89 2.3 Tampere Lielahti Tampere-Lielahti rataosuudella on tarkasteltu kahden lisäraiteen sijoittamista nykyisten raiteiden itä- tai länsipuolelle. Lisätilantarve on tällöin ilman huoltotietä n. 16 m nykyisen raiteen keskilinjasta, huoltotien kanssa n. 24 m nykyisen raiteen keskilinjasta. Tampere-Lielahti osuudelta raportissa esitetyt valokuvat on otettu ratakilometrin kasvusuuntaan, eli kasvot Tampereelle päin. Tarkastelu etenee samaan suuntaan. Rataosuudella on nykyisin kolme raidetta Tampereen henkilöasemalta Tammerkosken ratasillalle asti (silta pois lukien) Tarkastelut on tässä työssä tehty siirtämällä läntisen ja keskiraiteen linjoja sivusuunnassa 16 ja 24 m. Mikäli kaksi lisäraidetta on tarpeen rakentaa jo olemassa olevan kolmen rinnalle, kuvaa 24 m viiva itäpuolella rajaa, johon itäisin raide viiden raiteen tilanteessa ilman huoltotietä itäpuolella ulottuisi. Karttojen selkeyden säilyttämiseksi viiden raiteen tilanteen viivaa huoltotien kanssa ei ole piirretty radan itäpuolelle.
T - M3 T - M3 T - M2 T - M2 T - M1 T - M1 188 187 186 189 T - M4 T - M4 T - M3 ± 190 0 0,5 1 km T - M5 T - M5 16 m ulomman raiteen keskilinjasta (2 lisäraidetta, ei huoltotietä) 24 m ulomman raiteen keskilinjasta (2 lisäraidetta + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
91 2.3.1 Maankäyttörajoitteet T - M1 Juhannuskylä, ratakilometrit 187+860 188+155 Erkkilän ylikulkusillan (187+843) pohjoispuolella radan länsipuolella Huhtimäenkadun ja rata-alueen välissä on useita asuinrakennuksia. Kiinteistöraja kulkee 14-19 metrin etäisyydellä laitimmaisesta raiteesta ja asuinrakennukset ovat lähimmillään 16 metrin etäisyydellä radasta. Myös Polvikadun ja radan välisellä alueella tilanne on samankaltainen. Kiinteistörajat ovat lähimmillään 5 metrin etäisyydellä ja asuinrakennukset noin 9 metrin etäisyydellä laitimmaisesta raiteesta. Rata kulkee kallioleikkauksessa rakennusten perustustason alapuolella. Myös radan itäpuolella on maankäyttörajoitteita. Erkkilän sillan pohjoispuolella on asuinrakennus 11 metrin etäisyydellä laitimmaisesta raiteesta ja kiinteistöraja on lähimmillään 7 metrin etäisyydellä. Rakennuksen pohjoispuolelta alkaa Pajakatu, joka kulkee 7,5-16 metrin etäisyydellä laitimmaisesta raiteesta. Kadun itäpuolella on myös kolme asuinrakennusta noin 17,5 metrin etäisyydellä.
92 T M2 Armonkallio, ratakilometrit 188+155 188+400 Lapinnimen ylikulkusillan (188+137) pohjoispuolella rata kääntyy länteen. Radan pohjoispuolella Pajakatu kulkee lähimmillään 5,5 metrin etäisyydellä laitimmaisen raiteen keskilinjasta. Ihanakadulla sijaitsevan eteläisimmän asuinrakennuksen kulma on 20 metrin etäisyydellä. Lisäksi pohjoisempana on kaksi asuinrakennusta alle 24 metrin etäisyydellä laitimmaisesta raiteesta. Kiinteistörajat ulottuvat noin 12 metrin etäisyydelle. Rakennukset sijaitsevat kalliolla lähes 10 m radan tasoa korkeammalla. Radan eteläpuolella kiinteistörajat ulottuvat noin 11 metrin etäisyydelle, mutta asuinrakennukset ovat kauempana. Ylikulkusillan läheisyydessä yksi katos ulottuu noin 20 metrin etäisyydelle ja Tampellan alikulkusillan (188+385) viereinen varastorakennus 12,5 metrin etäisyydelle laitimmaisen raiteen keskilinjasta.
93 T M3 Tampella, ratakilometrit 188+400-189 Radan pohjoispuolella Tampellan Esplanadista erkaneva Verstaankatu kulkee lyhyen matkan (noin 35 metriä) noin 9 metrin etäisyydellä pohjoisen raiteen keskilinjasta. Tampella putkitunneli on ratakilometrien 188+460 kohdalla, Aspinniemen alikulkusilta ratakilometrien 188+499 kohdalla ja Myllysaaren alikulkusilta sijaitsee ratakilometrien 188+817 kohdalla. Myllysaaren sillan jälkeen radan pohjoispuolella on kaksi teollisuusrakennusta 21 metrin etäisyydellä pohjoisesta raiteesta. kiinteistörajat ulottuvat noin 14 metrin etäisyydelle. Tammerkosken ratasillan (188+988) kohdalla radan pohjoispuolella tarkasteluraja kulkee Tampereen navigaatioseuran rakennuksen kohdalta. Tampellan alikulkusillan jälkeen radan eteläpuolella kiinteistörajat ovat noin 9 metrin etäisyydellä radasta. Ratakilometrien 188+670 188+770 välisellä matkalla kaksi rakennusta sijaitsee alle 24 metrin etäisyydellä etelän puoleisen raiteen keskilinjasta, toinen (yleinen rakennus) noin 13,5 metrin etäisyydellä ja toinen (liikerakennus) noin 20,5 metrin etäisyydellä. asuinrakennukset ovat yli 24 metrin etäisyydellä.
94 T M4 Mustalahti Amuri, ratakilometrit 189 190+100 Rata kulkee Näsinkallion ja Paasikiventien välisellä korkealla penkereellä, jonka ali Mustanlahdenkatu kulkee. Mustalahden alikulkusilta (TT8) sijaitsee ratakilometrien 189+481 kohdalla. Paasikiventie kulkee ratakilometrien 189+188 190+300 välisellä matkalla 12-30 metrin etäisyydellä pohjoisen radan keskilinjasta. Tammerkosken ratasillan jälkeen radan eteläpuolella on kaupungin puisto, jonka maastoa sekä 16 että 24 metrin tarkastelurajat halkovat. Puistoalueen raja ulottuu noin 10 metrin etäisyydelle eteläisen raiteen keskilinjasta. Noin ratakilometrien 189+620 190+000 välisellä matkalla Näsijärvenkatu kulkee reilun 14 metrin etäisyydellä eteläisen raiteen keskilinjasta. Kadun eteläpuolella olevat kiinteistörajat ulottuvat 20-24 metrin etäisyydelle radasta. Kankurinkadun ja Sepänkadun ylikulkusillan (TT10) välissä on asuinrakennus, jonka kulma ulottuu 14,5 metrin etäisyydelle eteläisestä raiteesta. Amurin alikäytävä (TT9) sijaitsee ratakilometrien 189+886 kohdalla ja Sepänkadun ylikulkusilta ratakilometrien 190+098 kohdalla.
95 T M5 Onkiniemi, ratakilometrit n. 190+100 190+800 Sepänkadun sillan jälkeen Paasikiventie kulkee radan pohjoispuolella noin 140 metrin matkan 20 metrin etäisyydellä pohjoisen raiteen keskilinjasta. Ns. Haarlan mutkasta alkaen tie siirtyy noin 40 50 metrin etäisyydelle radasta. Eteläpuolella Peurankallionkatu kulkee noin 22,5 metrin etäisyydellä eteläisen raiteen keskilinjasta. Tonttien rajalinja on 20-24 metrin etäisyydellä. Peurankallionkadun tällä osuudella oleville kiinteistöille on mahdollista kulkea myös Savilinnankadun kautta. Noin ratakilometrien 190+740 kohdalla Tipotie alittaa radan. Tipotien eteläpuolella ylärinteessä sijaitseva huoltorakennus on yli 24 metrin etäisyydellä radasta. Samalla kohtaa radan pohjoispuolella noin 24 metrin etäisyydellä on teletukiasema, jolle johtaa idästä noin 200 metrin pituinen ajoväylä 20 metrin etäisyydellä radasta.
