Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

1 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 31.1.2013 Helsinki Kuinka turvetuotannon vesistöpäästöt hallitaan? Antti Kivimaa DI, Ekonomi

2 Esitykseni sisältö Kuka on DI, Ekonomi Antti Kivimaa Kuinka turvetuotannon vesistöpäästöt hallitaan aiheesta sivussako? Tosiasioita, ei tunnetta, joka leimaa vesistöpäästökeskustelua Ehdotus vesienpuhdistuksen reduktioiden uudeksi määrittelyksi Insinööritoimisto Saloy mittauksia ja ratkaisuja Miksi turve-energiatuotanto on erittäin tärkeää Suomelle

3 Kuka siis on Antti Kivimaa DI, Ekonomi, lintubongarikin Teollisuus- ja yritysjohtaja, erityisesti puuteollisuudessa Osakkuus Insinööritoimisto Saloy ja Tapion sparraus Miksi nyt turve-energia-aktiiviksi

4 Paljon tunnetta ja luuloja vähän turvevastaista faktaa Turvetuotannon vesistöpäästöistä taitetaan peistä pääosin tai kokonaan tunnetasolla faktoista suuremmin välittämättä Neljä kuvaavaa esimerkkiä tämän väitteeni taakse Alavudella 2010 ajankohtaisen kakkosen Mulkkujärven veden laatu. Iiro Viinasen väitteet Siikavedestä - ei tässä mitään tutkimuksia ja mittauksia tarvita, kaikkihan tietävät että turvetuotanto pilaa vedet. Keski-Suomessa Saarijärvellä tehty 2007-2008 sedimenttitutkimus - käsittämättömän erilaiset tulkinnat ja ympäristöpalkinto?? Kyyjärven tutkimukset humuksesta ja kiintoaineesta eri virtaamilla. Eikä näitä tehtyjä tutkimuksia voi kutsua pelletutkimuksiksi Erittäin tärkeätä on, että vesienpuhdistustoimenpiteet aloitetaan heti kun turvemaata aletaan valmistella tuotantoon, aivan ensimmäiseksi

5 Ylä-Kälkäjärven kunnostuksen velvoitetarkkailu, kiintoainekuormitus

6 Selvitys kestävän yritystoiminnan mahdollisuuksista Saarijärven reitin alueella; 2007-2008 luotaus ja sedimentit GTK:n toimesta Sedimentin pintaosien hyvin korkeat aktiivisuuspitoisuudet viittasivat siihen, että vuoden 1986 Chernobylin ydinonnettomuuden jälkeen kerrostuneet sedimentit olivat aivan näytesarjojen yläosissa (5-8 cm) Havaitun lyijyisotooppien sedimentaatiomallin mukaan toisen maailmansodan jälkeen syntyneet kerrostumat, 1970- luvulle saakka, sijoittuvat 20-10 cm:n syvyyteen, ja 10 cm yläpuolella näkyy nykyinen ilmansuojelutoimista johtuva lyijykuormituksen lasku Koska vuoden 1986 cesiumlaskeuma on hautautunut noin kymmenen sentin syvyydelle liejuun, esimerkiksi 1960- luvun sedimenttien voidaan karkeasti arvioida alkavan noin kahdenkymmenen sentin syvyydestä Viimeaikaisen ihmistoiminnan aiheuttama humusaineksen kerrostuminen ei ole synnyttänyt alun perin pelättyjä paksuja (kymmenien senttien) orgaanisia kerrostumia syvännealueille, vaikka kerrostumisnopeus onkin todennäköisesti kiihtynyt Oman mielenkiintoisen osan tutkimuksessa muodosti pohjakerrostuman iän määritys. Yhtenä aineena tutkittiin Cesium-137 pitoisuudet, jotka antavat luotettavaa tietoa radioaktiivisen aineen käytöstä. Cesium-137 pitäisi esiintyä vasta 60-luvun alusta eteenpäin. Selvisi kuitenkin, että Pääjärvestä otetussa sedimenttinäytteessä löytyi 170 cm:n syvyydestä korkeita Cesium-137- arvoja. Samasta syvyydestä löytyi teollistumisen ja liikenteen päästöistä johtuvaa nokea ja lyijyisotooppia.

