Valvontasuunnitelma 2016 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos johtokunta 16.12.2015
2 Sisällys 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS...3 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU...4 2.1 YRITYSTEN JA LAITOSTEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET...5 2.2 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET...7 3 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA... 10 4. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET... 12 4.1 PELASTUSLAITOKSEN EPÄSÄÄNNÖLLISESTI SUORITTAMAT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET... 12 4.1.1 Jälkitarkastus... 12 4.1.2 Erityinen palotarkastus... 12 4.1.3 Ylimääräinen palotarkastus... 14 4.1.4 Palontutkinta... 14 4.1.5 Muita epäsäännöllisiä tarkastuksia ja katselmuksia... 16 4.2 KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA... 16 4.2.1 Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi... 16 4.2.2 Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta... 17 4.2.3 Pyrotekniset tuotteet... 17 5. ASIAKIRJAVALVONTA... 18 5.1 POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYSTEN VALVONTA... 18 5.2. PELASTUSSUUNNITELMIEN VALVONTA... 18 6. VALVONNAN TOTEUTUMISEN SEURANTA... 19 7. VALVONNAN RESURSSIT... 19 8. PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS... 22 9. VUODEN 2015 ARVIOINTI... 22 10. VUODEN 2016 KEHITYSTARPEITA... 23
3 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus Pelastuslaki (379/2011) astui voimaan 1.7.2011. Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava pelastuslain 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Pelastuslain 79 velvoittaa pelastuslaitokset laatimaan valvontasuunnitelman valvontatehtävän toteuttamisesta. Palotarkastusten lisäksi ja niiden yhteydessä alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslain velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen arvioinnilla. Valvontasuunnitelmalla kohdennetaan pelastuslaitoksen valvontaa kohteisiin riskien mukaisesti ja pyritään vaikuttamaan onnettomuuksien määrään entistä tehokkaammin. Valvontasuunnitelma perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen ohjeistukseen ja laadittiin ensimmäisen kerran vuodelle 2012. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Pelastuslain 96 mahdollistaa maksun perimisen valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista. Asuinkiinteistöjen ja niihin verrattavien valvontakohteiden yleiset palotarkastukset ovat asukkaille maksuttomina, mutta yritysten ja laitosten palotarkastuksista alettiin periä maksu 1.1.2013 alkaen. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään mitä tarkastuksia Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tekee. Tarkastusten hinta määritellään maksu, taksa- ja palveluhinnastossa. Maksullisuutta käsitellään tarkemmin osassa 7 (palotarkastusten maksullisuus). Valvontasuunnitelman laatimisesta on vastannut riskienhallintapäällikkö apunaan palotarkastusvastaavat. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja sen hyväksyy P-K: n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Edellisen vuoden toiminnasta saaduilla kokemuksilla kehitetään valvontaa vuosittain. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle.
4 Valvonnan ja turvallisuuteen vaikuttamisen keinoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tähän valvontasuunnitelmaan on koottu vuonna 2016 palotarkastettavat kohteet. Kohteiden tarkastusvälien määrittelyssä on käytetty valtakunnallisen valvontasuunnitelma ohjeen periaatteellisia tarkastusvälejä ja kohdekohtaista riskienarviointia. Suunnitelmassa käsitellään lisäksi muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta onnettomuuksien ehkäisyssä muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvonnalla pyritään osaltaan tukemaan ja kehittämään kohteen omaa turvallisuuskulttuuria. Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja. Valvontasuunnitelma löytyy pelastuslaitoksen internet sivuilta, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan näiden riskien perusteella huomioiden alueen erityispiirteitä ja yhteiskunnan muutoksia. Valvontakohteet jaetaan tässä suunnitelmassa kahteen pääluokkaan: Yrityksiin ja laitoksiin (A1-A6) sekä asuin- ja vapaa-ajan asuinrakennuksiin (A7). Yritysten ja laitosten suunniteltu palotarkastusmäärä muuttuu jonkin verran suunnitellusta vuoden aikana. Määrän muuttuminen johtuu osin palotarkastusohjelmasta, jossa on tehty muutoksia ja osin kohteissa tapahtuvista muutoksista. Mikäli jonkun kohteen palotarkastusta ei ehditä tai pystytä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, huomioidaan seuraavan vuoden suunnitelmassa. Kohteet pyritään palotarkastamaan ± 3 kk sisällä suunnitellusta ajankohdasta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Vuoden 2015 palotarkastukset on pystytty tekemään tavoitteiden mukaisesti ja vuodelle 2016 ei tule siirtymään edellisen vuoden palotarkastuksia.
