KETJU. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU

Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus KETJU Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus MIKKELIN SEUTU Aluekohtainen raportti 9.12.2009

2 ESIPUHE... 3 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1 SUUNNITTELUALUE JA KUNTAUUDISTUS... 4 1.2 VÄESTÖ... 5 1.3 TYÖPAIKAT... 7 1.4 MUITA MATKUSTUKSEEN VAIKUTTAVIA TARPEITA... 9 1.5 YHTEENVETO... 9 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA... 10 2.1 TARJONTA... 10 2.2 PALVELUTASO... 13 2.3 KYSYNTÄ... 16 2.4 LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT... 18 2.5 ORGANISOINTI... 19 2.6 RAHOITUS... 19 2.6.1 Joukkoliikenne... 19 2.6.2 Henkilökuljetukset... 20 2.7 YHTEENVETO... 23 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET... 24 3.1 SUUNNITTELUTILANNE... 24 3.1.1 Maankäytön suunnitelmat... 24 3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat... 26 3.1.3 Joukkoliikennesuunnitelmat... 26 3.2 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET... 26 3.2.1 Kaupunkiseutusuunnitelma... 26 3.2.2 Etelä-Savon liikennestrategia... 28 4 PALVELUTASOTAVOITTEET... 30 4.1 SEUDULLISIA LÄHTÖKOHTIA... 30 4.2 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET... 30 4.3 PALVELUTASOTAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY... 31 4.4 PALVELUTASOTAVOITTEET ALUEITTAIN JA YHTEYSVÄLEITTÄIN... 32 Palvelutasoltaan parannettavat alueet ja yhteysvälit:... 32 4.4.1 peruspalvelutaso+... 32 4.4.2 Perustasoisen joukkoliikenteen turvaaminen... 35 5 KEHITTÄMISOHJELMA... 38 5.1 VALMISTELUPERIAATTEET... 38 5.2 KEHITTÄMISOHJELMA... 39 5.3 KÄRKIHANKKEET... 41 5.4 VAIKUTUKSET... 41 6 JOUKKOLIIKENTEEN ORGANISOINTI... 42 6.1 ORGANISOINTIIN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET... 42 6.2 TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN... 45 6.3 YHTEISTYÖKYSYMYKSET... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 7 LÄHDELUETTELO... 49 LIITTEET LIITE 1: TOIMENPIDEKEHIKKO LIITE 2: PALVELUALUEKARTTA

3 ESIPUHE Tämä raportti on Mikkelin seudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit 2008-2011 hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. KETJU-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kaupunkiseutua, joille kaikille on laadittu vastaavat omat raporttinsa. Koko hanke raportoidaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa. KETJU-hankkeen aineisto on tallennettu projektin sivuille www.strafica.fi/ketju. Kokonaisuuden yhteenveto sekä kaupunkiseutujen väliset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet on löydettävissä yhteenvetojulkaisusta ja projektin kotisivuilta. KETJU-hanke käynnistyi keväällä 2008, jolloin perustettiin alueelliset työryhmät ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Raportin nykytilan kuvaus tehtiin työn alussa kesän ja syksyn 2008 aikana silloin käytettävissä olleiden, pääosin vuoden 2006 tietojen pohjalta. Alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven 2008-2009 aikana. Tavoitteiden määrittelyn ajankohta oli haasteellinen, koska taloudellisen taantuman vaikutuksesta kuntien taloustilanne heikkeni, eikä valtion osallistumisesta kehittämishankkeiden rahoitukseen ollut tietoa. Palvelutasotavoitteet ja kehittämisohjelma jäivät tässä tilanteessa vaatimattomammiksi, kuin alun alkaen oli tavoitteena. Erityisesti lähivuosien tavoitteet ovat varovaisia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kuitenkin edelleen voimakkaasti kehittää joukkoliikennettä ja parantaa sen houkuttelevuutta henkilöautoiluun verrattuna. KETJU-hanke oli tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti joukkoliikennelain valmistelun kanssa siten, että työ olisi osaltaan auttanut kaupunkiseutuja valmistautumaan uuteen tilanteeseen joukkoliikenteen organisoinnissa. Lain valmistelu kuitenkin hidastui, eikä siitä saatu päätöstä ennen KETJU-hankkeen valmistumista. KETJU-työssä ei tämän takia pystytty tekemään liikenteen uudelleen organisointia ja rahoituksen uudistamista koskevia esityksiä alun perin suunnitellussa tarkkuustasossa. Raportti toimii kuitenkin hyvänä lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Mikkelin seudulla lähivuosina. Siinä on kuvattu joukkoliikenteen nykytila, määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetty kehittämistoimenpiteitä 5-7 vuoden tähtäimellä. Lisäksi on esitetty miten alueella nähdään parhaaksi jatkaa yhteistyötä kaupungin sisällä ja seudun kuntien, maakuntaliiton lääninhallituksen ja Tiepiirin (vuoden 2010 alusta ELYn) kesken joukkoliikenteen kehittämistoimien toteuttamiseksi ja joukkoliikenteen järjestämiseksi matkustajia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Raportin ovat koonneet Anna Saarlo ja Seppo Lampinen YY-Optima Oy:stä. KETJUtyöryhmän puheenjohtajana on toiminut liikenneinsinööri Liisa Heikkinen. Työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Ulla Vanhakartano (Mikkeli), Jorma Holopainen (Mikkeli), Hannu Lakka (Mäntyharju), Juha Härkönen (Puumala), Timo Rissanen (Ristiina), Asko Viljanen (Hirvensalmi), Mikko Korhonen (Kangasniemi), Matti Ratilainen (Pertunmaa), Päivi Toivari (Juva), Petteri Kukkola (Kaakkois-Suomen tiepiiri), Heikki Rintamäki (Etelä-Savon liitto), Katariina Myllärniemi (Liikenne- ja viestintäministeriö), Päivi Ylönen (opiskelijaedustaja/mamk). Itä-Suomen lääninhallituksesta työskentelyyn ovat osallistuneet Kari Hiltunen, Seppo Huttunen ja Jani Reinikainen.

4 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Suunnittelualue ja kuntauudistus Mikkelin seudun KETJU-suunnittelualueen kunnat, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja Juva, ovat tehneet pitkään seudullista yhteistyötä eri aloilla ja myös vaihtelevilla kokoonpanoilla. Mikkelin seutu on Etelä- Savon maakunnan 80 000 asukkaan keskus. Hirvensalmi, Mikkeli ja Ristiina ovat kuuluneet yhteistyön vakiokokoonpanoon vuosikymmeniä. Hirvensalmen ja Ristiinan selkeä yhteistyösuunta on Mikkeli, kun taas muilla seudun kunnilla yhteistyösuunta vaihtelee tapauskohtaisesti. Hirvensalmi ja Ristiina kuuluvat Mikkelin työssäkäynti- ja asiointialueeseen. Mikkelin seudulla on kuntarajat muuttuneet 2000-luvun alusta lähtien. Vuoden 2001 alusta Mikkelin kaupunki, Anttola ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät. Vuoden 2007 alusta Haukivuori liittyi Mikkeliin. Keväällä 2007 Pertunmaan kunta teki Mikkelin kaupungille ja seudun alueen kuudelle kunnalle (Hirvensalmi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina, Suomenniemi, Kangasniemi) ehdotuksen kuntaliitoksen esiselvityksen käynnistämisestä ja palvelutuotannon yhteistyön kehittämisestä. Mikkeli kaupunki suhtautuu myönteisesti Pertunmaan esitykseen edellyttäen, että mukaan saadaan toiminnallisesti mielekäs ryhmä. Hirvensalmen, Mikkelin ja Ristiinan kesken ei ole lähivuosina tulossa kuntajaon muutoksia, vaan yhteistyötä pyritään syventämään ja kehittämään. Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet puitelain velvoittamina Mikkeli, Hirvensalmi ja Ristiina. Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnissa tunnistetaan Mikkelin seudun osalta seuraavia kehittämistarpeita: - Yksittäisten optioalueiden kehittäminen ei ole riittävää, vaan sekä laajassa keskuskaupungissa että seudulla tulee löytää välineet yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden hallintaan ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen. - Seudulla on erityisesti paneuduttava hajarakentamisen ohjaukseen ja löydettävä siihen yhteisesti hyväksyttävät periaatteet ja keinot. - Vetovoimaista asutusta on keskitettävä olemassa olevan rakenteen yhteyteen. - Asumisen yhteistyö ja sen täsmentäminen on väestörakenteen muutoksen myötä jatkossa tarpeellista. - Yhteistyön organisointi ja vastuiden jako on tarpeen tulosten saavuttamiseksi. - Jatkossa tarvitaan kuntien selkeää yhteistä panostusta koko seudun yhteisen tulevaisuuden toteuttamiseen. - Yhteistyön kehittäminen Juvan suuntaan on perusteltua.