7 Saloy ja NabLabs humus- ja kiintoainemittaukset Kyyjärvellä 2012 Turvetuotannon vastustat väittävät, että turvetuotanto aiheuttaa moninkertaisia humusja kiintoainepäästöjä kun vesimäärät nousevat suuriksi, vaan fakta taas sen kumoaa. Aika Tekijä Virtaama Nopolanjoessa m 3 /vrk Turvetuotannon osuus % virtaamasta Osuus (%) kiintoaineesta 0,4 um Osuus (%) kiintoaineesta 1,2 um Osuus (%) COD Mn mg/l O 2 26.4.2012 Saloy Oy 3 586 600 2,46 1,39 2,32 27.6-28.6.2012 Nablabs Oy 82 900 3,46 3,29 2,30 4,38 Aika 11.7-12.7.2012 Nablabs Oy 359 400 3,06 1,72 0,84 3,40 25.7.2012 Nablabs Oy 227 700 1,85 0,74 1,16 2,26 14.-15.8.2012 Nablabs Oy 453 600 1,89 1,49 1,37 2,05 22.-23.8.2012 Nablabs Oy 94 090 2,05 1,11 1,60 2,01 5.9.2012 Nablabs Oy 88 517 2,46 3,06 1,84 2,69 18.9.2012 Nablabs Oy 56765 4,76 2,93 3,34 5,69 2..10-3.10.2012 Nablabs Oy 174 590 2,82 2,32 1,95 3,18 16.10-17.10.2012 Nablabs Oy 1036 800 2,24 1,15 1,21 2,57 30.10-31.10.2012 Nablabs Oy 349 920 2,11 1,91 1,70 2,26 keskiarvot 2,65 1,97 1,70 2,98

8 Tosiasiat suo- ja turvemaista Suomessa löytyvät kaavioista Turvemaista on metsäojitettu 80-kertaisesti ja pelloksi yli 5-kertainen määrä turvetuotantoon verrattuna Soiden sijainti Suomessa Vertailuna Sveitsin pinta-ala on 4,13 milj. ha

9 Typen ja fosforin pitoisuudet turvesuolta lähtevässä vedessä ovat hyvin pieniä Turvemaat ovat yleensä ravinneköyhiä mistä johtuen myös valumavedet ovat ravinteiden suhteen laimeita Turvetuotannossa ei missään vaiheessa käytetä lannoitteita Osa turvetuotannon kuivatusveden ravinteista on sitoutunut kiintoaineeseen (turve, savi yms.), joten kiintoainekuormituksen pienentäminen alentaa myös ravinnekuormaa Kosteikot sekä pintavalutuskentät vähentävät myös liukoisten ravinteiden kuormitusta Tyypillisiä pitoisuuksia puhdistetussa vedessä Typpi mg/l Fosfori mg/l Lähde: SYKE, 2008 tilasto Turvetuotannon valumavesi 1,4 0,05 Kunnallinen asumajätevesi 20 < 0,30-0,70 Haja-asutusalueen jätevesi < 76 < 3,0

10 Suomen eri lähteiden koko kiintoainekuormitus vesistöihin Suomessa eri lähteiden kiintoainekuormitus vesistöön on noin 3.500.000 t/a (SYKE) Turvetuotannon osuus kiintoainekuormituksesta 0,2 % eli 3.600 t/a Maataloudesta aiheutuvan kiintoainekuormituksen osuus 86 %, joka on 875-kertainen nykyiseen turvetuotantoon verrattuna Metsätaloudesta aiheutuvan kiintoainekuormituksen osuus on 5,2 %, joka on 26-kertainen nykyiseen turvetuotantoon verrattuna Kuva ei sisällä luonnonhuuhtoutuman kiintoainekuormitusta (noin 60 %). (Eri maankäyttömuotojen kuormitus, Pöyry, 2010)

Soiden ja turvemaiden strategia 2 / 2011: turvemaiden kiintoainekuormitus 11 Kiintoaineen huuhtoumat turvemailta Suomessa Turvemaiden vesistöihin kohdistuva kiintoaineen ominaiskuormitus, kg/ha/a Turvepeltojen Viljely: 37 500 t Suometsätalouden kunnostusojitukset: 71 000 t Turvetuotanto: 4 580 t Turvepeltojen viljely: 151 Suometsätalous, kunnostusojitukset*: 93 Turvetuotanto: 60 * suositellulla puhdistustekniikalla; luku ei sisällä suometsätalouden lannoituksia tai hakkuita. Kiintoainehuuhtoumia aiheuttavat myös kivennäismailla harjoitettava maaja metsätalous sekä kiinteistöjen, yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet Turveteollisuusliitto arvioi, että turvetuotannon osuus kaikista kiintoainehuuhtoumista on enintään 1 prosentti. 11

