikkö. Se yditehtävää o varmistaa, että hallituksella ja eduskualla o käytössää kuollie arvioititieto päätettäessä keskeisistä rakee- ja muista muutoksista. Hallitukse toimitasuuitelmasta erillisiä valtioeuvosto strategiatyyppisiä ohjausasiakirjoja väheetää reilusti seuraavalla hallituskaudella. Hallituskaude vaihtuessa 2015 valtioeuvosto strategiatyyppiste ohjausasiakirjoje voimassaolo lakkaa, jos ei toisi päätetä. OHRA-hakkee suosituste kokretisoimiseksi liikee- ja kutamiisteri Paula Risikko o asettaut toimeepaohakkee, joka työ jatkuu yli hallitusvaihdokse, kesäkuu 2015 loppuu. Kuva 5. Hallitukse strategiakokoaisuus. 1 2 3 Kevät 2015 Hallitusohjelma Syyskuu 2015 Hallitukse toimitasuuitelma Tarkistuspisteet - Hallitukse toimitasuuitelma keväisi - Tilaekuvaistuto syksyisi Hallitusohjelma ja hallitukse toimitasuuitelma mahdollie uude tyyppie valmistelu vaikuttaa Helsigi johtamisjärjestelmä uudistamise valmisteluaikatauluu. Mikäli keväällä 2015 valmisteltava hallitusohjelma o yleispiirteie, ei kuissa ole kevätkaudella tietoa valtio mahdollisista uudistushakkeista kutii tai kutaraketeesee liittye. Tarkempaa tietoa uudistuksista o odotettava syksyy 2015. 16 Helsigi kaupuki
Sote-uudistukse vaikutus Sosiaali- ja terveysmiisteriössä o käyistetty uudistukse jatkovalmistelu (STM Pekka Järvie 13.3.2015). Mukaa kutsutaa keskeisimmät sidosryhmät. Tehtävää o selvittää vaihtoehdot ja iide alustavat vaikutukset. Esi laaditaa perusselvitys site, että se o käytettävissä hallitusohjelmaa laadittaessa. Tarkempi selvitys tehdää hallitukse tai mahdollise parlametaarise ryhmä päätökseteo pohjaksi. Rahoitusuudistus otetaa huomioo mallitarkastelussa. Jatkovalmistelu mahdollie aikataulu o, että selvitys eri vaihtoehdoista valmistellaa vuode 2015 aikaa. Uudistukse jatkovalmistelusta lijauksesta o esitetty, että vaihtoehto o valittava viimeistää 2016 alussa, HE-luoos vuode 2016 aikaa ja eduskutakäsittely o 2016 2017. Helsigi johtamisjärjestelmä uudistamie jatkuu tilateessa, jossa sote-uudistukse eteemisestä ei ole varmuutta. Johtamisjärjestelmä uudistamie 17
Johtamisjärjestelmä uudistamise vaihtoehdot Luvussa o esitetty johtamise jaosto tiedohakia ja jaosto työsuuitelma perusteella eljä johtamisjärjestelmä osa-aluetta, joilla johtamisjärjestelmä uudistamista tarkastellaa. Kuki malli osalta o tarkasteltu malli haasteita Helsigissä, mitä vaihtoehtoja malli sisällä o uudistamiselle ja arvioitu kutaki vaihtoehtoehtoa. Malleihi liittyvie haasteide kuvauksii o saatu aieistoa mm. kaupugi ja muide kaupukie johtamisjärjestelmie vertailusta, johtamise jaosto keskusteluista, kaupugivaltuusto mm. strategiaohjelmasta, talousarviosta ja arvioitikertomuksista käymistä keskusteluista. Yksiselitteistä arviota Helsigi tai muide suomalaiste kaupukie johtamisjärjestelmä ogelmista ei ole esitetty. Kasaivälisissä arvioissa Suome paikallishallio todetaa usei toimiva hyvi ja tehokkaasti. Samoi Suomi sijoittuu hyvi demokratia toteutumista ja avoimuutta vertailevissa tutkimuksissa. Valtioeuvosto demokratiapoliittie seloteko eduskualle 2014, luku 2.1 käsittelee kasaivälisiä vertailuja ja toteaa, että kasaivälisissä demokratiavertailuissa Suomi meestyy hyvi. http://oikeusmiisterio.fi/fi/idex/julkaisut/julkaisuarkisto/1394630106756/files/ OMSO_14_2014_Demokr_seloteko_2014_SU_70_s.pdf Kaupugi johtamisjärjestelmä haasteide tarkastelussa o pyritty kartoittamaa Helsigi johtamisjärjestelmä mahdollisia paratamiskohteita. Kaikilla tarkastelualueilla voidaa 0-vaihtoehtoa ajatella ykytila jatkamista mikäli arvioidaa, että uudistamiskohtee haasteet eivät vaadi toimitatava uudistamista tai mikäli arvioidaa, että uudistamisesta saatavat hyödyt ovat haittoja, riskejä tai kustauksia suuremmat. Tässä muistiossa o pyritty kartoittamaa mahdollisia vaihtoehtoja. Ehdotuksia valioista ei ole tehty. 18 Helsigi kaupuki
Poliittise johtamise malli Haasteet Helsigissä Johtamise haasteita Helsigissä ovat mm. Demokratia toteutumie asukasmäärältää suuressa kuassa Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse mahdollisuus ohjata lautakutia, johtokutia, kutayhtymiä ja tytäryhtiöitä Kaupugihallitukse toimiala ja tehtävie laajuus ja jaostoje rooli Kaupugihallitukse puheejohtajisto ja jäsete mahdollisuudet osallistua ja paostaa luottamushekilötyöhö Toimialaltaa, talousarvioltaa tai muulta vaativuudeltaa merkittävie lautakutie puheejohtajie ja jäsete mahdollisuudet paostaa luottamushekilötyöhö Kokoaismäärältää suure lautakutie, johtokutie, kutayhtymie ja tytäryhtiöide ohjaukse oistumie Uudistamise vaihtoehdot Valtuusto koko Helsigi valtuusto koko o yt 85. Kutalaki sallii jatkossa 500 000 asukkaa kua päättää valtuusto maksimikoo itse, miimikoko o 79. Valtuusto koko o riittävä, ku se toteuttaa edustuksellisuutta eri muodoissaa, mutta o toisaalta työsketelykykyie esimerkiksi kokouste kestoa ajatelle. Mitä suurempi kuta, sitä eemmä asioita delegoidaa päätettäväksi toisissa toimielimissä, jolloi valtuusto strategie päätöksetekotehtävä korostuu. Helsigi ja Vataa yhdistämise selvittämise yhteydessä arvioitii taustavalmistelussa yhdistety Helsigi ja Vataa valtuusto muodostumista aiempie vaalituloste perusteella. Tutkittavaksi määriteltii kaksi valtuustovaihtoehtoa: ykyise kokoie valtuusto (85), sekä valtuusto, jossa olisi valtuutettua kohde sama verra kasaa tai ääestäjiä kui silloi Helsigissä (113). Valtuusto koo vaikutus johtamisjärjestelmää kokoaisuutee Valtuusto koko o johtamisjärjestelmässä yhteydessä valiokutamallii. Mikäli käytetää valiokutamallia, jolloi valtuutetuista pitää valita valiokutii jäseet ja varajäseet, työjaollisesti pitää olla suurempi valtuusto tai pieemmät valiokuat. Valtuusto kokoa arvioitaessa tulee arvioida se vaikutusta valtuusto toimitakykyy. Johtamisjärjestelmä uudistamie 19
Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse toimia edellytykset Toimielime puheejohtajaa ja varapuheejohtajia koskeva kutalai 33 : 2 mometi mukaa Valtuusto voi päättää, että valtuusto puheejohtaja, kuahallitukse puheejohtaja ja varapuheejohtajat sekä lautakutie ja valiokutie puheejohtajat toimivat päätoimisia tai osa-aikaisia luottamushekilöiä. Suurimpie kaupukie luottamushekilöide (valtuusto puheejohtaja, hallitukse puheejohtaja, lautakua puheejohtaja ja toimikua puheejohtaja) palkkioide määrät äkyvät liitteeä olevasta taulukosta. Tauluko tiedot koskevat pääosi vuotta 2013. Joissaki suurimmissa kaupugeissa o pää- tai osa-aikaisia luottamushekilöitä. Tällä hetkellä heitä o Espoossa, Turussa ja Oulussa. Lisäksi Jyväskylässä ja Oulussa o tehty asiasta jatkolijauksia seuraavalle valtuustokaudelle (ks. tarkemmi alla oleva taulukko). Kuva 6. Pää- tai osa-aikaiset luottamushekilöt suurissa kaupugeissa. Tilae pääosi vuodelta 2013 Kaupuki Valtuusto puheejohtaja Hallitukse puheejohtaja Lautakua puheejohtaja Toimikua pj /kokous /vuosi /päätoimi /kk/ sivutoimi /kokous /vuosi /kk/ päätoimi /kk/ sivutoimi /kokous /vuosi /kk/ päätoimi /kk/ sivutoimi /kokous Helsiki 470 10450 385 10450 155 4370 6970 80 Espoo Päätoimie/osaaikaie KH pj ja yksi osa-aikaie KH vpj 350 8000 350 8000 2500 2000 200-250 3000 5000 250 Vataa 250 5000 250 5000 150 3100 150 Tampere 270 6000 Pormestari. 