T - M8 T - M8 T - M7 T - M7 T - M6 T - M6 ± T - M5 T - M5 191 192 192 0 0,5 1 km 193 16 m ulomman raiteen keskilinjasta (2 lisäraidetta, ei huoltotietä) 24 m ulomman raiteen keskilinjasta (2 lisäraidetta + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
191 T - M8 T - M8 T - M7 T - M7 T - M6 ± T - M6 192 192 193 0 0,5 1 km 16 m ulomman raiteen keskilinjasta (2 lisäraidetta, ei huoltotietä) 24 m ulomman raiteen keskilinjasta (2 lisäraidetta + huoltotie) TN-M1 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
98 T M6 Pispala, Ratatie Tikkutehtaankatu 190+800 191+535 Radan pohjoispuolella Tikkutehtaankadun varrella sijaitsee kaksi teollisuusrakennusta, toinen 13,5 metrin ja 14 metrin etäisyydellä pohjoisen raiteen keskilinjasta. Tikkutehtaankatu kulkee noin 160 metrin matkan noin 4 metrin etäisyydellä radasta. Sen varrella on pohjoisempana myös toinen teollisuusrakennus, joka ulottuu 15,5 metrin etäisyydelle radasta. Ratakilometrien 191+200 191+500 välisellä matkalla on lisäksi kaksi asuinrakennusta ja yksi teollisuusrakennus, jotka ulottuvat 10-22 metrin etäisyydelle pohjoisen raiteen keskilinjasta. Kiinteistörajat ulottuvat 9-20 metrin etäisyydelle. Pohjoisen raiteen pohjoispuolelta on purettu pois siinä aiemmin sijainnut teollisuusrakennuksille Lielahden asemalta johtanut pistoraide. Radan eteläpuolella kulkee koko tarkasteluvälin matkalla Ratatie 5-15 metrin etäisyydellä eteläisen raiteen keskilinjasta. Tonttirajat ulottuvat 7-20 metrin etäisyydelle. 16 ja 24 -metrin tarkastelurajat halkovat kahdeksaa rakennettua tonttia. Kuusi asuinrakennusta ja kolme talousrakennusta sijaitsee lähimmillään 12 metrin ja kauimmillaan 24 metrin etäisyydellä eteläisen radan keskilinjasta.
99 T M7 Pispala, Paasikiventie Haulikatu Ahjolankatu 191+540 192+360 Radan pohjoispuolella Näsijärvenranta -katu kulkee noin 100 metrin matkalla 20 metrin etäisyydellä radasta. Tonttirajat ulottuvat lähimmillään noin 18 metrin etäisyydelle, mutta rakennukset sijaitsevat yli 24 metrin etäisyydellä pohjoisen raiteen keskilinjasta. Toisen tukkitien alikäytävä (TT12) sijaitsee ratakilometrien 192+036 kohdalla. Radan eteläpuolella Ratakatu siirtyy kulkemaan 7-8 metrin etäisyydelle eteläisen raiteen keskilinjasta. Ratakilometrien 191+700 kohdalla katu kääntyy etelään ja muuttuu Haulikaduksi, jonka vieressä oleva Haulitornin talousrakennus sijaitsee 13 metrin etäisyydellä radasta. Ratakilometrien 191+790 kohdalla Ahjolankatu ulottuu noin 14 metrin etäisyydelle eteläisestä raiteesta. Radan eteläpuolella molemmat tarkastelurajat halkovat useita rakennettuja tontteja. Kiinteistörajat ulottuvat noin 12 metrin etäisyydelle eteläisestä raiteesta ja lähin asuinrakennus on vain noin 7 metrin etäisyydellä siitä (tontin ulkopuolella). Ratakilometrin 191+800 191+980 välisellä matkalla Ahjolan kansalaisopiston rakennus sijaitsee 12 metrin etäisyydellä, kolme asuinrakennusta noin 20 metrin etäisyydellä ja kaksi talousrakennusta reilun 20 metrin etäisyydellä eteläisen radan keskilinjasta. Ahjolan alikäytävä (TT11) sijaitsee ratakilometrien 191+776 kohdalla.
100 T M8 Koukkarinkatu Selkeenkatu, 192+170 193+120 Radan pohjoispuolella yksi asuinrakennus sijaitsee noin 14 metrin etäisyydellä pohjoisen raiteen keskilinjasta. Asuinrakennukselle ja tästä länteen päin johtava ajoväylä kulkee noin 300 metrin matkalla 9-18 metrin etäisyydellä radasta. Kiinteistörajat ulottuvat noin 12-16 metrin etäisyydelle. Lielahden I alikulkusilta (TT13) sijaitsee ratakilometrien 192+824 kohdalla ja Lielahden II alikulkusilta (TT14) ratakilometrien 192+992 kohdalla. Sillat sijaitsevat rinnakkain. Radan eteläpuolella maankäytöllisiä rajoitteita on enemmän. Ratakilometrien 192+370-192+950 välisellä alueella on useita rakennuksia 10-14 m etäisyydellä eteläisen raiteen keskilinjasta. Rataa lähin asuinrakennus Koukkarinkadulla sijaitsee n. 13,5 m eteläisen raiteen keskilinjasta ja Selkeenkadulla 12 m eteläisen raiteen keskilinjasta. Kiinteistörajat ulottuvat 8-14 metrin etäisyydelle ja tarkastelurajat halkovat yli kymmentä lähelle rataa sijoittuvaa asuin- ja talousrakennusta. Kaksi katua (Pöllikuja ja Koukkarinkatu) päättyvät rata-alueelle. 1. 2. 3. Lielahden voimalaitoksen putkitunneli sijaitsee ratakilometrien 193+379 kohdalla.
101 2.3.2 Sillat ja muut tekniset rajoitteet KUNTA Kmjam SILTANIMI SLYH RAK.VUOSI HL JANNEMITAT Tampere 0187+0843. Erkkilän ylikulkusilta YKS 1983 7,5 42,0 Tampere 0188+0137. Lapintien ylikulkusilta YKS 1921 18 17,0 Tampere 0188+0385 Tampellan alikulkusilta AKS 2000 16,65 11.3+14.9+14.9+11.3 Tampere 0188+0460 Tampellan putkitunneli RS 1960 30 2.30+1.10 Tampere 0188+0494. Aspinniemen alikulkusilta AKS 1960 15,99 7.65 Tampere 0188+0817. Myllysaaren alikulkusilta+putkitunneli AKS 1960 19,05 7.65 Tampere 0188+0988. Tammerkosken ratasilta RS 1974 5,27 14.85+38.0+38.0+38.0+9.0 Tampere 0188+0988. Tammerkosken ratasilta RS 1974 5,27 14.85+38.0+38.0+38.0+9.0 Tampere 0188+0988. Tammerkosken ratasilta RS 1974 5,27 14.85+38.0+38.0+38.0+9.0 Tampere 0188+0988. Tammerkosken ratasilta RS 1974 5,27 15.10+38.0+38.0+38.0+9.00 Tampere 0188+0988. Tammerkosken ratasilta RS 1974 5,27 15.10+38.0+38.0+38.0+9.00 Tampere 0188+0988. Tammerkosken ratasilta RS 1974 5,27 15.10+38.0+38.0+38.0+9.00 Tampere 0189+0481. Mustanlahdentorin alikulkusilta AKS 1958 9,8 12,5+6*12,6+12,5 Tampere 0189+0776. Amurin alikäytävä AK 1996 8,9 6,0 Tampere 0190+0098. Sepänkadun ylikulkusilta YKS 1961 10,95 15,1 Tampere 0191+0744. Ahjolan alikäytävä AK 1959 14,2 2,7 Tampere 0192+0036. Toisen tukkitien alikäytävä (pispala) AK 1959 14,2 2,7 Tampere 0192+0824. Lielahden alikulkusilta 1 AK 1939 19,47 13.2+13.2 Tampere 0192+0992. Lielahden alikulkusilta AKS 1970 40,3 12.35+17.10+17.10+12.35 Tampere 0193+0379. Lielahden voimalaitoksen putkitunneli RS 1987 34,6 4,0 Mustanlahden alikulkusiltaan liittyy pitkä tukimuuripenger sillan molemmin puolin. 2.3.3 Yhteenveto Tampereen ja Lielahden välisellä rataosuudella lisäraiteiden sijoittaminen on haasteellisinta välittömästi Tampereen henkilöaseman pohjoispuolelta alkavalla jaksolla. Rata kulkee syvässä kallioleikkauksessa Juhannuskylän ja Armonkallion asuinalueiden halki ja asuinrakennukset sijaitsevat aivan kiinni radassa. Lisäksi Tammerkosken ylitys ja sitä seuraavat maanpinnan ja radan korkeuserot Mustassalahdessa vaativat erityisiä silta- ja tukimuurirakenteita. Pispalan harjun pohjoisrinteen maankäyttö radan eteläpuolella on radan välittömässä läheisyydessä. Sen sijaan radan pohjoispuolella tilaa on paremmin. Tämän alustavan selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että lisäraiteiden sijoittaminen nykyisten raiteiden pohjoispuolelle olisi eteläpuolta parempi ratkaisu. Toteuttamismahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä, pystytäänkö Armonkallion kohdalle, Tammerkosken ylitykseen ja sitä seuraavalle Mustanlahden penkereelle jatkosuunnittelussa löytämään toteuttamiskelpoiset tekniset ratkaisut.
