Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46). Pidetty nähtävillä: 23.3.-21.4.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 8.6.2015 46
Tämä rakentamistapaohje on laadittu täydentämään ja tarkentamaan Virranpuiston asemakaavaa (AK 358). Rakentamistapaohje tuo esiin alueen kaupunkikuvaa ja rakennusten arkkitehtuuria koskevaa tietoa sekä vaatimuksia rakennusten ja ympäristön suunnittelijoille sekä rakentajille. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on varmistaa, että Virranpuiston alueesta syntyy jatkossa kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti sekä arkkitehtonisesti ehyt, yhtenäinen ja laadukas asuinympäristö julkisen rantaraitin ja Paloisvirran ääreen. Virranpuiston asemakaava perustuu vuonna 2013 käytyyn arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotukseen. Voittajaehdotus Paristo rakentuu rantaviivaa myötäilevien taloparien muodostaman ketjun varaan. Kukin talopari asettuu keskenään samaan yhdensuuntaiseen linjaan ja taloparin talojen välinen keskinäinen etäisyys on vakio (18 m). Taloparien arkkitehtuurin tulee olla keskenään identtinen, vaikka esim. ikkuna-aukkojen ja parvekkeiden sijainti voikin taloparin talojen välillä poiketa toisistaan. Arkkitehtuurin identtisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennusten kokoa, korkeutta, muotoa, mittasuhteita, materiaaleja, väritystä ja yksityiskohtien kuten ovien, ikkunoiden, aitojen, muurien, katosten ja parvekkeiden samankaltaisuutta. Myös pihasuunnittelun kalusteineen, varusteineen ja istutuksineen tulee olla taloparin tonttien välillä samankaltaiset. Seuraavissa luvuissa on kerrottu Virranpuiston alueen ja sinne rakennettavien rakennusten kaupunkikuvaan vaikuttavista yksityiskohdista, joita tekstin ohessa olevilla piirroksilla havainnollistetaan. Kuopiossa 21.1.2015 Saara ja Janne Repo, arkkitehdit SAFA
1. Asuinkerrostalot 1.1 Jalkaosa - massoittelu, materiaalit, väritys 1.2 Runko-osa - massoittelu, materiaalit, väritys 1.2.1 Parvekkeet 1.2.2 Terassit 1.3 Pääosa - massoittelu, materiaalit, väritys 1.4 Ikkunat, julkisivuaukotus 2. Piha-alueet 2.1 Entre-piha 2.2 Yhteispiha 2.3 Asuntopihat 2.4 Puutarhapihat ja kasvihuoneet 3. Muut ulkoalueet ja piharakennukset 3.1 Jalankululle varattu pihan osa 3.2 Pysäköintikatokset 3.3 Pysäköintialueet 3.4 Kujat 3.5 Jätehuoneet, polkupyöräkatokset, varastot ja lipputanko 4. Istutusalueet 4.1 Puurivit 4.2 Pensaat
1. Asuinkerrostalot Kuva 1. Asuinkerrostalojen massoittelu jakaa rakennuksen pää-, runko- ja jalkaosaan. Virranpuiston kerrostalon arkkitehtoninen massoittelu jakaa talon massan kolmeen osaan, joita ovat jalka, runko ja pää. Nämä osat eroavat toisistaan myös materiaalien ja värityksen osalta. 1.1 Jalkaosa - massoittelu, materiaalit, väritys Jalkaosa käsittää rakennuksen kaksi kerrosta korkean sisäänkäynnin alueen. Sen tulee erottua muusta rakennuksen massasta materiaalillaan ja / tai tummalla värityksellään. Jalan rakenteiden tulee sijoittua rakennuksen rungon ulkopuolelle, jotta se erottuu rungosta myös massana, kuitenkin kaavakarttaan merkityn rakennusalan sisään. Jalan tulee sijoittua epäsymmetrisesti rakennuksen kulmaan. Näin jalkaosa avaa näkymäakselin rantapuistoon ja Paloisvirralle. Jalkaosan tulee olla materiaaliltaan ja väritykseltään yhtenäinen esim. maalattua betonia, harkko- tai tiilimuurausta. Jalan värin tulee olla tumma (esim. tumman harmaa, musta, ruskea). Jalan seinärakenteita voidaan aukottaa. Jalkaosan valaisemiseen on kiinnitettävä suunnittelussa huomiota. Jalkaosan keskelle istutetaan pihapuu, jonka ympärille asennetaan puun runkoa kiertävä kiinteä penkki.