5 1.2 Väestö Mikkelin seudun suunnittelualueella asuu yhteensä noin 80.000 asukasta Väestö vuonna 2007 2007 2008 Muutos Mikkeli 48720 48676-0,1 % Juva 7213 7135-1,1 % Puumala 2723 2645-2,9 % Ristiina 4984 4963-0,4 % Mäntyharju 6647 6570-1,2 % Pertunmaa 2019 1979-2,0 % Hirvensalmi 2515 2489-1,0 % Kangasniemi 6131 6091-0,7 % Yhteensä 80952 80548-0,5 % Seutu on Etelä-Suomen merkittävimpiä kakkosasumisen alueita. Väestön ikärakenne on erittäin haasteellinen, mutta väestön määrä on pysynyt ennallaan vuonna 2006. (Lähde: Tilastokeskus) Hirvensalmen, Mikkelin ja Ristiinan väestökehitys on ennusteiden mukaan hieman vähenevä. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan vähennystä tulevan noin 400 henkeä. Kuva 1. Tilastokeskuksen pitkän aikavälin väestöennuste. Kuntien väestöennusteet vuosille 2010, 2015, 2020 ja 2025 osoittavat, että yli 65- vuotiaiden osuus on jo nykyisin korkea erityisesti Hirvensalmella ja Ristiinassa. Mikkelissä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä lisääntyy erityisesti vuodesta 2010 lähtien. Hirvensalmella, Mikkelissä ja Ristiinassa vakituinen väestö ja asuminen keskittyvät keskuksiin ja niiden läheisyyteen sekä kyläkeskuksiin. Taajama-aste vaihtelee Hirvensalmen noin 39 %:sta Mikkelin 80 %:iin. Ristiinan taajama-aste on 54 %. Kaikilla kunnilla tavoitteena on haja-asutusalueen säilyttäminen asut-

6 tuna. Mikkelin, Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan yhdistyttyä Mikkeli muuttui noin 100 km² kompaktista kaupungista maaseutumaiseksi noin 1620 km²:n kaupungiksi. Vuoden 2007 alusta toteutettu Haukivuoren ja Mikkelin liitos laajensi Mikkeliä noin 500 km².

7 Kuva 2. Väestön sijoittuminen. 1.3 Työpaikat Hirvensalmella, Mikkelissä ja Ristiinassa oli vuonna 2005 yhteensä 23 406 työpaikkaa. Suurin osa (40 %) sijoittui yhteiskunnallisiin palveluihin, 15 % teollisuuteen ja 14 % kauppaan, majoitukseen ja ravitsemus-toimintaan. Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet reilulla 1000 vuodesta 1993. Työpaikat ovat lisääntyneet erityisesti ns. yhteiskunnallisissa palveluissa, joita ovat esimerkiksi julkisen sektorin tuottamat peruspalvelut.

8 Kuva 3. Mikkelin kaupunkiseudun työssäkäyntialueen taajamat kokoluokittain vuonna 2005 sekä puitelaissa mainitut kunnat ja muut yhteistyökunnat. Kuvassa 4 on esitetty myös keskuskunnassa työssäkäyvien prosenttiosuus kunnan työllisistä vuonna 2005. Työssäkäyntialueeseen kuulumisen kriteerinä on vähintään 10 %:n työssäkäynti keskuskuntaan. (Lähde: SYKE /YKR, Tilastokeskus)

9 Kuva 4. Kuntien välinen työssäkäynti Mikkelin seudulla vuonna 2005. 1.4 Muita matkustukseen vaikuttavia tarpeita Muita matkustukseen vaikuttavia tarpeita ovat erityisesti - Mikkelin kantakaupungin opiskelukeskittymä (Kampus) - Otavan taajaman opiskelupaikat - Mäntyharjun ja Pertunmaan taajamien liityntäliikenne päätieverkolle - Puumalan suuntautuminen myös Imatralle - Puumalan kirkonkylän - Pistohiekan matkailupalvelujen alue. 1.5 Yhteenveto - Tulevaisuudessa väestöstä nykyistä suurempi osa asuu Mikkelissä. Muualla Mikkelin seudulla väestö vähenee. - Vähenevä väestökehitys luo vaikean lähtöasetelman joukkoliikenteen kehittämiselle Mikkelin seudulla. - Kuntien välinen pendelöinti on vähäistä lukuun ottamatta Juvan-Mikkelin ja Ristiinan-Mikkelin välistä pendelöintiä.

10 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Tarjonta Henkilöliikennettä palvelevat sekä linja-auto- että raideliikenne. Mikkelistä pääsee asioimaan suurempiin keskuksiin julkista liikennettä hyödyntäen. Rautatieyhteytenä Lahden oikorata nopeutti myös yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja loi tehokkaita vaihtoehtoja oman auton sekä linja-autoliikenteen käytölle. Mikkelissä, Ristiinassa ja Hirvensalmella linja-autoliikenteen aikataulut on suunniteltu koululais- ja opiskelijoiden sekä työssäkäynnin aikataulujen mukaan. Kuntakeskusten ja pääteiden liikenteen vaikutusalueen ulkopuolisilla alueilla liikennetarjonta koostuu pääosin koulukuljetusten varassa olevasta ostoliikenteestä. Tällöin ongelmalliseksi muodostuu koulujen loma-aikainen työmatkaliikenteen tarjonta. Henkilöliikenteen kuljetukset ovat kunnissa pääsääntöisesti taksiliikenteen varassa. Kunnat ovat järjestäneet hajaasutusalueille pääasiassa kuntakeskuksessa asioinnin turvaavaa kutsu- ja linjataksiliikennettä. Hirvensalmen kunta tukee myös saaristossa vakituisesti asuvien asioimisliikennettä mantereelle. Kunnat tarjoavat kuntalaisille ja hankkivat joukkoliikennepalvelua yhä enenevissä määrin ostoliikenteenä. Kutsutaksiliikenne toimii kaikissa kunnissa. Mikkelin seutulipputyöryhmässä ovat mukana Mikkeli ja naapurikunnat. Kulut katetaan valtionavulla ja yhteisrahoituksella. Muista henkilöliikenneasioista merkittävin on Etelä-Savon matkapalvelukeskus. Se ja muut hankkeet vaativat kehitystyötä ja valtionapua, joka lopulta ohjaa kuntien päätöksiä.