102 Taulukko 6 Maankäyttörajoitteet Tampereen kaupungin alueella rataosuudella Tampere - Lielahti TUNNUS T - M1 T M2 T M3 NIMI Juhannuskylä Armonkallio Tampella RAJOITE LÄNSI/ETELÄPUOLI 5-19 m kiinteistö / 9-16 m rakennuksia 11 m kiinteistö / 12,5 m rakennus 9 m kiinteistö/ 13,5-24 m rakennuksia RAJOITE ITÄ/POHJOISPUOLI 7,5 m tie/ kiinteistö 7 m/ 11 m rakennuksia 5,5 m tie / kiinteistö 12 m / 20 m rakennuksia 9 m tie / 14 m kiinteistö / 21 m rakennuksia T M4 Mustalahti Amuri 10 m puistotontti / 20 m kiinteistö / 14,5 m rakennus 12 m tie T M5 Onkiniemi 22,5 m tie / 20 m tontti / 14 m paikallistie 20 m tiet / 24 m rakennus T M6 T M7 Pispala, Ratatie Tikkutehtaankatu Pispala, Paasikiventie - Haulikatu - Ahjolankatu 5-15 m tie/ 7-20 m tontti/ 12-24 m rakennuksia 7-8 m tie/ 12 m kiinteistö/ 7-20 m rakennuksia 4 m tie/ 9-20 m kiinteistö/ 10 m rakennuksia 20 m tie/ 18-24 m kiinteistö T M8 Koukkarinkatu Selkeenkatu 8-14 m kiinteistö/ 10-14 m rakennuksia 9-18 m tie/ 12-16 m kiinteistö/ 14 m rakennus
103 2.4 Lielahti - Nokia Lielahti Nokia-Siuro rataosuudella on tarkasteltu yhden lisäraiteen sijoittamista nykyisen raiteen etelä- tai pohjoispuolelle. Lisätilantarve on tällöin ilman huoltotietä n. 12 m nykyisen raiteen keskilinjasta, huoltotien kanssa n. 20 m nykyisen raiteen keskilinjasta. Lielahti Siuro osuudelta raportissa esitetyt valokuvat on otettu ratakilometrin kasvusuuntaan, eli kasvot Siuroon päin. Tarkastelu etenee vastaavaan suuntaan.
193 194 TN-M1 194 TN-M3 TN-M3 TN-M2 TN-M2 TN-M1 195 TN-M4 ± 0 0,5 1 km 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) TN-M4 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
105 2.4.1 Maankäyttörajoitteet TN-M1 Epilä, Soraharjunkatu Pispalan valtatie, ratakilometrit 193+940 194+130 Radan pohjoispuolella kiinteistörajat ulottuvat 6-16 metrin etäisyydelle. Epilän alikulkusillan (ratakilometrit 194+125) itäpuolella yksi talousrakennus ja muuntamo sijaitsevat 15,5-16,5 metrin etäisyydellä radasta. Asuinrakennukset ovat 20 metriä kauempana. Tarkastelurajat halkovat merkittävästi kolmea tonttia. Radan eteläpuolella kiinteistörajat ovat sillan itäpuolella lähimmillään 10 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Yksi liikerakennus sijaitsee 14,5 metrin etäisyydellä radasta. Rata kulkee korkeimmillaan yli 5 m eteläpuolisia kiinteistöjä korkeammalla.
106 TN-M2 Epilä, Tohlopinranta Pispalan valtatie, ratakilometrit194+160 194+375 Radan pohjoispuolella kiinteistörajat ulottuvat noin 12 metrin etäisyydelle. Epilän alikulkusillan länsipuolella on kaksi teollisuusrakennusta, jotka sijaitsevat 15-16,5 metrin etäisyydellä raiteen keskilinjasta. Radan eteläpuolella kiinteistörajat ulottuvat noin 10 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. 20 metrin tarkasteluraja halkoo neljää tonttia, joista kolmessa se kulkee myös asuinrakennusten halki. Lähin asuinrakennus ulottuu 13 metrin etäisyydelle radasta. Myös yksi talousrakennus, katos ja muuntamo sijaitsevat samalla etäisyydellä. Epilän alikäytävä sijaitsee ratakilometrien 194+373 kohdalla.
107 TN-M3 Epilä, Tohlopinranta - Tapettikatu, ratakilometrit 194+375 195+060 Radan pohjoispuolella kiinteistörajat ulottuvat 10-12 metrin etäisyydelle radasta. Epilän alikäytävän länsipuolella yksi teollisuussrakennus (leipomo) sijaitsee 13,5 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Noin ratakilometrien 194+610 kohdalla sijaitsee suuri tehdasrakennus (Abloy), joka ulottuu noin 18 metrin etäisyydelle radasta. Tehtaan länsipäässä on myös muuntamo ja varastorakennus, jotka ulottuvat noin 17 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Ratakilometrien 195+056 kohdalla sijaitsee Tohlopin alikäytävä. Radan eteläpuolella heti Epilän alikulkukäytävän länsipuolella erottuu Pispalan valtatiestä Tapettikatu, joka kulkee noin 300 metrin matkan länteen 12,5-25 metrin etäisyydellä rataalueesta. Tapettikadun ja rata-alueen välissä neljä autokatosta 6,5 14 metrin etäisyydellä radasta. 1. 2. 3. 4.
108 TN-M4 Kohmankatu - Kolismaankatu, ratakilometrit 195+60-196+060 Radan pohjoispuolella suunnilleen ratakilometrien 195+630 kohdalla Kohmankatu ulottuu reilun 20 metrin etäisyydelle radasta noin 200 metrin matkalla. Katualueen raja kulkee noin 15 metrin etäisyydellä ja Tesoman alikulkusillan (ratakilometrit 196+057) itäpuolella, Kohmankadun ja radan välissä sijaitsevien kiinteistöjen raja ulottuu noin 12 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Tohlopin alikulun länsipuolella radan eteläpuolella sijaitsee viisi teollisuusrakennusta. Kiinteistörajat kulkevat noin 12-15 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Läntisin teollisuussrakennus ulottuu 20 metrin etäisyydelle ja tätä seuraavan tehtaan lastauslaituri 15,5 metrin etäisyydelle radasta. Näiden länsipuolella sijaitsevan tehtaan varastorakennus on puolestaan 16,5 metrin etäisyydellä ja sitä seuraava varasto 19,5 metrin etäisyydellä.