14800 ja apulaispormestarit. 6600 270 225 2000 195 Turku Päätoimie KH pj 330 8500 330 5500 18000 euroa/ vuosi 260 4000 5500 180 Oulu Päätoimie KH pj ja kolme osa-aikaista lautakua puheejohtajaa 1 225 5000 225 50 % kj 1.1.2013 tehtäväkohtaisesta kuukausipalkasta/kk Osaaikaisuude mukaie laskeallie % osuus edellä olevasta päätoimise pj: palkasta 173 2000 2500 25 % kaupugijohtaja 1.1.2013 tehtäväkohtaisesta kuukausipalkasta/kk 25 % kaupugijohtaja 1.1.2013 tehtäväkohtaisesta kuukausipalkasta/kk 173 Jyväskylä KH päätös 8.12.2014: voimassa seuraavalla valtuustokaudella 7500 max 1440 9000 Ei mahdollisuutta päätoimisuutee Pj. max 1800 varapj. max 720 3500 Lahti Päätoimie KH pj 203 6200 203 60000 euroa/ vuosi 30000 euroa/ vuosi 150 1150-2000 150 Kuopio 225 6000 188 9000 150 1800-2400 125 187,5 Kouvola 180 5500 180 6000 120 1600 1) KH jatkolijaus 12/2014 seuraavalle valtuustokaudelle: - KH pj toimi o kokopäiväie - Pääprosessie lautakutie pj:t ovat puolipäiväisiä 20 Helsigi kaupuki
Hallitukse esitykse yleisperusteluissa (sivu 29 30) kerrotaa joideki kaupukie pää- ja osa-aikaiste luottamushekilöide palkkioista. Luottamushekilöide päätoimisuude tai osa-aikaisuude vaikutuksiksi johtamisjärjestelmää voidaa arvioida: päätoimisuus tai osa-aikaisuus lisää mahdollisuuksia paeutua luottamustehtävää päätoimiste luottamushekilöide asema suhteessa ylempää johtoo o määriteltävä (kaupugijohtajat, virastopäälliköt). päätoimiste lautakutie puheejohtajie asema ja tehtävät saattavat vaikuttaa operatiivisee johtamisee. luottamushekilöihi muodostuu kaksi luokkaa kustaukset o arvioitava Päätoimiste luottamushekilöide käyttö edellyttää erityise tarkasti apulaiskaupugijohtajie rooli ja tarpee arvioimista, jotta johtamisjärjestelmässä ei ole ristikkäisiä sigaaleja. Pää- tai osa-aikaiset luottamushekilöt saattaisivat osi korvata pormestarimallia: esimerkiksi poliittie johtamie hekilöityy ja suorat yhteydeotot lisäätyvät. Valtuustoryhmie tukemie Poliittiste puolueide tukemie kua varoista o muista Pohjoismaista poikete kielletty Suome puoluelaissa (8 b, 4. kohta). Taskassa tukea voidaa myötää kasallisella, alueellisella ja kuallisella tasolla. Tuki kohdeetaa parlamettipuolueide ohella myös puolueide ulkopuolisille (sitoutumattomille) ehdokkaille. Tue määrä perustuu vaaleissa saatuu ääimäärää, miimiääimäärä o porrastettu eri hallio tasoille site, että kuallisvaaleissa vähitää 100 äätä saautta voidaa tukea. Tue valvoasta kuassa vastaa kuavaltuusto. Myös Norjassa puoluelai ojalla tukea voidaa myötää kasallisella, alueellisella tai kuallisella tasolla. Maakuissa ja kuissa tue jakautumie oudattaa vaalitulosta. Norja puolueet eivät saa ottaa vastaa avustuksia imettömiltä tahoilta eivätkä valtio tai muu julkise viraomaise alaisilta yhteisöiltä; eivät myöskää ulkomaisilta tahoilta, joilla ei ole ääioikeutta Norjassa. Johtamisjärjestelmä uudistamie 21
Ruotsissa sääös kuallisesta puoluetuesta sisältyy kuallislakii. Tuki o sallittu vai kuassa valtuustotyö kautta aktiivisille poliittisille ryhmille. Tuki lakkaa vuode kuluessa, jos ryhmä putoaa valtuustosta. Ruotsissa kutaa voidaa myös palkata poliittista valmistelua hoitava avustaja valtuustossa edustettua olevaa puoluetta varte, ja tämä otetaa huomioo tue suuruutta määrättäessä. Islaissa kuat maksavat puolueille tukea. Tuki määräytyy suhteellisuusperiaattee mukaisesti vaalituloksesta. Suomessa otettii vuoa 2006 kutalakii uusi 15 b, jolla sallitaa valtuustoryhmä tukemie kua toimesta. Valtuustoryhmille o Helsigissä varattu 3.000 euro suuruie summa valtuustopaikkaa kohde. Tue käyttötarkoitus o yksilöitävä hakiessa. Vastaavaa valtuustoryhmä toimitaa kohdistuvaa tukimuotoa ei tueta muissa Pohjoismaissa. Puolueide luottamushekilöiltä o ollut tapaa kerätä vapaaehtoista maksua luottamustehtävie hoidosta maksetuista kokouspalkkioista. Osuudet o tilitetty kuallisjärjestöille. Kuva 7. Luottamushekilömaksut suurissa kaupugeissa. Luottamushekilömaksu % KD KESK KOK RKP PS SDP VAS VIHR Helsiki 20 20 18 20 10 30 25 20 Espoo 15 20 15 20 Vataa 20 20 20 20 10 27 30 25 Tampere 25 20 20 15 25 25 20 Turku 20 20 20 10 25 25 20 Oulu 15 18 20 10 20 25 22 Jyväskylä Lahti Kuopio 10 15 20 10 15 20 20 Kouvola 20 10 15 10 20 20 20 Valtuustoryhmie tukemise vaikutus johtamisjärjestelmä kokoaisuutee Johtamisjärjestelmässä tehtävät luottamuselite paikkamäärä muutokset vaikuttavat välillisesti puoluetoimia rahoituksee. Myös johtamisjärjestelmää tehtävät muutokset, esim. siirtymie kokopäivätoimiste luottamushekilöide puheejohtaja- tai pormestarimalli käyttöö, aiheuttaisivat paikallistaso puoluetoimia rahoituksessa uudelleearvioitia. 22 Helsigi kaupuki
Valiokutamalli Toimielite kokoopaoa koskevassa kutalai 31 : 1 mometissa säädetää mm.: Valtuusto voi päättää, että: kuahallituksee ja lautakutaa voidaa valita vai valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloi lautakutaa voidaa kutsua valiokuaksi (valiokutamalli); kuahallitukse jäseiä valitaa lautakutie tai valiokutie puheejohtajiksi (puheejohtajamalli); muu toimieli kui valtuusto valitsee johtokua jäseet tai osa jäseistä. Perusteluje mukaa kutie orgaisaatiot voisivat site poiketa hyviki paljo toisistaa. Pykälässä säädettäisii valiokutamallista, jossa kuahallituksee ja lautakutaa valitaa vai valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokutamalli korostaa vaaleilla valittuje luottamushekilöide asemaa kua päätökseteossa ja päätöste valmistelussa sekä poliittise vastuu toteutumista. Erityisesti valtuusto asema suhteessa kuahallituksee vahvistuu. Luottamushekilöorgaisaatio perusmalleja - periteie lautakutamalli, valiokutamalli ja puheejohtajamalli (eli miisterimalli) - voidaa hahmottaa Sakari Möttöse (2011) tauluko avulla (kuva 8). Johtamisjärjestelmä uudistamie 23
Kuva 8. Lautakutamalli, valiokutamalli ja puheejohtajamalli arvioitia (Möttöe 2011). Periteie lautakutamalli Valiokutamalli Miisterimalli Keskeie periaate Korostaa laajaa poliittista osallistumista toimia perustasolla Korostaa valtuutettuje vastuuta ja roolia kua kokoaisjohtamisessa Korostaa kuahallitukse valmistelu- ja ohjausvastuuta Orgaisaatioäkemys Hierarkkisuus Järjestelmäkeskeisyys Sektorikohtaisuus Joustavuus Tehtäväkeskeisyys Toimia ohjattavuus Asioide valmistelu Laaja-alaisuus Korostaa virahaltijoide valmistelu- ja esittelytehtävää O järjestettävissä eri tavoi Tukee luottamushekilöide osallistumista valmisteluu Korostaa hallitukse ja lautakutie puheejohtajie roolia valmistelu ohjaamisessa Päätöksetekoäkemys Moiportaisuus Edellyttää suurta delegoitiastetta Tehokkuus Korostaa hallitukse roolia suhteessa lautakutii Tehokkuus Suhde kutalaisii Lautakutie jäseet kutalaiste edustajia Valtuutetut kutalaiste edustajia Lautakutie jäseet kutalaiste edustajia Strategiaohjaus Hajautettu strategiatehtävä Korostaa valtuusto roolia Korostaa hallitukse/ valtuusto roolia Luottamushekilörooli Substassiasiatutijuus korostuu