5 2.1 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset Yrityksistä ja laitoksista käytettiin ennen nimitystä erityiskohteet ja ne tarkastettiin vuosittain. Valvontasuunnitelmassa kaikille kohteille, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita on määritelty palotarkastusohjelmaan tarkastusvälit. Kohteiden tarkastusvälit vaihtelevat 1 ja 10 vuoden välillä. Yritysten ja laitosten tarkastusvälin määrittämisessä sovellettiin seuraavia periaatteita: Yrityksissä ja laitoksissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia joten tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana on valtakunnallisessa valvontasuunnitelmaohjeessa käytetty tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi on arvioitu myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Omaisuusvahinkoriskit on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Tämän riskienarvioinnin lopputuloksena on päädytty periaatteellisiin tarkastusväleihin kohdetyypeittäin. Joidenkin yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä lyhennetään tai pidennetään perustarkastusvälistä riskienarviointiin perustuen. Riskienarvioinnissa käytetään Helsingin pelastuslaitoksen kehittämää arviointi menetelmää, joka on liitetty osaksi käytettävää Merlotpalotarkastusohjelmaa. Tarkastusväliä voidaan muuttaa myös tapahtuneiden onnettomuuksien, paloilmoittimen erheellisten hälytysten tai muun perustellun syyn vuoksi. Muutettaessa kohteen tarkastusväliä tulee muutoksen perusteet käydä läpi kohteen edustajalle ja kirjata palotarkastusohjelmaan. Päätöksen muutoksesta tekee palotarkastuksen suorittanut pelastusviranomainen yhteistyössä alueen palotarkastusvastaavan kanssa. Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Viimeisessä sarakkeessa (TA 2016) on luettavissa tarkastettava kokonaismäärä. Palotarkastusten toteutumista seurataan kuukausittain vertaamalla toteumaa tavoitteeseen. Ensimmäisessä osataulukossa ovat palotarkastukset kunnittain/paloasemittain. Toisessa osataulukossa ovat palotarkastukset palvelualueittain. Viimeisessä osataulukossa ovat palotarkastukset koko pelastuslaitoksen alueella.
6 Yritysten ja laitosten palotarkastukset (A1-A6 - kohteet) Kunta/paloasema 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 TA 2016 Ilomantsi Tavoite 4 7 11 14 18 21 21 25 28 32 35 35 35 Joensuu Tavoite 28 57 85 114 142 170 170 199 227 256 284 284 284 Joensuu (paloas.) Tavoite 21 42 63 84 105 125 125 146 167 188 209 209 209 Eno (paloas.) Tavoite 2 4 6 8 10 12 12 14 16 18 20 20 20 Pyhäselkä (paloas.) Tavoite 3 6 9 12 15 18 18 21 24 27 30 30 30 Kiihtelysvaara (paloas.) Tavoite 2 3 5 6 8 9 9 11 12 14 15 15 15 Tuupovaara (paloas.) Tavoite 1 2 3 4 5 6 6 7 8 9 10 10 10 Juuka Tavoite 2 5 7 10 12 14 14 17 19 22 24 24 24 Kitee Tavoite 8 15 23 30 38 45 45 53 60 68 75 75 75 Kitee (paloas.) Tavoite 5 10 15 20 25 29 29 34 39 44 49 49 49 Kesälahti (paloas.) Tavoite 3 5 8 10 13 16 16 18 21 23 26 26 26 Kontiolahti Tavoite 5 10 14 19 24 29 29 34 38 43 48 48 48 Outokumpu Tavoite 5 11 16 21 27 32 32 37 42 48 53 53 53 Lieksa Tavoite 6 12 17 23 29 35 35 41 46 52 58 58 58 Liperi Tavoite 10 19 29 38 48 57 57 67 76 86 95 95 95 Nurmes Tavoite 3 5 8 11 14 16 16 19 22 24 27 27 27 Polvijärvi Tavoite 5 10 15 20 25 29 29 34 39 44 49 49 49 Rääkkylä Tavoite 2 3 5 6 8 10 10 11 13 14 16 16 16 Tohmajärvi Tavoite 4 8 12 16 21 25 25 29 33 37 41 41 41 Valtimo Tavoite 1 2 3 4 6 7 7 8 9 10 11 11 11 Palvelualue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 TA 2016 Joensuun Tavoite 25 51 76 102 127 152 152 178 203 229 254 254 254 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -25-51 -76-102 -127-152 -152-178 -203-229 -254-254 Pielisen Karjalan Tavoite 12 24 36 48 60 72 72 84 96 108 120 120 120 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -12-24 -36-48 -60-72 -72-84 -96-108 -120-120 Vaara Karjalan Tavoite 11 23 34 45 57 68 68 79 90 102 113 113 113 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -11-23 -34-45 -57-68 -68-79 -90-102 -113-113 Keski Karjalan Tavoite 13 26 40 53 66 79 79 92 106 119 132 132 132 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -13-26 -40-53 -66-79 -79-92 -106-119 -132-132 OkuPoLin Tavoite 20 39 59 79 99 118 118 138 158 177 197 197 197 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -20-39 -59-79 -99-118 -118-138 -158-177 -197-197 Pelastuslaitos Tavoite 82 163 245 326 408 490 490 571 653 734 816 816 816 yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -82-163 -245-326 -408-490 -490-571 -653-734 -816-816