110 TN-M5 Tesoma, Tesoman valtatie - Kokkolankatu, ratakilometrit 196+070 196+260 Radan pohjoispuolella noin ratakilometrin 196+125 kohdalla on varastorakennus (sisältäen myös liiketiloja), joka ulottuu noin 16,5 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Vanamon alikäytävä sijaitsee ratakilometrin 196+252 kohdalla. Radan eteläpuolella kiinteistörajat ulottuvat 10,5 metrin etäisyydelle ja radan pohjoispuolella noin 12 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Noin 130 metriä Tesoman alikulkusillasta (Tesoman valtatie) länteen sijaitsee radan eteläpuolella noin 16,5 metrin etäisyydellä yleinen rakennus, Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratorio. Rata on alikulkusillan vuoksi huomattavasti kiinteistöjä korkeammalla.
111 TN-M6 Tesoma, Ristimäenkatu - Teerivuorenkatu, ratakilometrit 196+260 197 064 Vanamon alikulun länsipuolella kiinteistörajat sijaitsevat radan molemmin puolin 10-11 metrin etäisyydellä 400-600 metrin matkalla. Radan pohjoispuolella 20 metrin tarkasteluraja halkoo merkittävästi kuutta tonttia. Ratakilometrien 196+390 196+450 välisellä matkalla yksi talousrakennus sijaitsee 11,5 metrin etäisyydellä ja yksi asuinrakennus 13,5 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Noin 500 metriä ennen Teerivuoren alikäytävää (ratakilometrit 197+064) kiinteistörajat siirtyvät 20 metrin etäisyydelle radasta. Radan eteläpuolella sijaitsee useita varasto- ja liikerakennuksia, joista suurin osa sijaitsee yli 20 metrin etäisyydellä radasta. Noin ratakilometrien 196+600 196+650 kohdalla varastorakennuksen kulma ulottuu 19 metrin etäisyydelle ja talousrakennus 10 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Kiinteistörajat siirtyvät noin 15 m etäisyydelle radasta noin 350 metriä ennen Teerivuoren alikäytävää. 1. 3. 2.
112 Ratakilometrillä 198+294 sijaitsee Kalkun-Ikurin yhdystien alikulkusilta. TN-M7 Kalkku, ratakilometrit 198+295 199+700 Merkittäviä maankäyttörajoitteita ei ole. 12 ja 20 metrin tarkastelurajat halkovat molemmin puolin rataa jonkin verran tontteja, joihin ei ole rakennettu. Noin ratakilometrin 199+320 kohdalla Myllypuron suunnasta rataan yhtyy toinen ratalinja. Yhtymäkohdassa oleva laitetila rakennus sijaitsee 10 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Noin ratakilometrien 198+800 199+460 välisellä matkalla radan eteläpuolella kulkee asuinalueille johtava paikallistie. Kalkun alikulkusilta sijaitsee ratakilometrien 199+531 kohdalla.
TN-M7 ± 198 199 0 0,5 1 km 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK N-M1
N-M3 N-M2 N-M1 ± TN-M7 200 201 0 0,5 1 km 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 202 N-M4 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
115 N M1 Kalkuntie, ratakilometrit n. 199+700 200+300 Kalkuntie kulkee nykyisen radan eteläpuolella 17-20 metrin etäisyydellä keskilinjasta. Rata on paikoin huomattavasti korkeammalla kuin maantie ja sen erottaa muutaman metrin levyinen suojakaistale. Radan pohjoispuolella Isovainionkujan tonttien rajalinja on hieman alle 20 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Asuinrakennuksiin on matkaa hieman yli 30 metriä.
116 N M2 Kukkashaantie, ratakilometrit n. 200+660 200+920 Kukkashaantie radan pohjoispuolella johtaa asuinalueelle ja kulkee noin 200 metrin matkalla noin 15 metrin etäisyydellä nykyisen radan keskilinjasta. Kukkashaantien tonttien rajalinja on n. 20 metrin etäisyydellä nykyisen raiteen keskilinjasta.
117 N M3 Kankaantaan kallioleikkaus, ratakilometrit n. 201 +330 201+ 730 Nykyinen rata kulkee molemminpuolisessa kallioleikkauksessa Kankaantaan alueella n. 400 metrin matkalla.
118 N M4 Tenniskeskus ja Rounionkatu, ratakilometrit n. 201+900 202+200 Radan eteläpuolella tonttien rajat ovat alle 20 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta ja Tenniskeskuksen rakennus sijaitsee 25 metriä radan keskilinjasta. Pohjoispuolella kulkevan Rounionkadun mutkan kohdalla rata-alue laajenee ja pääraiteen pohjoispuolelle liittyy Kotelonokialta tuleva teollisuusraide.
N-M7 N-M6 N-M5 N-M5 ± N-M4 202 203 0 0,5 1 km 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
120 N M5 Raision mylly ja Ammattioppilaitos, ratakilometrit n. 202+900, 203+085 Nykyistä rataa lähimmät rakennukset sijaitsevat 12 metrin etäisyydellä keskilinjasta. Pohjoispuolella Raision myllyn kiinteistö ja eteläpuolella kaksi ammattioppilaitoksen talousrakennusta sijoittuu lähimmäksi rataa. Rautatienkadulla radan eteläpuolella yksi talousrakennus sijaitsee alle 20 metrin etäisyydellä radasta.
121 N M6 Nokian asema, ratakilometrit n. 203+500-204+500 Nokian rautatieaseman ympäristössä rata-alue on laaja eikä maankäytöllisiä rajoitteita rataalueen käyttöön pääraiteen pohjoispuolella juuri ole. Rakennukset ovat sijoittuneet radan eteläpuolelle, missä myös vanha asemarakennus (ratakilometri 204) sijaitsee. Asemarakennus ja makasiini sijaitsevat n. 9 m etäisyydellä nykyisen raiteen keskilinjasta. Pohjoispuolella on joitakin teollisuuskiinteistöjä, jotka eivät aiheuta rajoitteita rata-alueen käyttöön. N-M7 Nokian valtatie (Tk-3 + TK-1 -alue) ratakilometrit 204+300 204+450 Asema-alueen itäpäässä radan eteläpuolella on tyhjillään oleva talous/varastorakennus 15 metrin (ratakilometrit 204+300) etäisyydellä nykyisestä radasta. Tonttien rajat ulottuvat alle 20 metrin etäisyydelle radasta. Radan pohjoispuolella kulkee paperitehtaalle johtava suljettu pistoraide, joka laskeutuu pääradan ali.
N-M10 N-M9 N-M8 N-M7 ± N-M6 204 205 206 0 0,5 1 km N-M11 N-M11 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
123 N M8 Lauttalan päiväkoti (Sipilän alikulku), ratakilometrit n. 204+700-204+900 Nokian valtatien ylittää rautatiesilta. Radan eteläpuolella Lauttalassa rata kulkee lähellä päiväkodinrakennuksia. Rataa lähimmän talousrakennuksen etäisyys keskilinjasta on 18 metriä. Tontin raja on 12 metrin etäisyydellä ratalinjasta.
124 N M9 Lauttala, radan eteläpuoli, ratakilometrit n. 205+100-205+350 Lauttalassa radan eteläpuolella on omakotitaloasutusta (7 kiinteistöä) radan lähellä Kiinteistöraja kulkee lähimmillään n 12 m raiteen keskilinjasta ja lähimmät rakennukset ovat 15 m raiteen keskilinjasta. Radan pohjoispuolella hieman yli 20 metrin etäisyydellä kulkee Siuron valtatie.
125 N-M10 Hallite ratakilometrit 205+600 205+1000 Radan pohjoispuolella sekä Hallitie että Hallitien yhden tontin raja (ratakilometrit 205+600) on alle 20 metrin etäisyydellä radasta. Eteläpuolella Haavistontien yhden tontin rajalinja on 20 metriä lähempänä raiteen keskilinjaa, mutta rakennukset sijoittuvat etäälle tontin etelälaitaan. N M11 Erkinkallenmoision kallioleikkaus, ratakilometrit n. 206 +300 206+ 500 Rata kulkee Erkinkallenmoisiossa noin 200 metrin matkan kallionviertä. Kallioseinämä on lähimmillään 6 metriä radan keskilinjasta. Maankäytöllinen rajoite ei ole merkittävä.
