Laukunkankaan tuulipuiston toivotaan tuovan työtä ENON Valtuuston puheenjohtaja Anja Kuuramaa toivoo, että Enonkoski voisi olla itsenäinen kunta, mutta sanoo olevansa realisti. Emme pysty järjestämään perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita tulevaisuudessa yksin. Enonkosken kaikki talousluvut ovat paremmat kuin naapureilla, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Kautonen muistuttaa. 32 Kuntalehti 13 2011
PENTTI POTKONEN Minne menet, OSKI? Enonkosken talous on kunnossa, mutta väki vähenee ja vanhenee. Johtavat luottamushenkilöt olisivat valmiita teettämään kuntaliitosselvityksen. Liitoksen hyötyjä kuitenkin epäillään. Kuntalehti 13 2011 33
ANNI TURUNEN Enonkoskesta tuli kesällä velaton kunta. Konsernivelkaa 1 600 asukkaan kunnalla on runsaat kolme miljoonaa euroa eli 1 950 euroa asukasta kohti. Kunta teki viime vuonna viidennen peräkkäisen ylijäämäisen tilinpäätöksen. Vaikka verotulot vähenivät ja toimintakulut kasvoivat, taloutta tasapainottivat valtionosuuksien runsaan 300 000 euron kasvu ja osakekaupasta saatu lähes 90 000 euron myyntivoitto. Kertynyttä ylijäämää on asukasta kohden 2 765 euroa. Enonkoskella menee hyvin. Jos tarkastelee vuosikatteen riittävyyttä investointeihin pidemmällä aikavälillä, kunta on pärjännyt erinomaisesti: vuosilta 1997 2009 kumulatiivinen tulorahoitusjäämä on positiivinen vain 19:ssä Manner-Suomen kunnassa. Enonkoski on näiden joukossa. Enonkosken vakavaraisuuden taustalla on se, että täällä on aina ollut fiksuja päättäjiä. On ostettu maata ja metsää, ja niistä on nyt saatu rahaa ulos. Olemme eläneet maltillisesti, eikä meillä ole ikinä rakennettu isoja kunnantaloja, kuten naapurikunnissa, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anja Kuuramaa (sd.). Kuuramaa on ollut valtuutettuna kohta 32 vuotta. Koko sinä aikana on hänen mukaansa pyritty noudattamaan ohjetta nollalinja plus palkat. Meillä oli kunnanjohtajana 15 vuotta Esa Kettunen, joka oli niin tarkka, että kun hän osti omaan au- Enonkoski! Maapinta-ala 306 km2! Perustamisvuosi 1882! Väkiluku 1 664 (31.12.2010)! 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 28,2 % (31.12.2010)! Tuloveroprosentti 19,75! Naapurikunnat Savonlinna, Kerimäki, Varkaus ja Heinävesi Pysyykö Enonkosken talous raameissa? Kunnanjohtaja Antti Jämsén lähtee vuodenvaihteessa luotsaamaan Miehikkälän kuntaa. Uusi Enonkosken kunnanjohtaja pääsee remontoituun kunnantaloon. 34 Kuntalehti 13 2011
Olemme eläneet maltillisesti eikä meillä ole ikinä rakennettu isoja kunnantaloja!kuten naapurikunnissa.! PENTTI POTKONEN Anja Kuuramaa vaatii, että lähipalvelujen säilyminen kuntauudistuksessa on kirjattava lakiin. toonsakin tuulilasinpyyhkijät, hän kysyi tarjoukset viidestä eri liikkeestä ja tinki vielä halvimmasta tarjouksesta, Kuuramaa muistelee. Vaurautta kuntaan on tuonut myös nikkelikaivos. Täällä oli Outokummun nikkelikaivos vuosina 1984 1994 ja yli sata työntekijää. Sinä aikana louhittiin 6,7 miljoonaa tonnia nikkeliä ja kuparia. Verotuloilla rakennettiin tuolloin suuri määrä rivitaloasuntoja, liikuntatalo ja uusi kirjastorakennus, kunnanjohtaja Antti Jämsén kertoo. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Tuomo Kautosen (kesk.) mukaan Enonkosken kaikki talousluvut ovat paremmat kuin naapureilla. Meillä on metsää 0,6 hehtaaria asukasta kohti ja Suur-Savon Sähkön osakkeita 0,5 kappaletta asukasta kohti. Lisäksi olemme saaristokunta. Veroäyri on 0,75 prosenttiyksikköä alempi kuin Savonlinnassa, ja kaikki kuntalaisilta perittävät maksut ovat edullisempia. Kiinteistövero on Etelä-Savon alhaisin, Kautonen sanoo. Palvelujen tarve suuri Vuonna 2009 perusterveydenhuollon nettomenot olivat Enonkoskella Tilastokeskuksen mukaan 515 euroa ja erikoissairaanhoidon nettomenot 1 396 euroa asukasta kohti. Koko Etelä-Savossa vastaavat menot olivat asukasta kohti 666 ja 1 096 euroa. Viime vuonna Enonkosken perusterveydenhuollon menot olivat tilinpäätöksen mukaan 561 euroa ja erikoissairaanhoidon menot 1 408 euroa asukasta kohti. Kun katsotaan Enonkosken terveydenhuollon nettomenoja, ne ovat suuret jopa Etelä-Savon mittapuun mukaan. Väestön ikä ja sairastavuus Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2020 Ikäluokat 0 14 65 Yhteensä Enonkoski 24,1 72,4 96,5 Etelä-Savo 24,6 57,0 81,6 Koko maa 27,5 37,9 65,4 0 14-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet sataa 15 64-vuotiasta kohti vuonna 2020. Lähde: Tilastokeskus Kuntalehti 13 2011 35
huomioon ottaen menot ovat kuitenkin olleet maan keskitasoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee vuosittain tilastoa terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioiduista menoista. Tilastossa kunnan palveluihin käyttämät rahat suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin. Vuonna 2009 Enonkosken terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot olivat vain neljä prosenttia suuremmat kuin koko maassa keskimäärin, vaikka nettomenot olivat kahdeksanneksi suurimmat. Suuria nettomenoja selittää se, että asukkaiden palveluntarve on 42 prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin. PENTTI POTKONEN Sosterin kulujen kasvu huolestuttaa 36 Kuntalehti 13 2011 Enonkosken keskustan läpi virtaa koski. Valtuuston puheenjohtaja Anja Kuuramaa kertoo, että kirkonkylälle on mahdollisuus saada 30 40 tonttia lisää. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Kautonen pitää tärkeänä, että Leirimajan uuden asuinalueen tontit saadaan myyntiin ensi vuonna. Enonkoski on kuulunut vuodesta 2007 Itä-Savon sairaanhoitopiiriin Sosteriin. Sosteria on moitittu muun muassa sekavasta rakenteesta ja siitä, ettei sillä ole selkeää omistajaa. Lisäksi sen kulut kasvavat nopeasti. Sosterin maksut kasvavat jatkuvasti sitä varten, että väestöpohja on erikoissairaanhoidolle liian pieni, noin 45 000 asukasta, Jämsén sanoo. Sosterissa kuluja on lisännyt muun muassa se, että sinne on tehty leikkaussali. Parikkala erosi viime vuonna sairaanhoitopiiristä, joten jäljelle jääneet kunnat maksavat sen osuuden. Ongelmana on myös joidenkin palvelujen yliresursointi. Esimerkiksi synnytyssairaala maksaa yli kaksi miljoonaa. Synnytysten määrä on 350 vuodessa. Ruotsalaisten selvitysten mukaan pitäisi olla vähintään 2 000 synnytystä vuodessa, jotta potilasturvallisuus ja henkilöstön ammattitaito säilyisivät, Jämsén sanoo. Hän ihmettelee, miksi palvelua pidetään yllä, kun synnytysten määrä alueella laskee koko ajan. Siellä päivystää kuusi henkilöä ympäri vuorokauden. Samaan aikaan valitetaan, ettei saada lääkäreitä. Tämä on