11 Kuva 5. Mikkelin seudun joukkoliikennepalvelut. Joukkoliikenteen palvelujen ulkopuolella olevalla alueella asuu lähes 3.000 henkilöä eli 3,6 % koko seudun väestöstä. Kunnittain tämä osuus vaihtelee yhden (Mikkeli) ja yh-dentoista (Kangasniemi) prosentin välillä. Paikallisliikenne ja vakiovuoroliikenne Joukkoliikenteen tarjonta muodostuu Mikkelin paikallisliikenteestä sekä pitempimatkaisesta vakiovuoro- ja pikavuoroliikenteestä sekä palveluliikenteestä. Paikallisliikennettä liikennöidään kuudella linjalla. Mikkelin kaupungin keskustassa laidalla kantakaupungissa on Vanhalla Kasarmialueella opiskelukeskittymä Kasarmin kampus. Sinne on keskittynyt ammatillista opetusta ja lähivuosina kasarmin kampukselle keskittyy lisää opiskelijoita. Ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat Kasarmin kampuksen olevan vaikeasti saavutettavissa joukkoliikenteellä ja oman auton käyttö on suurta opiskelijoiden joukossa.

12 Kuva 5. Mikkelin paikallisliikenteen linjakartta. Vakiovuoroliikennettä on Mikkelistä pääteiden suuntiin. Kuntakeskusten välisen linjaautoliikenteen vuorotarjonta on tiheintä yhteysväleillä Juva Mikkeli ja Ristiina Mikkeli. Mikkelin seudun liikenteessä palvelutasoltaan hyvän, itsekannattavan liikenteen ylläpitoon ja kehittämiseen on edellytyksiä lähinnä Mikkelin kaupunkiliikenteessä sekä lähimmistä kaupunkeja ympäröivistä kuntakeskuksista kaupunkeihin suuntautuvassa liikenteessä. Lisäksi pääteiden, erityisesti valtateiden 5 ja 13, varsilla sijaitsevissa kuntaja kyläkeskuksissa hyvä palvelutaso voi perustua kaukoliikenteen tarjoamiin yhteyksiin. Muualla liikennetarjonta koostuu pääosin koululaiskuljetusten varassa olevasta liikenteestä. (Lähde: Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikennestrategian tiivistelmä 2004)

13 Palveluliikenne, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistelytoiminta Etelä-Savon Matkapalvelukeskuksen (ESMPK) toiminta alkoi vuonna 2006. Matkapalvelukeskus välittää matkoja ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Matkapalvelukeskuksen taustaorganisaatioita ovat Itä-Suomen lääninhallitus, KELA, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit, Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Pieksänmaa, Haukivuori, Juva, Mäntyharju, Kangasniemi, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Matkapalvelukeskus välittää ja yhdistelee kuntien myöntämiä vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja sekä Kelan korvaamia Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloista tapahtuvia kotiuttamiskuljetuksia. ESMPK lopettaa toimintansa 31.7.2009 ja kunnat eriytyvät järjestämään kuljetukset kuntakohtaisesti. Palveluliikennettä tarjotaan yhdeksällä linjalla Mikkelin keskustan alueella. Kullakin linjalla liikennöidään kaksi kertaa päivässä. Kaikilla kunnilla on kutsujoukkoliikennettä palvelemassa haja-asutusta. Mikkeli Ristiina välillä on myös Itä-Suomen lääninhallituksen ostoliikenteenä kutsujoukkoliikennettä. Kaukoliikenteen solmukohdat/matkaketjut Mikkelin lentoasemalta ei ole reittiliikennettä. Kaikilta linja-autoliikenteen Helsingin pikavuoroilta on vaihtoyhteys Keravalta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Junilta on vastaavasti vaihtoyhteys Helsinki-Vantaalle Tikkurilan asemalta. Mikkelin matkakeskus otettiin käyttöön vuonna 2007. Matkakeskuksessa yhdistyvät rautatie- ja linja-autoaseman palvelut. Lipunmyynnin ja tavarasäilytyksen lisäksi henkilöliikenneasemalla on monipuoliset oheispalvelut. 2.2 Palvelutaso Tiehallinnon tutkimuksessa Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen laadittiin kymmenportainen koko Suomen kattava aluetyyppiluokitus maankäytöltään ja liikennejärjestelmältään erilaisten alueiden matkatuotosten arvioimiseksi. Luokitus liitettiin osaksi valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusaineistoa, josta voitiin laskea erilaisilla alueilla asuvien keskimääräiset matkatuotokset kulkutavoittain ja matkatyypeittäin. Luokitusta varten koko maa jaettiin 1 km x 1 km - ruutuihin, minkä jälkeen ruutujen luokituksessa otettiin huomioon niiden palvelu- ja liikennetarjonta.

14 Taulukko x. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusteella tehty alueluokittelu, luokat B1-C3. B1. Keskustapalvelujen alue. B2 Palvelutaajama, hyvä joukkoliikenne B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne C1. Haja-asutus pääteiden varsilla C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne. C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija),pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan palvelutaajamien luokkaan. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntie-etäisyys) Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Laadittu alueluokittelu kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta. Luokittelu ottaa huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan. Tuloksena on liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille.

15 Kuva 6. HLT-alueluokittelu. Alueluokitus osoittaa, että joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueita on vain Mikkelin keskustassa. Muuten joukkoliikenne palvelee tyydyttävästi vain suuremmissa kuntakeskuksissa ja pääteiden varsien haja-asutusalueilla asuvia. Mikkelin keskustan paikallisliikennealueella toteutuu peruspalvelutaso. Tavoitetasoista palvelua ei ole tarjolla Mikkelin seudulla. Mikkelissä ei paikallisliikenteen palvelutasotavoitteita ei ole virallisesti määritelty. Palvelutason muodostumista on ohjannut kysyntä sekä virkamiesten näkemykset riittävästä palvelutasosta.

16 2.3 Kysyntä Mikkelin paikallisliikenne Mikkelin paikallisliikenne vuonna 2007: matkustajat 467.080; ajokilometrit 492.389 km - kesäajan viikko 5.215 matkustajaa ja 7.976 ajo-km - talviajan viikko 12.904 matkustajaa ja 12.030 ajo-km Mikkelin paikallisliikenne vuonna 2008: matkustajat 473.742; ajokilometrit 512.556 km Mikkelin palveluliikenne vuonna 2008: 17.316 matkustajaa ja ajokilometrit 46.435 km. Tuhannet 1 100 1 000 900 800 900 800 matkaa /vuosi 700 600 1 000 500 400 300 679 648 662 693 700 670 632 600 Mikkelin paikallisliikenteen matkustajamäärät 580 560 545 524 508 474 467 474 200 100 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kangasniemen monipalveluliikenne Onnikka Kangasniemen monipalveluliikenne vuonna 2007: matkustajat yhteensä 12.419, talviajan ajokilometrit ovat 6.6044 km ja kesäajan ajokilometri (kesä elokuu) 11.414 km. Palvelutason tasapuolisuus Joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso ei palvele tasapuolisesti käyttäjää. On havaittavissa seutulipun käytön perusteella, että lippuhinnoittelu on edullista ja kohdallaan asiakkaalle, mutta vuorotarjonta ei palvele maksimaalista lipun käyttöä (matkustus vähenee; tällä hetkellä 35 matkaa / lippu).

