Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja



Samankaltaiset tiedostot
Luontoliikunta Green Care - menetelmänä. Mikko Kataja

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Pukeutuminen eri vuodenaikojen mukaan

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

HELMI 2015 Kohti talvileiriä. Talvileireilykoulutus Helmelle lähtijöille

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Luonto ja vapaaehtoistoiminta

Green Care paketoi luonnon ja hyvinvoinnin

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Luonto ja koettu elvyttävyys

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu

Loimimateriaalit. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset


Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

ENNAKKOINFO JA A TIKKO - JA ALPPIKIIPEILYKURSSI STORSTEINFJELLET, NARVIK, 5pv

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen Pori

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu

Tervetuloa sammutustyökurssille,

Luonnosta hyvinvointia

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa

Urbaanien viherympäristöjen terveyshyödyt - miksi lähelle on hyvä päästä virkistymään

Tekemisen riemua ja onnistumisen elämyksiä luonnossa

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Rakennusmiehen suojavaatetusopas - Pukeutumisohjeita rakennusmiehille

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Aktiivisena eläkkeellä

TALVIRETKIOHJE. Paukkupakkasta ja loskaa. Pukeudu kerroksittain. Villaa tai keinokuitua

Aktiviteetit ryhmille

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

KOKOEKOseminaari. Kerttu Seikkula

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

GREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

METSÄ OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ

365 Klubin talviretki Nuuksioon

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Eniten lukijoita tavoittavat aikakauslehdet lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan Lähde: KMT AL + total 2015 n=9 986, est.

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

365 Klubin talviretki Helvetinjärvelle

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

ErätysII-hankkeen loppuseminaari LUONTOMATKAILUN UUDET TUULET. torstaina klo Hyria koulutus Oy, Uudenmaankatu 249, Hyvinkää

Mukavuutta, jonka ansaitset

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

IDEAPAJA: Viikkoharjoitukset

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Luonnosta hyvinvointia

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo Elina Vehmasto, Luke

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä

Polku luontoon Retkeilyreittien matkailukäyttö -seminaari, Petäjävesi. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus Luontopalvelut

Hyvinvointi ja liikkuminen

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie Saarenkylä gsm

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Leikkien liikkumaan Eino Havas, johtaja

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE , Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Transkriptio:

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja

GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta

Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti kulkee koko kunnan halki itä-länsisuunnassa noin 60 kilometrin pituisena. Porin keskustasta reitille on matkaa vain 20 km. Reitti kytkeytyy maakunnalliseen REITTI patikointireittiverkostoon sekä Karvianjoen vesistön melontareittiin. Reitillä on vaihtelevia kangasmetsä-, suo- ja vesiluontoympäristöjä. Reitin varrella on myös mielenkiintoisia kulttuuriympäristöjä, kuten esimerkiksi A. Ahlströmin alue Noormarkun keskustassa. Noormarkun - REITTI tarjoaa unohtumattomia luonto- ja kulttuurinautintoja vaativallekin kulkijalle ja on oiva ympäristö luonnon hyvinvointivaikutusten kokemiseen ja erätaitojen opiskeluun. Hämärässä voi tarkkailla majavien rakennustouhuja meloen tai patikoiden. Inhottujärvellä voi tarkkailla monimuotoista linnustoa luontolavalta tai tornista. Reitin tiheää ja monipuolista taukopaikkaverkostoa voi hyödyntää leiriytymisen ja eräruokailujen opiskeluun. Noormarkun reitillä voi opetella erätaitoja, suunnistusta, ruuanlaittoa, melontaa, kalastusta ja ryhmässä toimimista. Reitti on erinomainen paikka peruserätaitojen tekemällä oppimiseen.. 3 Etunimi Sukunimi 2.5.2016

NOORMARKUN RETKEILYREITTI 4 Etunimi Sukunimi 2.5.2016

Vihreään liikuntaan liittyviä tavoitteita Psykologiset tavoitteet: Mielialan kohentaminen Stressista palautuminen Sosiaalinen vuorovaikutus edistäminen Positiiviset tunteiden lisääminen Negatiiviset tunteiden vähentäminen Luovuuden lisääminen Fysiologiset tavoitteet Alentaa verenpainetta Alentaa sydämen sykettä Vähentää lihasjännitystä Vähentää stressihormonin tasoa Lisätä liikuntaa Lisätä vastustuskykyä 5

Tutkimuksia aiheesta Mitä enemmän luonnossa ulkoilee, sitä enemmän saa elpymiskokemuksia ja sitä parempi on ihmisten emotionaalinen hyvinvointi (Korpela & Paronen, 2011). Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäävät positiivisia tuntemuksia kuten onnellisuutta ja tyyneyttä. Elpyminen on välittävä tekijä ulkoiluun käytetyn ajan ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä (Korpela ym. 2014). Vähäisen liikkumisen tuloksena kuolee maailmassa kolme miljoonaa ihmistä vuodessa (Lim ym. 2012). Ihmisten yhteyttä luontoon tulee vahvistaa, jotta elimistön puolustusjärjestelmät saavat tarvitsemaansa harjoitusta ja pystyvät toimimaan normaalisti (Haahtela ym. 2013.) 6 Etunimi Sukunimi 2.5.2016