N-M15 N-M14 N-M12 N-M16 N-M15 N-M13 N-M12 N-M11 N-M11 ± 208 0 0,5 1 km 209 N-M16 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
127 N M12 Haaviston ylikulkusillan ympäristö, ratakilometrit n. 206 +850 206+ 900 Haaviston ylikulkusillan ympäristössä radanvarressa on noin 50 metriä pitkä kallioleikkaus. Kallio sijaitsee noin 6 metriä radan keskilinjasta. Eteläpuolella on talousrakennus (ratakilometrit n. 206+900), joka sijoittuu 8,5 metrin etäisyydelle radasta. Radan pohjoispuolella 20 metrin tarkasteluraja leikkaa tonttirajoja. Kaksi rakennusta sijaitsee alle 20 metrin etäisyydellä radasta. Toinen niistä (Urpolan asuinrakennus) sijaitsee vain 17 metrin etäisyydellä raiteesta (ratakilometrit n. 206+995).
128 N M13 Haaviston paikallistie (ratakilometrit n. 206 +850 206+ 950) ja Melonäyrääntie (ratakilometrit n. 207+050 207 +430) Haaviston sillan itäisellä puolella etelään radan keskilinjasta kulkee asuinrakennuksille johtava väylä kiinteistörajan tuntumassa. Tien lähin etäisyys raiteen keskilinjasta on 11 metriä. Radan pohjoispuolella maasto on paikoin lähelle rataa ulottuvaa kalliota. Radan eteläpuolella kulkee noin 400 metrin matkalla Melonäyrääntie, joka mutkittelee muutamasta kohtaa 12 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta.
129 N M14 Siuronvaltatie I, ratakilometrit n. 207 +370 208 + 100 Noin 650 metrin matkalla kulkee radan pohjoispuolella mt 2505, Siuronvaltatie. Tiealue ulottuu alle 12 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta.
130 N M15 Melontie Korvolantie, ratakilometrit n. 208 +170 208 + 950 Radan eteläpuolella kulkee noin 13 metrin etäisyydellä keskilinjasta Melontie, jonka nimi vaihtuu Korvolantieksi Korvolan alikulkusillan kohdalla (208+625). Radan pohjoispuolella kiinteistöraja on paikoin alle 12 metrin etäisyydellä ja yhdessä kohdassa (ratakilometrit 208+480) talousrakennuksen kulma ulottuu 15 metrin etäisyydelle raiteen keskilinjasta.
132 N M16 Siuronvaltatie II, ratakilometrit n. 208+800 209+600 Noin 800 metrin matkalla mt 2505, Siuronvaltatie kulkee jälleen radan pohjoispuolella lähellä rata-aluetta. Tie ulottuu paikoin alle 10 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Radan eteläpuolella kulkee Korvolantie 15 17 metrin etäisyydellä.
133 N M17 Jaakkolan alue, ratakilometrit n. 209+000 209+850 Noin 500 metrin matkalla radan eteläpuolella kiinteistörajat ulottuvat monin paikoin alle 12 metrin etäisyydelle radan keskilinjasta. Joitakin rakennuksia sijaitsee 18-20 metrin etäisyydellä radasta (ratakilometrit 209+ 500 ja 209+700).
134 N M18 Ollilantie, ratakilometrit n. 209+950 210+000 Radan pohjoispuolella Ollilantie tekee mutkan 12 ja 20 metrin etäisyydellä radasta. Eteläpuolen rataa päättyvä yksityistie kulkee jonkin matkaa 8 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Rata kulkee penkereellä erotettuna tiealueista muutaman metrin levyisellä viheraluekaistaleella. 12 metrin tarkasteluraja leikkaa pohjoispuolella kahta tonttia.
135 N M19 Ollila, ratakilometrit n. 210+000-210+400 Ollilassa rata-alueen pohjoispuolella kiinteistörajat ovat noin 400 metrin matkalla alle 12 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Yhden asuinrakennuksen kulma ulottuu 20 metrin etäisyydelle radasta ja talo sijaitsee selkeästi rata-aluetta korkeammalla kalliolla (ratakilometrit 210+150). Ollilan kohdalla rata kulkee myös kallioleikkauksessa ratakilometrien 210+150 ja 210+230 välisellä matkalla. Kallionseinämä alkaa alle 5 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta.
N-M21 N-M20 N-M19 ± N-M18 210 N-M18 211 212 0 0,5 1 km 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
137 N M20 Helmisen - Penttilän ympäristö, ratakilometrit n. 211+000-211+900 Radan pohjoispuolella Helmisen ja Hakavuoren välisellä alueella sijaitsee muutamia rakennuksia, joille johtava yksityistie ulottuu radan keskilinjasta 12 metrin etäisyydelle (ratakilometrit 210+980). Tästä eteenpäin radan varsi on varsin kallioista aluetta ja rata kulkee kolmessa kohtaa kallioleikkauksessa tai sen läheisyydessä Penttilän mutkaan saakka. Kallioseinämä on leikkauksissa keskimäärin 3-5 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta. Kiinteistörajat ulottuvat monin paikoin alle 20 metrin etäisyydelle radasta, mutta asuinrakennuksia ei sijaitse lähietäisyydellä.
138 N M21 Knuutilankatu, ratakilometrit n. 212+220 Radan pohjoispuolelta Knuutilankadulta on epävirallinen jalankulkuyhteys radan eteläpuolelle ja edelleen Lukkisalmentielle. Knuutilankadun pää ja yhteys Nurmipolulle sijaitsee n. 20 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta.
N-M22 ± N-M21 212 214 0 0,5 1 km 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
140 N M22 Siuron asema, ratakilometrit n. 212+615 213+680 Rata-alue levenee Siuron ratapihalla ratakilometristä 212+615 eteenpäin. Siurontie kulkee noin 200 metrin matkan noin 13 metrin etäisyydellä pääraiteen keskilinjasta sen pohjoispuolella ratakilometrien 212+840 ja 213+050 välisellä osuudella. Kaarteen jälkeen radan pohjoispuolella on kaksi radan keskilinjasta noin 12-18 metrin etäisyydelle sijoittuvaa rakennusta (213+178 ja 213+293), joista ensimmäinen on talousrakennus ja jälkimmäinen Siuron asemarakennus.kaarteessa on radan pohjoispuolella lähietäisyydellä myös laitetilarakennus.