12 Vapon ennakkotarkkailua metsäojitettujen turvemaiden vesistä ph (ph) K-aine Kok.typpi Kok. fosfori COD Mn Mittauspaikka Kunta (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) Heinäahonsuo Ruokolahti 5 4,9 1,3 0,035 71,5 Hinkkasuo Keuruu 6,0 2,9 0,6 0,019 30 Iso-Saapasneva Lappajärvi 4,3 4,9 1,6 0,090 102,3 Julkuneva Veteli 4,8 3,9 1,0 0,026 72,3 Karjosuo1 Multia 4,5 0,8 0,9 0,020 69,5 Karjosuo2 Multia 5,8 1,8 0,6 0,019 40,3 Konttisuo1 Saarijärvi 4,5 1,5 0,9 0,046 63,3 Konttisuo 2 Saarijärvi 4,7 2,1 1,0 0,046 71,0 Kuitulan Isosuo Uurainen 4,5 2,8 1,2 0,063 67,0 Kynnyssuo Jämsä 4,5 0,8 0,9 0,010 61,5 Lintuneva Kurikka 4,1 1,6 0,8 0,014 65,3 Rättisuo Jämsä 4,3 1,3 1,2 0,038 80,3 Sikarämäkkä Kauhajoki 4,8 2,6 0,5 0,017 49,3 Suljetunneva Saarijärvi 5,0 2,2 1,1 0,065 58,7 keskiarvo 4,8 2,4 1,0 0,036 64,5 Luonnontilainen suo 2 0,5 0,020 38** PVK turvesuo 4,4* 1,3* 0,05* 41** *Pöyry 2009, Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa, Yhteenveto tutkimusten ja kuormitustarkkailujen tuloksista **Pöyry 2010, Selvitys turvetuotannon humuspäästöistä ja humuksen merkityksestä vesistöissä

13 Elokuussa 2012 Saloy mittaamat kiintoainepäästöt: Keuruun Martinjärvi ja Iso Kivijärvi Järvet sijaitsevat Keuruulla lähekkäin, vain Martinjärven valuma-alueella on turvetuotantoa Muutoin järvien valuma-alueiden maankäyttö ja ilmastokuormituksen historia ovat hyvin samanlaiset Elokuussa 2012 tehtyjen mittausten perusteella Martinjärveen kohdistuu suuremmasta virtaamasta huolimatta pienempi kiintoaine- ja humuskuormitus kuin Iso-Kivijärveen Aika Tekijä Kohde Virtaama järveen m 3 /vrk COD Mn järveen kg/vrk Kiintoaine kg/vrk 7.8.2012 Saloy Oy Martinjärvi (turvetuotantoa) 9.8.2012 Saloy Oy Iso-Kivijärvi (ei turvetuotantoa) 266 976 8 686 356 153 187 9 576 1 375

14 Onko prosenttireduktion vaatimisessa mitään järkeä? Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta Suomenlahteen lähtevän veden sallittu fosforipitoisuus on noin 300 mikrogrammaa/litra ja virtaama 3200 litraa/s Aurajoen veden mitattu fosforipitoisuus juuri ennen merta on noin 150 mikrogrammaa/litra ja virtaama 7000 litraa/s. Luumäellä sijaitsevan Leppisuon VAPOn turvetuotannosta lähtevän veden fosforipitoisuus on ollut aiemmin noin 25 mikrogrammaa/litra ja virtaama 10 litraa/s, ja tällä perusteella suon tuotanto suljettiin, COD oli vastaavasti noin 25 milligrammaa/litra. Leppisuon avaamiseksi uudelleen turvetuotannolle vaaditaan KHO:n vahvistamalla päätöksellä fosforipitoisuuden vähentämistä 80 %:lla. Eli samaan aikaan Viikinmäestä saa luvan perusteella päästää noin gramman fosforia sekunnissa ja Aurajoessa pääsee fosforia hieman yli gramman sekunnissa eli kummastakin noin 86 kiloa fosforia vuorokaudessa. Leppisuolta ei saanut päästää (tosin läheiseen järveen) 0,25 milligrammaa/s (eli 26 grammaa vuorokaudessa), vaan siitä pitää pudottaa 80 %, jolloin vuorokaudessa tulisi fosforia noin 5 grammaa eli 0,006 % Helsingin Veden ja Aurajoen sallituista päästöistä. Leppisuon päästöt saatiin ensimmäisellä Saloyn kemikalointi prototyypillä pudotettua Fosforin osalta noin 75-80 % ja COD noin 70-75 %, ja toimintaa voitiin jatkaa.