edustuksellisuude rialla Korostaa osallistumista kua kokoaiskehittämisee Korostaa poliittista vastuuta edustuksellisuude rialla Ogelmakohtia Jäykkyys Tehottomuus Poliittise vastuu hämärtymie Vaikea hallittavuus Kuormittaa valtuutettuja Keskittää tehtäviä Valiokutie ja hallitukse välie työjako Kuormittaa hallitukse jäseiä toimivia lautakutie puheejohtajia Hallitukse sisäiset ristiriidat Ristiriidat lautakutie puheejohtajie ja esittelijöide välillä Uudistusäkökulma Lautakutamallissa o mahdollista rikkoa sektorikohtaisuus Mahdollistaa valtuustotyö uudistamise ja valtuutettuje uude rooli Mahdollistaa parlametarismi kokeilu kuallisessa päätökseteossa Valiokutamallii ja kuallisvaalitulokse heijastumisee kaupugi johtoo liittyy kaupugihallitukse valitameettely. Helsigi ykymallissa kaupugihallitukse jäseyyttä ei ole määritelty. Vastaava malli o käytössä mm. Vataalla, Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Osa suurista kaupugeista o määritellyt, että kaupugihallitukse jäsete ja varajäsete tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja (Oulu, Jyväskylä, Kuopio). 24 Helsigi kaupuki
Kuva 9. Kaupugihallitukse jäseet ja toimikaude pituus suurimmissa kaupugeissa. Jäseet Määrä Toimikausi Espoo Jäseistä vähitää puolet ja puheejohtajisto tulee olla valtuutettuja 15 Ei määritelty. Toimikausi 2015 2016 meossa Vataa Ei määritelty Vähitää 9 + 3 pj. Toimikaudella 2015 2016 17 jäsetä 2 vuotta Tampere Ei määritelty pormestari + 10 Valtuusto määrää. Toimikausi 2015 2016 meossa Turku Ei määritelty 13 2 vuotta Oulu Kaupugihallitukse jäsete ja varajäsete tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. 17 Ei määritelty Jyväskylä Kaupugihallitukse jäsete ja varajäsete tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Eitää 13 2 vuotta Kuopio Kaupugihallitukse jäsete ja varajäsete tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. 11 2 vuotta Lahti Ei määritelty Ei määritelty. Kaupugihallituksessa o 11 jäsetä toimikaudella 2015 2016 2 vuotta Kouvola Ei määritelty 13 4 vuotta ellei valtuusto toisi päätä Valiokutamalli vaikutus johtamisjärjestelmää kokoaisuutee Valiokutamalli o johtamisjärjestelmä kokoaisuudessa tekisesti yhteydessä lautakutie määrää ja jäsete määrää. Mallia arvioitaessa tulee laskettavaksi valtuutettuje ja varavaltuutettuje määrä suhteessa lautakutie jäsete määrää. Helsigi ykyisee järjestelmää verrattua valiokutamalli vähetäisi luottamushekilöide määrää. Valiokutamallissa valtuusto viesti olisi mahdollista välittyä ykyistä suoremmi lautakutie ohjauksee. Malli vaikuttaisi kaupugihallitukse roolii, koska kaupugihallitus ei toimisi eää kaupugivaltuusto tahdo keskeiseä ohjaajaa lautakutii ähde. Muutos olisi mahdollisesti suuri poliittise kulttuuri kaalta, mahdolliste vaikutuste arvioitii ei ole aieistoa. Johtamisjärjestelmä uudistamie 25
Osittaisea valiokutamallia voi pitää kaupugihallitukse jäseyyde määrittelyä. Muutos Helsigi ykyjärjestelmää ei olisi raketeellisesti suuri. Kaupugihallitukse muide kui valtuutettuje ja varavaltuutettuje lukumäärä o vaihdellut kaupugihallituskausittai. Valtuutettuje rooli korostamie voi myös tarkoitaa pieempiä (tai vähempiä) luottamuselimiä ja site myös tiiviimpää poliittise johtamise rakeetta. Valiokutamallista ei ole kokemuksia suurista kaupugeista. Joissaki pieemmissä kuissa sitä o kokeiltu (mm. Kempele ja Sipoo). Puheejohtajamalli Kutalai lakiehdotukse yleisperusteluissa (sivu 69) puheejohtajamallista todetaa mm. Puheejohtajamallissa kuahallitus muodostuu aiaki osittai lautakutie puheejohtajista. Ku lautakutie puheejohtajiksi valittavat hallitukse jäseet ovat yleesä myös valtuutettuja, puheejohtajista tulee joko päätoimisia tai osa-aikaisia luottamushekilöitä. Luottamushekilöjohtamise merkitys kua kokoaisohjauksessa korostuu, ja malli käyttööotolla voidaa korostaa poliittise vastuu toteutumista. Puheejohtajie ja johtavie virahaltijoide välie työjako edellyttää tällöi selkeitä pelisäätöjä. Kuat voivat jatkossaki orgaisoida luottamushekilöhallio site, että lautakutia o mahdollisimma vähä, jolloi yksittäie lautakuta vastaa useista tehtäväkokoaisuuksista. Tällöi voi sytyä tarve lautakua puheejohtaja tehtävä hoitamisee vähitää osa-aikaisesti. Jos kuassa otetaa hallitomallia käyttöö puheejohtajamalli, lautakua puheejohtaja o myös kuahallitukse jäse, jote tehtäväkokoaisuude hoitamie vähitää osa-aikaisesti voiee usei olla perusteltua (sivu 76) Lakiehdotukse yksityiskohtaisissa perusteluissa (sivu 161) puheejohtajamallista todetaa mm. 31. Toimielite kokoopao. Pykälässä säädettäisii toimielite kokoopaoa koskevista seikoista. Uutea asiaa pykälässä tuotaisii esille vaihtoehtoisia kua toimieliorgaisaatio malleia valiokutamalli ja puheejohtajamalli. Lisäksi 36 :ssä säädettäisii eriksee mahdollisuudesta asettaa alueellisia toimielimiä. Muutki kui sääöksessä esii tuodut mallit olisivat edellee kutalai mukaa mahdollisia. Säätely olisi luoteeltaa mahdollistavaa, eli valtuusto voisi päättää toimielite kokoopaossa ja valiassa huomioo otettavista seikoista. Mometissa säädetää puheejohtajamallista, jossa kuahallitukse jäseistä valittaisii lautakutie tai valiokutie puheejohtajat. Mallia kutsutaa myös valtio ylimmä hallio mukaisesti miisterimalliksi. Malli korostaa kuahallitukse jäsete vastuuta kua halliosta. Valiokuta- ja puheejohtajamallie yhdistämie olisi myös mahdollista ii, että kuahallituksee valittaisii valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jotka sitte valittaisii valiokutie puheejohtajiksi. Puheejohtajamalli vaikutus johtamisjärjestelmää kokoaisuutee Kute kutalai perusteluissa o todettu, puheejohtajamalli liittyy lautakutie määrää ja luottamushekilöide päätoimisuutee tai osa-aikaisuutee. Lisäksi tulee arvioitavaksi luottamushekilöjohdo ja virkamiesjohdo suhtee arvioiti. Valita liittyy myös kaupugijohtajamalli ratkaisuihi. 26 Helsigi kaupuki
Kaupugihallitukse jäseyyde ja lautakua puheejohtajuude yhdistämie mahdollistaa lautakutie yhdesuutaisemma ohjaukse. Mikäli kaupugihallituksessa olisi sekä päätoimisia ja/tai osa-aikaisia luottamushekilöitä että muita luottamushekilöitä muodostuisi kahde tasoisia kaupugihallitukse jäseiä. Käytäössä valta ja vastuu keskittyvät kaupugihallituksee ja muutamille luottamushekilöille. Päätoimiste luottamushekilöide asema suhteessa valtuustoryhmää o tarkasteltava. Yhdistettyje kaupugihallitukse jäsete ja lautakua puheejohtajie toimivalla ja johtamise suhde virkamiesjohtoo olisi arvioitava. Puheejohtajamalli käyttöä arvioitaessa o perusteltua pohtia valia vaikutusta poliittisee kulttuurii. Tavoitteea ja mahdollisuutea o poliittise valla ja vastuu vahvistamie ja se kasvottamie. Malli voi tulkita liittyvä siirtymistä kohti eemmistöperiaatetta. Kaupugihallitukse ja yksittäise miisteri tulisi auttia valtuusto luottamusta. Sytyisikö kutaa hallitus-oppositio asetelma, ja mitkä olisivat se vaikutukset? Mite vaikuttaisi toimielite jäsete toimikautee, eroamispaieisii ja eroamisee? Vaikuttaisiko muutos tehtävii hakeutumisee? Puheejohtamamallista ei ole käytäö kokemuksia suurista tai edes keskisuurista kaupugeista. Pori kaupuki selvitti puheejohtajamallii siirtymistä, mutta ei sitä tehyt. Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse ohjausrooli vahvistamie Helsigi ykymallissa kaupugihallitus määrää toimikautesa alussa edustajaksee ja varaedustajaksee jäseesä tai varajäseesä lautakutii ja kaupugihallitukse alaisii johtokutii. Läsäolo- ja puheoikeus äissä o myös kaupugihallitukse puheejohtajalla, kaupugijohtajalla ja asiaomaisella apulaiskaupugijohtajalla. Lautakutaa määrätty edustaa kaupugihallitusta myös lautakua jaostossa ja lautakua alaisessa johtokuassa, jollei kaupugihallitus toisi päätä. Kaupugihallitus ei määrää edustajaasa tarkastuslautakutaa, toimikutii eikä opetuslautakua alaisii johtokutii (Hallitosäätö 7 ). Kaupugihallitukse läsäolo- ja puheoikeudet eri toimielimissä o määritelty kuki kaupugi hallitosääössä. Alla o yhteevetotaulukko suurimpie kaupukie käytäöistä. Siiä voidaa erityisesti kiiittää huomiota siihe, että joissaki kaupugeissa kaupugihallitus voi määrätä (Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio) edustajasa lautakutii, toisissa taas kaupugihallitus imeää (Kouvola) edustajasa. Osassa kaupukie hallitosääöissä asiaa ei oteta suoraa kataa. Suurimpie kaupukie joukosta Lahti muodostaa poikkeukse verrattua muihi kaupukeihi. Lahdessa vuoa 2012 voimaa tulleide johtamisjärjestelmämuutoste tuloksea mm. täsmeettii kaupugihallitukse puheejohtaja tehtäviä ja asemaa ja samalla vastuu lisäämistä (mm. toimii kaupugihallitukse edustajaa läsäolo- ja puheoikeudella lautakuissa ja koseriohjee määrittämällä tavalla tytäryhteisöissä). Lisäksi johtosääössä todettii mm, että kaupugihallitukse puheejohtaja tehtävää o se lisäksi, mitä kutalaissa säädetää, vastata kaupugi poliittise prosessi kokoaisjohtamisesta ja huolehtia poliittisesta koordiaatiosta ja yhteistoimiasta kaupugihallitukse ja lautakutie välillä sekä kutayhtymie ja tytäryhteisöje luottamushekilöide suutaa. Johtamisjärjestelmä uudistamie 27
Lisäksi o huomattava, että johtamisjärjestelmä uudistamise yhteydessä mahdollistettii kaupugihallitukse puheejohtaja luottamustoime hoitamie kokopäivätai puolipäivätoimisesti. Lahde kaupugihallitukse puheejohtaja Ilkka Viljae o toimiut vuode 2013 alusta lähtie kokopäivätoimisesti. Esimerkkeiä kaupugihallitukse puheejohtaja tehtävie määrittelystä Oulu ja Turku. Oulu, kaupugihallitukse johtosäätö 1.3.2015 (9 Kaupugihallitukse puheejohtaja tehtävät ja toimivalta). Kaupugihallitukse puheejohtaja vastaa poliittisesta yhteisöjohtamisesta, yhteydepidosta kutalaisii ja yhteisöihi sekä viestittää kaupugi tavoitteista vastaa kasallisesta ja kasaivälisestä poliittisesta eduvalvoasta sekä osallistuu verkosto- ja sidosryhmätyöhö johtaa ja kehittää kaupugihallitukse ja se jaostoje toimitaa hyväksyy kaupugijohtaja virahoitoo liittyvät matkat, koulutukset ja sopimuste mukaiset virkavapaudet sekä vuosiloma Turku, kaupugihallitukse johtosäätö (10 Kaupugihallitukse puheejohtaja tehtävät) Kaupugihallitukse puheejohtaja tehtävää o: johtaa kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse asettamie strategiste tavoitteide toteuttamise edellyttämää poliittista prosessia. Siiä tarkoituksessa häe tulee pitää yhteyttä valtuustoryhmii, seurata kaupugihallitukse koseri- ja suuittelujaosto, kaupugi lauta- ja johtokutie sekä luottamushekilöide ja virahaltijoide toimitaa ja iide päätöste laillisuutta ja tarkoituksemukaisuutta sekä huolehtia kaupugi eduvalvoasta ja kasaivälisistä suhteista yhteistyössä kaupugijohtaja kassa edustaa kaupukia koti- ja ulkomaisissa ja sidosryhmätilaisuuksissa johtaa asioide käsittelyä kaupugihallitukse kokouksissa sekä päättää kaupugijohtaja lomista, koulutuksista, virkamatkoista ja iihi liittyvie ja muide kaupugijohtajaa hekilökohtaisesti koskevie meoje hyväksymisestä. Vaikutus johtamisjärjestelmää kokoaisuutee Mikäli puheejohtajamalli tai valiokutamalli sijaa tarkastellaa johtosäätöje keioja, tulee tarkasteltavaksi lautakutie ja johtokutie määrä. Pieempi lauta- ja johtokutie määrä mahdollistaa kaupugihallitukse edustukse toteutumise muissa elimissä. Pieemmällä toimielite määrällä tämä o mahdollista myös ilma pää- tai osa-aikaista luottamushekilöasemaa. 28 Helsigi kaupuki
Yhteeveto: Kaupugihallitukse läsäolo lautakuissa Otsikot kuki kaupugi hallitosääöstä Espoo Läsäolo- ja puheoikeudet Muut (kui KH ja se jaostot) toimielimet: kaupugihallitukse puheejohtaja, kaupugihallitukse määräämä edustaja kaupugijohtaja toimialajohtajat toimialoillaa sekä esittelijä Vataa Läsäolo-oikeus toimielite kokouksissa (ja oikeus osallistua keskusteluu): Lautakuta: kaupugihallitukse puheejohtajalla ja kaupugihallitukse toimielimee valitsemalla edustajalla sekä kaupugijohtajalla. lautakua jaosto kokouksessa lautakua puheejohtajalla sekä kaupugihallitukse jaostoo valitsemalla edustajalla Tampere Läsäolo toimielite kokouksissa Pormestarilla ja koserijohtajalla o läsäolo- ja puheoikeus kaikkie toimielite kokouksissa Toimielimee imetyllä kaupugihallitukse edustajalla o läsäolo- ja puheoikeus kyseise toimielime kokouksissa. Tilaajaryhmä johtajalla o läsäolo- ja puheoikeus tilaajalautakutie kokouksissa. Toimielime tiedotusvastaavalla o läsäolo- ja puheoikeus toimielime kokouksessa. Turku Kaupugihallitukse edustus muissa toimielimissä Kaupugihallitus voi määrätä edustajasa muihi toimielimii. Edustajaksi voidaa määrätä kaupugihallitukse jäse tai varajäse, kaupugijohtaja tai apulaiskaupugijohtaja. Kaupugihallitus voi määrätä edustajalle varaedustaja. Oulu Muide toimielite kokouksissa: kaupugihallitukse puheejohtaja, kaupugihallitukse määräämä edustaja, kaupugijohtaja apulaiskaupugijohtajat toimialoillaa sekä toimielime puheejohtaja ja esittelijöide kokouksee kutsumat virahaltijat ja asiatutijat. Kaupugihallitukse edustus muissa toimielimissä Kaupugihallitus voi määrätä edustaja ja varaedustaja lautakutii, iide jaostoihi ja johtokutii. Edustajat ja varaedustajat määrätää kaupugihallitukse varsiaisista ja varajäseistä. Johtamisjärjestelmä uudistamie 29
Jyväskylä Läsäolo toimielite kokouksessa muu (kui KH) toimielime kokouksessa kaupugihallitukse puheejohtajalla ja varapuheejohtajilla kaupugihallitukse toimielimee määräämällä edustajalla kaupugijohtajalla asiaomaisella toimialajohtajalla viestiästä vastaavalla puheejohtaja tai esittelijä eriksee kutsumalla asiatutijalla. Kaupugihallitukse edustus muissa toimielimissä Kaupugihallitus voi määrätä tarkastuslautakutaa lukuu ottamatta muihi toimielimii edustajasa, jolla o läsäolo- ja puheoikeus toimielime kokouksessa. Edustajaksi voidaa määrätä myös kaupugihallitukse varajäse. Kuopio Läsäolo- ja puheoikeudet Muide (kui KH) toimielimie kokouksissa o jäsete lisäksi läsäolo- ja puheoikeus kaupugihallitukse puheejohtajalla, kaupugijohtajalla ja kaupugihallitukse määräämällä edustajalla. Kaupugihallitukse edustus muissa toimielimissä Kaupugihallitus voi määrätä edustajasa muihi toimielimii. Edustajaksi voidaa määrätä myös kaupugihallitukse varajäse tai kaupugijohtaja. Lahti Läsäolo kaupugi ja se tytäryhteisöje toimielite kokouksissa Kaupugi muut (kui KH) toimielimet kaupugihallitukse puheejohtaja tai tämä sijaisea varapuheejohtaja taikka kaupugihallitukse eriksee määrättyä edustajaa kaupugijohtaja tai toimialajohtaja johtamallaa toimialalla Kouvola Kaupugihallitukse edustajat toimielimissä Kaupugihallitus imeää jäseistää edustajasa eri toimielimii. Edustajaa ei kuitekaa imetä tarkastuslautakutaa ja keskusvaalilautakutaa. Edustajaksi voidaa imetä myös kaupugihallitukse varajäse. 30 Helsigi kaupuki