141 2.4.2 Sillat ja muut tekniset rajoitteet KUNTA Kmjam SILTANIMI SLYH RAK.VUOSI HL JANNEMITAT Tampere 0193+0727. Haapalinnan alikulkusilta AKS 1987 15,3 11.50 Tampere 0194+0125. Epilän alikulkusilta AKS 1962 9,92 15.10 Tampere 0194+0373. Epilän alikäytävä AK 1983 6 10,0 Tampere 0195+0056. Tohlopin alikäytävä AK 1973 6 2.76 Tampere 0196+0057. Tesoman alikulkusilta AKS 1968 5,1 10.02+12.03+12.03+10.02 Tampere 0196+0252. Vanamon (Rahola) alikäytävä AK 1982 6 4.40 Tampere 0197+0064. Teerivuoren alikäytävä, Rahola AK 1982 6 4.40 Tampere 0198+0294. Kalkun-Ikuurin yhdystien alikulkusilta AKS 1969 5,4 15.20+19.00+15.20 Tampere 0199+0531. Kalkun alikulkusilta AKS 2006 7,78 11.47+22.51+19.99+12.27 Nokia 0199+0961 Välimaan alikäytävä AK 1998 7,2 4.0 Nokia 0200+0920. Lehtimäen alikäytävä AK 1984 6 6.50 Nokia 0201+0654. Vihnuksen ylikulkusilta YKS 1995 4.55+16.18+4.55 Nokia 0202+0640. Nahkolan alikäytävä AK 1979 11,34 4.40 Nokia 0203+0485. Nokian alikulkusilta AKS 1951 16,86 7.80+7.80 Nokia 0203+0901. Nokian alikäytävä AK 1970 57,95 5.45 Nokia 0204+0178. Laajanojan ratasilta RS 1957 7,5 3.5 Nokia 0204+0178. Laajanojan ratasilta RS 1958 8,4 6.0 Nokia 0204+0436. Nokia Oy raiteen risteyssilta RRS 1950 6 6.7 Nokia 0204+0741. Sipilän alikulkusilta AKS 1955 5,35 8.70+10.00+8.70 Nokia 0206+0843. Haaviston ylikulkusilta YKS 1981 7,6 5,0+18,0+5,0 Nokia 0208+0625. Korvolan alikulkusilta AKS 1982 5,74 6.5 Nokia 0209+0828. Jaakkolan alikulkusilta AKS 1982 6 2.00+17.00+2.00 Nokia 0212+0554 Haukkalan alikulkusilta AKS 1997 7,2 2.5+19.0+2.5 2.4.3 Yhteenveto Rataosuudella Lielahti Nokia on tarkastelun perusteella tilaa yhdelle lisäraiteelle sekä radan etelä- että pohjoispuolella. Mikäli lisäraide rakennetaan ilman huoltotietä, ei olevien rakennusten purkaminen ole välttämätöntä. Myös maan lunastamiselta voi olla mahdollista välttyä. Ahtaimmat paikat sijaitsevat Tampereella Epilässä ja Ristimäen alueelle sekä Nokian puolella Kalkussa ja Välimaalla. Nokian aseman ympäristössä lisäraiteiden sijoittaminen pääraiteen eteläpuolelle ei ole erityisen suositeltavaa. Nokialta Siuroon päin radan pohjoispuoli on suotuisampi lisäraiteiden sijoittamiselle aina Haaviston ylikulkusillalle asti. Haaviston ylikulkusillalta Siuroon ulottuvalla jaksolla merkittävin maankäyttörajoite on kahteen otteeseen hyvin lähellä radan pohjoispuolella kulkeva maantie 2505. Haaviston ja Siuron välisellä osuudella lisäraiteiden sijoittuminen nykyisen radan eteläpuolelle saattaisi olla edullisempi ratkaisu.
142 Taulukko 7 Maankäyttörajoitteet Tampereen kaupungin alueella rataosuudella Lielahti Nokian raja TUNNUS TN-M1 TN-M2 TN-M3 TN-M4 TN-M5 TN-M6 NIMI Epilä, Soraharjunkatu Pispalan valtatie Epilä, Tohlopinranta - Pispalan valtatie Epilä, Tohlopinranta - Tapettikatu Kohmankatu - Kolismaankatu Tesoma, Tesoman valtatie - Kokkolankatu Tesoma, Ristimäenkatu - Teerivuorenkatu RAJOITE ETELÄPUOLI 10 m kiinteistö / 14,5 metriä rakennus 10 m kiinteistö / 13 m rakennuksia 12,5 m tie/ 6,5 m rakennuksia 12 m kiinteistö/ 15,5 m rakennuksia 10,5 m kiinteistö/ 16,5 m rakennus 10-15 kiinteistö/ 10-19 m rakennuksia RAJOITE POHJOISPUOLI 6-16 m kiinteistö/ 15,5-16,5 rakennuksia 12 m kiinteistö / 15-16,5 rakennuksia 10 m kiinteistö / 13 18 m rakennuksia 12-15 m kiinteistö/ 20 m tie 12 m kiinteistö/ 16,5 rakennus 10-20 kiinteistö/ 11,5 m rakennuksia TN-M7 Kalkku ei rajoitteita linjavaihde
143 Taulukko 8 Maankäyttörajoitteet Nokian kaupungin alueella TUNNUS NIMI RAJOITE ETELÄPUOLI RAJOITE POHJOISPUOLI N-M1 Kalkuntie katu 17-20 m tontti 20 m N-M2 Kukkashaantie ei rajoitetta katu, 15 m N-M3 Kankaantaan kallioleikkaus kallioleikkaus kallioleikaus N-M4 Tenniskeskus ja Rounionkatu tonttiraja alle 20 m ei rajoitetta N-M5 Raision mylly ja ammattioppilaitos rakennus 12 m rakennus alle 20 m N-M6 Nokian asema rakennus 9 m ei rajoitetta N-M7 Nokian valtatie rakennus 15 m ei rajoitetta N-M8 Lauttalan päiväkoti tontti 12 m, rakennus 18 m ei rajoitetta N-M9 Lauttala tonttiraja 12 m / rakennuksia 15 m ei rajoitetta N-M10 Hallitie ei rajoitetta katu ja tontti n. 20 m N-M11 Erkinkallenmoision kallioleikkaus kallioleikkaus kallioleikkaus N-M12 Haaviston ylikulkusilta talousrakennus 9 m rakennus 17 m N-M13 Melonäyrääntie katu 11 m ei rajoitetta N-M14 Siuronvaltatie I ei rajoitetta maantie, alle 12 m N-M15 Melontie - Korvolantie katu 13 m tontitraja, alle 20 m N-M16 Siuronvaltatie II 20 m maantie 10 m N-M17 Jaakkola tonttiraja alle 12 m, rakennuksia 18-20 m ei rajoitetta N-M18 Ollilatie katu 8 m tonttiraja alle 12 m N-M19 Ollila ei rajoitetta tonttiraja alle 12 m rakennus 20 m N-M20 Helminen-Penttilä ei rajoitetta katu 12 m N-M21 Knuutilankatu ei rajoitetta katu 20 m N-M22 Siuron asema ei rajoitetta rakennuksia 12-18 m
144 2.5 Lielahti-Ylöjärvi Tarkastelu välillä Tampere-Ylöjärvi jakaantuu kahteen osaan. Rataosuus Tampere-Lielahti on nykyisin 2-raiteinen. Lielahti toimii risteysasemana, josta haarautuvat Parkanon rata Ylöjärven suuntaan ja Porin rata Nokian suuntaan. Rataosuus Lielahti-Ylöjärvi on 1-raiteinen. Osuudelle Tampere-Lielahti on tarkasteltu kahden lisäraiteen rakentamista. Asia on esitetty kappaleessa 2.3. Osuudella Lielahti-Ylöjärvi on tarkasteltu yhden lisäraiteen rakentamista. Ilman huoltotietä tilavarauksena on tarkasteltu 12 m etäisyydelle nykyisen raiteen keskilinjasta ulottuvaa aluetta ja huoltotien kanssa 20 m etäisyydelle ulottuvaa aluetta. 2.5.1 Maankäyttörajoitteet TY-M1 Epilänharju Ryydynpohja Noin ratakilometrien 195+220 kohdalla on radan länsipuolella päämuuntamorakennus (syöttöasema) noin 20 metrin etäisyydellä radan keskilinjasta.
± TY-M1 195 194 194 0 0,5 1 km 195 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
± Y-M2 198 197 Y-M1 Y-M1 196 0 0,5 1 km TY-M1 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
Y-M5 ±202 Y-M4 201 200 0 0,5 1 km 12 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide, ei huoltotietä) 20 m raiteen keskilinjasta (1 lisäraide + huoltotie) 1:10 000 (A4) Pohjakartta Affecto Finland / RHK
150 Y-M1 Ylöjärvi, Vihattula / kaupungin raja, ratakilometri n. 196+300 Nykyisen raiteen keskilinja sijaitsee lähimmillään n. 10 metrin etäisyydellä radan länsipuolella sijaitsevan kantatien 65 (Vaasantie) pientareen reunasta. Radan itäpuolella sijaitsee Vihattulan pientaloalue. Liikennealueen raja sijaitsee lähimmillään n. 14 metriä nykyisestä radan keskilinjasta. Lähin Pyrytien rakennus sijaitsee n. 21,5 metrin etäisyydellä nykyisestä radan keskilinjasta.