1.2 Runko-osa - massoittelu, materiaalit, väritys Rakennuksen runko käsittää rakennuksen kerrokset lukuun ottamatta ylintä kerrosta eli päätä. Rungon tulee olla muodoltaan selkeän kuutiomainen ja väriltään valkoinen (ei vaalean harmaa). Materiaaleina voidaan käyttää betonia, tiiltä, harkkoa tai rappausta. Betonielementtejä käytettäessä tulee kiinnittää huomiota elementtisaumojen esteettiseen sommitteluun, siten että saavutetaan yksiaineinen sileä tai teksturoitu vaikutelma. Ruutuelementtejä ei sallita. Muurattujen julkisivujen tulee antaa mahdollisimman yksiaineinen vaikutelma. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tiilen ja sauman väriin, pintaan ja saavutettavaan tekstuuriin. Sauman tulee olla astetta valkoisempi kuin tiilen. Rapatussa pinnassa tulee huomiota kiinnittää liikuntasaumojen sijaintiin. Keskellä seinää kulkevia yhtenäisiä liikuntasaumoja ei sallita. 1.2.1 Parvekkeet Runko-osaan kiinnittyvien parvekkeiden tulee olla rakennuksen ulkoseinistä tai välipohjista ripustettavia parvekkeita. Erillisiä parvekkeiden kannatinpilareita tai perustuksia vaativia seinäkkeitä ei hyväksytä. Parvekkeiden sijoittelun tulee olla vaihtelevaa. Monotonisia parveketorneja tai rivistöjä tulee välttää. Vaihtelevuuden lisäämiseksi osa parvekkeiden taustaseinistä voi olla väriltään muusta julkisivusta poikkeavia (musta, tumman harmaa tai ruskea). Parvekkeiden tulee olla mahdollisimman avoimia ja lasitusten pääosin kirkkaita. Näkösuojana parvekekaiteessa voidaan käyttää valkoista tai taustaseinän sävyyn sopivaa tummaa läpinäkymätöntä lasia. Parvekelaattojen näkyvien alapintojen ja sivujen tulee olla valkoiset kuten julkisivujen. 1.2.2 Terassit Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen toteutettavien asuntojen yhteyteen rakennettavissa terasseissa (lava, kantavat pystyrakenteet ja palkistot) käytetään samansävyistä lämpökäsiteltyä puuta kuin rakennuksen puuverhouksissa. Asuntojen välinen tilaraja tulee tehdä samoin lämpökäsitellystä puusta. Terassit voidaan kattaa joko osittain tai kokonaan. Katteena tulee käyttää kirkasta karkaistua lasia tai tarkoitukseen sopivaa polykarbonaattilevyä. Pergolarakenteet ovat myös mahdollisia. Terassien yhteyteen on mahdollista toteuttaa myös pieni asuntokohtainen piha-alue, ks. kohta 2.3 Asuntopihat. 1.3 Pääosa - massoittelu, materiaalit, väritys Rakennuksen pään eli ylimmän kerroksen tulee erottua rungosta julkisivumateriaaliltaan. Sen tulee olla lämpökäsiteltyä puuverhousta, jota tulee olla yli 50 % ylimmän kerroksen julkisivuista. Rakennuksen pään tulee ulottua rungon ulkopuolelle vähintään yhdeltä sivultaan ja sen tulee olla rakennuksen runkoa korkeampi. Pään parvekkeille voidaan sijoittaa myös tulisijat, jolloin hormien sijoittelun ja muotoilun tulee sopia muuhun arkkitehtuuriin. Pään parvekkeiden sisäpintojen verhouksessa tulee käyttää julkisivussa käytettyä lämpökäsiteltyä puuverhousta. 1.4 Ikkunat, julkisivuaukotus Ikkunoiden karmien ja puitteiden tulee olla ulkoapäin tumman harmaita tai mustia. Aukotuksen sommittelu julkisivupinnalla voi olla vapaata. Yhtenäisiä ja monotonisia ikkunarivejä tulee välttää.
2. Piha-alueet Virranpuiston kerrostalojen piha-alueilla on erityyppisiä käyttötarkoituksia, joita tässä kappaleessa kuvataan. Kunkin taloparin piha-alueet tulee toteuttaa yhtenäisinä käyttämällä piha-alueilla samoja ratkaisuja ja varusteita. Taloparien pihojen tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus, jota ei kulkuväylien ja yhteiskäyttöisten alueiden osalta aidata tai rajata. Piha-alueet tulee toteuttaa esteettöminä. Kuva 2. Kerrostalotontti jakautuu erityyppisiin piha-alueisiin. 2.1 Entrepiha Entrepiha on asuinkerrostalon jalan massaan sisältyvä laatoitettu ja katettu piha-alue. Laatoitusta tulee jatkaa hidasteena pihan jalankululle varatun alueen poikki. 2.2 Yhteispiha Yhteispiha on taloyhtiön varsinainen oleskeluun ja leikkiin varattu pihatila. Pihatilan tulee keskimäärin olla korolla +88.500 (N60), ks. kuva 3. Yhteispihan ja autokatoksen välinen tilarajaus tulee tehdä vapaasti kasvavin pensasistutuksin, joiden enimmäiskorkeus on 2 m. 2.3 Asuntopihat Asuntopihat liittyvät ensimmäisen kerroksen asuntojen terassirakenteisiin. Asuntopihat tulee rajata muista piha-alueista vapaasti kasvavalla pensasaidanteella, jonka enimmäiskorkeus on 1,5 m. Rakennettuja aitoja ei asuntopihojen alueella sallita. Asunnoista Paloisvirralle avautuvia näkymiä ei saa aitaamalla peittää.