7 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Asuinrakennusten palotarkastuksia tehdään seuraavien periaatteiden mukaisesti: Maakunta on jaettu palotarkastuksia varten palotarkastusohjelmassa valvonta-alueisiin. Aiemmin asuinrakennukset ja niihin verrattavat kohteet palotarkastettiin keskimäärin kymmenen vuoden välein Pohjois-Karjalassa. Kaikkia kiinteistöjä ei ole tarvetta palotarkastaa vaan asukkaiden omatoimista varautumista onnettomuuksiin pyritään lisäämään myös muin keinoin. Palotarkastusten lisäksi jaetaan vuorossa oleville palotarkastusalueille asuinrakennuksiin omatarkastuslomake ja Joka kodin turvaopas joilla asukas itse arvioi ja kehittää turvallisuuttaan. Omatarkastuslomaketta käytetään myös mahdollisesti tehtävän palotarkastuksen lähtötietona. Varsinainen palotarkastus tehdään keskimäärin 60 % maakunnan tarkastusalueiden asuinrakennuksista. Palotarkastuksia suunnataan riskiperusteisesti siten, että arvion mukaan korkeariskisemmillä alueilla tarkastuksia tehdään keskimääräistä enemmän. Uusilla asuinalueilla, joissa asuu suhteessa enemmän nuorempia työssäkäyviä ihmisiä, tarkastuksia tehdään keskimääräistä vähemmän. Ikäihmisiä pidetään asuinrakennusten palotarkastuksissa erityisenä kohderyhmänä. Ikäihmisten riski esimerkiksi tulipaloon ja tapaturmaan on tilastojen mukaan keskimääräistä suurempi. Päätöksen jonkun alueen poikkeavasta palotarkastusprosentista tekee riskienhallintapäällikkö yhteistyössä valvontasuunnitelmatyöryhmän kanssa. Kaikkiin tarkastusvuorossa olevan valvonta-alueen taloyhtiöihin (kerrostalot, luhtitalot, rivitalot) tehdään palokatselmus, jossa arvioidaan kohteen turvallisuutta muun muassa tuhopolttoriskin perusteella ja varmistetaan saavutettavuus pelastusajoneuvoilla. Jos kohteessa havaitaan edellä mainittuja puutteita, tehdään varsinainen palotarkastus. Palotarkastus tehdään joka tapauksessa vähintään 20 % taloyhtiöistä. Palotarkastuksessa käydään noin 20 % kohteen asunnoista.
8 Ikäihmiset ovat erillisenä kohderyhmänä palotarkastuksissa. Palotarkastusten tekemistä ja ikäihmisten tavoittamista varten on hakeuduttu ja hakeudutaan yhteistyöhön esimerkiksi kuntien ennakoivia kotikäyntejä tekevien henkilöiden kanssa. Ikäihmisille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa markkinoidaan palotarkastuksia, joissa asukkaan kanssa yhdessä arvioidaan ja kehitetään kodin turvallisuutta. Vapaa-ajan asuntoja ei pääsääntöisesti palotarkasteta. Turvallisuuteen vaikutetaan turvallisuusviestinnän keinoin hyödyntäen esimerkiksi mökkiläisiltoja ja muita tapahtumia. Nuohoojien käyttöön on tehty valistusmateriaalia, jota jaetaan nuohouksen yhteydessä. Nuohoojia on koulutettu havainnoimaan, tuomaan omistajalle tietoon ja ilmoittamaan pelastusviranomaiselle turvallisuuspuutteista. Piirinuohoojat mittaavat myös asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen häkäpitoisuuksia nuohoustyön yhteydessä. Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Viimeisessä sarakkeessa (TA 2016) on luettavissa määrä, joka on 60 % alueen asuinkiinteistöjen kokonaismäärästä. Tätä määrää voidaan muuttaa vuoden aikana, kuitenkin niin, että koko pelastuslaitoksen määrällisestä tavoitteesta pidetään kiinni. Palotarkastusten toteutumista seurataan kuukausittain vertaamalla toteumaa tavoitteeseen. Ensimmäisessä osataulukossa ovat palotarkastukset kunnittain/paloasemittain. Toisessa osataulukossa ovat palotarkastukset palvelualueittain. Viimeisessä osataulukossa ovat palotarkastukset koko pelastuslaitoksen alueella. Vuonna 2016 asuinrakennusten palotarkastusten painopisteenä on tarkastaa talotikkaiden ja kattoturvavarusteiden kunto. Tarkastamista varten laaditaan erillinen ohjeistus. Puutteelliset talotikkaat hankaloittavat nuohoojien työskentelyä ja aiheuttavat tapaturmia.
