LAUKAAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI Liitteet Liite 1. Rakennemallin vaikutusten arviointi Vaikutukset suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen VIUHKAMALLI Vahvistaa Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski -akselin ja kehittymistä. Huomioi ympärillä olevat mahdollisuudet, kuten Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan. Taajamarakenne tiivistyy ja eheytyy. Vehniä kehittyy valtatien 4 varressa ja Lievestuore valtatien 9 varressa dynaamiseksi asuin- ja yritysalueeksi. Tukee erilaistuvia taajamia ja yhdyskuntarakenteellisesti tasapainoista kehittämistä. Uudisrakentamisen ohjaaminen pääasiassa taajama-alueille mahdollistaa olemassa olevien infrarakenteiden tasapainoisen hyödyntämisen ja uusien rakenteiden kustannustehokkaan tuottamisen. Useiden asutuskeskittymien toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Uudisrakentamisen ohjaaminen suunnitelmallisesti taajamiin ja kyliin ei hajauta yhdyskuntarakennetta, eikä siten aiheuta hajarakentamisen seurauksena kasvavia infran rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksia. Mahdollisuus olemassa olevien palvelurakenteiden tasapainoiseen hyödyntämiseen ja kustannustehokkaaseen palvelutuotantoon. Useiden asutuskeskittymien toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Uudisrakentamisen ohjaaminen taajamiin ja kyliin tukee palvelujen säilymistä. Muilla alueilla palvelutuotannossa voidaan osin hyödyntää liikkuvia palveluita ja nettipalveluita. Maantien 637 ja erityisesti valtateiden 4 ja 9 varsien työpaikka-alueet lisäävät yritystoiminnan kehittymismahdollisuuksia. Laukaa voi hyödyntää kehityksessään Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan positiivisia heijastusvaikutuksia. Tällä on suuri merkitys elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksiin ja alueen elinvoimaan. Mahdollisuus matkailutoiminnan kasvuun ja monipuolistumiseen. Tasapainottaa elinkeinoelämän Jyväskylä-painotteista kehitystä. Mahdollistaa monipuoliset asumisvaihtoehdot taajamissa ja kylien keskustoissa. Asuinympäristöjen kehittäminen ja eheyttäminen lisää asumisen vetovoimaa. Vehniän alueen kehittyminen kytkeytyy myös Hirvaskankaan ja Tikkakosken kehittymiseen ja tarjoaa uuden vetovoimaisen asumisen suunnan. Kyläasumisen vaihtoehto voi houkutella muuttajia erityisesti Jyväskylästä. Luo edellytyksiä loma-asumisen kehittymiselle. Kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt lisäävät asumisen vetovoimaa. Kylissä, joihin kohdistuu rakennuspaineita, voidaan kyläyleiskaavalla ohjata kulttuurimaisemien ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä. Mahdollistaa palveluverkkojen alueellisesti tasapainoisen kehittymisen. Palvelujen saavutettavuus paranee etenkin Laukaan Kirkonkylässä ja Lievestuoreella.
Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset alueen kilpailukykyyn Ilmastonmuutoksen hillitseminen Vaikutukset maaseutuun Maantien 637 ja erityisesti valtateiden 4 ja 9 varsien tarjoamat yritysten sijoittumismahdollisuudet parantavat saavutettavuutta. Tukee palvelujen säilymistä kasvavilla kylillä. Saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta palvelut ovat saavutettavissa myös muilla kulkumuodoilla. Vahvistaa yhteyksiä Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski -akselilla, mutta myös Jyväskylä-Lievestuore-akselilla. Tukeutuu työmatkaliikenteessä henkilöautoiluun, mutta väestönkasvu taajamissa ja joukkoliikenteen rengasreitin kehittäminen parantavat joukkoliikenteen kehittämisedellytyksiä. Kehittäminen vaatii panostuksia riittävän korkean palvelutason ja kannattavan toiminnan saavuttamiseksi. Alemman tieverkon yhteyksien kunnostusta tarvitaan kyläalueiden yhteyksien parantamiseksi. Rakenteen tiivistäminen sijoittuu jo nyt hyvin saavutettavissa oleville alueille, mikä tukee kestävää liikkumista. Taajamien välisen kevytliikenteen verkoston laajeneminen tukee kestävää liikkumista ja parantaa liikenneturvallisuutta. Asumisen laajetessa Vt 4 ja 9 sekä seututien 637 varteen tulee huomioida teiden melu- ja estevaikutus ennakoimalla kehittämistoimia Vaikuttaa mt 637 palvelutasoon taajamien kasvaessa (80 km/h nopeuden säilyttäminen, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen). Tämä edellyttää mm. rinnakkaistieyhteyksiä Tukee vahvasti matkailu- ja virkistyspalveluiden kehittymistä. Matkailu kehittyy Peurunka-Kuusa-Valkola -alueen lisäksi myös Lievestuoreella. Tukee virkistyskohteiden kehittymistä, kuten Tarvaalan sekä vesi- ja matkailureittien kehittymistä. Malli huomioi potentiaalin, joka liittyy erityisesti vesistömatkailun kehittymiseen Laukaassa ja laajemmin Keski-Suomessa. Panostukset matkailukeskusten, virkistyskohteiden ja reitistöjen kehittämiseen lisäävät matkailijamääriä ja paikallisia lähivirkistysmahdollisuuksia. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Väestönkasvu erityisesti taajama-alueilla edesauttaa palvelujen säilymistä. Malli huomioi myös Laukaan suurimmat kylät kehittyvinä asumisen alueina tarjoten myös maaseutumaisempia asumisen mahdollisuuksia. Kasvavasta sotilasilmailuliikenteestä aiheutuva melu voi heikentää viihtyvyyttä lentokentän lähialueilla. Kevytliikenneverkon ja vesistöyhteyksien kehittäminen parantavat elinympäristön laatua. Eheyttää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa parhaiten täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat pääosin taajamiin ja kyliin hyvän saavutettavuuden alueille. Vahvistaa taajamia, kyliä ja toimintoja hajauttamatta liikaa rakennetta. Mahdollistaa Vehniän kehittymisen dynaamisena kylä- ja yritysalueena. Laukaa hyödyntää aktiivisesti sijaintiaan valtateiden 4 ja 9 varsilla, jonne sijoittuu uutta asumista ja yritystoimintaa. Kilpailukykyä kasvattaa myös maantien 637 varren yritystoiminnan kehittäminen. Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vahvistaa kilpailukykyä. Matkailun kilpailukyky kasvaa. Ilmaston muutosta hillitään asuinympäristöjä tiivistämällä ja ohjaamalla kasvu ja taajamiin ja palveluiden läheisyyteen Joukkoliikenteen kehittäminen ja kevytliikenteen verkoston laajentaminen tukee ilmastonmuutoksen hillintää Vähäenergiset ratkaisut rakentamisessa ja liikkumisessa tukevat ilmastonmuutoksen hillintää Rakennemallin toteutumisen myötä elinvoima kasvavien kylien ulkopuolella heikkenee. Osa maaseutualueista säilyy elinvoimaisena mm. kasvavan vapaaajan asumisen, uudistuvan alkutuotannon ja pienyritystoiminnan kautta. Tu- 1
Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Vaikutukset kulttuuriympäristöön, rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistokohteisiin levaisuuden mahdollisuuksina maaseutualueilla on mm. paikallinen osaaminen, bioenergian hyödyntäminen, lähiruoka, maaseutu-, kulttuuri- ja luontomatkailu sekä luovan talouden mahdollisuudet. Rakennemallin myötä syntyvä väestönkasvu lisää mahdollisuuksia säilyttää lähipalvelut elinvoimaisissa kylissä.. Malli ei poissulje muun maaseutualueen kehitystä, joka on maaseudun asukkaiden ja yrittäjien aktiivisuudesta kiinni. Laukaan kulttuurimaisemia ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä hyödynnetään asumisen vetovoimatekijöinä (Laukaa profiloituu maaseutumaisena kuntana Jyväskylän seudulla). Kulttuuriympäristöjen vetovoimaa voidaan hyödyntää myös matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämisessä. Kylissä, joihin kohdistuu rakennuspaineita, voidaan kyläyleiskaavalla ohjata kulttuurimaisemien ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä Elinvoimaisten kylien ulkopuolella voi tapahtua rakennetun ympäristön autioitumista ja viljelymaisemien umpeutumista. 2
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu 8.1.2015 LIITE 2
Rakennemallivaihtoehdot Rakennemallin pohjaksi on laadittu 3 erilaista vaihtoehtoa Rakennemallivaihtoehtojen tarkoituksena on osoittaa maankäytön ja yhdyskuntarakenteen erilaisia kehityssuuntia; kytkennät päätaajamiin, yritys- ja työpaikka-alueisiin, valtateihin ja niiden solmukohtiin, vesistöihin, kyläverkkoon Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisessa on huomioitu motiiviseminaarin sekä kyläillan tulokset Vaihtoehdoissa esitetään keskeiset yhdyskuntarakenteen kasvusuunnat ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisalueet Jokaisen rakennemallin lähtökohtana on väestötavoite 30 000. Nykyiseen väkilukuun tämä tarkoittaa noin 10 400 asukkaan lisäystä Vaihtoehdoista arvioidaan niiden keskeiset vaikutukset mm. asumiseen, palveluihin, liikenteeseen, elinkeinoelämälle, virkistykseen ja talouteen Vaihtoehtojen käsittely työryhmän kesken 17.11.2014 käsittely OR-kokouksessa 27.11.2014 mallien vertailu ja vaikutusten arviointi Lehdistötiedote, lausunnot valtuustoryhmiltä & nähtävillä olo 15.1.-15.2.2015 2
HELMINAUHA Seutukunnan imussa tiivistyvää rakennetta, hyviä joukkoliikenneyhteyksiä ja uutta yritystoimintaa http://www.puuinfo.fi/valmistuneet-puukerrostalot#viikin Latokartano http://www.vr-konserni.fi/ http://www.jykes.fi/ 3
HELMINAUHA Asuminen Yhdyskuntarakenne tiivistyy keskustoissa, täydennysrakentamista Helminauhalle viihtyisää uutta asumista pyöräilyetäisyyden päähän palveluista Asumisen laajentuminen mt 637 suuntaisesti, taajamat kasvavat yhteen, kyläalueita sulautuu osaksi taajamarakennetta (Vihtasilta, Kuhankoski) Laukaan kirkonkylän tiivistyminen keskustan kehittämissuunnittelu Lievestuore hyötyy Jyväskylän läheisyydestä Tiivistymisen vastapainona slow life alueet kauempana taajamista Liikenne Liikenne kasvaa maantiellä 637 ja valtatiellä 9, yhteydet Jyväskylään ja Äänekoskelle korostuvat Joukkoliikenteen laatukäytävä kehittyy: joukkoliikenteen vuorotarjontaa lisätään Jyväskylä-Äänekoski välisen rautatieyhteyden parantaminen ja sähköistys (henkilöliikenne) kiskobussiyhteyden kehittäminen välillä Jyväskylä- Lievestuore-Hankasalmi asemanseutujen kehittäminen (Laukaan kirkonkylä, Leppävesi, Lievestuore) Palvelut Julkisten ja kaupallisten palvelujen kehittyminen Laukaan kirkonkylän taajamassa ja muissa päätaajamissa Palvelujen heikkeneminen kyläverkolla (paitsi Kuusassa ja vyöhykkeen välittömässä läheisyydessä) Elinkeinot Yritystoiminta kehittyy kasvuvyöhykkeellä: Laukaan kirkonkylän keskustaan lisää toimitiloja pien- ja palveluyrityksille Leppäveden yritysalue kehittyy, uudet liikenneyhteydet parantavat elinkeinoelämän kuljetuksia 9-tien varren yritysalue kehittyy Palvelusektorin työpaikat kehittyvät taajamissa Virkistys ja matkailu Peurunka lähiympäristöineen kehittyy matkailualueena voimakkaasti Lähiliikunta- ja lähivirkistyspaikkojen kehittäminen erityisesti kasvavilla taajama-alueilla 4
VE1 HELMI- NAUHA Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet Kuusa LAUKAAN KK Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset VIHTAVUORI Kehittyvät matkailureitit Kehittyvät tieyhteydet Kehittyvä rautatieyhteys (henkilöliikenne) LEPPÄVESI LIEVESTUORE 5
HERNEENPALKO Vt 4:n ja maantien 637 varsien kehittyminen http://www.puuinfo.fi/modernitpuukaupungit/espoon-friisilan-aurinkorinne http://jalkaisin.blogspot.fi/2011/09/laukaan-metsoreitillaaijala-suolahti.html 6
HERNEENPALKO Asuminen Kehitysvyöhykkeellä sijaitsevien taajamien - Laukaan kirkonkylä, Vihtavuori ja Leppävesi rakennetta tiivistetään ja ympäristöjä kehitetään vetovoimaisemmiksi. Taajamat kasvavat yhteen heikommin kuin Helminauha-mallissa Vehniän kylä kehittyy dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi (Uuraisten ja Äänekosken asutuksen laajeneminen, Vt 4 parantaminen ja rinnakkaistieverkon kehittyminen sekä Tikkakosken työpaikkojen ja logistiikkapalvelujen kehittyminen). Uutta asuinrakentamista merkittävästi myös pohjoisen Laukaan kyliin mm. Kuusaan Liikenne Vt 4:n kehittäminen moottoritietasoiseksi Jyväskylän ja Äänekosken välillä: Vehniän liikennejärjestelyt Lentokentän läheisyyden ja kasvavan lentotoiminnan hyödyntäminen Vehniällä uusien logistiikkapalvelujen muodossa Joukkoliikenteen laatukäytävä kehittyy mt 637 varressa, joukkoliikenteen rengasreitti kehittyy Taajamien välinen kevytliikenteen verkosto laajenee Palvelut Palvelut keskittyvät Laukaan kirkonkylän taajamaan, mutta palveluja haetaan merkittävästi myös Jyväskylästä ja Äänekoskelta Elinkeinot Äänekosken biotuotelaitoksen rakentaminen ja tuotanto aktivoi uutta rakentamista, kuljetuksia ja alihankintaa (biotalous, uudet energiainnovaatiot) Yritysalueiden kehittyminen pääliikenneväylien, erityisesti Vt 4:n (Vehniä), mt 637:n (Laukaan kirkonkylä, Rokkakangas, Vihtavuori, Leppävesi) varrella Virkistys ja matkailu Matkailu- ja virkistyspalveluiden laajeneminen Peurunkajärven ympäristössä (Peurunka, Peurunkagolf, Tupaswilla, Varjola, Multamäki, Kallioniemen leiritila) ja Tikkakosken läheisyydessä Metsoreitin ja muiden virkistysreittien kehittäminen, yhteys Hitonhaudalle Rantareittien (kävely ja pyöräily) kehittäminen taajamissa 7