151 Y-M2 Ylöjärvi Mäkkylä, ratakilometri n. 198+000 198+250 Nykyisen raiteen keskilinja sijaitsee lähimmillään n. 14 metrin etäisyydellä radan itäpuolella (koillispuolella) sijaitsevan raviharjoitteluradan reunasta. Rata sijaitsee kallioleikkauksessa maanpinnan tasoa alempana. Radan länsipuolella, lähimmillään n. 17 metrin etäisyydellä nykyisestä keskilinjasta sijaitsee Keijärventie (katu). Y-M3 Ylöjärvi, Terätie, ratakilometri n. 198+450 198 +850 Radan länsipuolella Terätie (katu) sijaitsee n. 400 m matkalla 20 m lähempänä nykyisen raiteen keskilinjaa. Lähimmillään kadun reuna on n. 12 m etäisyydellä nykyisen raiteen keskilinjasta. Kadun länsipuolen maa-alueet ovat rakentamattomia. Radan itäpuolella, ratakilometrillä 198+897 sijaitsevan Mäkkylän ja Niittyrannan tilojen alikulun läheisyydessä sijaitsee kiinteistö, jonka rajalinja kulkee n. 17 m etäisyydellä nykyisen raiteen keskilinjasta. Yksi rakennuksista sijaitsee kiinteistörajan ulkopuolella n. 13 m raiteen keskilinjasta. Y-M4 Ylöjärvi, Suorannantie, ratakilometri n. 201+300 201+650 Sinivainiontieltä kiinteistölle johtava Suorannantie sijaitsee n. 350 metrin matkalla radan länsipuolella. Tie kulkee n. 17 m etäisyydellä nykyisen raiteen keskilinjasta.
152 Y-M5 Ylöjärvi, Kortteentie, ratakilometri n. 202+100 Kortteentiellä, radan itäpuolella sijaitsee yksi asuinkiinteistö, jonka tontin raja kulkee 15,5 m etäisyydellä nykyisen raiteen keskilinjasta. Lähin rakennus sijaitsee n. 14 m etäisyydellä radasta osittain tontin ulkopuolella. Asuinrakennuksia ei ole 20 m lähempänä nykyisen raiteen keskilinjaa. 2.5.2 Sillat ja muut tekniset rajoitteet KUNTA Kmjam SILTANIMI SLYH RAK.VUOSI HL JANNEMITAT Tampere 0194+0547. Epilänharjun alikäytävä AK 1984 5,97 10.0 Tampere 0194+0835. Lielahden ylikulkusilta YKS 1969 13 11,4 Tampere 0194+0835. Lielahden ylikulkusilta YKS 1984 9,5 11,4 Tampere 0195+0500. Myllypuronkadun ylikulkusilta YKS 1995 15,25 (2.0)+12.8+16.0+12.8+(2.0) Tampere 0196+0233. Vihattulan alikulkusilta AKS 1970 5,4 8,5 Ylöjärvi 0196+0982 Teivaalan ylikäytäväsilta YK 2000 4 19.,5 Ylöjärvi 0196+0992. Teivaalan ylikulkusilta YKS 1969 6 16,0 Ylöjärvi 0198+0391. Mäkkylän yksityistien ylikulkusilta YKS 1971 5 12,1+14,6+12,1 Ylöjärvi 0198+0897. Mäkkylän ja Niittyrannan tilojen ak AK 1970 10,45 2,9 Ylöjärvi 0199+0127. Keijärven ratasilta RS 1970 7 3,3 Ylöjärvi 0199+0950. Ylöjärven ylikulkusilta YKS 1973 14 15,05+19,35+21,5+21,5+19,35+15,05 Ylöjärvi 0200+0128. Koulupolun alikäytävä AK 1984 7,6 6.50 Ylöjärvi 0201+0274. Urkonmäen ylikulkusilta YKS 1972 11 14,7+17,6+14,7 Ylöjärvi 0201+0274. Urkonmäen ylikulkusilta YKS 1972 11 14,7+17,6+14,7 Keijärven ratasiltaan liittyy pitkä järvipenger 2.5.3 Yhteenveto Lielahden ja Ylöjärven välisellä osuudella on selvästi vähemmän maankäyttörajoitteita lisäraiteiden sijoittamiselle kuin muilla tarkastelluilla rataosuuksilla. Hankalin paikka on aivan Tampereen ja Ylöjärven rajan tuntumassa Vihattulassa. Kantatie 65 (Vaasantie) kulkee erittäin lähellä rataa sen länsipuolella. Samalla kohtaa radan itäpuolella sijaitsee omakotialue, jonka yhden tontin raja ulottuu 20 m tarkasteluvyöhykkeen sisäpuolelle. Taulukko 9 Maankäyttörajoitteet Lielahden ja Ylöjärven aseman välisellä rataosuudella. TUNNUS NIMI RAJOITE RAJOITE LÄNSIPUOLI ITÄPUOLI TY-M1 Epilänharju - Ryydynpohja muuntoasema 20 m ei rajoitetta Y-M1 Vihattula tie 10 m katu 14 m, tontti alle 20 m Y-M2 Mäkkylä katu 14 m raviharjoittelurata 17 m Y-M3 Terätie katu 12 m rakennus 13 m Y-M4 Suorannantie katu 17 m ei rajoitetta Y-M5 Kortteentie ei rajoitetta rakennus 14 m
153 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Lisäraiteiden sijoittaminen nykyiseen ratakäytävään on tarkastelluilla rataosuuksilla mahdollista, mutta vaatii runsaasti yksityiskohtaisempia selvityksiä ja suunnitelmia. Kaikessa maankäytön suunnittelussa nykyisten ratakäytävien läheisyydessä on syytä varautua lisäraiteiden rakentamiseen tulevaisuudessa. Lisäraiteiden puolen valintaan tähtäävä alustava yleissuunnittelu on syytä käynnistää kriittisimmillä ratasuunnilla mahdollisimman nopeasti, jotta lisäraiteiden aluevaraukset saadaan määritettyä, eikä epätietoisuus ratkaisuista aiheuta tarpeetonta haittaa maankäytön kehittämiselle. Tehty esiselvitys tuo esiin näkökohtia, jotka vaikuttavat lisäraiteiden jatkosuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluun ratakäytävien läheisyydessä. Yhtenä tärkeimpänä havaintona voidaan pitää vaativimpien kohteiden tunnistamista ja vaativuutta suhteessa muihin tarkastelualueen kohteisiin. Tieto ohjaa jatkosuunnittelua keskittymään erityisesti vaativimpien kohteiden teknisten ja taloudellisten ratkaisumallien etsimiseen. Näiden kohteiden ratkaisut määrittelevät useilla tarkastelualueen rataosuuksilla pitkällä matkalla lisäraiteiden sijoittumispuolen suhteessa olemassa olevaan rataan. Kahden lisäraiteen tapauksessa ei tässä suunnitteluvaiheessa ole tarkasteltu tapausta, jossa raiteet sijoittuisivat eri puolille nykyistä rataa. Esiselvityksen havaintoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tarkastelu on tehty ensisijaisesti ratateknisestä ja maankäytöllisestä näkökulmasta. Tarkastelussa eivät vielä tässä vaiheessa ole olleet mukana ympäristönäkökohdat (suojelualueet ja -kohteet, melu, tärinä), eivätkä lähijunaliikenteen asemapaikat. Varsinaiset ympäristövaikutusten arvioinnit tehdään yleissuunnittelun yhteydessä. Työn luonteen vuoksi lisäraiteiden rakentamiskustannuksia ja mahdollisia maanlunastuskustannuksia ei ole arvioitu. 3.1 Havainnot rataosuuksittain Seuraavassa on tiivistetysti esitetty selvitettyjen tekijöiden perusteella tehdyt havainnot rataosuuksittain. Lisäraiteiden puolen lopullinen valinta tehdään jatkosuunnittelun perusteella. Tampere-Lempäälä, tarkasteltu kahden lisäraiteen sijoittamista (2+2 raidetta): - Lempäälän asemalla ja sen läheisyydessä lisäraiteille on enemmän tilaa radan itäpuolella - Hollon alueella lisäraideratkaisu on sillan ja katujärjestelyjen vuoksi kallis toteutettuna kummalle puolen tahansa. Radan itäpuolella on osittainen tilavaraus yhdelle lisäraiteelle. - Hakkarissa lisäraiteiden sijoittaminen radan länsipuolelle on hankalaa läheisen runsaan omakotiasutuksen vuoksi - Moisionaukean alueella on rajoitteita molemmilla puolin rataa. Erityisesti itäpuoli on vaativa, koska vasta kaavoitetun asuinalueen suojaviheralueet kapenisivat huomattavasti - Kuljun asemakylän alueella lisäraiteiden sijoittaminen radan länsipuolelle on hankalaa lähellä sijaitsevan omakotiasutuksen vuoksi - Sääksjärven alueella länsipuolella järvi ja itäpuolella muutamat hyvin lähellä rataa sijaitsevat asuintalot muodostavat haasteen jatkosuunnittelulle