kohdentamisongelma. Lääkärit pitäisi ohjata sieltä terveyskeskuksiin, mutta kunnat eivät uskalla puuttua tähän, Jämsén kritisoi. Kuuramaa muistuttaa, että kunnat ovat tehneet periaatepäätöksen siitä, että Savonlinnan keskussairaala on päivystävä sairaala. Hänen mukaansa asukkaat ovat sitä mieltä, että Itä-Savosta on liian pitkä matka lähteä synnyttämään Joensuuhun tai Mikkeliin. Viime vuonna Enonkosken terveysasemalla oli vain yksi lääkäripäivä viikossa, ja asukkaat joutuivat käymään lääkärissä myös Kerimäellä ja Savonlinnassa. Kunta piti terveyskeskuspalveluita riittämättöminä ja vaati Sosteria kilpailuttamaan ne. Palvelujen tuottajaksi valittiin Attendo MedOne, joka aloitti toiminnan Enonkoskella Pidän periaatteessa hyvänä, että toiminnot organisoidaan tehokkaiksi vaikkapa suurempia yksiköitä muodostamalla. Nopea kuntaliitos olisi kuitenkin enonkoskelaisten kannalta haasteellinen, Tuomo Kautonen sanoo. PENTTI POTKONEN vuoden alussa. Meillä on lääkäri terveysasemalla nyt neljänä päivänä viikossa, ensimmäiset puoli vuotta oli viitenä päivänä. Hammaslääkäri on kolmena päivänä viikossa, Jämsén kertoo. Jämsénin mielestä perusterveydenhuoltoon pitää satsata, koska muuten erikoissairaanhoidon menot kasvavat. Ongelmana kunnassa on nyt kuitenkin perusterveydenhuollon menojen huikea kasvu. Viime vuonna Enonkosken perusterveydenhuollon menot olivat vajaat 800 000 euroa, ja talousarviossa tämän vuoden menoiksi arvioitiin runsas miljoona euroa. Ennusteen mukaan menot ovat nyt kasvamassa
lähes 1 400 000 euroon. Erikoissairaanhoidon menojen ennakoidaan kuitenkin pienenevän. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että kunnat eivät tulevaisuudessa pysty rahoittamaan Sosterin toimintaa, jos maksut vain jatkavat kasvuaan. Ratkaisu saattaisi löytyä uuden, suuremman sairaanhoitopiirin perustamisesta, mitä Itä-Suomessa parhaillaan valmistellaan. Tarkoituksena on, että Itä-Suomen nykyiset kuntayhtymät, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, lakkautettaisiin. Tilalle perustettaisiin Itä-Suomen sosiaalija terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymä, joka aloittaisi vuonna 2014. Valmistelu on vielä alkumetreillä, mutta jos suunnitelma toteutuu, vaikeimpia sairauksia voitaisiin alkaa siirtää nykyistä enemmän Kuopion yliopistollisen sairaalan hoidettavaksi. Uutta väkeä houkutellaan rantatontein Miten Enonkosken talous kehittyy tulevaisuudessa? Jämsén arvioi, että terveydenhuollon menot lisääntyvät ikärakenteen vuoksi edelleen. Kuntalehti 13 2011 37
2000-luvun alussa tuli alijäämäisiä tilinpäätöksiä, mutta vuodesta 2006 kunnan tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Taustalla on valtionosuusjärjestelmän uudistus, Antti Jämsén kertoo. Kunnan talous heikkenee verotulojen kasvun hiipuessa ja valtionosuusleikkauksien myötä. Väestön ikärakenne aiheuttaa palvelutarpeen kasvua erityisesti vanhustenhuollossa. Toimintamenot lisääntyvät, mikä johtaa alijäämäisiin tilinpäätöksiin tulevina vuosina. Tilastokeskuksen mukaan jo vuonna 2020 Enonkoskella on sataa työikäistä kohden 97 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Koko maassa heitä on tuolloin sataa työikäistä kohti 65. Enonkoskella on pohdittu keinoja vakituisten asukkaiden ja kesäasukkaiden lisäämiseksi. Kunta on muun