VE2 HERNEEN- PALKO Äijälä Kuusa VEHNIÄ LAUKAAN KK Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet VIHTAVUORI Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset LEPPÄVESI Vuontee Kehittyvät matkailureitit Kehittyvät virkistyskohteet LIEVESTUORE Kehittyvät tieyhteydet 8
JÄRVIKOLMIO Luonnonläheistä asumista vesistöjen äärellä ja erilaistuvat taajamat http://golfpiste.com/kentat/esittely/?seura=7701 9
JÄRVIKOLMIO Asuminen Kasvavia alueita Laukaan taajamat (kirkonkylä, Vihtavuori, Leppävesi ja Lievestuore) sekä eteläisen Laukaan elinvoimaiset kylät Rantarakentamista; Vesistöjä hyödynnetään pysyvän ja loma-asumisen vetovoimatekijänä kaikilla alueilla Pientalovaltaisuuden korostuminen ja asumisen tasaisempi jakautuminen suhteessa muihin malleihin Kehittämisessä vastuuta yksittäisillä maanomistajilla (ei täysin vastaa kunnan raakamaan hankintaa) Liikenne Pääyhteyksinä korostuvat Vt 9 ja mt 637 Alemman tieverkoston merkitys korostuu, samoin kunnan sisäiset yhteydet Kevyen liikenteen reittien kehittäminen, rantareitit taajamissa ja matkailualueilla (Kuusaankoski- Kuhankoski) Vt 9 liittymäjärjestelyt Lievestuoreen kohdalla (Liepeentien liittymä) Palvelut Lähipalvelujen merkitys korostuu Taajamat profiloituvat eri tavoin: Kirkonkylä: julkiset ja kaupalliset palvelut, hallinto, matkailu, palvelualan yritykset, asuminen Vihtavuori: teollisuus- ja yritystoiminta, asuminen Leppävesi: pienteollisuus ja logistiikka, asuminen Lievestuore: kunnalliset ja kaupalliset palvelut, teollisuus, matkailu, asuminen Elinkeinot Työpaikkojen kehittäminen taajamissa ja elinvoimaisissa kylissä: mikroyritykset Maaseudun uudet työpaikat (mm. lähiruoka, lähienergia ja jätteiden paikallinen hyötykäyttö) ja omavaraisuus Virkistys ja matkailu Matkailualueina kehittyvät Peurunka, Nokkakivi ja matkailupalveluja sisältävät kylät Vesistöjen matkailullinen hyödyntäminen: veneily, kanavareitit, kalastusmatkailu, satamapalvelut Taajamia ja kyliä yhdistävät rantareitit 10
VE3 JÄRVI- KOLMIO Kehitysvyöhyke Asiointiliikenteen suunta Kehittyvät taajamat Kehittyvät kyläalueet Kehittyvät työpaikka-alueet Kehittyvät palvelut Kehittyvät matkailukeskukset Kehittyvät vesireitit Kehittyvät virkistyskohteet Kuusa LAUKAAN KK Kuhanniemi VIHTAVUORI Vihtasilta Tarvaala Kehittyvät tieyhteydet Kehittyvät satamat LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE 11
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Vertailussa arvioidaan kunkin vaihtoehdon vahvuuksia ja heikkouksia Tarkoituksena on löytää optimaalisin vaihtoehto, joka voi olla myös kahden tai useamman mallin yhdistelmä Rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen Kuntatalouteen Elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Asumiseen ja sen vetovoimaan Palvelujen saavutettavuuteen Liikkumiseen ja liikenteeseen Virkistykseen Asukkaiden hyvinvointiin Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kilpailukykyyn Arvioinnit tehdään yleispiirteisinä ja tiiviinä (sanalliset, +/-) asiantuntija-arvioina ++ Positiivinen vaikutus + Kohtuullisen positiivinen vaikutus +/- Ei merkittävää vaikutusta / positiivinen ja negatiivinen vaikutus - Kohtuullisen negatiivinen vaikutus -- Negatiivinen vaikutus 12
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu Mallit suhteessa Jyväskylän seudun aluerakenteeseen VE 1 HELMINAUHA Korostaa Jyväskylän keskuskaupungin roolia ja vetovoimaa Aluerakenne tiivistyy ja kaupungistuminen voimistuu Liikenneyhteydet Jyväskylän suuntaan korostuvat, 4-tie jää huomiotta Noudattaa eniten kuntastrategiaa ja maakuntakaavaa kyläalueita lukuun ottamatta VE 2 HERNEENPALKO Vahvistaa Jyväskylä- Laukaa-Äänekoskiakselin kehittymistä Huomioi ympärillä olevat mahdollisuudet (mm. lentokenttä ja biotuotetehdas) Taajamarakenne tiivistyy Vehniä kehittyy Vt 4 varressa dynaamiseksi kylä- ja yritysalueeksi VE 3 JÄRVIKOLMIO Korostaa Laukaan omavaraisuutta ja riippumattomuutta Jyväskylästä Aluerakenne hajautuu muita malleja enemmän Erilaistuvat taajamat ja tasapuolinen kehittäminen Yhteisöllisyys 13
Vaikutukset kuntatalouteen arviointiperiaatteet Tarkastelu perustuu ympäristöministeriön julkaisuun Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (Suomen ympäristö 42/2008) Yhdyskuntarakentaminen maksaa Uuden, n. 500 asukasta sisältävän alueen 30 vuoden kustannukset kunnalle, asukkaille, yrityksille ja valtiolle ovat 60-90 miljoonaa euroa (120 000-180 000 /asukas) asukkaat maksavat n. 50 % kustannuksista (asunnot, liikkuminen jne.) kunnat maksavat n. 30 % kustannuksista (kunnalliset palvelut, infrastruktuuri jne.) Kunnan valinnat ratkaisevat Eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin Maankäytön kehittämisen perustana tarvitaan selkeää näkemystä yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta sekä aktiivista maapolitiikkaa Täydentävä rakentaminen on edullisin valinta kuntatalouden kannalta Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävässä rakentamisessa n. 500 asukasta sisältävästä alueesta kunnalle 30 vuodessa aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 25 milj. Suunnittelematon hajarakentaminen voi maksaa kunnalle 1-12 miljoonaa euroa enemmän (2 000-24 000 /asukas) Kun mukaan otetaan myös kunnan saamat tulot, saadaan nettovaikutus: täydentävässä rakentamisessa + 1 400 /asukas hajarakentamisessa - 3 900 /asukas Eroihin vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toimintamenot sekä infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannukset tonttien myyntitulot, joita ei kerry hajarakentamisesta Liikkumiskustannukset kasvattavat haja-asumisen hintaa niin kunnan (esimerkiksi kotipalvelujen asiakasmatkat) kuin asukkaidenkin näkökulmasta 14
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Malli on vaikutuksiltaan kaksijakoinen Nauhalle keskittyvät toiminnot tuottavat kustannustehokasta rakennetta ja siellä voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa infraa. Vaarana on kapasiteettien loppuminen, jolloin tarvitaan investointeja uudisrakenteisiin. Nauhan ulkopuolisilla alueilla on vaarana jo tehtyjen infrainvestointien jääminen vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös nauhalla, jos väestömäärä ei kasva odotetulla tavalla ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Tuo tehokkuutta investointeihin, mutta toteuttaminen vaatii voimakkaita päätöksiä. Malli antaa mahdollisuuksia olemassa olevien infrarakenteiden tasapainoisimpaan hyödyntämiseen. Tuottaa vaihtoehdoista kustannustehokkainta rakennetta. Helminauhaa vähemmän keskittävä toimintojen sijoittuminen vähentää infrastruktuuriverkostojen mahdollisia kapasiteettiongelmia. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä Kehitys johtaa muita malleja hajautuneempaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Mitä pidemmälle nykyrakenteesta uudisrakentaminen sijoittuu, sitä enemmän tarvitaan putkia, johtoja, teitä, laitoksia jne. Tämä merkitsee korkeampia infran rakentamis- ja kunnossapitokustannuksia. Kallein vaihtoehto. Käytettävissä olevat resurssit joko hajautuvat pieninä erinä tasaisesti koko alueelle tai keskittyvät tietyille alueille. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. 15