17 Mikkelin kaupunkilipun ja seutulipun myynti ja matkustus 2008 vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu 2 421 8 % Kaupunkilippu 4 257 3 % 6 678 matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu 83 421 34,5 5 % Kaupunkilippu 174 963 41,10 258 384 Yht. 2007 vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu 2 234 9 % Kaupunkilippu 4 140-1 % 6 374 matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu 79 369 35,5 8 % Kaupunkilippu 170 154 41,10-1 % 249 523 Yht. 2006 vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu 2 042-6 % Kaupunkilippu 4 170-5 % 6 212 matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu 73 377 35,9-6 % Kaupunkilippu 172 322 41,32-3 % 245 699 2005 vuosi lippuja Lipunmyynti yht. muutos% Seutulippu 2 166-8 % Kaupunkilippu 4 377 1 % 6 543 matkoja matkoja/ Matkustus yht lippu Seutulippu 78 125 36,1-6 % Kaupunkilippu 180 332 41,2-3 % 258 457 Viime vuosina seutulippujen myynti ja lipuilla tehtyjen matkojen kokonaismäärä on ollut laskussa, mutta lähtenyt kaikissa seudun kunnissa nousuun vuonna 2008.

18 2.4 Lippu- ja informaatiojärjestelmät Lippujärjestelmä Seutulippu on mahdollistanut kuntalaisille edulliset työmatkat. Mikkelin seutulippua mainostetaan lauseella Säästä vaikka lomamatka seutulipulla. Mikkelin seutulippualue on yhtenäinen työssäkäyntialue. Mikkelin seutulipputyöryhmässä on ollut linjauksena, että merkittävien työssäkäyntitaajamien välillä seutulipun asiakashinta on sama molemmissa kunnissa. Näin esimerkiksi hinnoitellaan Mikkeli Juva välin asiakashintaa. Seudun ympäristökunnista työmatkan hinta Mikkeliin vaihtelee välillä 2,73 3,04. Juvalaiselle 43 km työmatka Mikkeliin seutulipulla maksaa vain 2,82 suuntaansa. Seutulipun käyttöä vapaa-aikana ei ole rajattu, joten säästö voi olla paljon suurempi. Mikkelin seutulippualueella seutulipun asiakashinnan hinnoittelussa on pyritty olemaan erittäin asiakasystävällisiä edullisella hinnoittelulla. Seudun ympäristökunnista työmatkan hinta Mikkeliin vaihtelee 3.04-2,73. Lipun asiakashinnoittelulla on haluttu pitää yllä matkustajamääriä. Rajoitteena toimii vuorotarjonta eli vuorotarjontaa voisi olla enemmän, mutta tässäkin ovat rajoitteena sekä kuntien että valtion rahoitukset ostoihin. Mikkelin seudulla seutulippua käytetään työmatkoilla erittäin paljon myös pikavuoroliikenteessä. Nykyinen palvelutaso nojaa paljolti pikavuoroliikenteeseen. Saadun asiakaspalautteen johdosta Mikkelin kaupungin katuverkolle asetettiin äskettäin uusia pikavuoropysäkkejä palvelemaan työpaikan sekä koulun saavutettavuutta asiakkaiden kannalta. Yhteiskunnan tukemina lippuina on käytössä - kaupunkilippu (Mikkelin paikallisliikenne ja Moppe-palveluliikenne) asiakashinta 48 (1.8.2009 alkaen 50 ) lipputuote on henkilökohtainen kausilippu voimassa 30 päivää ostopäivästä oikeuttaa matkustaa rajoituksetta matkoja 30 päivää ostopäivästä ladattavissa Kaupunkikortille, jolle voi ladata myös muita kaupungin palvelutuotteita, esim. kirjastokortti kesäkortti; - seutulippu asiakashinta Mikkelin kaupungin asukkaalle 65 (1.8.2009 alkaen ), Hirvensalmen 67, Juvan 65 (1.8.2009 alkaen), Kangasniemen 73 (1.8.2009 alkaen ), Ristiinan 63 (1.8.2009 alkaen ) ja Puumalan 70 lipputuote on henkilökohtainen kausilippu voimassa 30 päivää ostopäivästä lukien oikeuttaa matkustaa rajoituksetta matkoja 30 päivää ostopäivästä koko Mikkelin seutuliikennealueella sekä paikallisliikennealueella Mikkelissä seutuliikennealue on Mikkeli, Juva, Ristiina, Hirvensalmi ja Kangasniemi sekä Puumala 1.8.2008 alkaen.

19 Informaatiojärjestelmät Mikkelin paikallisliikenteessä on käytössä sähköinen reittihaku Wilima.. Paikallisliikenteen ulkopuolisilla alueilla palvelee Matkahuollon aikataulupalvelut sekä matka.fi www-sivusto. 2.5 Organisointi Mikkelin kaupunki on toimivaltainen viranomainen Mikkelin kaupungin sisäisessä liikenteessä. Muilta osin toimivaltainen viranomainen on Itä-Suomen lääninhallitus. Seutulipputyöryhmän muodostavat kuntien ja lääninhallituksen edustajat yhdessä alueen liikennöitsijöiden edustajan kanssa. 2.6 Rahoitus 2.6.1 Henkilökuljetukset: kuntien kustannukset Henkilökuljetuksista Mikkelin seudun kunnille aiheutuneet kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 8,8 M. Mikkelin kaupungin osuus tästä oli 2,5 M. Joukkoliikenteen taksa-alennusten sekä ostettujen taksivuorojen ja palveluliikenteen kustannukset olivat yhteensä 1,1 M, opetustoimen kuljetusten 4,8 M, sosiaalitoimen kuljetusten 2,1 M sekä terveydenhuollon kuljetusten 0,8 M.