muassa kaavoittanut vetovoimaisia tontteja palvelujen ja vesistön lähelle. Leirimajan ja Soidinniemen alueelle tulee yhteensä yli 40 tonttia. Leirimajan alue tulee ensi vuonna myyntiin, Soidinniemi myös, mikäli kunnallistekniikka saadaan kuntoon, Jämsén sanoo. Vapaa-ajan asuntoja Enonkoskella on noin 700, kun niitä voisi olla yli kolme kertaa enemmän saimaannorpan ja ihmisten siitä häiriintymättä. Kunnanjohtaja onkin puhunut sekä Suomessa että Venäjällä parempien junayhteyksien puolesta. Liikenneyhteyksien parantamiseen voitaisiin ohjata esimerkiksi lähialueyhteistyöhön myönnettävää rahoitusta. Kunnanhallitus esitti aloitteestani aikoinaan maakuntaliitolle ja Ratahallintokeskukselle, että Helsingin ja Joensuun välille pitäisi saada autojunayhteys. Vastaavasti samanlainen yhteys pitäisi saada Moskovasta Vaalimaalle ja sieltä edelleen Helsinkiin. Meille tulee kesämökkiläisiä autolla Moskovasta. He ajavat ensin Suomen rajalle 800 kilometriä ja jatkavat vielä siitä. Olisi vaivatonta, jos Vakaa ja likvidi Tapiola Kassakorko -rahasto tehokkaaseen kassanhallintaan Tapiola Kassakorko -rahasto tarjoaa vaivattoman tavan sijoittaa lyhyisiin matalariskisiin korkoinstrumentteihin. Sijoitus ei ole sidottu eräpäivään. Merkintöjä sekä lunastuksia voi tehdä helposti myös verkkopalvelussa. Merkintä- tai lunastuspalkkiota ei peritä. Tapiola Kassakorko -rahasto tarjoaa kattavan hajautuksen pääosin valtioiden, kuntien, muiden julkisyhteisöjen sekä luottolaitosten liikkeeseenlaskemiin tai takaamiin euromääräisiin korkoinstrumentteihin. Lisätietoja ja rahastoesitteet löytyvät osoitteesta tapiola.f i/varainhoito. YHTEYDENOTOT: Lasse Laaksonen puh. 09 453 4223 tai Oskari Rankila puh. 09 453 3809. Palveluntarjoaja: Tapiola Varainhoito Oy 38 Kuntalehti 13 2011
he voisivat ajaa autonsa junaan ja tulla junalla Parikkalaan. Se voisi lisätä kiinnostusta tulla sieltä tännepäin, Jämsén ideoi. Tuulipuisto tuo työpaikkoja Vapaa-ajan asuntoja Enonkoskella on noin 700, kun niitä voisi olla yli kolme kertaa enemmän saimaannorpan ja ihmisten siitä!häiriintymättä.! Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli viime vuonna työttömiä keskimäärin kymmenen prosenttia työvoimasta. Enonkoskella työttömyysprosentti oli 14 ja Savonlinnassa 14,9. Luvut olivat Etelä-Savon korkeimmat. Jämsénin edistämän tuulipuistohankkeen toivotaan tuovan kuntaan lisää työpaikkoja. Outokummun entiselle kaivosalueelle Laukunkankaalle on tulossa 11 12 tuulivoimalaa. Tällä hetkellä tehdään selvitystä ympäristövaikutuksista. Hankkeen takana on suomalaisvirolais-saksalainen yritys Skypower OÜ. Tuulipuisto toisi kunnalle kiinteistöverotuloja 80 000 euroa, Jämsén sanoo. Kuntaliitokseen ei taloudellista pakkoa Kunnanjohtajan mukaan Enonkoskella ei ole vielä taloudellista pakkoa kuntaliitokseen. Johtavat luottamushenkilöt epäilevät liitoksen hyötyjä. Millainen olisi kuntaliitosta seuraava aamu enonkoskelaisille? Olisiko kaupunginvaltuustossa 1 2 edustajaa? Hallituksessa ei todennäköisesti olisi ketään. Olisi odotettavissa erilaisia säästöpäätöksiä, veroäyri nousisi heti. Tulisi korkeampi kiinteistövero, ja vesimaksut nousisivat. Lääkärit lähtisivät, Kautonen luettelee. Kunnanhallituksen puheenjohtaja muistuttaa, että liitoksen myötä Enonkoski menetettäisi