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Alue- ja yhdyskuntarakennetta eniten keskittävänä mallina tuo tehokkuutta investointeihin ja luo uutta potentiaalia ja vaikuttavuutta. Nauhalla voidaan hyödyntää nykyistä palvelurakennetta kapasiteettien puitteissa. Nauhan ulkopuolisilla alueilla aiemmin tehdyt investoinnit palvelurakenteeseen saattavat jäädä vajaakäyttöön. Näin voi käydä myös nauhalla, jos väestö ei kasva odotetusti ja alueet jäävät keskeneräisiksi. Palvelutaso helmissä voidaan pitää hyvänä. Muilla alueilla palvelutaso voi heiketä, mutta sitä voidaan osittain korvata liikkuvilla palveluilla ja nettipalvelulla. Toteuttaminen vaatii voimakkaita poliittisia päätöksiä. Mahdollisuus olemassa olevien palvelurakenteiden tasapainoiseen hyödyntämiseen Tämä saa aikaan palvelujen tuottamisen ja ylläpitämisen kannalta kustannustehokkainta rakennetta ja vähentää mahdollisia kapasiteettiongelmia esimerkiksi päiväkodeissa ja kotipalveluissa. Mallin toteuttaminen edellyttää tarkkaan harkittua toteutuksen etenemistä. Alue- ja yhdyskuntarakenteeltaan hajautuneimmassa mallissa kattavan palveluverkon ylläpitäminen ja kehittäminen on kalleinta ja/tai vaikuttavuudeltaan heikointa. Vaihtoehtona on, että joillakin alueilla palvelutaso paranee, joillakin pysyy ennallaan ja joillakin heikkenee. Rakentaminen etäälle nykyrakenteesta ja pitkät etäisyydet kasvattavat kuntapalvelujen investointi- ja toimintamenoja (esim. päiväkodit ja kotihoidon palvelut) sekä lakisääteisiä koulu- ym. kuljetuskustannuksia. Kallein vaihtoehto. Rahoituksen ja investointien priorisointi on vaikeaa, koska saattaa syntyä eripuraa kohteiden valinnasta eri alueiden välillä. 16
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Luo pääväylän läheisyyteen uutta yritystoimintaa. Kirkonkylän keskustan vahvistuminen edesauttaa pienyritysten ja palvelualan yritysten säilymistä ja uusien sijoittumista keskustaajamaan. Kehätie Vaajakoski-Vihtiälä edistää tilaa vievän elinkeinotoiminnan sijoittumista. Laukaa voi hyödyntää kehityksessään Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken biotuotetehtaan positiivisia heijastusvaikutuksia. Mt 637:n ja erityisesti Vt 4 varren kehittyminen lisää yritystoiminnan kasvua. Edellytykset matkailutoiminnan kasvamiselle kehittyvät. Vähentää eniten elinkeinoelämän Jyväskylä-vetoista kehitystä. Pienyritysten ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen tuo uusia työpaikkoja. Uutta matkailutoimintaa ja vapaa-ajan palveluita vesistöjen läheisyyteen. Malli ei luo uusia edellytyksiä merkittävään elinkeinorakenteen muutokseen, toimialajakauman kehittymiseen eikä toimintojen sijoittumiseen. Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan Parantaa taajamien asumisen vetovoimaa ja viihtyvyyttä, erityisesti Laukaan kirkonkylässä. Yhdyskuntarakenne on nykyistä tiiviimpi ja ehyempi. Kyläalueiden vetovoima heikkenee. Malli ei ole kovin joustava eikä sopeudu helposti murrostilanteisiin. Mahdollistaa monipuolisimmat asumisvaihtoehdot taajamissa ja kylien keskustoissa (sosiaalisesti kestävin kokonaisuus). Vehniän alueen kehittyminen kytkeytyy myös Hirvaskankaan ja Tikkakosken kehittymiseen ja tarjoaa uuden vetovoimaisen asumisen suunnan. Uudisrakentamisen painopiste pientaloasumisessa, mikä voi houkutella muuttajia erityisesti Jyväskylästä. Luo parhaat edellytykset loma-asumisen kehitykselle. Ns. Nurmijärvi-ilmiön laantuminen voi vähentää muuttajien määrää (kehyskuntien vetovoima heikkenee - iso piha ja talo eivät ole enää ykkösunelma) 17
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Saavutettavuus paranee nykyisissä taajamissa ja Jyväskyläntien varressa, mutta heikkenee kylissä. Mahdollistaa etenkin kaupan palvelujen kehittymisen nauhalla, muilla alueilla kehitysmahdollisuudet joko säilyvät ennallaan tai heikkenevät. Jyväskylän palvelut ovat lähempänä entistä suuremmalle osalle väestöstä. Palvelujen saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta asiointi on mahdollista myös kevytliikenteellä ja julkisella liikenteellä joukkoliikenteen laatukäytävän kehittyessä. Muita malleja parempi mahdollisuus palveluverkkojen alueellisesti tasapainoiseen kehittymiseen parantaa saavutettavuutta. Saavutettavuus paranee etenkin Laukaan Kirkonkylän taajamassa. Vehniän kehittyminen ja Vt 4 parantamisen houkuttelevat lähelle sijoittuvia palveluyrityksiä. Saavutettavuus perustuu pääosin henkilöauton käyttöön, mutta palvelut ovat saavutettavissa myös muilla kulkumuodoilla. Lähipalvelujen saavutettavuus kyläverkolla paranee Muilta osin palveluverkon rakenteessa ja saavutettavuudessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Saavutettavuus kevyt- ja joukkoliikenteellä on muita malleja heikompi. 18
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen Vahvistaa yhteyksiä etenkin Jyväskylän suuntaan. Tarjoaa mahdollisuuksia bussi- ja myöhemmässä vaiheessa junaliikenteen kehittämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen. Mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen päivittäisessä liikkumisessa. Rakenteen tiivistäminen sijoittuu jo nyt hyvin saavutettaville alueille, mikä tukee kestävää liikkumista. Tuo palveluille keskittämisetuja nauhalla, toisaalta kasvattaa liikenteen yksikkökustannuksia muilla alueilla. Vahvistaa yhteyksiä Jyväskylä-Laukaa-Äänekoski -akselilla. Tukeutuu työmatkaliikkumisen tarpeiden vuoksi helminauhamallia vahvemmin henkilöautoliikenteeseen. Joukkoliikenteen rengasreitin kehittäminen parantaa julkisen liikenteen yhteyksiä, mutta vaatii huomattavia panostuksia riittävän korkean palvelutason ja kannattavan toiminnan saavuttamiseksi. Taajamien välisen kevytliikenteen verkoston laajeneminen tukee kestävää liikkumista. Vahvistaa alemman tieverkon yhteyksiä. Johtaa muita malleja hajaantuneempaan yhdyskuntarakenteeseen, mikä lisää julkisen liikenteen kustannuksia ja kasvattaa henkilöauton kulkutapaosuutta. Sujuva arki edellyttää useimmille henkilöauton käyttöä. Taajamien kevyen liikenteen reittien ja kunnan sisäisten liikenneyhteyksien kehittäminen tukevat kestävää liikkumista. Nauhan ulkopuolella asuvat joutuvat hakemaan palvelunsa kauempaa. 19