20 2007 KUNTA: Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala JOUKKOLIIKENNE /vuosi Ostetut linja-autovuorot 0 65 714 86 284 206 492 6 458 540 0 Ostetut taksivuorot (mm. asiointitaksit ja liityntäliikenne) 9 095 18 855 24 65 673 20 139 13 502 17 438 Palveluliikenne (kts. ohjeista palveluliikenteen määritelmä) 0 28 062 8 420 40 209 0 0 0 Taksa-alennukset (mm. kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus kunnan osuus) 1 476 43 842 18 469 161 037 0 0 0 10 572 156 473 113 197 473 411 26 597 14 042 17 438 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET /vuosi SOSIAALITOIMEN KULJETUKSET /vuosi Esikoululaisten kuljetukset (huom. vain opetustoimen kuljetukset) 16 451 35 000 5 072 34 465 27 776 7 354 9 373 Peruskoululaisten matkaliput 25 137 145 111 58 011 336 972 24 822 24 013 7 900 Lukion ja keskiasteen matkaliput (kunnan omat, ei sis. KELA:n kust.) 0 330 5 305 33 441 4 914 0 3 487 Tilausliikenne linja-autolla (esim. uimahallikuljetukset) 3 425 15 652 7 854 169 441 183 724 78 576 5 419 Taksikuljetukset 123 382 217 836 330 094 718 447 202 612 56 566 202 844 Muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) 0 1 504 5972 6 292 6 839 317 0 168 395 415 433 412 307 1 299 058 450 687 166 826 229 022 Esikoululaisten kuljetukset (huom. vain sosiaalitoimen kustantamat) 0 0 0 0 0 1 834 0 Lasten päivähoidon kuljetukset 1 920 0 343 36 000 0 1 834 48 Kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 1 076 0 9 263 88 005 11 043 190 3 846 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset 0 53 226 0 70 104 37 985 5 123 15 355 Vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset 32 336 89 801 52 634 483 442 77 121 36 634 68 318 Muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) 16 282 34 814 0 0 39 665 35 915 34 231 51 614 177 840 62 241 677 551 165 814 81 530 121 797 YHTEENSÄ 230 581 749 747 587 746 2 450 020 643 097 262 398 368 258 KULJETUSEDUN SAAJIEN LUKUMÄÄRÄT (henkilöä, luku Perusopetuksen kuljetusoppilaiden lukumäärä (syksy 2006) 153 444 295 1107 221 84 99 Kehitysvammalain perusteella myönnetyt 0 0 8 23 11 2 11 Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetyt 0 25 15 176 61 15 10 Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt 42 80 110 712 124 27 62 Väestö 31.12.2007 2 515 7 213 6 131 48 720 6 647 2 019 2 723 75-105vuotiaat 31.12.2007 346 855 804 4 084 814 278 405 Joukkoliikenne/asukas 4 22 18 10 4 7 6 opetustoimi/asukas 67 58 67 27 68 83 84 sosiaalitoimi/asukas 21 25 10 14 25 40 45 terveydenhuolto/asukas 0 17 39 0 4 5 35 perusopetuksen kustannukset/asukas 60 52 65 25 62 79 79 SHL+VPL kuljetuskustannukset/asukas 13 20 9 11 17 21 31 palveluliikenne ja asiointiliikenne kustannukset/asukas 4 16 15 6 4 7 6 Taksanalennusten ostokustannukset/asukas 1 6 3 3 0 0 0 perusopetuksen kustannukset 151 944 378 599 395 959 1 224 860 411 158 159 155 216 163 bussien osuus kustannuksista 19 % 42 % 17 % 41 % 51 % 64 % 6 % taksien osuus kustannuksista 81 % 58 % 83 % 59 % 49 % 36 % 94 % perusopetuksen kustannukset/kuljetusoppilas 993 853 1 342 1 106 1 860 1 895 2 183 SHL-ja VPL-kyydit 32 336 143 026 52 634 553 546 115 106 41 756 83 672 SHL- ja VPL kustannukset/vpl-jashl-edunsaajat 770 1 362 421 623 622 994 1 162 VPL-kyydit/vpl-edunsaajat 770 1 123 478 679 622 1 357 1 102 Taksi- ja Palveluliikenne sekä SHL- ja VPL-kyydit 41 431 189 944 61 078 659 428 135 245 55 258 101 111 Iäkkäiden Ovelta ovelle kyydit/ vanhukset 120 222 76 161 166 199 250 Koulu-ja asiointitaksit, palveluliikenne, shl-ja vpl-kyydit 184 260 442 780 405 850 1 536 345 376 676 123 036 317 221 Kaikki ovelta ovelle kyydit /asukkaat 73 61 66 32 57 61 116 SHL-VPL-Kehitysvammakyydit+ruoka saajat 75-110 vuotiaita yhtä esteetöntä taksilupaa kohden 346 855 402 583 814 139 405 VPL- ja SHL-kuljetusedun saajia / 75 vuotiaat % 12 % 12 % 16 % 22 % 23 % 15 % 18 % ISLH-tilasto Kustannukset asukasta kohti vaihtelivat Mikkelin 50 eurosta Puumalan 135 euroon. Kuntakohtaiset vaihtelut asukaskohtaisissa kustannuksissa ovat huomattavat. Asukasta kohden lasketut kuljetuskustannukset ovat tasoltaan Mikkelissä ja sen ympärillä olevissa kunnissa samaa tasoa kuin esimerkiksi Jyväskylässä ja sen ympäryskunnissa.

21 Kuva 7. Kuntien kuljetuskustannukset asukasta kohti vuonna 2004 (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvitys)

22 Kustannukset alv8% 1) 2007 kunta: MIKKELIN KAUPUNKI euro/vuosi JOUKKOLIIKENNE (kaikille avoin liikenne) ostetut linja-autovuorot 169 767,00 ostetut taksivuorot (esim. liityntä-, työmatka-, ilta- ja pyhäliikenne)+asiointiliikenne asiointiliikenne (taksit) 65 673,00 taksa-alennusten osto (kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus) 118 843,00 paikallisliikenne (linja-autovuoroja) 36 725,00 palveluliikenne 40 209,00 sotainvalidit (asiakashinta0 ) 13 000,00 lastenvaunut+saattaja (asiakshinta 0 ; paikallisliikenne) 29 194,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 5 % Joukkoliikenne yhteensä alv8% 473 411,00 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET esikoululaisten kuljetukset (huom! vain opetustoimen kustantamat) 34 465,00 peruskoululaisten matkaliput 336 972,00 lukion ja muun keskiasteen matkaliput (kunnan omat, ei sisällä KELA:n kustantamia kuljetuksia) 33 441,00 tilausliikenne linja-autolla (esim. uimahallikuljetukset jne.) 169 441,00 taksikuljetukset 718 447,00 muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) 6 292,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 26 % Opetustoimen kuljetukset yhteensä sis. alv 8% 1 299 058,00 SOSIAALITOIMENKULJETUKSET esikoululaisten kuljetukset (huom! vain sosiaalitoimen kustantamat) 46 014,00 lasten päivähoidon kuljetukset 37 594,00 sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset (SHL) 70 104,00 vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset (VPL) 483 442,00 kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset 88 005,00 päiväkeskuskuljetukset (SHL) 131 558,00 muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) sis alv 22% 23 379,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 17 % Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä sis. alv 8% 880 096,00 TERVEYDENHUOLLON KULJETUKSET sairaankuljetukset ja siirrot ambulanssilla potilaiden siirrot ja matkat taksilla muut terveydenhuollon kuljetukset valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista Terveydenhuollon kuljetukset yhteensä sis alv 8% 0,00 KULJETUKSET YHTEENSÄ alv 8 % 2 652 565,00 Joukkoliikenteen kustannukset ilmoitetaan nettokustannuksina eli ne eivät sisällä valtionavustuksia. KULJETUSEDUN SAAJIEN LUKUMÄÄRÄT (henkilöä, luku merkittävä muodossa 12345) * Perusopetuksen kuljetusoppilaiden lukumäärä (syksy 2007) Kehitysvammalain perusteella myönnetyt Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetyt Vammaispalvelulain perusteella myönnetyt 1 107 23 176 712 kunta: MIKKELIN KAUPUNKI Kustannukset alv8% 1) 2005 euro/vuosi Kustannukset alv8% Kustannukset alv8% 1) 1) 2006 2007 euro/vuosi euro/vuosi Kustannukset alv8% 1) 2008 euro/vuosi JOUKKOLIIKENNE (kaikille avoin liikenne) ostetut linja-autovuorot 116 063,00 142 834,00 169 767,00 209 999,00 ostetut taksivuorot (esim. liityntä-, työmatka-, ilta- ja pyhäliikenne)+asiointiliikenne asiointiliikenne (taksit) 67 998,00 83 995,00 65 673,00 60 932,00 taksa-alennusten osto (kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus) 109 766,00 109 993,00 118 843,00 135 164,00 paikallisliikenne (linja-autovuoroja) 35 087,00 39 250,00 36 725,00 38 919,00 palveluliikenne 31 634,00 33 408,00 40 209,00 39 103,00 sotainvalidit (asiakashinta0 ) 12 061,00 11 113,00 13 000,00 10 094,00 lastenvaunut+saattaja (asiakshinta 0 ; paikallisliikenne) 32 992,00 31 932,00 29 194,00 27 439,00 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista 12 % 5 % 10 % valtionapu vähennetty Joukkoliikenne yhteensä alv8% 405 601,00 452 525,00 473 411,00 521 650,00

