Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo



Samankaltaiset tiedostot
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Miten ja mistä metsäenergiaa. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Energian tuotanto ja käyttö

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Puun energiakäyttö 2012

Energiapoliittisia linjauksia

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Pelletti Euroopan energialähteenä

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Liikenteen biopolttoaineet

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Primäärienergian kulutus 2010

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Energian hankinta ja kulutus

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Maatalouden energiapotentiaali

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Energian hankinta ja kulutus

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Keski-Suomen energiatase 2014

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Transkriptio:

15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Metsäliitto Osuuskunta 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 631,8 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 1 780 henkilöä. 1 1 M Pyykkönen V a p o l y h y e s t i

15.6.2009 3.6.2009 Vapon tuotteet Vapo Paikalliset polttoaineet biopolttoaineet: energiaturve, puu ja peltoenergia Vapo Pelletti puupelletti, turvepelletti, seospelletti sekä briketti Vapo Lämpö ja sähkö biopolttoaineilla p tuotettu kauko-, kunta- ja teollisuuslämpö biopolttoaineilla ja tuulella tuotettu sähkö Vapo Puutarha ja ympäristö kasvualustat,, kasvinravinteet ympäristöturve, maatalouden kuivikkeet ympäristöhuoltoliiketoiminta; biojätteiden käsitttely ja kompostointi Vapo Timber Oy sahatavara 2 2 M Pyykkönen V a p o l y h y e s t i

UUSIUTUVAN ENERGIAN (Ilmasto- ja Energiastrategia) TAVOITTEET VUOTEEN 2020 3.6.2009 Suomessa uusiutuvan energian tavoite osuus loppukulutuksesta 38 % (28,5 v.2005). Edellyttää: - puuperäisen energian - jätepolttoaineiden - lämpöpumppujen - biokaasun - tuulienergian - vesivoiman voimakasta lisäämistä 3 M Pyykkönen

Lisäämistavoitteet - Metsähakkeen lisäystavoite 15,2 TWh - Pelletit ja peltobiomassa 3 TWh - Lämpöpumput 3,2 TWh - Biokaasu 0,5 TWh - Biopolttoaine 6 TWh - Vesivoima 1 TWh - Tuulivoima 2000 MW, 6 TWh YHTEENSÄ N. 35 TWh 4 M Pyykkönen

Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi Tuet investointeihin: - lämpöpumppu, biopolttoaineet, aurinkolämmitys, energiakasvit, biokaasu. Syöttötariffit: - biosähkö, tuulivoima, i turvelauhde. Tarvitaan koulutusta, neuvontaa, tutkimusta ja viestintää. 5 M Pyykkönen

Vaikutuksia Työllisyysvaikutus + 10000 htv (VTT: S Helynen) Parantaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä vähentää tuontia. Muut ympäristövaikutukset 6 M Pyykkönen

Suomen turvemaat, kokonaiskäyttö 2005 Turvetuotanto 0,6 % Teiden alla 0,3 % Tekoaltaat 0,6 % Maatalouskäyttö 3,2 % Suojellut suot 11,6 % Muut luonnotilaiset suot 32 % Metsäojitettu 51,8 % Lähde: Virtanen, GTK 2006 7 M Pyykkönen

TURPEEN ASEMA ENERGIAN TUOTANNOSSA 3.6.2009 Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta merkittävä ä energiavara. Syöttötariffiesitys turpeella tuotetulle lauhdesähkölle vuoden 2010 jälkeen. Turpeesta valmistettu biodiesel osaksi. Suomen 10 % velvoitetta biodiesel polttonesteestä. Turpeen päästökerroin pienemmäksi elinkaaritutkimusten perusteella. Turpeen käyttö nyt 25 30 TWh/a. VTT:n arvion mukaan tarve yli 30 TWh samalla kun metsähakkeen määrä kasvaa tavoitteiden mukaiseksi. Uutta energiaturpeen tuotantoalaa tarvitaan n. 60000 ha vuoteen 2020 mennessä (VTT). 8 M Pyykkönen

HAASTEITA Metsäenergian volyymin kasvattaminen Turvetuotannon turvaaminen Osaavien tekijöiden säilyminen alalla Päästöjen ja ympäristövaikutusten pienentämiseen tähtäävän teknologian kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla energiaomavaraisuuden säilyttäminen/parantaminen. Normaalivuosina kaukolämmöstä ja siihen liittyvän sähköntuotannon polttoaineista turpeen osuus on n. 75 % ja puupolttoaineiden osuus n. 15 %. 9 M Pyykkönen

SUOMEN SÄHKÖN KÄYTTÖ VUONNA 2008 3.6.2009 Sähkön käyttö vuonna 2008 oli 86,9 TWh, vähennystä edelliseen vuoteen oli 3,5 TWh eli 3,8 %. Vähennys oli suurin sitten sotavuosien. Sähkön käyttö on vähentynyt yli kolme prosenttia rauhan aikana vain yleislakkovuonna 1956 ja vuonna 1947. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kattoi lähes 31 %, ydinvoima i yli 25 %, vesivoima i runsaat 19 % ja muu lauhdutusvoima yli 9 %. Tuulivoiman osuus oli 0,3 %. Sähkön nettotuonti kattoi lähes 15 %. Lähde: Energiateollisuus ry. 10 M Pyykkönen

Sähkön tuotanto energialähteittäin 2008 (74,1 TWh) Kivihiiliihiili 11,4 % Öljy 0,4 % Vesivoima 22,8 % Maakaasu 14,7 % Tuulivoima 0,4 % Turve 7,9 % Uusiutuvat: 36 % Hiilidioksidivapaat: 66 % Ydinvoima 29,7 % Jäte 0,8 % Biomassa 11,9 % 11 M Pyykkönen

KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO Kaukolämmön myynti laski vuonna 2008 edellisestä vuodesta 2,1 % (ET ry). Kaukolämpöä tuotettiin vuonna 2008 31,9 TWh. Lämmön ja sähkön yhteistuotannosta kaukolämpöä syntyi noin 74 %. 12 M Pyykkönen

100 % muu Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet turve puu 80 % 60 % maakaasu 40 % kivihiili 20 % öljy 0 % 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 13 M Pyykkönen

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet Öljy 4,6 % Puu 11,0 % Muut 3,6 % Kivihiili 23,5 % Turve 20,8 % Maakaasu 36,5 % polttoaine-energia yhteensä v. 2008 54,8 TWh 14 M Pyykkönen

360 Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen indeksi, kesäkuu 1999 = 100 320 280 Lähteet: Tilastokeskus TEM Energiamarkkinavirasto i 240 200 160 120 80 kesäkuu 99 kesäkuu 00 kesäkuu 01 kesäkuu 02 kesäkuu 03 kesäkuu 04 kesäkuu 05 kesäkuu 06 kesäkuu 07 kesäkuu 08 Kaukolämpö maakaasu jyrsinturve kivihiili POR polttohake/metsähake elinkustannusindeksi 15 M Pyykkönen