15 Tarve uudelle ajattelutavalle reduktioiden perusteiksi Eli käytännön luvitusongelma on, että paremman tiedon puutteessa (??) vaaditaan esimerkiksi turvetuotantoalueiden luvissa hyvin standardinomaisesti jopa 70 tai 80 % reduktioita ravinteisiin ja humukseen. Riippumatta ja ilmeisesti ollenkaan ajattelematta millainen on näiden lähtötaso ennen mahdollisia vesienpuhdistusjärjestelmiä. Ja toiselta puolen ottamatta myöskään huomioon millainen on luonnonvesien ravinne-, humus- ja kiintoainepitoisuus, jotka vaihtelevat varsin paljon. On tavanomaista, että yhdyskuntajätevesien luvissa sallitut fosforipäästöt ovat 700 mikrogrammaa / litra ja osissa jopa 1000 mikrogrammaa / litra. Miksi sitten Leppisuon alkuperäisestä n. 25 mikrogrammaa / litra arvosta pitää poistaa jopa 80 %. Virtaama vaihtelee, mutta 10 l / sekunti eli 36 m3 / tunti on hyvä keskiarvo. Esimerkkinä tälläkin hetkellä Aurajoessa kiintoaineetta noin 40 milligramma / litra. On oikeasti täysin järjenvastaista vaatia reduktiota prosenteissa. Perusinsinöörikin ymmärtää, että ainoa oikea tavoite on määrittää millaista vesi saa olla kun se lähtee turvesuolta, aivan kuten tilanne on yhdyskuntavesissä. Ongelmaksi tulee tietysti se, että vastaanottavien vesien laatu ja luvitettavan virtaaman määrä tulisi ottaa myös huomioon.

16 Luonnontilaisten vesien luokittelua humuksen ja fosforin suhteen Luonnontilaisten järvien luokittelu humuspitoisuuden suhteen Kirkas/väritön Melko kirkasvetinen Lievästi ruskeavetinen Ruskeavetinen Veden väriluku (mg Pt/l) * < 15 20-40 40-80 > 80, jopa 200 Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn (mg O 2 /l) * < 4 4-10 10-20 > 20 Rauta (µg/l) ** N. 50 Pitoisuudet luontaisesti korkeammat ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä Kokonaisfosfori (µg/l) ** Kokonaistyppi (µg/l) ** Karu vesistö: < 10 Karu vesistö: 200 500 Pitoisuudet luontaisesti hieman korkeammat ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä Pitoisuudet luontaisesti korkeammat ruskeavetisissä kuin kirkkaissa järvissä jopa ~1000 Karu vesistö: 15 Karu vesistö: jopa ~1000 Luokittelu veden ravinteisuuden suhteen Karu (oligotrofia) Lievästi rehevä Rehevä (eutrofia) Erittäin rehevä Kokonaisfosfori (µg/l) * < 15 15-25 25-100 > 100

17 Suomen järvet ovat pääsääntöisesti vahvasti humuspitoisia

18 Ensimmäinen pohjaehdotus taulukoinniksi lähtevälle vedelle Vain taustaksi ja perustuu järviveden laatuvaateille Ympäristöministeriön sivuilta soveltaen koottu luokitusasteikko järvive sille Erinomainen/ karu järvivesi Hyvä / karu humusvesi Välttävä/ rehevöitynyt Huono (erit. ph:n osalta haitallinen) ph 6,5 7,5 6-8 5 8 3,5-5 / 8-9 Kiintoaine mg/l 0-25 25-35 35-50 Yli 50 Humus/CODMn mg/l 0-10 10-50 50-100 Yli 100 Väri mg Pt/l 5-15 15-40 40-100 Yli 100 Kokonaisfosfori (Kok. P) µg/l Kokonaistyppi (Kok. N) µg/l 10-15 15-25 25-100 Yli 100 200-400 400-600 600-1500 Yli 1500 Rauta µg/l 50-200 200-400 400-800 Yli 800

Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l

Karstulan Pääjärvi 2011 kiintoaine mg/l

Kyyjärven COD-kuormitus Virtaus m 3 /vrk 600 COD mg/l 51,3 COD kg/vrk 31 Virtaus m 3 /vrk 150 COD mg/l 37,4 COD kg/vrk 6 Virtaus m 3 /vrk 2 600 COD mg/l 44,2 COD kg/vrk 120 Virtaus m 3 /vrk 3 800 COD mg/l 53,0 COD kg/vrk 200 Virtaus m 3 /vrk 93 000 COD mg/l 43,0 COD kg/vrk 4 000 Virtaus m 3 /vrk 280 000 COD mg/l 51,4 COD kg/vrk 14 200 Virtaus m 3 /vrk 9 700 COD mg/l 41,8 COD kg/vrk 410 Virtaus m 3 /vrk 6 500 COD mg/l 62,2 COD kg/vrk 400 Virtaus m 3 /vrk 8 600 COD mg/l 36,2 COD kg/vrk 310 Virtaus m 3 /vrk 1 600 COD mg/l 54,0 COD kg/vrk 84 Virtaus m 3 /vrk 4 300 COD mg/l 43,4 COD kg/vrk 190

Saloy ympärivuotinen kemikalointi Tuleva vesi Ferrisulfaatti Annostelija V-aukko Pystylaskeutus, vesi johdetaan altaan pohjalle Eristys Lähtevä vesi Laskeutusallas Tulvapato Sakka Vesi nousee painovoimaisesti ylöspäin, sakka laskeutuu pohjalle

23 Saloyn sähköttömän kemikaloinnin kustannustaso Suuntaa-antava mitoitusesimerkki - 100 ha:n turvetuotantoalue - keskim. vrk-valunta 2 160 m3/vrk (25 l/s/100 ha keskivalunta) - kemikaalin annostelu noin 1:20 000 eli 1 l : 20 m3 - tavoite 50 %:n humus- (ja fosfori)reduktiot (jolloin yleensä alitetaan luonnonsoiden päästöt) Kustannukset 100 hehtaarilta - kemikalointilaitteiston investointi maatöineen enintään 50 000 (sisältää agregaatti + uppopumppu), 10 vuoden poistolla vuosikustannus 5 000 /v, - kemikaalin vuosikustannus noin 14 000 /v - kemikaali (ferrisulfaatti) maksaa n. 360 /m3 - kemikaalikulutus 1:20 m3-annostelulla 0,108 m3/vrk (2160 m3: 20 m3) - kemikaalikustannus 38,9 /vrk (0,108 m3 x 360) Laitteiston ja kemikaalin vuosikustannukset yhteensä 19 000 /vuosi. Nykykokemusten perusteella pienkemikaloinnin kustannus 10 v. poistoajalla ja arviodulla kemikaalikulutuksella on n. 3-4 % turpeen energiasisällön hinnasta polttolaitokselle toimitettuna (energiaturve n. 10 /MWh)

24 Muu kuin turpeen energiakäyttö on myös tärkeätä Ympäristöturpeen merkitys on jo nykyisellään 25-30 milj. vuodessa Jakaantunut kolmeen suureen osioon : Kuiviketurve (kotieläintuotanto), Kasvuturve ja Komposti/Maanparannusturve Voidaan tuottaa käytännössä vain uusista alueista ja parhaiten sopivat ei ojitetut suoalueet, joiden saanti tulevaisuudessa yhä vähenee Monissa käyttökohteissa arvo lisääntyy merkittävästi jalostuksen prosesseissa turpeen noston jälkeen ja työllistää merkittävästi Erityisen vaikeaa on kuiviketupeen korvaaminen kanankasvatuksessa Merkittävää on myös ympäristövahinkojen hoitaminen imeytyksellä Tuotantoa nykyisellään noin kymmenesosalla koko turvetuotantoalasta Tuotannon kasvu mahdollistaisi merkittävää viennin kasvattamista.