23 KUNNAN RAHOITTAMAT KULJETUKSET Kustannukset alv8% 1) 2008 euro/vuosi Mikkeli Kangasniemi Hirvensalmi Ristiina Juva JOUKKOLIIKENNE (kaikille avoin liikenne) ostetut linja-autovuorot 209 999 91 882 34 812 0 62 300 ostetut vesiliikenne 34 032 0 0 asiointiliikenne (taksit) 60 932 0 10 893 0 21 700 taksa-alennusten osto (kuntien seutu- ja kaupunkilippurahoitus) 135 164 21 263 3 144 0 44 800 paikallisliikenne (linja-autovuoroja) 38 919 0 0 0 0 palveluliikenne 39 103 7 447 0 0 31 000 sotainvalidit (asiakashinta0 ) 10 094 0 0 0 0 lastenvaunut+saattaja (asiakshinta 0 ; paikallisliikenne) 27 439 0 0 0 0 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista valtionapu vähennetty Joukkoliikenne yhteensä alv8% 521 650,00 120 592,00 82 880,80 0,00 159 800,00 OPETUSTOIMEN KULJETUKSET esikoululaisten kuljetukset (huom! vain opetustoimen kustantamat) 25 466,94 5 402 0 33 480 0 peruskoululaisten matkaliput 373 668,65 61 779 0 43 750 150 900 lukion ja muun keskiasteen matkaliput (kunnan omat, ei sisällä KELA:n kustantamia kuljetuksia) 60 182,41 4 236 0 0 0 tilausliikenne linja-autolla (esim. uimahallikuljetukset jne.) 198 811,75 7 597 3 692 15 100 23 100 taksikuljetukset 668 066,63 347 799 140 676 254 330 348 000 muut kuljetusten korvaukset (esim. ruokapalvelukuljetukset) 13 900,13 5 654 17 430 0 6 300 valtionapuosuudet vähennetty kustannuksista Opetustoimen kuljetukset yhteensä sis. alv 8% 1 340 096,51 432 467,00 161 797,37 346 660,00 528 300,00 Joukkoliikenteen kustannukset ilmoitetaan nettokustannuksina eli ne eivät sisällä valtionavustuksia. 2.6.2 Joukkoliikenteen lipputuki Mikkelin kaupungin maksama tuki kaupunkilipun lippurahoitukseen on 1.1.2008 alkaen 31,64 euroa myytyä lippua kohti (38 % kustannuksista vuonna 2008). Yhteensä subventio oli vuonna 2008 noin 120.000. Valtion osuus subventiosta on 48 % kuten kaikkien kuntien osalta seutulipussakin. Seutulipussa kuntien subventio vaihtelee (vuonna 2006) Ristiinan 33 %:sta Juvan 75 %:in. Matkaa kohti subventio vaihtelee Ristiinan 1,01 eurosta Juvan 5,20 euroon. Juvan seutulippua subventoidaan 175 eurolla per lippu. Kuntien seutulippusubventio oli vuonna 2007 (ilman valtion osuutta) yhteensä noin 210.000. 2.7 Yhteenveto - Paikallisliikenteen alueella Mikkelissä palvelutaso on tyydyttävä sekä arkisin, iltaisin että viikonloppuisin. - Muilla alueilla joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso on tyydyttävä vain muissa suurimmissa kuntakeskuksissa sekä pääteiden varsien haja-asutusalueilla. - Kokonaismatkustajamäärää ei pystytä selvittämään, koska vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät eivät ole tiedossa. - Seutulippujen sekä Mikkelin paikallisliikenteen kaupunkilippujen myynti laski vuoteen 2007 asti, mutta kääntyi nousuun vuonna 2008. - Kuntien subventio vaihtelee kunnittain huomattavasti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti.

24 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutilanne 3.1.1 Maankäytön suunnitelmat Työssäkäyntialue ja kaupunkiseutusuunnitelma-alue vastaavat Juvaa lukuun ottamatta hyvin toisiaan. Aiemmin 2000-luvulla tehtyjen kuntaliitosten seurauksena Mikkelin kaupunki on laajentunut ja seudun keskustaajama sijaitsee nykyisin kokonaan Mikkelin kaupungissa. Monet aiemmin seudullisesti ratkaistavat asiat ovat muuttuneet kunnan sisäisiksi asioiksi. Toteutuneiden kuntaliitosten seurauksena tarve kuntien välisen yhteistyön lisäämiselle voi siten olla joissakin asioissa vähäisempi kuin monilla muilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseutusuunnitelmassa on mietitty alustavasti kehittämisen optioalueita, joista tullaan jatkossa valitsemaan kehitettävät alueet. Valittaville kehittämisen optioalueille esitetään seudullisen rakennemallin laadintaa. Lisäksi kuntien raja-alueille esitetään yleiskaavallista yhteistyötä. Seudun yhdyskuntarakenteen kehityksessä on uhkana hajaantuminen. Hajautumista on omiaan edistämään ranta-alueiden määrä ja houkuttelevuus asuinalueina. Yhdyskuntarakenteen kannalta ongelmallista on, ettei hajarakentamisen hallintaan esitetä välineitä. Kehittämisen optioalueilla hajarakentamista pyritään tosin hallitsemaan paikallisesti, mutta muutoin hajarakentamista näytetään pikemminkin tuettavan. Asumisen yhteistyöhön ei esitetä omia toimenpiteitä, vaan se pyritään hoitamaan maankäytön yhteistyöllä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on käynnistymässä, ja lisäksi aiotaan laatia kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelma. Liikenteeseen liittyviä kehittämistarpeita on hyvin tunnistettu. Jatkotyössä tarvitaan niiden toteuttamiseksi ja maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi toimivia yhteistyövälineitä. Seudun kaupunkiseutusuunnitelma on ennen muuta suunnitelma seudun kehittämisestä ja elinvoimaisuuden lisäämisestä. Siinä on tarkasteltu merkittävässä määrin esimerkiksi vapaa-ajan ja matkailun vetovoimatekijöiden kehittämistä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamista ja kuntarajat ylittävän palvelujen käytön lisäämistä enemmän suunnitelmassa keskitytään siihen, miten seudusta saataisiin nykyistä vetovoimaisempi. Tämä on sinänsä perusteltua, mutta tärkeää on muistaa, että ainakin pitemmällä tähtäimellä juuri eheä yhdyskuntarakenne ja toimiva liikennejärjestelmä ovat elinvoimaisuuden perusta. Yhteistyön seuranta on vastuutettu kunnanhallitusten puheenjohtajistolle. Yhteistyötä ei ole organisoitu, vaan sen on ajateltu hoituvan virkamiesten voimin. Erillisen seudullisen organisaation puuttuminen tuo kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamiseen epävarmuutta. Kaupunkiseutusuunnitelmaan liittyneessä yhdyskuntaselvityksessä ja maakuntakaavassa on osoitettu asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sekä asumisen tulevaisuuden mahdolliset alueet ja kehittämiskokonaisuudet Mikkelin, Hirvensalmen ja Ristiinan alueella. Kohteet on ryhmitelty viiteen kokonaisuuteen: 1) Mikkelin rantakaupunki 2) Ristiinan-

25 Saimaan raitti (kuvassa Saimaanselän nauhakaupunki ) 3) Hirvensalmen ydinalue 4) Puulan rantakylät 5) Valtatie 5:n kehittämiskäytävä. Kuva 8. Maankäytön kehittämisen tutkittavat optioalueet Maankäytön kehittämisalueet koostuvat Mikkelin keskustan alueella tarkemmin tutkituista keskustan, Rokkalan, Launialan ja Savilahden alueista sekä ns. Saimaansivun alueesta. Näiden alueiden asumiseen sovelias kokonaiskerrosala on noin 180.000 kerrosneliömetriä, joka vastaa noin 4.000 asukasta.