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Tukee lähiliikunta- ja virkistyspaikkojen kehittymistä erityisesti taajamissa. Kehittyvät liikenneyhteydet parantavat matkailu- ja virkistyskohteiden saavutettavuutta. Matkailu kehittyy erityisesti kirkonkylän läheisyydessä ja Peurunkajärven ympäristössä. Tukee helminauhamallia paremmin matkailu- ja virkistyspalvelujen laajenemismahdollisuuksia. Panostukset matkailukeskusten kehittämiseen ja vesistöreitteihin lisäävät matkailijamääriä ja paikallisia lähivirkistysmahdollisuuksia. Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisella positiivisia vaikutuksia majoituspalvelujen kysyntään. Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin Tasa-arvo suhteessa palvelujen saavutettavuuteen heikentyy palveluiden keskittyessä. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Taajamissa keskustojen viihtyisyyden kasvu ja monipuoliset asuinmahdollisuudet lisäävät viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia. Kasvavasta sotilasilmailuliikenteestä aiheutuva melu voi heikentää viihtyvyyttä lentokentän lähialueilla. Eri elämäntilanteisiin sopivia asumismahdollisuuksia: malli korostaa sekä taajamien erilaista identiteettiä että maaseutumaisuutta. Runsas pientalotonttitarjonta lisää asuinalueiden vetovoimaa. Kevytliikenneverkon ja vesistöyhteyksien kehittäminen parantaa elinympäristön laatua. 20
Rakennemallivaihtoehtojen vertailu -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Tehokas eheyttävän rakentamisen malli edellyttäen, että kyetään poliittisiin päätöksiin helminauharakenteen toteuttamisesta. Toimintojen keskittyminen parantaa saavutettavuutta ja vähentää liikkumistarvetta. Vahvistaa taajamia ja toimintoja helminauhan kehitysvyöhykkeillä, mutta ei juuri muilla alueilla. Eheyttää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa parhaiten täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Asuminen ja työpaikat sijoittuvat pääosin taajamiin ja kyliin hyvän saavutettavuuden alueille. Vahvistaa taajamia, kyliä ja toimintoja hajauttamatta liikaa rakennetta. Tukee heikoimmin alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Lievestuoretta kehitetään myös kehittyvien palvelujen alueena. Tukee taajamia, kyliä ja toimintoja tasapuolisimmin, mutta hajauttaa samalla rakennetta. Mahdollistaa Vehniän kehittymisen. Vaikutukset alueen kilpailukykyyn Elinkeinoelämän kilpailukyky vahvistuu toimintojen keskittyessä nauhamaisesti ja liikenneyhteyksien parantuessa. Kilpailukyky perustuu Jyväskylän kehittymiseen. Ei hyödynnä Vt 4:n mahdollisuuksia. Matkailun kilpailukyky kasvaa. Laukaa hyödyntää aktiivisesti sijaintiaan Vt 4 varrella. Tikkakosken lentokenttä ja Äänekosken biotuotetehdas vahvistavat merkittävästi kilpailukykyä. Logistisesti paras vaihtoehto. Rakenteen hajanaisuus vähentää investointihalukkuutta ja heikentää kilpailukykyä. Ei muihin selkeitä ja merkittäviä kilpailukykyä vahvistavia kehittämishankkeita. 21
Vaikutusten arvioinnin yhteenveto -- - -/+ + ++ VE1 HELMINAUHA VE2 HERNEENPALKO VE3 JÄRVIKOLMIO Vaikutukset kuntatalouteen / infrastruktuuriin Vaikutukset kuntatalouteen/ kunnallisiin palveluihin Vaikutukset elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin Vaikutukset asumiseen ja sen vetovoimaan + ++ -- + ++ -- + ++ - -/+ ++ -/+ Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen + ++ -/+ Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen + -/+ - Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin + ++ ++ Vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin + + ++ Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen + ++ - Vaikutukset alueen kilpailukykyyn + ++ - 22
Yhteenveto rakennemalleittain VE1 Helminauha + Lähes kaikki vaikutukset ovat kohtuullisen positiivisia (+). Asumisen vetovoiman kannalta vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia (-/+) VE2 Herneenpalko ++ Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen ovat neutraaleja (-/+) Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin ovat kohtuullisen positiivisia. (+) Muilta osin vaikutukset ovat erittäin myönteisiä (++). VE3 Järvikolmio - Vaikutusten arvioinnin perusteella Järvikolmiomalli on rakennemallivaihtoehdoista heikoin. Vaikutukset kuntatalouden; infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuuksien ja julkisten palvelujen järjestämisen näkökulmasta ovat erittäin heikkoja (- -) 23
Laukaan kunnan Rakennemalli Kyläprofilointi Tarkastettu 8.12.2015
Johdanto Laukaan kunnan maankäytön rakennemallityössä huomioidaan myös kylien kehittyminen Työhön liittyvä kyläprofilointi laaditaan tammi-maaliskuussa 2015. Kyläprofilointi perustuu: Tehtyihin kyläsuunnitelmiin Paikkatietotarkasteluihin Haastatteluihin Kyläillan tuloksiin Kylien osalta selvitetään mm. niiden nykytilanne (vahvuudet ja heikkoudet) tulevaisuuden näkymät sekä kehittämistarpeet. Tarkastelussa on huomioitu kylät, joilla on toimiva kyläyhdistys 2
Kyläprofilointi Tapahtunut kehitys Laukaassa taajama-aste on noussut tasaisesti koko ajan Kylät ovat kuitenkin säilyttäneet paikkansa vetovoimaisina asuinpaikkoina, sillä lukumäärällisesti tarkasteltuna kylien väestö on ollut pienessä kasvussa (tarkastelu vuodesta 1990 alkaen). Kasvu on kuitenkin ollut paikallista. Ks. Liite 1 YKR-aluetarkastelu (lisätietoja YKR-aineistosta sivulla 19) Väestö 1990 Väestö 1995 Väestö 2000 Väestö 2005 Väestö 2010 Väestö 2013 Laukaa Taajama YHT 10 431 11 074 11 336 11 919 12 823 13 156 % 66,3 67,7 68,5 69,3 70,7 70,8 Kylä YHT 2 159 2 165 2 186 2 249 2 278 2 380 % 13,7 13,2 13,2 13,1 12,6 12,8 Pienkylä YHT 488 483 484 480 479 522 % 3,1 3,0 2,9 2,8 2,6 2,8 Haja-as. YHT 2 652 2 630 2 542 2 545 2 562 2 530 % 16,9 16,1 15,4 14,8 14,1 13,6 Uusille asukkaille tehdyssä tutkimuksessa haja-asutusalueelle muuttajilla asuinympäristö (67 %) oli muista alueista poiketen kaikkein yleisin muuttopäätökseen vaikuttanut tekijä. Muita alueita useammin sijoittumiseen olivat vaikuttaneet myös sopivan tontin löytyminen (40 %) sekä suku ja ystävyyssiteet (47 %). Haja-asutusalueella vastaajien joukossa olikin eniten paluumuuttajia sekä omakotitalon rakentajia. 3