25 Perustelut uuteen suhtautumiseen turve-energian käyttöön Uuden Metla-LUT tutkimuksen mukaan suuri osa turvemaista on kasvihuonekaasujen suuria päästölähteitä Turpeesta voidaan olemassa olevalla tekniikalla jo nykyhinnoilla kannattavasti tehdä bioöljyä ja pian biohiiltä, jotka vähentävät radikaalisti raakaöljyn ja hiilen ostotarvetta Suomeen, ja energian hintojen nousun vuoksi vinoutunut kauppatase voidaan kääntää positiiviseksi. Uusi nykyiseen nähden 5-6 kertainen tuotanto vähentäisi merkittävästi valtiontalouden vajetta ja kotimaisen lisätyöpanoksen arvo olisi yli 1,7 mrd vuodessa ja työllistäisi varmasti 20.000-30.000 ihmistä syrjäseuduilla. Suomen suo- ja turvemaiden pinta-alasta tähän tarvitaan 25 v. aikana alle 5 %, eikä yhtään luontoarvoja sisältävää suota, vain jo pilattuja ojitettuja alueita. Turve-energian tuottamiselle voidaan marginaalisilla lisäkustannuksilla asettaa hyvin tiukat tuotannon laatuvaatimukset erityisesti vesien käsittelyssä (puhtaampaa kuin luonnonsuot) ja tekemäni selvityksen mukaisesti turve-energian käytön merkittävä lisääminen voidaan toteuttaa nopeasti ilman mitään tukitarvetta ja kokonaan kotimaiseen teknologiaan nojautuen. Tuotanto on täysin kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ja selvityksessä perustellusti vähentää globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä. Energiakvartaalin päättyessä on Suomen kh-kaasupäästöistä vähentynyt pysyvästi n. 10 miljoonaa tn. CO2 ekviv./vuosi, joka on samaa suuruusluokkaa kuin kotimaan liikenteen nykyiset päästöt. Pysyvä vähennys perustuu puoliksi runsaspäästöisten soiden päästöjen loppumiseen ja istutetun metsänkasvun nieluun. Asiasta tekemäni selvitys on nopeasti luettavissa ja omaksuttavissa ja perustuu kokonaan julkisiin lähteisiin sekä sisältää toimenpide-ehdotuksen tuotannon ja soiden sertifioinnista.

26 Kivimaan turveteesit Kauppalehden tiivistämänä Turpeen käyttö kuusinkertaistetaan nykyisestä Turpeelle laaditaan sertifikaatti, joka takaa että aines on peräisin runsaasti päästöjä aiheuttavilta ja ilmastoa kuormittavilta soilta Soiden pinta-alasta vain 5 prosenttia olisi turvekäytössä, vain eineitseellisiä soita ja vedet puhdistetaan tehokkaasti Turpeesta tehdään bioöljyä ja biohiiltä, joka vähentää oleellisesti raakaöljyn ja hiilen ostoa Suomeen energiakäyttöön Kääntää kauppataseen positiiviseksi ja vähentää valtiontalouden vajetta Maksaa pois julkisesta velasta ison osan 25-30 vuodessa Työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä syrjäseuduilla, kotimaisen lisätyöpanoksen arvo 1,7 mrd euroa vuodessa Vähentää globaaleja kasvihuonekaasuja.

27 Suomen turvemaiden määrästä Turpeen nykyinen vuosikasvu on selvästi suurempaa kuin sen käyttö Suo- ja turvemaita on noin 1/3 Suomen maapinta-alasta Suo- ja turvemaista on ojittamattomia 41.400 km2 (Sveitsin kokoinen) Metsäojitettuja noin puolet, 47.600 km2 Luonnontilaisia soita noin 40.000 km2 Turvetuotannon käytössä nykyisin noin 600 km2 (eli 0,6 %) Suo- ja turvemaista on noin 1/3 Lapin läänissä, noin 1/3 Oulun läänissä ja noin 1/3 muualla Suomessa Valtaosa (85 %) pinta-alasta, 82.000 km2, ei sovellu turvetuotantoon Loput (15 %) pinta-alasta, 12.000 km2, sisältävät käyttökelpoisesta turve-energiasta yli 40 % Näiden turpeesta noin 20 % soveltuu parhaiten ympäristöturpeeksi Loput 80 % sisältävät teknisesti käyttökelpoista turve-energiaa noin 12.800 TWh Selvityksen mukaiseen käyttöön näistä alueista tarvitaan vain n. 40 %.

28 Kansainvälinen näkemys turpeesta EU luokitti 2001 turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomateriaaliksi Suomessa Eduskunnan suuri valiokunta vuonna 2002 - äänten mentyä tasan - arpaa heittämällä luokitti turpeen ei-uusiutuvaksi (valtava virhe ja taloudellinen vahinko) Päätöstä seuraten EU kumosi turpeen uusiutuvuuden Ennen vuotta 2006 IPCC luokitti turpeen fossiiliseksi, mutta 2006 Suomen esityksestä omaksi luokakseen (ei kuitenkaan uusiutuvaksi) - uusiutuvat polttoaineet - turve - fossiiliset polttoaineet Suuri osa suo- ja turvemaista on kasvihuonekaasujen päästölähteitä ja ne voidaan turve-energian käyttämisen jälkeen metsittää ja siten muuttaa kasvihuonekaasujen nieluiksi. Perusteet näiden soiden uudelle arvioinnille faktapohjalta ovat olemassa sekä EUssa että IPCC:ssä.