RETKEILIJÄN VARUSTEET JA VÄLINEET Eränkäynnissä ja retkeilyssä tarvittavien varusteiden tulee olla ennen kaikkea kestäviä, keveitä, korjauskelpoisia ja tarkoituksenmukaisia. Turhia välineitä retkellä ei kannata kantaa. Seuraavassa käydään läpi kaikki tarkoituksenmukaiset retkeilijän varusteet ja välineet. Pukeutuminen Tarkoituksenmukainen pukeutuminen on eränkäynnin ja retkeilyn onnistumisen kannalta hyvin merkityksellinen. On helppo ymmärtää, että jos itsellä on kylmä tai kuuma, vaatteet ovat märät tai jalkineet hiertävät, ei retki ole kovinkaan nautinnollinen. Vaatteet Vaatteiden tulee olla eristäviä (estää lämmön johtuminen ja säteily), tuulenpitäviä (estää tuulen läpimenoa) ja mielellään vedenpitäviä. Kuitenkin samalla vaatteiden on syytä olla hengittäviä (päästää vesihöyry läpi) ja tietenkin niiden tulee olla sopivia. Kerrospukeutuminen on retkeiltäessä tärkeää. Alusasun tulisi läpäistä tehokkaasti vesihöyryä kastumatta. Perinteinen hyvä ratkaisu on verkkopaita ja villatrikoot. Uudet tekokuidut ovat hyviä ratkaisuja, kuten esim. polypropeeni. Puuvillan heikkoutena on, että se kastuu, eikä se luovuta kosteutta seuraaviin vaatekerroksiin ja on märkänä päällä kylmä. 7

Väliasun pitää olla lämmin ja mukava. Alusasun päälle tulee laittaa kehon nesteitä imevä vaatekerta, joka voi olla lämpimällä kaudella pelkkä puuvillapaita ja säiden kylmetessä paksumpi kerrasto. Flanelli tai villa on hyvä väliasun materiaali. Hyviä ovat myös uudet kuidut esim. fleece, joka imee alusvaatteista tulevan kosteuden ylempiin vaatekerroksiin. Kerrospukeutumisessa päällimmäisen vaatekerroksen pitää suojata tuulelta ja kosteudelta. Hyviä vaihtoehtoja ovat esim. kaksinkertaisesta vedenpitävästä, mutta hengittävästä kankaasta tehty anorakki ja housut. Sarka-asu on perinteinen ja toimiva kylmän ilman asu. Nykyaikaiset kalvopuvut ovat myös usein hyviä ratkaisuja kuorikerrokseksi. Jalkineet Jalkine valitaan maaston, vuodenajan ja vallitsevien olosuhteiden mukaan. Hyvän retkeilyjalkineen pitää olla: sopiva ja mukava jalkaan koekäytettyjä eli ei uusia jalkineita pitkälle vaellukselle kestävä tukeva kuivattavissa Soveltuvia jalkineita ovat mm. vaelluskengät, kumisaappaat, lenkkarit tai sandaalit. Jalkineet tulee valita tapauskohtaisesti. 8 Etunimi Sukunimi 2.5.2016

Kantolaitteet Yleisempiä kantolaitteita ovat rinkka ja reppu. Ennen rinkkojen tuloa oli tavallisin kantolaite reppu. Rinkan yleistyessä reppu kenties turhaankin syrjäytettiin. Reppu on usein pienempi kuin rinkka, jolloin turhia varusteita ei tule mukaan. Green Care toiminnalle tyypillisillä lyhyillä, alle kolmen vuorokauden retkillä rinkka on turha varuste. Repulla pärjää hyvin lyhyillä reissuilla. Reppuja on useita malleja ja useita kokoja. 9

Aikataulut 11.05. ja 12.05. 2016. Patikointi, A. Ahlströmin alue Kuuskoskenlahti. Patikoinnin pituus n.10 km 09.00 Lähtö Teljänkadulta kohti Noormarkkua 10.00 Lähtö patikoiden kohti Mustalahtea 12.00 Nokipannukahvit Mustalahdessa (hanke tarjoaa) 12.30 Lähtö kohti Kuuskoskenlahtea 13.30 Perillä Kuukoskenlahdella. 14.00 Lähtö kohti Poria 15.00 (viim.16.00) Porissa, päivä päättyy MUKAAN OMAT EVÄÄT, SÄÄNMUKAINEN VARUSTUS JA VÄHINTÄÄN 2L VETTÄ / HENKILÖ 10 Etunimi Sukunimi 2.5.2016