9 Asuinrakennusten palotarkastukset (A7-kohteet) Kunta/paloasema 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Määrä TA 2016 Ilomantsi Tav. 8 15 23 30 38 46 46 53 61 69 76 76 127 76 alue 3 Joensuu Tav. 112 225 337 450 562 674 674 787 899 1011 1124 1124 1873 1124 Joensuu (paloas.) Tav. 57 115 172 229 287 344 344 402 459 516 574 574 956 574 alue 7 Eno (paloas.) Tav. 20 39 59 79 98 118 118 138 157 177 197 197 328 197 alue3 Pyhäselkä (paloas.) Tav. 22 45 67 89 111 134 134 156 178 200 223 223 371 223 alue 3 Kiihtelysvaara (paloas.) Tav. 5 10 15 20 25 30 30 34 39 44 49 49 82 49 alue 3 Tuupovaara (paloas.) Tav. 8 16 24 33 41 49 49 57 65 73 82 82 136 82 alue 1 Juuka Tav. 24 48 73 97 121 145 145 169 193 218 242 242 403 242 alue 9t ja 1 Kitee Tav. 34 69 103 138 172 206 206 241 275 309 344 344 573 344 Kitee (paloas.) Tav. 27 54 81 108 134 161 161 188 215 242 269 269 448 269 alue 1 ja 4t Kesälahti (paloas.) Tav. 8 15 23 30 38 45 45 53 60 68 75 75 125 75 alue 9 Kontiolahti Tav. 35 69 104 139 174 208 208 243 278 313 347 347 579 347 alue 10 Outokumpu Tav. 16 32 48 65 81 97 97 113 129 145 161 161 269 161 alue 9 Lieksa Tav. 22 45 67 90 112 135 135 157 180 202 224 224 374 224 alue 3+3 Liperi Tav. 28 56 84 112 140 168 168 196 224 252 280 280 466 280 alue 3 Nurmes Tav. 19 38 57 75 94 113 113 132 151 170 188 188 314 188 alue n10t ja n2 Polvijärvi Tav. 17 34 50 67 84 101 101 118 134 151 168 168 280 168 alue 2 Rääkkylä Tav. 10 19 29 39 48 58 58 68 77 87 97 97 161 97 alue 10 Tohmajärvi Tav. 17 34 51 68 85 102 102 119 136 153 170 170 284 170 alue 2 ja 5 Valtimo Tav. 0 ei aluetta Palvelualue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Määrä TA 2016 Joensuun Tav. 85 169 254 338 423 507 507 592 676 761 845 845 1409 845 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -85-169 -254-338 -423-507 -507-592 -676-761 -845-845 Pielisen Karjalan Tav. 65 131 196 262 327 393 393 458 524 589 655 655 1091 655 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -65-131 -196-262 -327-393 -393-458 -524-589 -655-655 Vaara Karjalan Tav. 70 140 211 281 351 421 421 491 562 632 702 702 1170 702 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -70-140 -211-281 -351-421 -421-491 -562-632 -702-702 Keski Karjalan Tav. 61 122 183 244 305 366 366 428 489 550 611 611 1018 611 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -61-122 -183-244 -305-366 -366-428 -489-550 -611-611 OkuPoLin Tav. 61 122 183 244 305 365 365 426 487 548 609 609 1015 609 palvelualue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -61-122 -183-244 -305-365 -365-426 -487-548 -609-609 Pelastuslaitos Tav. 342 684 1027 1369 1711 2053 2053 2395 2737 3080 3422 3422 5703 3422 yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Erotus -342-684 -1027-1369 -1711-2053 -2053-2395 -2737-3080 -3422-3422
10 3 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Pelastuslaitos tekee valvontayhteistyötä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa seuraavien periaatteiden mukaisesti: Kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset Pelastusviranomainen toimii asiantuntijana vastuualueellaan maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa. Kaavoitukseen ja rakennuslupakäsittelyyn annetaan pyydettäessä lausuntoja. Suunnittelijoita ja rakentajia ohjataan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Pelastusviranomainen osallistuu rakentamiseen liittyviin tarkastuksiin ja katselmuksiin kohdan 4.1 periaatteiden mukaisesti. Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES TUKES tarkastaa määrävälein kohteet, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen ja alueen pelastusviranomainen osallistuvat Tukes:n tarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Kuntien ympäristöviranomaiset Yhteistyö öljysäiliöiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen ympäristölupaa myönnettäessä. Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Yhteistyö erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamisessa. Pelastusviranomainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa ennakoiviin kotikäynteihin, kotisairaanhoidon ja kotihoidon kotikäynteihin. Osallistumisen tarkoitus on kouluttaa kotikäyntejä tekeviä havainnoimaan riskejä ja ilmoittamaan niistä tarvittaessa myös pelastusviranomaiselle. Yhteistyö kuluttajaturvallisuusvalvonnassa, ravintoloiden ja yleisötilaisuuksien valvonnassa.