Laukaan väestö YKRaluejaon mukaan YKR-aineiston mukaisten taajamien* väestömäärät: - Laukaan kirkonkylä & Vihtavuori 7680 as. - Leppävesi 2796 as. - Lievestuore 2384 as. Laukaan kirkonkylä & Vihtavuori 7680 as. Leppävesi as. 2796 * YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kartalla on YKR-alueiden koodit (taustalla) ja laatikoissa on ilmoitettu väestömäärä YKR-aluejaon mukaan. YKR-aluejaon avulla saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Kylien asukaslukuja voidaan tarkastella myös muilla aluejaoilla. Lievestuore 2384 as. Punertavat alueet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin alueelle 4
Laukaan kylien väestö (kunnan osaaluejakoon perustuen) * YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kartalla on YKR-alueiden koodit (taustalla) ja laatikoissa on ilmoitettu väestömäärä YKR-aluejaon mukaan. YKR-aluejaon avulla saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Kylien asukaslukuja voidaan tarkastella myös muilla aluejaoilla Lisätietoa Ks. Liite 1. YKRaluetarkastelut. Punertavat alueet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin alueelle 5
Kyläprofilointi Taajamanauha kasvaa Jyväskylään kiinni Laukaan väestöstä asuu tällä hetkellä 72 % YKR-taajamissa ja taajamapinta-ala on lisääntynyt voimakkaasti. Taajama-alueen piiriin kuroutuu uusia, aiemmin erillisiä kyliä YKR-taajama-asutus on levittäytynyt mt 637 suuntaisesti. Laukaan kirkonkylän ja Vihtavuoren YKRtaajama-alueet lähentyvät toisiaan Lievestuore laajenee Vt 9 suuntaisesti Tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen taajamanauha Muuramesta Laukaan kirkonkylään, jopa sen pohjoispuolelle (joukkoliikennevyöhyke) 6
Kyläprofilointi Kylät kehittyvät pääväylien varrella Monet Laukaan taajama-alueiden läheisistä kylistä ovat sulautuneet osaksi taajamarakennetta. Kyläalueet ovat kasvaneet pääyhteyksien varrella (Kuusa, Äijälä, Vuontee, Savio, Tarvaala) ja uutta kylärakennetta on syntynyt Laukaan pohjoisosiin Laukaan ominaispiirre vahvojen kylien verkko on edelleen vahvistunut 7
Asuminen POHJOISEN LAUKAAN KYLÄT * Rakennuspaikkoja on ollut Äijälä ÄIJÄLÄ Oma koulu ja päivähoito kiinnostavat Vesi- ja kunnallistekniikka vain kyläalueella VEHNIÄ Kiinnostaa asuinpaikkana: rauhallinen luonnonläheinen asuinympäristö hyvien liikenneyhteyksien päässä Vehniän kyläyleiskaava vireillä Sotilasilmailun lisääntyvä melu VIHTAVUORI Kiinnostaa asuinpaikkana, tontit menneet hyvin kaupaksi. Tontit vähissä Mahtuu vain pienteollisuutta Kyläkoulun olemassaolo vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kylät saavat houkuteltua uusia asukkaita. Kyläkoulun lakkauttaminen voi vaikuttaa merkittävästi kylän vetovoimaan Erityisesti Laukaan pohjoisille ja lounaassa sijaitseville kyläalueille on tullut uusia asukkaita Laukaan kunnan alueella on voimassa 4 kyläkaavaa, joissa on osoitettu alueita asuinrakentamiseen. Kunnalla ei ole maanomistusta kyläkaava-alueilla. Vehniä VIHTASILTA Vesi- ja viemäriverkon rakentamisen aloittaminen 2002 on vauhdittanut muuttoa kylään. Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa saanut lainvoiman 1.7.2014 Valkola VUONTEE Laukaan kunta valmistelee Savion ja Vuonteen yleiskaavaa, jonka toivotaan lisäävän asutusta Vuonteella. Jonkin verran tontteja tarjolla Vesi- ja viemäröinti kunnossa Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee Leinola Savio KUUSA Kylälle on laadittu yleiskaava, lisäsi tonttitarjontaa Kirkonkylän läheisyys Tarvaala SAVIO Tontteja on tarjolla (yksityisiltä) Kysyntä oli kova, mutta koulun lakkauttamispäätös Metsolahti vaikutti kysyntään METSOLAHTI Tontteja ollut vähän myynnissä, uutta ei ole rakennettu pitkään aikaan. Talot käy hyvin kuitenkin kaupaksi LANKAMAA Huonot liikenneyhteydet TARVAALA Lankamaa Simuna Alueelle on laadittu ja vahvistettu Kuhaniemen Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava 19.12.2011. Kylällä on tarjolla 90 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa ja 14 vapaa-ajanrakennuksen paikkaa ranta-alueella Vesi- ja viemäriverkoston puute LIEVESTUORE Hoho *Laukaan pohjoiset kylät = Haapala, Haapasuo, Tervatehdas, Vatia (Vatianjärven itäpuoli), Viitala 8
Kunnalliset palvelut Äijälä Kunnalliset palvelut Päivähoito (p=perhepäivähoito) Peruskoulu Lukio Kirjasto Terveydenhuolto Vanhushuolto Kunnanvirasto Vehniä Valkola Kuusa LAUKAAN KK VIHTAVUORI Kuhaniemi Vihtasilta Tarvaala Muita ei kunnallisia palveluja: Kuusa: kyläkauppa Kuhankoski: ammatillinen erityisoppilaitos Tarvaala: kyläkauppa ja saluuna Vihtavuori: kauppa, seurakuntatalo, huoltoasema, ravintola LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE X = palvelu poistumassa 9
Työpaikat Laukaan kylissä työllistävät maatalous, perhe- ja pienyritykset Laukaan kyliltä käydään paljon töissä Laukaan isoilla työpaikkaalueilla eli kirkonkylällä ja Vihtavuoressa. Paljon pendelöintiä suuntautuu Jyväskylään (josta hoituu mm. työvoima- ja poliisiasiat) sekä Äänekoskelle VEHNIÄ Kylällä on omaa aluettaan palvelevaa yksityistä yritystoimintaa, hoivapalveluita sekä toimivaa maataloutta Vehniä VUONTEE Kylällä toimii Laukaan vankila ja MTT:n tutkimusasema Kylällä on yrittäjiä, esim. parturi-kampaamo, Huttulan puutarhatila, Ruusulan marjaja viinitila, autokorjaamo, Pietilän lomamökit ja hieroja. Valkola VIHTAVUORI Suurimmat yritykset: Nammo, Eurenco, Forsiitti ja Ecocat Pienyrityksiä KUHANIEMI Maa- ja metsätalous, yksityisyrittäjiä Työssäkäyntiä muualle Laukaaseen, Jyväskylään ja Suolahteen Pohjoisen Laukaan kylät Kuusa LAUKAAN KK VIHTAVUORI Kuhaniemi Vihtasilta LEPPÄVESI Vuontee Äijälä Savio Tarvaala ÄIJÄLÄ Kylässä on parturi-kampaamo, maansiirtoliikkeitä, metalli- ja betonialan pienyrityksiä sekä rakennusalan yrityksiä. = Perheyrityksiä, maataloutta KUUSA Kuusa on kehittynyt maatalousvaltaisesta kylästä nykyaikaiseksi yrittäjien ja monipuolisia palveluja tuottavien toimijoiden kyläksi. Kylässä mm. maaseutumatkailua ja pienyrittäjyyttä (konepaja, rakennusalan, kytkentäalan, sähköalan ja kuljetusalan yrityksiä) Lankamaa LANKAMAA Maa- ja metsätalous Työssäkäyntiä muualle Laukaaseen, Jyväskylään ja Äänekoskelle TARVAALA Tarvaala on ollut maatalousvaltainen kylä ja Simuna alueelle on vähitellen kehittynyt monipuolista pienyrittäjyyttä maatalouden rakennemuutoksen myötä. Kylässä yksityistä yritystoimintaa mm. mökkivuokrausta, maansiirtoalan, sähköurakoinnin, traktoriurakoinnin yritystoimintaa ja LIEVESTUORE palvelualan yrityksiä SAVIO Yksityisyrittäjiä METSOLAHTI Kylältä käydään töissä mm. Millogilla Metsolahti Hoho 10