noin 4,5 miljoonan euron ylijäämät ja joutuisi jakamaan kaupungin velat. Toisaalta Kautonen katsoo, ettei kunnan itsenäisyys ole itsetarkoitus, vaan olennaista on palvelujen toimivuus. Olen realisti. Emme pysty järjestämään perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita tulevaisuudessa yksin. Tarvitsemme yhteistyötä, Kuuramaa puolestaan sanoo. Kuuramaan mielestä ainakin kuntaliitosselvityksen voisi tehdä. Olen ollut sitä mieltä koko ajan. Päätöksenteko on asia erikseen. Me emme ole koskaan tehneet mitään selvitystä. Naapurikunnat ovat selvittäneet asiaa jo 4 5 vuotta sitten. Jos valmisteilla oleva rakennelaki määrää, että Enonkosken on liityttävä Savonlinnaan, niin neuvottelut kannattaisi Kuuramaan mielestä käydä hyvissä ajoin ennen kuin niihin määrätään. Hän toivoo, että rakennelakiin tulisi pykälä lähipalvelujen kuten lääkäripalvelujen säilyttämisestä. Savonlinnan perusturvalautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle, että Savonlinna ottaisi hoitaakseen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut, Kuuramaa kertoo. Esitys sekavoittaa keskustelua seudun terveyspalvelujen järjestämisestä entisestään. Sosiaalipalvelut Enonkoski on päättänyt hoitaa itse, päätöksessä vedottiin saaristokuntastatukseen. Jos Savonlinna ottaa Sosterilta tehtävät hoitaakseen, ympäristökunnilla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin mennä Savonlinnaan, Kuuramaa summaa.! Kuntalehti 13 2011 39
Enonkosken koulussa on sopivat luokkakoot ja kaksi erityisopettajaa. Enonkoskella yhdistettiin vuosi sitten syksyllä peruskoulun rehtorin ja sivistystoimenjohtajan virat. Uuteen virkaan valittiin tuolloin Savonlinnan opetuspäällikkönä toiminut Tommi Tikka. Hommia on riittävästi, mutta virkojen yhdistäminen oli ilman muuta tämänkokoisessa kunnassa järkevää, Tikka sanoo. Enonkosken koulussa on noin 150 oppilasta. Rehtori luonnehtii työpaikkaansa kyläkouluksi, joka on kuitenkin lähellä palveluita. Kirjasto ja loistava liikuntatalo ovat lähellä, urheilukenttä on parin sadan metrin päässä ja ladut lähtevät koulun pihasta. Enonkoskella on Tikan mukaan vuosien varrella satsattu koulutukseen. Täällä on sopivat luokkakoot, ja koulussa on kaksi erityisopettajaa. Koulua on saatu pikkuhiljaa remontoitua, nyt meillä on uusi keittiö. 2013 koulurakennukseen tulee vielä iso peruskorjaus. Rehtori kiittelee koulun hyvää henkeä ja sitoutunutta henkilöstöä. Meillä on useita pitkäaikaisia opettajia, jotka ovat viihtyneet täällä 20 30 vuotta. Osa opettajista asuu Savonlinnassa, ja vaikka työmatka on 30 kilometriä, he haluavat käydä täällä töissä. Viime keväänä koulun kaikki ysiluokkalaiset saivat jatko-opiskelupaikan. Tikan mukaan näin on ollut jo monena vuonna peräkkäin. Sivistyspalvelut toimivat kunnassa hyvin. Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Kesälahden yhteinen Puruvesi-opisto täyttää pian kolme vuotta. Syksyllä pidennettiin Enonkosken kirjaston aukioloaikaa. Aikaisemmin kirjasto oli auki 32 tuntia viikossa, nyt 34 tuntia. Meillä on kaksi ihmistä kirjastossa töissä, ja lisäys mahtui heidän työaikoihinsa.! Kyläkoulu palvelujen keskellä Rehtori Tommi Tikka kiittelee Enonkosken koulun hyvää henkeä. Mielestäni täällä ei ole luokkarajoja kuten isommissa kouluissa. 40 Kuntalehti 13 2011