26 Kuva 9. Maankäytön kehittämisalueet Mikkelin keskustan alueella 3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvä liikennestrategia on vuodelta 2004. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö on käynnistymässä keväällä 2010 yhdessä seudun maankäytön rakennemallisuunnittelun kanssa. 3.1.3 Joukkoliikennesuunnitelmat Alueella ei ole laadittu seudullista joukkoliikennesuunnitelmaa. 3.2 Joukkoliikenteen kehittämistavoitteet 3.2.1 Kaupunkiseutusuunnitelma Varsinaisessa kaupunkiseutusuunnitelmassa ei ole käsitelty joukkoliikennettä. Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvityksessä Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät on esitetty suunnitteluohjelma joukkoliikenteen kehittämiseksi: 1. Matkapalvelukeskustoiminnan kehittäminen lyhyellä aikavälillä palveluliikenteen ja kutsuliikenteen osalta sekä pitkällä aikavälillä muiden kuljetuspalvelujen osalta 2. Kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman laatiminen 3. Joukkoliikenneinformaation kehittäminen 4. Innovatiivisen kutsuliikenteen pilotointi ja toteuttaminen mahdollisesti matkailuun liittyvänä Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvityksessä Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät on esitetty joukkoliikenteen palvelutasoa määritteleviä linjauksia: 1. Valtakunnalliset yhteydet lentokoneella ja junalla pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin 2. Perusreitistö kuntakeskusten ja muiden merkittävien taajamien välisillä yhteyksillä mahdollisimman samanlaisena läpi vuoden 3. Täydentävä linjasto koululaiskuljetuksia ja muita kuntien haja-asutusalueiden liikennetarpeita palvelevana

27 4. Paikallisliikenne kaupunginosien väliseen liikenteeseen, jota ei voida riittävällä palvelutasolla hoitaa seutuliikenteellä 5. Kutsuliikenteen verkosto täydentämään edellä mainittuja ja hoitamaan niiden alueiden ja käyttäjäryhmien palveluita, joita ei pystytä säännöllisellä liikenteellä hoitamaan Kuva 10. Maankäytön, henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten kokonaisuus (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvitys) Mikkelin kaupunkiseudun ja seutukunnan yhteisinä toimenpiteinä on listattu seuraavia hankkeita ja toimenpiteitä: Mikkelin matkakeskus Aikataulujen yhteensovittaminen (erityisesti juna ja linja-auto) Maksujärjestelmien yhteensovittaminen taksi- ja bussiliikenteen välillä Esteettömän joukkoliikenteen kehittäminen Matkapalvelukeskustoiminnan kehittäminen joukkoliikenteen palvelutoiminnot huomioiden oli tavoitteena. Matkapalvelukeskustoiminta kuitenkin lakkaa 31.7.2009 ja kunnat eriytyvät järjestämään liikenteen kuntakohtaisesti ilman erillistä yhdistelyjärjestelmää.

28 Etelä-Savon matkapalvelukeskuksen toimintaa suunnitteltiin hyödynnettävän tulevaisuudessa entistä enemmän joukkoliikennepalvelujen tuottamisessa kutsujoukkoliikenteen muodossa. Lisäksi suunniteltiin että, matkapalvelukeskustoimintaan voidaan liittää monipuolisesti erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin kuljetuspalveluja. Matkaketjuja mahdollistavan joukkoliikenneinformaation kehittäminen 3.2.2 Etelä-Savon liikennestrategia Etelä-Savon liikennestrategian tiivistelmässä (2004) todetaan, että kaikkiin Etelä-Savon kuntiin on tarpeen laatia ajan tasalla pidettävä henkilöliikennesuunnitelma. Suunnitelmien avulla muodostetaan yhteinen näkemys siitä, minkä tasoiset joukkoliikennepalvelut kuntien ja taajamien eri osissa tullaan jatkossa turvaamaan, määritetään kuntien sisäisen liikenteen palvelutasotavoitteet, selvitetään palveluliikenteen tarve sekä suunnitellaan, miten eri hallintokuntien kuljetuksia yhdistellään ja kuntien ostama liikenne järjestetään kustannustehokkaasti. Liikennestrategian mukaan lähtökohtana on, että kuntien kuljetukset järjestetään mahdollisimman pitkälle kaikille avoimena joukkoliikenteenä. Uusia kustannustehokkaita liikennepalveluja otetaan käyttöön ja kutsuohjattuihin liikennepalveluihin siirrytään entistä laajemmin silloin, kun kysyntä on pientä tai asiakasryhmä tarvitsee henkilökohtaisempaa palvelua esimerkiksi liikkumisesteisyyden vuoksi. Junaliikennettä on mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän myös maakunnan sisäisessä liikenteessä. Keskeinen edellytys tälle on, että Etelä-Savon alueella käytössä olevat seutuliput ulotetaan myös junaliikenteeseen. Lisäksi samoja yhteysvälejä liikennöivien linja-autojen ja junien aikataulut tulee sovittaa yhteen paremmin toisiaan täydentäviksi. Tavoitteena ei ole hyvin toimivan linja-autoliikenteen korvaaminen, vaan joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärän kasvattaminen matkustajan saamaa palvelutarjontaa ja palvelutasoa parantamalla. Kuntakeskusten välisen liikenteen kehittämisen lähtökohtana ovat eri tyyppisille yhteyksille asetettavat palvelutasotavoitteet. Kuvan 11 alustavaa ehdotusta kunta-keskusten välisistä tavoitteellisista palvelutasoluokista tarkennetaan kuntien, lääninhallituksen ja liikenteenharjoittajien yhteistyönä Mikkelin, Savonlinnan ja Keski-Savon (Varkaudenja Pieksämäen) seuduille laadittavissa seudullisissa joukkoliikennesuunnitelmissa. Samalla arvioidaan matkustajakysyntään perustuen, mikä osa liikenteestä on hoidettavissa itsekannattavana liikenteenä ja mitkä vuorot hankitaan läänin tai kuntien ostoliikenteenä ottaen huomioon tähän käytettävissä olevat resurssit. Lähtökohtana on, että valtion ja kuntien rahoitus kuntien väliseen liikenteeseen säilyy nykytasolla.

29 Kuva 11. Joukkoliikenteen palvelutarjonta ja tavoitteellinen palvelutaso (Lähde: Etelä-Savon liikennestrategia, tiivistelmä. 2004.)