Kaupugihallitukse jaostokäytätö Kutalai 30 (Kua toimielimet) todetaa, että kuassa o oltava valtuusto lisäksi kuahallitus ja tarkastuslautakuta. Valtuusto voi lisäksi asettaa: kuahallitukse alaisea toimivia lautakutia tai iide sijasta valiokutia hoitamaa pysyväisluoteisia tehtäviä; johtokutia liikelaitokse tai tehtävä hoitamista varte; jaostoja kuahallituksee, lautakutaa, valiokutaa ja johtokutaa. Alla o taulukko suurimpie kaupukie jaostoista. Yleisimmi Suomessa kuahallituksessa o yksi jaosto, hekilöstöjaosto. Jaostot muissa suurimmissa kaupugeissa Espoo koserijaosto elikeio- ja kilpailukykyjaosto tila- ja asutojaosto. Tekie lautakuta tiejaosto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakuta varhaiskasvatusjaosto Sosiaali- ja terveyslautakuta sosiaali- ja terveyspalveluje jaosto yksilöasioide jaosto Vataa yleisjaosto Sosiaali- ja terveyslautakuta jaosto Opetuslautakuta ruotsikielie jaosto Tekie lautakuta yksityistiejaosto Ympäristölautakuta rakeuslupajaosto Tampere liiketoimitajaosto hekilöstöjaosto Turku koseri- ja suuittelujaosto Kasvatus- ja opetuslautakuta ruotsikielie jaosto varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto lukio- ja ammattiopetusjaosto Sosiaali- ja terveyslautakuta yksilöjaosto Johtamisjärjestelmä uudistamie 31
Oulu koserijaosto kehittämisjaosto Hyvivoitilautakuta yksilöjaosto Yhdyskutalautakuta joukkoliikeejaosto, yhdyskutajaosto Kuopio omistajaohjausjaosto Kaupukirakeelautakuta tiejaosto Terveys- ja perusturvalautakuta yksityisasioide jaosto Jyväskylä Kaupukirakeelautakuta joukkoliikeejaosto tiejaosto Rakeus- ja ympäristölautakuta ympäristöterveysjaosto Perusturvalautakuta terveydehuollo jaosto yksilöasiaijaosto (työllisyysjaosto oli vielä v. 2014) Lahti koseri- ja tilajaosto Sosiaali- ja terveyslautakuta sosiaali- ja terveyslautakua jaosto Kouvola koserijaosto hekilöstöjaosto elikeiojaosto Maaseutulautakuta yksityistiejaosto Koserijaosto rooli ja tehtävät Yhteä strategiaohjelma tavoitteea o koseriohjaukse tehostamie ja selkeyttämie. Yhteä tavoitteesee liittyvää toimepiteeä o koserijaosto asema selkiyttämie ja vahvistamie koseriyhteisöje ohjauksessa. johtosäätötasolla koserijaosto asemaa ei ole tehty muutoksia, mutta koserijaostolla o käytäössä aktiivie rooli kaupugi tytäryhteisöje ohjauksessa yhtiö- ja vuosikokouksia koskevat päätökset (imeämiset, toimiohjeet je.) yhteisöjä koskeva raportoii seurata ja valvota sekä yhteisökohtaiset ajakohtaiskatsaukset merkittävät eakkosuostumusmeettely alaiset asiat 32 Helsigi kaupuki
Kaupugi tytäryhtiöide ja säätiöide osalta koseriohjauksee o olemassa laisäädäö ja kaupugi omie ohjeide pohjalta selkeät ja toimivat välieet. Kutayhtymie osalta koseriohjaus o selvästi haasteellisempaa. Kutayhtymie osalta toimiva ohjaus edellyttää ääileikkureide johdosta jäsekutie yhteistä tahtotilaa. Erityise suuri ohjaukse haaste o iide kutayhtymie osalta, joissa o yhtymäkokoukse sijaa yhtymävaltuusto (esimerkiksi HUS), joho kaupuki ei pysty kohdistamaa (muodollista) ohjaustaa. Kaupugi koseriohjaukselle toimivuudelle kohdistuu aiempaa suurempia vaatimuksia vuode 2015 alusta lukie kutalai yhtiöittämisvelvollisuutee liittye toteutettuje yhtiöittämiste johdosta. Merkittävä määrä kaupugi omaisuutta siirtyi yhtiöittämisessä kaupugi kilpailuilla markkioilla toimivie tytäryhtiöide omistuksee. Koseriohjauksella kaupugi tulee paitsi varmistaa kaupukikoseri kokoaisedu toteutumie ja omaisuuserie huolellie hoito myös mahdollistaa tytäryhtiöidesä pärjäämie markkioilla. Näide tavoitteide yhteesovittamie voi olla ajoittai haastavaa. Koserijaosto toimia kehittämie toimivaltaa lisäämällä olisi mahdollista. Koserijaosto päätösvaltaa kaupugi tytäryhteisöjä koskevissa asioissa olisi mahdollista lisätä. Käytäössä tällaisia asioita voisivat olla esimerkiksi osakekaupoista päättämie, yhtiöasiakirjoje hyväksymie ja yhtiöide perustamisesta päättämie sekä tytäryhteisökohtaisista omistajapoliittisista lijauksista ja strategiaohjelmaa kirjatusta tytäryhteisöje s. salkutuksesta päättämie. Muut kaupugihallitukse jaostot Kaupugihallitukse tietotekiikkajaosto aloitti toimitasa vuoa 2013. Jaosto toimiasta o kokemusta vasta lyhyeltä ajalta, jote jaosto toimia hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta o vielä vaikea arvioida. Käytettävissä oleva vertailutiedo perusteella vastaavaa tietotekiikkaa liittyvää toimielitä ei ole muissa kuissa. Johtamise jaosto tehtävä o strategiaohjelma ja kaupugihallitukse johtosääö perusteella kertaluoteie, jote jaostoa ei tarvita seuraavalla kaudella. Muide suurte kaupukie vertailu osoittaa, että koserijaosto lisäksi o joki verra käytössä elikeioihi, hekilöstöö tai yleissuuitteluu liittyviä jaostoja. Jaostoje vaikutus johtamisjärjestelmä kokoaisuutee Kaupugihallitukse jaostoje tarvetta tulee arvioida kaupugihallitukse ohjaustehtävä kautta. Jaostokäytäö tulee tukea eikä hajauttaa kaupugihallitukse johtamistehtävää. Jaostoje tarve liittyy käsiteltävie asioide määrää ja laatuu. Jaostokäytätö liittyy myös toimivalla jakoo kaupugihallitukse ja muide toimielimie välillä. Johtamisjärjestelmässä jaostoje rooli o myös yhteydessä lauta- ja johtokutie toimivaltaa ja määrää. (Lauta- ja johtokuista kaupugihallitukse käsiteltäväksi tulevie asioide määrä ja laatu) Johtamisjärjestelmä uudistamie 33
Lautakutie toimiala ja määrä Helsigi orgaisaatiossa vuoa 2015 o 15 lautakutaa, 10 johtokutaa ja 1 toimikutaa, yhteesä 26 toimielitä kaupugihallitukse ja kaupugivaltuusto lisäksi. Vai tekise palvelu lautakualla ja kulttuuri- ja kirjastolautakualla o ohjattavaaa useampia kui yksi virasto. Muissa suurissa kaupugeissa lautakutie määrä o selvästi pieempi. (Suurte kaupukie johtamisjärjestelmie vertailu, Joja 24.3.2014). Helsigissä o kuluvalla valtuustokaudella 2013 2016 selvitetty strategiaohjelma mukaisesti tekise puole orgaisaatiota ja kulttuuripuole orgaisaatiota. Kaupugihallitus o merkiyt molemmat selvitykset tiedoksi ja kehottaut johtamise jaostoa ottamaa e huomioo valmistellessaa esitystä johtamisjärjestelmä uudistamiseksi. Tekise sektori orgaisaatio Kaupugihallitus päätti 9.6.2014 merkitä tiedoksi tekise sektori virastoraketeide ja toimitamallie uudistamise aikataulusuuitelma. Samalla kaupugihallitus kehotti kaupugihallitukse johtamise jaostoa huomioimaa työssää tarpeet tekise sektori virastoraketeide ja toimitamallie uudistamisesta ja tekemää tarvittavat esitykset kaupugihallitukselle. Tekise puole virasto- ja vastuuraketee perusselvitystyöryhmä kartoitti syksyllä 2013 