2.4 Puutarhapihat ja kasvihuoneet Tonteille saa sijoittaa puutarhapihoja, palstaviljelyaluetta ja kasvihuoneita, jotka on tarkoitettu taloyhtiön asukkaiden viljelyharrastusta varten. Mahdollisten kasvi- ja viherhuoneiden tulee muodostaa selkeä sommitelma ja järjestys. 3. Muut ulkoalueet ja piharakennukset 3.1 Jalankululle varattu pihan osa Asemakaavan osoittama jalankululle varattu pihan osa (jk) tulee olla pääosin asfaltoitu huoltoliikenteen kestäväksi. Jalankululle varatulle alueelle tulevien kaivon kansien yms. tulee olla raskaan liikenteen kestävät. Eri materiaalien välillä tulee käyttää reunakiviä. Läpiliikennöimisen estämiseksi taloparien päädyissä voidaan käyttää pollareita. Kuva 3.Ote piha-alueelta,esimerkki piharakennusten jäsentelystä. 3.2 Pysäköintikatokset Asuinkerrostalojen jalkaosaa vasten ja taloparien väliin tulee rakentaa pysäköintikatokset, joiden rakenteen ja materiaalien tulee olla taloparin osalta yhtenäinen. Autokatoksen tulee olla mahdollisimman läpinäkyvä, eikä se saa estää näkymiä jalankulkualueelta kohti Paloisvirtaa. Rakenteen jäykistys tulee tehdä esim. ristikkomaisin vetoteräksin. 3.3 Pysäköintialueet Tonttien itä- ja koillissivuilla olevat pysäköintialueet tulee olla asfaltoidut. Lämmityspistoketolpat ja opasteet toteutetaan taloparien osalta yhtenevällä tavalla. Pysäköintialueille on mahdollista rakentaa myös pysäköintikatoksia tai autotalleja, joiden ulkoasun tulee noudattaa muiden piharakennusten ilmettä. 3.4 Kujat Entrepihoilta tulee muodostaa kujia kohti Paloisvirran rantaa. Osa rantakujan pintamateriaalista on entrepihan laatoitusta, osa esim. sorapintaista. Rannassa kuja liittyy kevyen liikenteen verkostoon. Polkupyöräkatosten, ulkoiluvälinevarastojen ja jätehuoneiden väliset kujat tulee asfaltoida. 3.5 Jätehuoneet, polkupyöräkatokset, varastot ja lipputanko Jätehuoneiden, katosten ja varastojen tulee sijaita pihakujien äärellä. Talousrakennuksen ( venevajan ) tulee sijoittua rannalle johtavan kujan ääreen. Jätehuoneiden huoltoliikenne järjestetään pysäköintialueen kautta. Jätehuoneet voidaan korvata keskitetyllä jätehuollolla ja/tai syväkeräysastioilla. Piharakennusten ulkoverhouksessa tulee käyttää samaa lämpökäsiteltyä laudoitusta kuin taloparin muissakin puuverhouksissa tai talojen runko-osan väristä maalattua laudoitusta. Lipputanko kiinnitetään talousrakennuksen ( venevajan ) yhteispihan puoleisen seinän tuntumaan.
Kuva 4. Leikkaus piha-alueelta. Tavoitellut korkotasot vaativat paikoin täyttöjä. 4. Istutusalueet Istutettavat alueet tulee toteuttaa korkeatasoisina. 4.1 Puurivit Tontit tulee aidata puistojen ja katualueiden puoleisilta rajoilta lehtipuurivistöillä. Rannanpuoleisella tontinrajalla istutukset eivät saa peittää järvinäkymää. 4.2 Pensaat Yhteispihojen ja asuntopihojen länsi- ja lounaissivut tulee rajata rantapuistoa vastaan pensasistutuksin, joiden enimmäiskorkeus on 1,5 m. Asuntopihojen ja yhteispihojen väli tulee rajata vapaasti kasvavalla pensasaidanteella, jonka enimmäiskorkeus on 1,5 m. Yhteispihan ja autokatoksen välinen tilarajaus tulee tehdä vapaasti kasvavin pensasaidantein, joiden enimmäiskorkeus on 2 m.