Matkailun mahdollisuudet Kehittyvät matkailukeskukset Kehittyvät vesireitit Kehittyvät virkistyskohteet Metsoreitti VEHNIÄ Hitonhaudan läheisyys Matkailun kehittämismahdollisuuksia: Maakuntakaavan osoittamilla matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella: Kuusa-Peurunka, Laukaan Mustavuori Vesimatkailun kehittämisen kohdealue: Kapeenkoski- Kuusaankoski (vesiliikenne & kalastusmatkailu) Reitistöt: Metsoreitti, muut reitit, vesireitit Maaseutumatkailussa on kehittämisen potentiaalia Vehniä Hitonhauta VIHTAVUORI Hyvät liikuntamahdollisuudet, urheilupuisto, frisbeegolf, ladut, uimaranta, kalastus KUHANIEMI Kanavareitin kesäliikkujien pysäyttäminen: kauppa tai kioski VUONTEE Keitele Päijänne kanavareitti kulkee kylän läpi (veneily, kalastus) Kylällä on oma venesatama. Kesäasukkaita muutama kymmenen ÄIJÄLÄ Metsoreitin alkupiste Valkola Peurunka Peurunkagolf Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa SAVIO Kesäasukkaita Hyppäävuoren ja Mustavuoren läheisyys LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee Äijälä Savio Tarvaala KUUSA Keiteleen kanava kulkee kylän läpi Koski- ja virkistyskalastus Kanavaristeilyt ja veneily Metsoreitti kulkee kylän läpi: vaellus / hiihto Saraakallion kivikautiset kalliomaalaukset Maaseutumatkailuyritykset: Varjolan Tilan Matkailu Oy, Laukaan Tupaswilla ja Ylä-Saarikon lomamökit Tapahtumia: Kuusan Kanavateatteri, Tupaswillan Keskiaikamarkkinat ja Perinnepäivät, Suomi meloo tapahtuma, Koskimelonnan Suomen Cup osakilpailu, Kattasora Sprint, Peurunkaralli ja Neste Ralli Kesälomatalouksia kymmenkunta Lankamaa Hyppäänvuori TARVAALA kalastus, melonta ja retkeily Mökkivuokrausta, kalastuksen ohjelmapalveluja Simuna Kehittämispotentiaali perustuu historialliseen muinaismuistoalueeseen. Mustavuori LIEVESTUORE Metsolahti Niokkakivi Hoho 11
Vahvuudet ja heikkoudet VEHNIÄ + Hyvät kulkuyhteydet + Koulu, päiväkoti + Maaseutu - Tuleva moottoritie - Lentomelu VIHTAVUORI + Peruspalvelut lähellä + Luonnon läheisyys + Hyvät kulkuyhteydet, Laukaan ja Jyväskylän läheisyys - Palvelut vähenevät (vielä asiat hyvin) Vahvuudet Kyläkoulu pitää kylän elävänä ja tarjoaa usein myös kokoontumispaikan kyläläisille Harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys Väljä asuminen VIHTASILTA + Kasvava kylä Kyliin muuttanut myös nuorta + Hyvä sijainti väkeä Virkeä kylätoiminta Heikkoudet Palveluiden puuttuminen Liikenteeseen liittyvät ongelmat: teiden huono kunto ja kevyen liikenteen väylien puuttuminen kyläkoulujen läheisyydestä Aktiivisen kylätoiminnan ylläpitäminen Kokoontumispaikkojen puute kylissä, joissa ei koulua POHJOISEN LAUKAAN KYLÄT + Koulu + Sijainti + Rakennuspaikkoja on ollut - Pitkät välimatkat (laaja koulualue) - Kevyen liikenteen yhteydet - Nettiyhteydet Vehniä KUHANIEMI + Koulu (myös kokoontumisja harrastuspaikka) + Hyvä kyläseura, tapahtumia + Ulkoiluympäristöt - Kauppa, kioski puuttuu - Tarvaalantien huono kunto + Kyläläisten omistama vesiosuuskunta - Maalaismaiseman väheneminen - Yhteisöllisyyden väheneminen - Teiden huono kunto Valkola VUONTEE + Luonto, maaseutumainen miljöö + Hyvä henki + Kalastus- ja retkeilymahdollisuudet - Palvelujen puute - Hajanainen kylä ÄIJÄLÄ + Koulu + Luonto + Virkeä kylätoiminta - Kevyen liikenteen yhteydet - Kauppa puuttuu Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee SAVIO + Hyvä sijainti + Oma koulu + Nuorekas ikärakenne Äijälä Leinola - Palveluiden puuttuminen - Koulun lakkauttaminen Savio Tarvaala Metsolahti KUUSA + Sijainti (Laukaa kk, Jyväskylä, Äänekoski) + Luonto + Ikärakenne - Kevyen liikenteen väylät - Nopeat valokuituyhteydet - Aktiivinen toiminta saatava kylällä säilymään Lankamaa Simuna LEINOLA + Talkootoiminnan aktivoituminen + Uusi grillikatos, varastorakennus - Kokoontumispaikan puute (parantumassa) - Kauppa / kioski puuttuu LANKAMAA + Luonto + Rauhallisuus + Hyvä yhteishenki - Tien huono kunto - Kokoontumispaikan puute - Kauppaan pitkä matka TARVAALA + Maisema- ja luontoarvot + Matkailun mahdollisuudet + Kylän määrätietoinen kehittäminen - Koulun lakkauttaminen - Infra: Tarvaala-Laukaa tien parantaminen. Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto LIEVESTUORE Hoho METSOLAHTI + Rauhallisuus + Hyvät yhteydet Jyväskylään - Palveluiden puuttuminen (lääkäripalvelut Laukaassa) 12
Kyläprofilointi yhteenveto Äijälä Kuntakeskus Pohjoisen Laukaan kylät Alakeskus Haapala Taajamakylä Kasvavat kylät Lievealueen kylä Asumiskylä Vehniä Valkola Kärkkää Kuusa LAUKAAN KK Lankamaa Matkailukylä Maatalouskylä Kuhaniemi VIHTAVUORI Vihtasilta Tarvaala Simuna LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE Metsolahti Hoho 13
Kyläprofiloinnin yhteenveto ks*=kyläsuunnitelma Kylä Maakuntakaavassa merkintä Asukkaita (kunnan osaaluejako) Kyläsuun nitelma Profiili: erikoistuminen Laukaan kirkonkylä Keskustatoimintojen alakeskus (ca), taajamatoimintojen alue (A) 7 600 (Vihtavuoren kanssa) KESKUS: julkiset ja kaupalliset palvelut, hallinto, matkailu, palvelualan yritykset, monipuolista asumista Lievestuore Keskustatoimintojen alakeskus (ca) 2 541 Alakeskus: kunnalliset ja kaupalliset palvelut, teollisuus, matkailu, monipuolista asumista Vihtavuori Taajamatoimintojen alue (A), Teollisuus- ja varastoalue, vaarallisia kemikaaleja (T/Kem) 7 600 (kirkonkylän kanssa) 2012 Taajamakylä: teollisuus- ja yritystoiminta, peruspalvelut, hyvät liikuntamahdollisuudet, monipuolista asumista Leppävesi Kuusa Taajamatoimintojen alue (A), työpaikka-alue (TP) Kyläalue, Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) 3 271 Taajamakylä: pienteollisuus ja logistiikka, monipuolista asumista 643 2013 Kasvava kylä: matkailu, kulttuuri, pienyritystoiminta, palveluja, asuminen Vehniä Työpaikka-alue (TP), melualue (etelärajalla) 946 2013 Kasvava kylä: yritystoiminta, maatalous, palveluja, asuminen (kaavoitus, vesi- ja viemäröinti) Vuontee 271 2011 Kasvava kylä: palveluja (uusi ekokoulu), matkailua, asumista (vesi- ja viemäröinti) Savio 276 2005 Kasvava kylä: asumista (tonttitarjontaa) Tarvaala 286 2011 (?) Matkailu- ja maatalouskylä: matkailu, maatalous, asuminen (tonttitarjontaa on, ei vesi- ja viemäröintiä) Äijälä 393 Kasvava kylä maa- ja metsätaloutta, palveluja (koulu + päivähoito), asuminen (vesi- ja viemäröinti) Vihtasilta (sis. Vihtavuoren asukaslukuun) 2011 (?) Lievealueen kylä: asuminen (vesi- ja viemäröinti) Kuhaniemi 468 2013 Lievealueen kylä: asuminen (vesi- ja viemäröinti), maa- ja metsätalous, koulu, matkailu (kanavareitti) Metsolahti 159 Asumiskylä: vesiosuuskunta Lankamaa 251 Asumiskylä: matkailu, vesireitti Kärkkää 376 Matkailu- ja asumiskylä: matkailu Valkola 448 Maatalouskylä: vesiosuuskunta Haapala 302 Asumiskylä: vesiosuuskunta Simuna 193 Asumiskylä: vesiosuuskunta Hoho 198 Asumiskylä: asuminen, virkistys 14