erityyppisiä yhteiste prosessie haasteita ja kehittämiskohteita. Lautakutie toimivaltaa ja määrä liittyviksi haasteiksi ja kehittämiskohteiksi tuistettii erityisesti päätökseteo päällekkäisyydet sekä kaupugi kokoaisedu määrittämie. Lisäksi iillä o vaikutusta prosessie läpimeoaikoihi ja peräkkäiste työvaiheide yhteesovittamisee. Samaa kokoaisprosessii liittyviä asioita päätetää eri lautakuissa prosessi eri vaiheissa. Yhteä esimerkkiä o liikeesuuitelmie ja katusuuitelmie valmisteluprosessi ja päätökseteko. Kaupukisuuittelulautakuta päättää liikeesuuitelmista, jotka toimivat katusuuittelu lähtökohtaa. Yleiste töide lautakuta päättää katusuuitelmista. Katusuuitelmavaiheessa liikeesuuittelullisia kysymykset o avattu uudestaa ja mm. edellytetty liikeesuuitelmassa esitettyje ratkaisuje uudellee käsittelyä kaupukisuuittelulautakuassa. Lisäksi molemmilla lautakuilla o oma roolisa katuivestoitie ja liikeejärjestelyivestoitie ohjelmoiissa. Sama virastorajat ylittävä ogelma korostuu myös talousarvioehdotukse laadiassa. Talousarvioehdotukse tekee yleiste töide lautakuta, mutta ehdotukse liikeejärjestelyide toteutuksesta laatii kaupukisuuittelulautakuta. Useamma lautakua käsitellessä samaa asiaa kaupugi kokoaisedu määrittämie hämärtyy. Osapuolte pyrkimys omalta kaaltaa parhaasee lopputuloksee voi olla kokoaisuude kaalta tehotota. Esimerkiksi elikaarikustauksia kaavoituksesta ylläpitoo ei mietitä kokoaisuutea. Osapuolet voivat myös asettaa toisillee vaatimuksia, jotka kasvattavat kokoaiskustauksia. Tekise puole raporti pohjalta voidaa arvioida, että lautakutie määrää vähetämällä ja yksittäise lautakua toimivaltaa lisäämällä päätökseteo päällekkäisyyksiä voidaa vähetää, prosessie läpimeoaikoja lyhetää ja peräkkäiste työvaiheide yhteesovittamie sujuvoituu. Kaupugivaltuusto ja kaupugihallitukse mahdollisuus ohjata pieempää lautakutamäärää paraee, jolloi kaupugi kokoaisedu määrittämie helpottuu. 34 Helsigi kaupuki
Kulttuuritoime orgaisaatio Kaupugihallitus käsitteli kulttuuritoime selvitysryhmä raporttia 12.1.2015 kokouksessaa ja lähetti raporti tiedoksi kaupugihallitukse johtamise jaostolle ja kehotti jaostoa ottamaa kulttuurialoje päätökseteko- ja orgaisaatioraketee uudistamise osaksi johtamisjärjestelmä uudistamista. Kulttuuritoime selvitysryhmä kartoitti kaupugikirjasto, kaupugimuseo, taidemuseo ja kaupugiorkesteri toimitaa sekä uorisoasiaikeskukse kulttuurista toimitaa. Tällä hetkellä kaupugi kulttuuriorgaisaatiot sijaitsevat hajallaa kaupukihalliossa. Selvitysryhmä esitti raportissaa 31.3.2014 kaupugimuseo ja taidemuseo johtokutie yhdistämistä sekä uusie toimitamallie käyttööottoa ja jatkoselvityste käyistämistä. Kulttuuri- ja kirjastolautakuta (16.9.2014) esitti raporttia koskevassa lausuossaa, että Helsigi kulttuuritoimia kokoaisäkemykse vahvistamiseksi o tarpee käyistää orgaisaatiouudistus yhde lautakua malli pohjalta. Muut asiasta lausueet lauta- ja johtokuat esittivät ykytila säilyttämistä, pl. kaupugimuseo johtokuta, joka kaatti yhteistä museojohtokutaa. Suome suurimmissa kaupugeissa o hyvi vaihtelevat kulttuuri päätöksetekoja orgaisaatioraketeet. Kulttuuritoime selvitysryhmä väliraporti (s. 48 50) perusteella voidaa todeta, että muissa suurissa suomalaisissa kaupugeissa kulttuuripuole päätöksetekorakee o keskittyeempi kui Helsigissä. Vuoa 2012 selvityksessä mukaa olevie orgaisaatioide päätöksetekoelimet (lautakuat, johtokuat ja hallitukset) kokootuivat. 50 kertaa. Lisäksi jaostoje kokouksia pidettii 11 kertaa. Päätöksiä aettii 490 ja lausutoja 90 kappaletta. Eite kokouksia ja päätöksiä oli kulttuuri- ja kirjastolautakualla (11 kokousta, 181 päätöstä) sekä uorisolautakualla (11 kokousta ja 116 päätöstä). Johtokuilla kokouksia oli 3 (orkesteri) tai 11 (taidemuseo ja kaupugimuseo). Kuallista kulttuuritoimitaa (pl. uorisotoimi) käsitteleviä kokouksia oli 33, päätöksiä 374 kpl. (Kulttuuritoime selvitysryhmä raportti 31.3.2014.) Sosiaali- ja terveyslautakutie yhdistämie Lautakutie yhdistämie ei lisää merkittävästi lautakuassa käsiteltävie asioide määrää, koska suuri osa asioista o päällekkäisiä. Esimerkiksi sosiaalilautakuta käsitteli 435 asiaa vuoa 2012 ja terveyslautakuassa asioita oli 306. Vuoa 2013 sosiaalija terveyslautakuassa käsiteltii 453 asiaa ja vuoa 2014 asioita oli 445. Lautakutie toimiala ja määrä vaikutus johtamisjärjestelmää Lautakutie toimiala ja määrä o yhteydessä moii johtamisjärjestelmä osatekijöihi: puheejohtajamallii valiokutamallii kaupugijohtajamallii kaupugihallitukse roolii päätoimisii tai osa-aikaisii luottamushekilöihi virasto-orgaisaatioo johtamise kokoaisuutee Johtamisjärjestelmä uudistamie 35
Jos Helsigissä siirrytää valiokutamallii lautakutie ja johtokutie määrä vähetämie o välttämätötä. Kaupugihallitukse ohjausrooli toteutumie o edellä yhdistetty pieempää lautakutie määrää. Lautakutie toimialoje siiloutumie o moissa kaupugivaltuusto keskusteluissa ja kaupugihallitukse ohjausdokumeteissa todettu. Toimialarajat ylittävie asiakaslähtöiste palveluje ja prosessie kehittämisessä o vaikea edetä ykyisessä kymmeie lauta- ja johtokutie mallissa, ku kokoaisäkemys pirstoutuu. Poliittie johtamie ja valmistelu Valtio puolella johtamismallie vaihtoehtoje pohdiassa o kiiitetty huomiota käytyy keskusteluu valmistelu ohjauksesta toimialoilla. Hallitolai 2. luvussa kuvattuje hallio oikeusperiaatteide soveltamie käytäössä perustelee puolueettoma asioide valmistelu ja operatiivise johtamise erottamista poliittiste arvovalitoje kautta tehtävästä esittelystä ja päätökseteosta. Virkavalmistelu raamittaa tosiasiatietoje pohjalta sisällöllise liikkumavara, joka puitteissa päätökset tulisi tehdä. Eduskua tarkastusvaliokuta o vuoa 2014 viitaut Valtiotaloude tarkastusvirasto kertomuksissa ja erillisselvityksissä toistuvasti esitettyy äkemyksee, että poliittisesti motivoitu ohjaus o johtaut laivalmistelutyö laadu heiketymisee. https://www.vtv.fi/files/3637/3_2013_selvitys_laivalmistelu_laadusta_ja_kehittamistarpeista.pdf ; myös TrVM 10/2013 vp Lisäksi Valtioeuvosto seloteko julkise taloude suuitelmasta vuosille 2015 2018 toteaa: Miistereide esikuat Valtiovaraivaliokuta totesi mietiössää VaVM 9/2013 vp, että miistereide esikutie koko o kasvaut merkittävästi viime vuosia. Valiokuta toistaa huolesa, että miistereide esikutie rooli ei saa hämärtää virkamiesvastuulla tapahtuvaa virkamiesvalmistelua ja valmistelu yhteyttä miisterii. Vaalie jälkee imitettävä hallitukse oki syytä huolellisesti harkita valtiosihteeri- ja erityisavustajajärjestelmä tarkoituksemukaisuutta ja suuruutta. O myös tärkeää, että miisterit tehostavat eduskua ja eduskutaryhmie osallisuutta asioide valmistelussa. Valiokuta käsittelee seuraavassa eräitä julkise taloude suuitelma paiotuksia. Eri hallioaloja koskevii kysymyksii valiokuta palaa tarkemmi käsitellessää vuode 2015 talousarvioesitystä. Valtio keskushallio uudistukse KEHU-hakkee loppuraportissa o miisteriöide johtamismalli tavoitteeksi ehdotettu strategise poliittise johtamise sekä valmistelu ja toimeepao johtamise selkeyttämistä. (s. 17): 36 Helsigi kaupuki