11 Itä - Suomen poliisilaitos Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteistyötä suurten yleisötilaisuuksien ennakkosuunnittelussa ja tarkastuksissa. Pelastusviranomainen ja poliisi suorittavat palontutkintaa ja palonsyyntutkintaa mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä. Lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn liittyvässä Tulipysäkki-hankkeessa tehdään yhteistyötä poliisin Nuortentiimin kanssa. Ravintoloiden tarkastuksia tehdään yhteistyössä poliisin kanssa. Myös oppilaitosten turvallisuuden kehittämisessä ja ilotulitteiden käytön valvonnassa tehdään yhteistyötä. Aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue) Lausuntojen antaminen ympäristölupaa myönnettäessä. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköjen turvallisuusasioiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen perustamisvaiheessa ja toiminnan muuttuessa. Anniskelulupa lausuntojen antaminen. Kuopion hätäkeskus Yhteistyö hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien ja automaattisten sammutuslaitteistojen koskien. Muun muassa erheellisten hälytysten vähentäminen ja laitteiden huollon valvonta. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Palotarkastukset kiinteistöihin yhteistoimintasopimuksiin perustuen. Valvontayhteistyö rajavartiolaitoksen kanssa ravintoloiden valvonnassa. Nuohoojat Nuohoojat tarkkailevat varsinaisen nuohoustyön lisäksi henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyviä seikkoja kiinteistöissä ja toimittavat havaitsemistaan vakavista puutteista tiedon pelastuslaitokselle. Nuohoojat mittaavat kiinteistöjen häkäpitoisuuksia nuohouksen yhteydessä.
12 Valvontayhteistyön kautta pelastusviranomainen antaa paljon erilaisia lausuntoja luvan myöntävälle viranomaiselle. Käytäntöä pyritään muuttamaan siten, että lupaehdoissa edellytettäisiin tarvittaessa pelastusviranomaisen lausuntoa jolloin lausunnon pyytäjänä olisi luvan hakija tai suunnittelija. Muutoksella suurempi osa lausunnoista on tulevaisuudessa maksullisia ohjauksen ollessa edelleen maksutonta. 4. Muut tarkastukset ja katselmukset 4.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset 4.1.1 Jälkitarkastus Jälkitarkastus on valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee tarvittaessa valvoakseen annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä (määräaikaista) palotarkastusta. 4.1.2 Erityinen palotarkastus Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus tehdään tarvittaessa uuteen tai peruskorjattuun rakennukseen tai kohteeseen ennen käyttöönottoa. Erityinen palotarkastus on perusteltua tehdä kohteisiin, jotka ovat velvollisia laatimaan pelastusasetuksen (407/2011) mukaisesti pelastussuunnitelman: asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa; pelastuslain 18 :ssä tarkoitettuihin kohteisiin; kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin;
13 lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin sekä päiväkoteihin, perhepäiväkoteihin ja muihin lasten ryhmämuotoisen hoidon järjestämisessä käytettäviin tiloihin lukuun ottamatta yksityisiä asuntoja; majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuihin majoitusliikkeisiin sekä ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetuille leirintäalueille ja tilapäisille leirintäalueille; tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen; kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, liikenneasemille, messualueille, moottoriradoille, huvipuistoille sekä edellä mainittuja vastaaviin kokoontumispaikkoihin; kauppakeskuksiin ja vastaaviin tiloihin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin; yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin; yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin; ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n mukaisiin ympäristölupaa edellyttäviin eläinsuojiin; kohteisiin, joissa vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 24 :ssä tarkoitetun ilmoituksen; kulttuuriomaisuuden suojelua koskevissa Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kulttuuriomaisuudeksi määriteltyihin ja sitä sisältäviin rakennuksiin ja kohteisiin sekä muihin lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin; työpaikkatiloihin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 50; yli 100 metriä pitkiin yleisessä käytössä oleviin tunneleihin. Näiden kohteiden lisäksi aina kun rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta tai pelastusviranomainen katsoo erityisen palotarkastuksen tarpeelliseksi. Kohteita voivat olla esimerkiksi maatalouden ja teollisuuden kohteet, jotka eivät ole pelastusasetuksen mukaan pelastussuunnitelmavelvollisia.
14 4.1.3 Ylimääräinen palotarkastus Ylimääräinen palotarkastus on pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen; kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski. 4.1.4 Palontutkinta Pelastuslaki (379/2011 41 ) velvoittaa pelastusviranomaisen suorittamaan palontutkintaa. Tulipaloja tutkitaan vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuden kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen suorittamassa palontutkinnassa pyritään selvittämään laaja-alaisesti tulipalon syttymiseen johtaneita tapahtumia, seurauksena aiheutuneita vahinkoja sekä tulipalon sammuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Tutkinnoilla halutaan kehittää yleistä paloturvallisuutta, tukea omatoimista varautumista, kehittää pelastuslaitoksen toimintaa sekä vaikuttaa valtakunnallisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Valtakunnallisen palontutkintaohjeen mukaan palontutkinta on jaettu kolmelle tasolle, jotka kuvaavat tutkinnan laadulle ja laajuudelle asettuja vaatimuksia. Tutkinnan taso määräytyy tulipalon aiheuttamien vahinkojen laajuuden perusteella tai muun aiemmin tehdyn tutkintalinjauksen perusteella.