Kyläprofilointi Taajamakyliä ovat nykyiset taajamat (ml. Kirkonkylä ja Lievestuore) Sijainti kehitysvyöhykkeellä, yhä suurempi osa väestönkasvusta ohjataan taajama-alueille Nykyistä rakennetta tiivistetään ja eheytetään. Maanhankinta ja asemakaavoitus kohdistetaan olemassa oleviin taajamiin tukeutuen, jolloin voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja, joukkoliikennettä ja kunnallisteknisiä järjestelmiä ja nostaa niiden käyttöastetta. Elinvoimaiset taajama-alueet hyödyttävät myös kyläalueita. Kasvavat kylät Kylät kiinnostavat asuinpaikkana ja kylien väkimäärä Laukaassa on ollut kasvussa Hajarakentamista ohjataan kyliin (estää yhdyskuntarakenteen hajautumista, palvelutarjonnan vaikeutumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista) Kehitetään suurimpia kyliä, joissa palveluja (kuten koulu) ja riittävä asukaspohja Uutta asumista pyritään ohjaamaan kyläalueelle palvelujen kannalta edullisesti Kasvavia kyliä ovat Vehniä, Kuusa, Vuontee, Savio ja Äijälä Lievealueen kylät (naapurikylät) Sijainti lähellä olemassa olevia taajamia ja kehitysvyöhykettä Kylärakenne sulautuu ajan mittaan osaksi taajamarakennetta Asumiskylät Maaseutumaista asumista Verkkaisemman kehityksen aluetta Kannustetaan omaehtoiseen kehittämiseen 15
Ryhmä 2 l Ryhmä 1 Kyläyhdistysten esittämät kehittämishankkeet rakennemallin toimenpideohjelmaan (2. Kyläilta 10.3.2015) Toimenpide Toimenpiteen tarkempi kuvaus Toteuttamisen aikataulu Vastuutahot Tieverkon parantaminen (maantieverkko + kevyen liikenteen väylät) Lievestuore Laukaa välin kunnostus, kevyen liikenteen väylien rakentaminen kylien kohdilla Heti > 5 vuotta eteenpäin Laukaan kunta Valtio Lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien tukeminen kyläalueilla Omaehtoisen toiminnan tukeminen Kokoontumispaikat Liikuntamahdollisuudet Heti > Laukaan kunta Kylät Yhteisöt Luontomatkailun kehittäminen ml. maaseutu- ja kalastusmatkailu Luontomatkailukohdeselvitys koko kunnan alueelta. Kohteiden markkinointi ja verkostoituminen. Yhteistyö maaseutumajoitusyrittäjien kesken. Heti > Kylät Yrittäjät Kunta Kylien yhteismarkkinointi, nettisivut Kerätään kaikkien kylien ja järjestöjen tarjonta yhteen paikkaan. Kirkastetaan kunkin kylän erityispiirteet. Lisätään kylien yhteistoimintaa Heti > Kyläyhdistykset Järjestöt EU-hankekoordinaattori Ihmisten ja tiedon kulkemisen turvaaminen - Valokuitu inhimilliseen hintaan - Kevyen liikenteen väylät - Erilaisten liikennemuotojen aikataulujen yhteensovittaminen - Tieverkoston kunnossapito - Vesireitistön hyödyntäminen ja kehittäminen - Nuorten harrastuksiin kuljetus Heti > Laukaan kunta Valtio Ekologisuus - Bioenergia - Ekokoulu - Lähiruoka - Julkisten tilojen hyödyntäminen aamusta iltaan Heti > Kunta EU-hankekoordinaattori 16
Haastatellut (vko 4-7 / 2015) Lankamaan kyläseura, Eero Sysmäläinen Kyläseura Kuhaset ry, Ilkka Palonen Laukaan pohjoinen kyläseura, Jaana Alanko Kuusan Kipinä kyläseura ry, Mikko Kupari Leinolan kyläyhdistys ry, Heli Pennanen Vehniän kyläyhdistys ry, Pekka Harjunen Metsolahden kylätoimikunta, Ritva Kotilainen Savio-Puttola kylätoimikunta, Hanna Manninen Äijälän kyläseura, Tommi Koukka Vihtavuoren kyläyhdistys ry, Pentti Noronen Vuonteen seudun kyläyhdistys, Tauno Liimatainen Vihtasillan osalta huomioitu kyläesite 17
Liite 1. YKR-aluetarkastelu YKR-alueiden koodit (YKR-ID) Taulukosta (seur. sivu) näkyy ko. alueen väestökehitys 18
Taajama YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_10 331 138 155 189 232 267 296 20 18 46 39 41 336 5914 6401 6579 7045 7499 7680 2411 2063 2165 2272 2606 346 1958 1996 2139 2200 2675 2796 246 212 332 356 579 361 2421 2522 2429 2442 2382 2384 726 736 484 454 510 YHT 10431 11074 11336 11919 12823 13156 3403 3029 3027 3121 3736 % 66,3 67,7 68,5 69,3 70,7 70,8 Kylä Laukaa YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_10 1139 196 190 187 200 202 216 29 23 28 27 32 1159 31 35 45 54 70 86 1 1 7 23 15 1161 31 30 38 36 46 48 8 4 4 2 4 1164 33 26 40 39 39 41 2 1 1 1 4 1172 15 19 24 27 44 49 1 0 1 1 1 1175 67 81 68 53 47 47 14 8 14 6 5 1179 162 181 190 196 177 155 21 42 44 48 56 1187 114 114 108 114 118 105 16 25 29 48 65 1197 592 584 603 661 604 666 123 58 99 246 331 1207 24 31 43 42 49 66 3 2 2 0 0 1214 91 104 104 101 102 109 11 12 8 11 11 1224 236 223 224 225 237 231 83 82 40 38 23 1231 52 47 33 45 49 50 1 0 30 37 26 1233 18 24 20 29 49 50 0 0 1 5 2 1239 108 97 83 59 72 54 88 19 52 80 68 1251 109 124 120 103 113 135 16 15 13 10 11 1254 87 83 83 76 70 79 4 3 8 2 5 1263 42 41 37 44 46 40 17 20 19 5 11 1293 100 95 94 106 108 108 3 2 2 6 8 1302 51 36 42 39 36 45 5 4 5 2 3 YHT 2159 2165 2186 2249 2278 2380 446 321 407 598 681 % 13,7 13,2 13,2 13,1 12,6 12,8 Liite 1. YKR-aluetarkastelu Pienkylä YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_10 1079 13 7 11 32 33 38 0 1 0 0 1 1083 36 33 35 24 26 28 5 6 4 2 8 1089 31 28 25 34 33 34 17 7 2 25 15 1094 33 25 25 22 31 35 6 6 3 2 2 1099 39 40 41 38 30 33 8 5 3 3 11 1102 45 40 35 28 36 33 18 20 29 13 10 1106 35 35 38 40 41 35 1 1 1 1 0 1107 15 21 18 16 10 20 6 6 6 3 4 1109 15 17 19 22 23 25 4 8 4 4 3 1111 28 41 38 35 34 35 1 2 3 2 1 1120 13 20 34 28 36 34 4 3 1 3 5 1138 22 19 16 15 11 21 4 4 3 0 0 1159 34 36 32 32 27 26 5 2 3 4 1 1160 28 25 30 26 28 39 4 2 1 2 12 1179 47 43 40 36 36 39 7 8 8 4 5 1184 30 26 22 21 20 24 1 0 1 0 0 1195 24 27 25 31 24 23 2 0 3 0 0 YHT 488 483 484 480 479 522 93 81 75 68 78 % 3,1 3,0 2,9 2,8 2,6 2,8 Muu väestö (haja-as) YHT 2652 2630 2542 2545 2562 2530 % 16,9 16,1 15,4 14,8 14,1 13,6 VÄESTÖ YHT (Tilastokeskus) 15730 16352 16548 17193 18142 18588 19
Paikkatietotarkastelu YKR-aineisto YKR-aineistolla tarkoitetaan Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakennetta kuvaavaa aineistoa. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, 20-39 asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu aluejakoihin. Tiedot: SYKE & Tilastokeskus 20