Luodaa koko valtioeuvostoo ja kuhuki miisteriöö mahdollisimma yhdemukaie johtamismalli, jossa virkamiesvalmistelu tapahtuu yhdemukaisesti ja koordioidusti ja siihe kytkeytyvä poliittie lijaamie ja päättämie samalla tavalla. Miisteriö työjärjestyksessä säädetää miisteriö johtoryhmätyösketely periaatteista. Miisteriöissä o sekä miisteri vetämä miisteriö johtoryhmä että kasliapäällikö vetämä johtoryhmä. Johtoryhmie agedoja selkeytetää: Miisteri vetämällä miisteriö johtoryhmällä o kokoaisvastuu miisteriö strategisesta toimiasta, laisäädäöstä ja tuloksellisuudesta. Kasliapäällikö johtoryhmällä o puolestaa operatiivie vastuu miisteriö ja se hallioala käytäö toimiasta ja asioide valmistelusta, täytätööpaosta ja seuraasta sekä poliittisella tasolla päätettyje asioide yhteesovittamisesta. Miisteriö johtoryhmässä käsiteltävät asiat valmistellaa kasliapäällikö johtoryhmässä. Mikäli miisteriössä o poikkeuksellisesti useampi miisteri, lähtökohtaa o, että miisteri vetämä miisteriö johtoryhmä lisäksi toimii kaikkie miistereide yhteie johtoryhmä. Miisteri poliittiselle avustajalle, ml. poliittiselle valtiosihteerille, mikäli miisteriössä sellaie o, aetaa läsäolo- ja osallistumisoikeus kasliapäällikö vetämii johtoryhmii tiedokulu edistämiseksi. Poliittise avustaja ei kuitekaa tule toimia johtoryhmässä ohjaavassa roolissa. Vältetää moiportaisia miisteriö sisäisiä johtamisjärjestelmiä. http://vm.fi/documets/10623/1107144/parlametaarise+kehu-komitea+mietit%c3%b6.pdf/ e4686ee5-db44-4519-a872-4b7c26f62af5 Johtamisjärjestelmä uudistamie 37
38 Helsigi kaupuki
Kaupugijohtajamalli Helsigi haasteet Kaupugijohtajamalli haasteita Helsigissä ovat Kaupugijohtaja ja apulaiskaupugijohtajat ovat virahaltijoita, joide valitaprosessi poliittisuudesta o julkisuudessa käyty kriittistä keskustelua Kaupugijohtaja ja apulaiskaupugijohtajie seitsemä vuode määräaikaiset kaudet perustuvat vuoa 1994 tehtyy lijauksee, jota ei ole uudelleearvioitu Poliittise ja operatiivise johtamise roolia ja vaatimuksia ei ole uudelleearvioitu, vaikka kaupugi poliittie, laisäädäöllie ja palvelutuotao toimitaympäristö o muuttuut Apulaiskaupugijohtajie vaihtumie keske seitsemä vuode kaude vaalie välillä o keskusteluttaut valtuustoryhmiä Uudistamise vaihtoehdot Kaupugijohtajie kausie pituus Helsigissä kaupugihallitus o 24.10.1994 tehyt päätökse johtavie virahaltijoide ja työtekijöide palkkaamisesta kaupugi palveluksee määräajaksi. Tuolloi päätettii kaupugijohtajie ja apulaiskaupugijohtajie sekä virastoje ja laitoste päälliköide valitsemisesta virkaa seitsemä vuode määräajaksi. Virastoje ja laitoste päälliköide virkasuhteet vakiaistettii kaupugivaltuusto päätöksellä 9.6.2004. Kaupugihallitus totesi 23.1.2012 kaupugijohtaja Jussi Pajuse virkasuhtee päättyvä 31.5.2012 ja päätti julistaa kaupugijohtaja vira haettavaksi seitsemä vuode määräajaksi. Esittelijä perusteluissa vs. Kj katsoi edellee tarkoituksemukaiseksi, että kaupugijohtaja valitaa seitsemä vuode määräajaksi Kh 24.10.1994 hyväksymie periaatteide mukaisesti. Suurimmissa kaupugeissa kaupugijohtajie (ja toimialajohtajie) kausie pituutta ei yleesä ole rajattu. Poikkeuksea o Jyväskylä, jossa syksyllä 2014 valittu uusi kaupugijohtaja valittii kahdeksa vuode määräajaksi. Espoo Toistaiseksi Olli Isotalo valita kaupugivaltuusto 23.3.2015 Virka täytetää vakiaisesti 1.8.2015 lukie ja palvelussuhde o voimassa toistaiseksi. Johtamisjärjestelmä uudistamie 39
Vataa Toistaiseksi (vrt. Kari Neoe kaupugivaltuusto 14.11.2011, Jaakko Niiistö kaupugivaltuusto 26.1.2015) Vataa kaupugivaltuusto 14.11.2011 e) todeta, että kaupugijohtaja valitaa toistaiseksi voimassaolevaa virkasuhteesee ja f) todeta, että virkaa valitu kassa tehdää kaupugijohtajasopimus, joka kaupugihallitus hyväksyy. Turku Toistaiseksi Kaupugivaltuusto o tehyt 23.1.2012 15 Turu kaupugi halliojärjestämispäätökse. Halliojärjestämispäätökse lijauste mukaisesti Turu kaupugissa o 1.1.2013 lukie kaupugijohtaja virka ja lisäksi yksi apulaiskaupugijohtaja virka. Kaupugijohtaja virka tulee julistaa haettavaksi 1.1.2013 lukie. Päätökse mukaa molemmat kaupugijohtaja ja apulaiskaupugijohtaja valitaa toistaiseksi. Ee tätä päätöstä kaupugijohtajat olivat määräaikaisia. Oulu Matti Peae valittii 2007. Ilmeisesti siis toistaiseksi. Jyväskylä Kaupugihallitus 19.5.2014: Kaupugijohtaja virka esitetää täytettäväksi kahdeksa (8) vuode määräajaksi (Ääestettii. Vaihtoehtoia olivat 8 vuotta, 6 vuotta ja toistaiseksi). Kaupugivaltuusto 10.11.2014: Kaupugijohtaja valittii kahdeksa vuode määräajaksi. Kuopio Petteri Paroe ollut elokuusta 2001 lähtie. Ilmeisesti siis toistaiseksi. Lahti Juhai Myllyvirta valittii 26.3.2007. Ilmeisesti siis toistaiseksi. Kouvola Lauri Lammimäki valittii tuli 2009. Ilmeisesti siis toistaiseksi. Valtio muutos Valtio järjestelmässä o tapahtumassa muutoksia. Valtio virkamieslaki uudistuu ja ylimmä johdo virkoihi imitetää jatkossa viide vuode määräajaksi. Keskushallio uudistamise kokoaisuutee kuuluva ylimmä virkamiesjohdo uudistus toteutuu valtio virkamieslai uudistamisella. Uudistus koskee. 120 valtiohallio ylitä virkamiestä. Ylimmä johdo erityisiä kelpoisuusvaatimuksia ovat ylempi korkeakoulututkito, tehtävä edellyttämä moipuolie kokemus, käytäössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kelpoisuusvaatimukset säädetää jatkossa valtio virkamieslaissa eri hallioaloje lakie tai asetuste sijaa. http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ylimma-johdo-virkoihi-imitetaa-jatkossa-viide-vuode-maaraajaksi 40 Helsigi kaupuki
Kaupugijohtaja kaude pituude vaikutus johtamisjärjestelmää Kaupugijohtajamalli eri vaihtoehdot liittyvät aia poliittise johtamise malli valitoihi. Kaupugijohtajamallia tulee kokoaisuudessa tarkastella suhteessa luottamushekilöide roolii. Erityisesti valita päätoimiste tai osa-aikaiste luottamushekilöide käytöstä vaikuttaa kaupugijohtaja roolii ja apulaiskaupugijohtajie tai toimialajohtajie määrää. Kaupugijohtaja kaude pituus vaikuttaa johtamise lyhyt- tai pitkäjäteisyytee. Suurissa kaupugeissa o yt käytössä vai vähä määräaikaisuuksia. Mikäli määräaikaisuutta käytetää, o aika yli valtuustokaude pituie. Suure kaupugi johtamisessa eljässä vuodessa ei ole mahdollista viedä läpi suuria muutoksia. Tämä vaikuttaa tehtävä haastavuutee ja mahdollisesti siihe, kuka tehtävää hakeutuu. Lyhyemmä kaude riskiä o johtamise lyhytjäteisyys. Toistaiseksi tehtävää valittavalla kaupugijohtajalla o mahdollisuus tasapaiottaa johtamise aikajäteitä, mikäli päädytää päätoimisii luottamushekilöihi. Kaupugijohtajamalli poliittisuude julkilausumie Meettely tarkoittaisi ykymalli jatkamista. Vaihtoehtoa o ykymeettely muuttamie site, että kaupugijohtaja ja apulaiskaupugijohtajie kausi olisi valtuustokaude mittaie. Kaupugijohtaja voidaa valita määräajaksi suoraa kutalai 41 : ojalla. Apulaiskaupugijohtaja voidaa valita määräajaksi virahaltijalakii perustue, koska tehtävä luotee voidaa katsoa edellyttävä määräaikaista virkasuhdetta. Apulaiskaupugijohtajie rooli, toimialoje määrä sekä johtamise käytäöt ja vahvuus Suurissa kaupugeissa apulaiskaupugijohtajie määrä o vähetyyt ja moet kaupugit ovat siirtyeet toimialajohtajamallii. Vertailu o esitelty jäljempää kohdassa toimialamalli. Apulaiskaupugijohtajie rooli o siirtyyt toimialajohtajie roolii suutaa, jote vertailua Helsigi mallii ei voi tehdä. Mikäli johtamisjärjestelmässä tarkastellaa jatkamista ykyisellä kaupugijohtaja- ja apulaiskaupugijohtajamallilla tulee esisijaisesti uudelleearvioitavaksi toimialoje jakautumie ja määrä. Johtamise käytäöissä ja vahvuudessa tulee arvioitavaksi kaupugihallitukse johtosääössä määritellyt tehtävät. Apulaiskaupugijohtajie vaikutus johtamisjärjestelmä kokoaisuutee Apulaiskaupugijohtajie rooli liittyy poliittise johtamise mallii ja erityisesti päätoimiste luottamushekilöide käyttöö. Johtamisjärjestelmä uudistamie 41