15 1. Tutkintataso - Pelastuslaitos tutkii kaikki ne tulipalot, jotka tulevat pelastuslaitoksen tietoon pelastustoiminnan yhteydessä. Tutkinta suoritetaan aina vähintään tasolla yksi. - Tutkinnasta vastaa pelastustoiminnan johtaja. - Suoritetun arvion jälkeen on pelastusviranomaisen ilmoitettava poliisille, mikäli tulipalon syttymissyyhyn on aihetta epäillä liittyvän tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta. 2. Tutkintataso - Toisen tason tutkinnan suorittaa aina palontutkija - 2. tutkintatason palontutkinnasta päätöksen tekee päivystävä päällikkö tai riskienhallintapäällikkö - Pelastuslaitos tutkii tasolla kaksi kaikki ne tulipalot, jotka täyttävät ainakin yhden seuraavista kriteereistä: o tulipalosta on aiheutunut vähintään yhden henkilön kuolema tai vakava loukkaantuminen o tulipalon arvioidaan aiheuttaneen vähintään 200 000 euron vahingon o tutkinnalla saatavalla selvityksellä katsotaan olevan merkitystä palovahinkojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen o tutkinnasta on päätetty valtakunnallisessa, ajankohtaisessa tai alueellisessa tutkimushankkeessa tai teemassa o paikalliseen tarveharkintaan liittyvät tutkinnat o valtakunnalliset vuosittain vaihtuvat teematutkinnat 3. Tutkintataso - Kolmannen tason tutkinnat ovat luonteeltaan erityisen laajoja. Tutkinta käynnistetään tasolla kolme silloin kun tulipaloon liittyy erityisiä seikkoja, joiden selvittäminen on tarpeen. Kolmannen tason tutkintaa ei ole kuitenkaan tarvetta suorittaa niissä tulipaloissa, joiden tutkinnan on aloittanut onnettomuustutkintakeskus.
16 Pelastuslaitoksella on nimettyjä palontutkijoita jokaisella palvelualueella, yhteensä 8 henkilöä. Suurin osa tulipaloista tutkitaan heti sammutustyön päätyttyä sammutustyönjohtajan toimesta palontutkintatasolla 1. Tasolla 2 suoritettavia palontutkimuksia on noin 10-20 kpl vuodessa. Kaikki palontutkinnat kirjataan pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Prontoon tutkimustasosta riippuen joko onnettomuus - tai palontutkintaselosteelle. 4.1.5 Muita epäsäännöllisiä tarkastuksia ja katselmuksia Pelastustoimen laitteisiin liittyvää valvontaa tehdään määräaikaisten- ja erityisten palotarkastusten yhteydessä. Laitteiden suunnitteluvaiheessa tehdään tarvittaessa erillisiä ennakkokatselmuksia. 4.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä. Kemikaaleja valvotaan pääasiassa palotarkastusten yhteydessä. Kemikaalivalvontaa kehittää ja ohjeistaa asiaan erikoistunut päällystöviranhaltija, jota kutsutaan pelastuslaitoksen kemikaaliviranomaiseksi. 4.2.1 Vaarallisten kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Ilmoitusrajan ylittyessä toiminnanharjoittaja tekee ilmoituksen, jonka perusteella pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen, tai hänen edustajansa tekee päätöksen ja suorittaa tarkastuksen. Nestekaasun käyttölaitosten ja varastoinnin valvonta hoidetaan samoilla periaatteilla.
17 4.2.2 Öljylämmityslaitteistot ja öljysäiliöiden valvonta Käyttöön otettaville öljylämmityslaitteistoille suoritetaan pelastusviranomaisten toimesta 3 kk:n kuluessa laitteiston käyttöönotosta katsastus, kun säiliön tai säiliöiden yhteistilavuus on enintään 200 m 3. Yli 200 m 3 mutta enintään 1 000 m3 polttoöljyn varastointimäärän kohteisiin suoritetaan tarkastus. Laitteistojen ja öljysäiliöiden jatkuva valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Valvonnassa tehdään yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisen kanssa. 4.2.3 Pyrotekniset tuotteet Alueen pelastusviranomainen valvoo kemikaaliturvallisuuslain perusteella pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä ja luovutusta yksityiseen kulutukseen. Valvontaa tehdään pääasiassa määräaikaisten palotarkastusten yhteydessä. Valvontaan liittyen pelastusviranomainen käsittelee toiminnanharjoittajien tekemät ilmoitukset, tekee tarvittavat päätökset ilmoitusten johdosta sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteet pääasiallisena myyntikautena 27.12. 31.12. Pelastusviranomainen tekee yksityiskäytön ilotulituspäätökset silloin, kun käytetään yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita muulloin kuin joulukuun 31 päivän kello 18:n ja tammikuun 1 päivän kello 2:n välisenä aikana. Pelastusviranomaiselle tulee tehdä ilmoitus pyrotekniikan käytöstä erikoistehosteena kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetuissa yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Pelastusviranomainen voi asettaa tarpeellisia rajoituksia ja ehtoja aiotulle käytölle.