30 4 PALVELUTASOTAVOITTEET 4.1 Seudullisia lähtökohtia - Mikkelin seudulla ei ole määritelty joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita. Mikkelin paikallisliikennealueella toteutuu pääsääntöisesti LVM:n keskisuuria kaupunkiseutuja käsittelevässä selvityksessä määritelty peruspalvelutaso. - Kaupunkiseutusuunnitelman taustaselvityksessä on käsitelty periaatteellisella tasolla joukkoliikenteen palvelutarjontaa erityyppisillä alueilla. - Kaupunkiseutusuunnitelman maankäyttöselvityksissä käsitellään Mikkelin keskustaalueiden täydentämisen lisäksi vahvasti haja-asutusluonteisen rantarakentamisen kehittämistä. Näillä alueilla ei käytännössä ole edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen kehittämiseen eikä palvelujen sijoittamiseen siten, että joukkoliikenteen asema voisi vahvistua nykyisestä. - Palvelutason tulisi olla peruspalvelutasoa parempi. - Taloudellinen tilanne alueella on tiukka; ei ole realistista lisätä alueita joukkoliikenteen piiriin. - Joukkoliikenne toimii osin opetustoimen ehdoilla. Koulujen lakkauttaminen vaikuttaa suunnitteluun. - Opiskelijalippuja ei aiota ottaa käyttöön (vastoin Etelä-Savon liikennestrategiassa esitettyä). - Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö on käynnistymässä keväällä 2010 yhdessä seudun rakennemallityön kanssa. - Loma-asutuksen sijoittamisessa pitää ottaa huomioon, että loma-asutus tukisi joukkoliikennettä varsinkin kesäaikaan. 4.2 Valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2007 valmistui liikenne- ja viestintäministeriön teettämä selvitys Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM 54/2007). Selvityksessä määriteltiin kriteerit joukkoliikenteen palvelutasolle. Selvityksessä määritettiin lukuisia erilaisia tavoitearvoja joukkoliikenteen palvelutason eri tekijöille. Selvityksessä määritetyt liikennöintiaikaa, vuoroväliä ja kävelyetäisyyttä koskevat palvelutasotavoitteet peruspalvelutasossa ja tavoitetasossa, jotka Mikkelin seudun tapauksessa ovat seudullisten tavoitteiden kannalta keskeisiä, on esitetty taulukossa 7.

31 Taulukko 7. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen peruspalvelutason ja tavoitetason liikennöintiaikaa, vuoroväliä ja kävelyetäisyyttä koskevat tavoitearvot (Lähde: Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla, LVM 54/2007). Peruspalvelutaso Tavoitetaso Liikennöintiaika klo 6 21 klo 6 23 Vuoroväli max. 60 min max. 30 min Kävelyetäisyyspysäkille 400 m (taajama alueella) 400 m (taajama alueella) Kilpailutason palveluilla tavoitellaan kilpailukykyistä liikkumisvaihtoehtoa henkilöautoliikenteelle. Tavoitteena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden selvä kasvattaminen. Lähes kaikki matkat voi tehdä joukkoliikenteellä, eikä ajankäyttöä tarvitse päiväsaikaan sovittaa joukkoliikenteen aikatauluihin. Minimitason joukkoliikenne on suunnattu ns. pakkokäyttäjien vähimmäismatkustustarpeiden täyttämiseen. Joukkoliikenne ei tarjoa edes teoreettista vaihtoehtoa läheskään kaikkiin matkustustarpeisiin. 4.3 Palvelutasotavoitteiden määrittely Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka Mikkelin seudulla tulisi toteutua. Tavoitteet on määritelty palvelutasoluokittain. Mikkelin seudun KETJU-työryhmä määritteli alueen palvelutasotavoitteet syksyllä 2008. Joukkoliikenteen palvelutasoa voidaan tarkastella ainakin kolmesta eri näkökulmasta: - (potentiaalisen) matkustajan näkökulma, liikennepoliittinen ja yhteiskunnan näkökulma sekä liikenteenharjoittajan näkökulma. Matkustajan näkökulmasta tärkeää on matkustustarpeisiin nähden riittävä palvelutaso, yhteiskunnan näkökulmasta alueellinen ja sosiaalinen tasapuolisuus sekä taloudelliset seikat ja liikenteenharjoittajan näkökulmasta mahdollisuudet saada mahdollisimman hyvä liiketaloudellinen tuotto. Lähtökodan palvelutason määrittelylle muodostavat ensisijassa käyttäjien tarpeet. Myös yhteiskunnan näkökulma palvelutason tuottamiseen tarvittavien resurssien kannalta on keskeisellä sijalla. Tavoitteellisen palvelutason tulisi olla sellainen, että se 1) houkuttelisi matkustajia myös henkilöautoilijoista, 2) mahdollistaisi henkilöautosta riippumattoman asumisen kaupunkiseudulla, 3) pystyttäisiin toteuttamaan ja pitämään yllä käytettävissä olevilla resursseilla.

32 Tavoitteellisen palvelutason määrittelyssä on tunnistettu kaupunkiseudun maankäytön kehittämistavoitteet sekä liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet. Palvelutasotavoitteiden tähtäin on 5-10 vuoden päässä. Mikkelissä on määritelty LVM:n palvelutasoluokitusta soveltaen oma tavoitetaso peruspalvelutaso+, joka on LVM:n määrittelemää peruspalvelutasoa parempi, mutta ei yllä vuorotiheydeltään ja kävelyetäisyyksiltään tavoitetasoon, sekä peruspalvelutaso-, joka on vastaavasti LVM:n määrittelemää peruspalvelutasoa hieman alempi. 4.4 Palvelutasotavoitteet alueittain ja yhteysväleittäin 4.4.1 Palvelutasoltaan parannettavat alueet ja yhteysvälit: peruspalvelutaso+ 1. Mikkelin paikallisliikenne (kaupunkimainen liikenne) Tavoitetaso: - Vuoroväli 30 min - 1h - Vuoromäärää lisättävä iltaisin ja viikonloppuisin sekä talvi- että kesäkautena - Viikonloppuisin tavoite 60 min; erilainen vuoroväli eri aikaan päivästä (lauantaina tiheämpi puolenpäivän molemmin puolin) - Ajoaika asuntoalueelta keskustaan 15-30 min - Vaihtoyhteydet ja vaihtomäärät Mikkelin matkakeskukseen - Kävelyetäisyys linjastolle max. 500 m - Lippu- ja maksujärjestelmä; edullinen asiakashinta ja mahdollisesti lipputaksan alueellinen vyöhykkeellisyys Nykyinen linjasto ja aikataulutus ei ole kaikilta osin peruspalvelutasoa. Paikallisliikenteen palvelutasoa on nostettava huomattavasti nykyisestään joidenkin linjojen osalta peruspalvelutaso+:n saavuttamiseksi. Palvelutason nosto vaatii uutta linjasto- ja aikataulusuunnittelua. Palveluliikenteen osuus paikallisliikennealueella on suunniteltava myös samalle palvelutasolle. Asutusta tiivistetään esim. kantakaupungissa, Kalevankankaalla, Karkialammella, Rantakylässä. Työpaikka-alueita on syntymässä esim. Visulahteen, Rantakylään, Kalevankankaalle sekä vähin erin myös muille teollisuusalueille. Ongelmana ovat uusien alueiden liittyminen nykyiseen linjastoon. Kävelyetäisyys joillakin alueilla lähimmälle linjaston pysäkille jopa 1 km. Pursialassa teollisuusalue sekä Kenkäveron ja Mikkeli-puiston matkailualue ovat samalla alueella. Tällä alueella on kuitenkin joukkoliikenteen palvelut nykyisin huonot sekä yritysten työntekijöille että yritysten ja matkailukohteiden asiakkaille. Joukkoliikennepalvelut ovat kuitenkin järjestettävissä uuden reitti- ja aikataulusuunnittelun kautta. Vuorojen lisäämistä tehty syksyllä 2009 Pursialan alueelle.