Kaupugijohtajie valitameettely ja pätevyysvaatimukset Useimmissa suurimpie kaupukie hallitosääöissä tai kaupugihallitukse johtosääöissä ei ole määritelty kaupugijohtajie tai toimialajohtajie pätevyysvaatimuksia (Espoo, Vataa, Turku, Oulu ja Jyväskylä). Jos e ovat määritelty, ii määrittely o iukka (Kuopio, Lahti, Kouvola ja Jyväskylä/toimialajohtajat). Käytäössä tämä tarkoittaa ylempää korkeakoulututkitoa ja hyvää perehtyeisyyttä kuallishallitoo. Liite: Kaupugijohtajie pätevyysvaatimukset suurimmissa kaupugeissa sivu 73. Pormestarimalli Kutalai 44 Pormestari toteaa: Pormestari o kua luottamushekilö, joka toimii kuahallitukse puheejohtajaa. Pormestari valitsee valtuusto. Pormestariksi voidaa valita myös hekilö, joka ei ole vaalikelpoie kuahallituksee ja lautakutaa. Valtuusto voi päättää, että pormestari o oltava kyseise kua valtuutettu. Hekilö ei meetä vaalikelpoisuuttaa valtuustoo sillä perusteella, että häet valitaa pormestariksi. Pormestari voidaa valita eitää valtuusto toimikaudeksi ja toimikausi jatkuu siihe saakka, kues uusi pormestari tai kuajohtaja o valittu. Pormestari vaali suoritetaa ee kuahallitukse vaalia. Jos vaalissa kukaa ei ole saaut yli puolta aetuista ääistä, toimitetaa uusi vaali kahde eite ääiä saaee välillä. Tässä vaalissa eite ääiä saaut tulee valituksi. Pormestarilla o oikeus käyttää puhevaltaa kuahallitukse puolesta sekä saada kua viraomaisilta tietoja ja ähtäväksee asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista sääöksistä muuta johdu. Pormestari valitsemise suoralla kasavaalilla mahdollistavaa laisäädätöä työstetää valtiovaraimiisteriössä. Kuta- ja aluehallito -osastolla o toimiut 25.4.2014 31.3.2015 Pormestari suora vaali ja alueellise toimielime vaali valmistelu orgaisoii valmisteluryhmä, joka tehtävää o ollut valmistella ehdotukset iistä säädösmuutoksista, joita pormestari valita suoralla vaalilla ja alueellise toimielime valita vaalei edellyttäisivät kutalakii ja vaalilakii. Suora pormestarivaali osalta arvioitavia seikkoja ovat olleet mm. pormestari asema, tehtävät ja toimivalta sekä vaikutukset kua toimielite asemaa. Tavoitteea o ollut valmistella ehdotetut laisäädätömuutokset site, että e voivat tulla voimaa vuoa 2016. Esitykset lähtevät lausutokierrokselle huhtikuu 2015 aikaa. Lausutoaika päättyy 31.8.2015. 42 Helsigi kaupuki
Pormestarimallista o kokemuksia suurista kaupugeista vai Tampereelta. Tamperee mallista o laaja dokumetaatio ja johtamise jaosto o tutustuut mallii paika päällä. Tamperee pormestarimalli arvioitia vaikeuttaa, että malli o vahvasti kytköksissä tilaaja-tuottajamallii. Pormestarimallia o tutkittu viime vuosia muissaki suurissa kaupugeissa, mutta sitä ei ole otettu käyttöö. Espoo: Tutkittii 2010 (-2011), ei otettu käyttöö Vataa: Tutkittii 2010-2012, ei otettu käyttöö Turku: Tutkittii 2011-2012, ei otettu käyttöö Oulu: Valtuussopimus 2013 2016: tilaaja-tuottajamallista siirrytää elämäkaarimallii ja se mukaisee johtamisjärjestelmää Kaupugihallitus 8.12.2014, johtamisjärjestelmä jatkovalmistelu: Kaupugihallitukse puheejohtaja toimi o kokopäiväie Pääprosessie lautakutie puheejohtajat ovat puolipäiväisiä Apulaiskaupugijohtajie ja hallitojohtaja tehtäväimikkeistä luovutaa valtuustokaude 2017 alkaessa. Lahti: Tutkittii 2011-2012, ei otettu käyttöö Jyväskylä: Tutkittii 2009 2013 ( Uude sukupolve orgaisaatio ), ei otettu käyttöö. Tutkittii 2014 (Ylimmä johdo johtamismalli uudistamie 2014), ei otettu käyttöö Tamperee Hyvä johtamis- ja hallitotapa ja sisäie valvota asiakirjasssa todetaa pormestari roolista (30.1.2012 Khs, Päivitetty tekiset muutokset 19.3.2013): Kaupugi toimitamallissa pormestari johtaa kaupukiorgaisaatiota. Koserihallito tukee pormestaria tässä johtamistehtävässä. Koserijohtoo kuuluvat pormestari ja kaupugihallitukse lisäksi hallito- ja hyvivoitipalvelu-, talous- ja liiketoimita sekä kaupukikehitysryhmie johtajat. Palveluide järjestämisestä ja iide tilaamisesta vastaavat apulaispormestareide johtamat lautakuat. Näitä tukee koserihallitoo kuuluva tilaajaryhmä. Palvelutuotaosta vastaavat johtokuat. Kuki johtokua alaisea toimii tuotatojohtaja tai toimitusjohtaja, joka vastaa johtokua alaise orgaisaatio johtamisesta. (Tamperee kaupuki 2011, s.3, Hyvä johtamis- ja hallitotapa ja sisäie valvota) http://www.tampere.fi/material/attachmets/h/656hbzgzo/hyvajohtamisjahallitotapa.pdf Johtamisjärjestelmä uudistamie 43
Tamperee toimitamalli arvioiti Pormestarimallista o kokemusta Tampereelta. Koska Tamperee toimitamallii sisältyy kiiteästi tilaajatuottaja-malli ja asiakaslähtöisee prosessiajatteluu o pormestarimalli suoria vaikutuksia haastava arvioida. Tamperee yliopisto toteutti arvioii vuode 2014 aikaa. Arvioii kohteea oli Tamperee toimitamalli laajasti. Tutkimuskysymyksiä oli toimitamalli vaikutukset: kaupugi taloutee, kaupugi johtamisee, hallitoo ja päätöksetekoo, kaupugi hekilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille, palveluje kehittämiselle ja iovatiivisuudelle sekä kaupukilaiste osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Pormestarimalli arvioii tuloste yhteeveto o kuvassa 10. Kuva 10. Tamperee pormestarimalli arvioiti. Tampere 2017 projekti 23.3.2017 semiaari aieistot. Pormestarimalli ja arvioii tulokset Arvioiti Pääpormestarimallilla o laaja kaatus. Pormestari o tuout kasvot päätökseteolle. Joki verra kritiikkiä ajakäytö keskittymisee politiika ja hallio johtamisee hekilöstö ja orgaisaatio johtamise jäädessä takaalalle. Keskeiste luottamushekilöide valta o kasvaut suhteessa virahaltijajohtoo. Poliittise ja virkamiesjohtamise välie työjako o epäselvä ja kaipaa määrittelyä. Apulaispormestarie rooli o osi epäselvä ja kohtaa moelaista kritiikkiä (rooli valmistelussa, valtuustoryhmie puheejohtajaa, tilaaja edustajaa). Apulaispormestarit koetaa aiaki jossai määri hallio edustajia. Mitä tarkoittaa toimitamalli uudistukselle? Arvioitsijat esittävät pormestarimalli kehittämistä edellee. Myös pormestarimalli tulisi olla osa toimitamalli uudistamista. Pormestarie rooli valmistelussa, päätökseteossa ja johtamisessa o määriteltävä aikaisempaa paremmi. Työjakoa poliittise johdo ja virahaltijajohdo välillä tulee selkiyttää. 44 Helsigi kaupuki