18 5. Asiakirjavalvonta 5.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastusviranomainen valvoo pelastuslain 19 :ssä tarkoitettujen poistumisturvallisuusselvitysten laatimista ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutumista. Pelastusviranomainen arvioi saamansa poistumisturvallisuusselvityksen perusteella kohteen poistumisturvallisuutta ja ryhtyy tarvittaessa pelastuslain edellyttämiin toimenpiteisiin. 5.2. Pelastussuunnitelmien valvonta Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmia valvotaan kohteisiin suoritettavien palotarkastusten yhteydessä. Pelastussuunnitelmaa käytetään palotarkastuksien lähtötietona, ja niiden kautta arvioidaan osaltaan kohteen turvallisuustasoa. Pelastussuunnitelmat pyydetään pelastuslaitokselle ja toimitetusta pelastussuunnitelmasta annetaan palaute. Yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmat tallennetaan hyödynnettäviksi palotarkastuksilla, turvallisuusviestinnässä ja suurempien kohteiden osalta erillisten johtamissuunnitelmien lähtötietoina. Asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelmia ei tallenneta. Palotarkastusohjelmalla seurataan laadittujen pelastussuunnitelmien määrää, palotarkastuksilla laatua. Pelastussuunnitelman laatu vaikuttaa olennaisesti kohteen riskienarviointiin, joka vaikuttaa kohteen tarkastusväliin. Yleisötilaisuuteen edellytetään pelastussuunnitelma mikäli tilaisuudessa: arvioidaan olevan läsnä samanaikaisesti vähintään 200 henkilöä; käytetään avotulta, ilotulitteita tai muita pyroteknisiä tuotteita taikka erikoistehosteina paloja räjähdysvaarallisia kemikaaleja; tapahtumapaikan poistumisjärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta; tai tapahtuman luonne aiheuttaa erityistä vaaraa ihmisille.
19 Yleisötilaisuuteen suoritetaan lisäksi pääsääntöisesti ylimääräinen palotarkastus. Pelastuslaitokselle toimitetusta yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmasta ilmoitetaan tarvittaessa poliisille, terveysviranomaiselle ja muille yhteistyötahoille. 6. Valvonnan toteutumisen seuranta Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Suunnitellut ja toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOn onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. Toteutuneita tarkastuksia seurataan palotarkastusohjelman avulla laitoksella kuukausittain. Raportti toteumasta esitellään P-K:n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnalle neljännesvuosittain. Määräaikaiset palotarkastukset tulee olla tehty 1.12.2016 mennessä. 7. Valvonnan resurssit Valvontatyötä tekevät pelastusviranomaisiksi nimetyt henkilöt. Valvottavien asioiden moninaisuus on edellyttänyt asioiden keskittämistä vastuuhenkilöille, jotka pyrkivät yhdenmukaistamaan asioiden käsittelyä maakunnassa. Vastuuhenkilöt on nimetty seuraaville vastuualueille: maankäytön- ja rakentamisen ohjaus kemikaalikohteiden valvonta pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus palotarkastusohjelman kehitystyö piirinuohousjärjestelmän valvonta ja kehittäminen pelastussuunnittelun kehittäminen palontutkinnan kehittäminen
20 Pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu viiteen palvelualueeseen: Pielisen Karjalan palvelualue Vaara - Karjalan palvelualue Joensuun palvelualue Okupolin palvelualue Keski-Karjalan palvelualue Kullekin alueelle on nimetty palotarkastuksen vastuuhenkilö. Palotarkastuksen vastuuhenkilö vastaa siitä, että palvelualueen suunnitellut palotarkastukset tulevat tehdyksi. Vastuuhenkilöt kehittävät valvontatoimintaa alueellaan. Resurssina palotarkastusten tekemisessä käytetään pääasiassa palvelualueen henkilöstöä. Suurin osa valvontatyötä tekevistä osallistuu myös esimerkiksi hälytystehtäviin; resurssina käytetään lähes koko henkilöstöä. Yritysten ja laitosten (A1-A6) määräaikaisia palotarkastuksia tekevät pääasiassa päällystöviranhaltijat, joidenkin kohteiden myös alipäällystö. Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden palotarkastuksia tekevät pääasiassa alipäällystö ja miehistö. Vastuuhenkilöt tekevät vastuualueensa työn lisäksi muita tehtäviä pelastustoimen tehtäväkentässä.
21 Valvontatyöhön käytettävää ja tarvittavaa resurssia on hankala arvioida koska henkilöt osallistuvat valvontatyön lisäksi myös esimerkiksi turvallisuusviestintään ja hälytystehtäviin. Resurssitarvetta voidaan karkeasti arvioida suoritteiden määrän ja niihin käytettävän ajan, sekä asiakokonaisuuksiin käytettävän ajan perusteella seuraavasti: Tehtävä henkilötyövuodet Valvontatyön johto, suunnittelu ja kehittäminen 1 Rakentamisen- ja maankäytön ohjaus 1,5 Yritysten ja laitosten määräaikaiset palotarkastukset 820 kpl/ 1 kpl vuorokaudessa / 200 vuorokautta 4,1 Asuinkiinteistöjen palotarkastukset 3400 kpl/ 8 kpl vuorokaudessa / 200 vrk 2,1 Kemikaalivalvonta 0,5 Palontutkinta 0,3 Pelastussuunnittelun valvonta 0,5 Muu viranomaisyhteistyö 0,5 Pelastustoimen laitteiden toteuttamisen ohjaus 0,5 Piirinuohousjärjestelmän valvonta ja kehittäminen 0,5 Palotarkastusohjelman kehitystyö (rekistereiden ylläpito) 0,5 Muut tarkastukset 0,5 Yhteensä 12,5 Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Turvallisuusviestintään käytettävä aika merkitään PRONTO:on, mutta tarkkuus ei ole vielä kirjaamiskäytännöistä johtuen riittävä.
22 8. Palotarkastusten maksullisuus Pelastuslain 96 mahdollistaa maksun perimisen valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista. Valtaosa Suomessa olevista pelastuslaitoksista aloitti laskuttamisen palotarkastuksista 1.1.2013. Näin myös Pohjois Karjalan pelastuslaitos. Asuinkiinteistöjen ja niihin verrattavien valvontakohteiden yleiset palotarkastukset säilyivät maksuttomina. Palotarkastusten ja muun toiminnan hinnoittelu on esitetty P-K: n pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunnan vahvistamassa maksu-, taksa- ja palveluhinnastossa. 9. Vuoden 2015 arviointi Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet saavutetaan palotarkastustoiminnan osalta. Valvontasuunnitelmassa suunniteltujen palotarkastusten määrä on tarkentunut vuoden aikana. Yrityksiä ja laitoksia tarkastetaan noin 23% suunniteltua vähemmän ja asuinrakennuksia noin 17 % suunniteltua vähemmän. Edellä mainitut poikkeamat ovat pystytelleet viime vuosina samalla tasolla. Poikkeamat johtuvat pääsääntöisesti rakennusten käyttötarkoitusten muuttumisesta, toiminnan loppumisesta tai kohteen palotarkastusvälin uudelleen arvioinnista. Vastaavasti muut tarkastukset toteutuvat noin 6 % yli suunnitellun. Palotarkastuskohteiden valinnassa on pyritty vuonna 2015 siirtymään entistä enemmän riskiperusteisempaan suuntaan. Tässä on osin onnistuttu. Yhteistyötahojen kautta on saatu tietoa asumisen riskiryhmistä ja tietoa on hyödynnetty tarkastusten kohdentamisessa. Siirtyminen täysin riskiperusteiseen palotarkastukseen edellyttäisi määrällisten tavoitteiden huomattavaa laskemista. Riskiperusteisesti valitun kohteen palotarkastaminen on työmäärältään suurempi ja toisaalta kohteiden valitsemiseen joudutaan käyttämään myös resurssia. Kehittämisen kohde vuonna 2015 on ollut palotarkastuspöytäkirjan sisältö. Pöytäkirjassa pitää riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Asiaa on käyty läpi valvontasuunnitelmatyöryhmän kokouksissa ja pöytäkirjojen sisältö on parantunut.
23 10. Vuoden 2016 kehitystarpeita Vuonna 2016 palotarkastuspöytäkirjan sisältöä tullaan edelleen kehittämään. Palotarkastuskohteiden valinnassa kehitetään keinoja löytää riskikohteita ja vaikuttaa niiden turvallisuuteen. Vuodelle 2016 asetetuissa tavoitteissa keskeinen mittari on tehtyjen palotarkastusten määrä, mutta tavoitteena on ohjata resurssien puitteissa näitä tarkastuksia korkeariskisempiin kohteisiin. Palotarkastustoiminnan sähköistä asiointia kehitetään vuonna 2016. Sähköisen asioinnin kehittäminen liittyy osin valtakunnalliseen Varanto (Pelastustoimen tietovaranto ja -järjestelmät) hankkeeseen, mutta asiointia kehitetään myös alueellisesti. Sähköisen asioinnin kehittämisellä pyritään tekemään asiointi asiakkaalle helpommaksi. Paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitteistolla varustetuissa kohteissa on pelastuslaitoksella käytössä avainsäiliöjärjestelmä. Järjestelmän avulla pelastuslaitos pääsee kohteeseen hälytyksen sattuessa. Avainsäiliöt on tarvetta uusia, koska vanhojen avainsäiliöiden avainten patenttisuojaus ei ole enää voimassa. Siirtyminen uuteen järjestelmään aloitetaan vuonna 2016. Suunnitelma laaditaan vuoden 2016 aikana ja suunnitelman valmistumisen jälkeen aloitetaan osin palotarkastusten yhteydessä neuvottelut kohteiden kanssa. Näitä kohteita on Pohjois Karjalassa noin 500.