154 - Radan itäpuolelle on Sarankulman Peltolammin alueella kaavailtu läntiselle oikoradalle johtavia tavaraliikenneraiteita - Tampereen alueella ongelmana ei ole niinkään tilan puute, mutta lisäraideratkaisujen hinta muodostunee korkeaksi mm. kehätien alituksen (vt3), Perkiön ja Viinikan ratapiha-alueiden raidejärjestelyiden sekä Lahdenperänkadun ja Tampereen valtatien ylitysten osalta. Lähiliikenteen uudet laituriraiteet Tampereen henkilöasemalla on aiempien selvitysten perusteella mahdollista rakentaa vain ratapihan itäreunaan. - Kokonaisuutena radan itäpuoli vaikuttaisi Lempäälä Tampere välillä radan länsipuolta suotuisammalta lisäraiteiden sijoittamiselle Tampere-Messukylä-Kangasala, tarkasteltu kahden lisäraiteen sijoittamista (2+2 raidetta): - Järvensivulle on hyvin haastavaa rakentaa kaksi lisäraidetta samalle puolen nykyistä rataa. Radan pohjoispuolelle kahden lisäraiteen rakentaminen on lähes mahdotonta. - Radan eteläpuolella on Järvensivulla selvästi enemmän tilaa kuin pohjoispuolella, mutta toisaalta välittömästi henkilöaseman eteläpuolella Naulakadun kohdalla tilaa olisi enemmän nykyisen radan pohjoispuolella - Ristinarkuntien ylikulun ympäristössä on muutamia rajoittavia rakennuksia varsinkin radan pohjoispuolella. - Hankkion ja Kiveliön alueilla radan pohjoispuolella on hieman enemmän maankäyttörajoitteita kuin eteläpuolella. - Vehmaisissa radan eteläpuolella osia Vaunukadun omakotitalojen takapihoista sijoittuu tarkasteluvyöhykkeelle. - Kangasalla Asemanseudulla, Ruutanassa ja Suinulassa lisäraiteet aiheuttaisivat katujärjestelytarpeita ja vähäisiä maanlunastustarpeita sijoitettuna kummalle puolen tahansa. - Yhden lisäraiteen sijoittaminen molemmille puolille nykyistä rataa voi olla tällä osuudella varteenotettava vaihtoehto tarkastellulle tapaukselle, jossa molemmat lisäraiteet sijaitsevat samalla puolella. - Maankäytöllisiä ja teknisiä rajoitteita sijoittuu tasaisesti molemmin puolin nykyistä rataa. Nyt tehdyn selvityksen perusteella ei voida vielä muodostaa varmaa näkemystä siitä, kummalle puolen nykyistä rataa lisäraiteet olisi suotuisampaa sijoittaa. Osuuden jatkosuunnittelussa korostuu Tampere - Messukylä -osuuden haasteellisuus. Tampere-Lielahti, tarkasteltu kahden lisäraiteen sijoittamista (2+2 raidetta): - Selvästi vaikeimmat kohteet teknisten ratkaisujen osalta ovat Juhannuskylän - Armonkallion alue sekä Tammerkosken ylitys. Kohde on Järvensivun ohella tarkastelualueen vaativin paikka. - Mustalahden tukimuuripenkereen levitys tai korvaava tekninen ratkaisu on kallis rakenne - Kahden lisäraiteen sovittaminen Pispalassa nykyisen radan pohjoispuolelle on vaativaa. Yhdelle lisäraiteelle on tilavaraus jo olemassa. - Pispalassa radan eteläpuoli on erittäin ongelmallinen Ahjolan kohdalla sekä Koukkarinkadun ja Selkeenkadun ympäristössä käytössä olevien asuin- ja toimitilarakennusten vuoksi. Lisäraiteiden sijoittaminen eteläpuolelle on lähes mahdotonta.
155 - Radan pohjoispuoli vaikuttaisi osuudella Tampere Lielahti haastavalta, mutta mahdolliselta lisäraiteiden sijoittamiselle, mikäli Armonkallion Tammerkosken välille jatkosuunnittelussa löydettävä tekninen ratkaisu tukee tätä näkemystä. Lisäraiteiden sijoittaminen radan eteläpuolelle on lähes mahdotonta. Lielahti Nokia Siuro, tarkasteltu yhden lisäraiteen sijoittamista (1+1 raidetta): - Epilässä ja Tesomalla on tilaa yhdelle lisäraiteelle molemmin puolin rataa, mutta huoltoteitä ei saa mahtumaan rautatiealueelle. - Nokian Kalkussa / Välimaalla on asutusta melko lähellä pohjoispuolella ja katu erittäin lähellä eteläpuolella. - Kalkun - Välimaan alueelle on luonnosteltu raideyhteyttä Porin radalta mahdolliselle tulevalle Tampereen läntiselle oikoradalle. - Nokian aseman kohdalla ainoastaan nykyisen radan pohjoispuoli tulee kysymykseen. Radan pohjoispuolella kulkee nykyisin käytössä oleva teollisuusraide n. 3 km asemalta itään. - Nokian ja Siuron välillä vaativin suunnittelukohde on Haavistolla, missä pientaloasutusta sijaitsee erittäin lähellä radan eteläpuolella. - Lisäraiteen puolta olisi mahdollisesti siirrettävä Haaviston ja Siuron välillä pohjoispuolelta eteläpuolelle sillä maantie 2505 kulkee tällä osuudella pitkiä matkoja erittäin lähellä nykyisen radan pohjoispuolella. - Maankäyttöä sijaitsee etenkin Epilässä ja Tesomalla radan läheisyydessä, mutta yhden lisäraiteen sijoittaminen osuudelle ei näyttäisi olevan erityisen ongelmallista. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan sijoittuuko lisäraide etelävai pohjoispuolelle. Nokian aseman ympäristössä lisäraide on sijoitettava radan pohjoispuolelle. Nokian aseman ja Siuron välillä lisäraiteen puolta on mahdollisesti vaihdettava. Lielahti Ylöjärvi, tarkasteltu yhden lisäraiteen sijoittamista (1+1 raidetta): - Tampereen puolella ei rataosuudella ole erityisiä ongelmia lisäraiteen sijoittamisen suhteen - Osuuden hankalin kohta on kaupunkien rajalla Vihattulassa, missä kantatie 65 kulkee välittömästi radan länsipuolella ja Vihattulan pientaloalue rajoittuu rataan itäpuolella - Erityisrakenteena osuudella on Keijärven vesistöpenger. Penkereen leventämisen ympäristövaikutukset eri puolille nykyistä pengertä voivat olla toisistaan poikkeavia. - Muut rajoitteet rataosuudella ovat tavanomaisia pienten katujen tai yksityisteiden siirtotarpeita - Ylöjärven asemalla nykyiset sivuraiteet sijaitsevat radan itäpuolella - Yleisesti ottaen osuudella on vähän maankäytöllisesti hankalia kohteita. Nykyisen radan itä- / pohjoispuoli saattaisi olla hieman suotuisampi lisäraiteiden sijoittamiseksi. Näin on etenkin, mikäli lisäraiteet välillä Tampere Lielahti päädyttäisiin toteuttamaan radan pohjoispuolelle. Jatkosuunnittelussa tarkennetaan sijoittuuko lisäraide itä- vai länsipuolelle.
156 3.2 Suositukset jatkotoimenpiteiksi Tehdyn esiselvityksen perustella ei voida vielä muodostaa lopullista kantaa siitä, kummalle puolen nykyistä rataa lisäraiteet olisi edullisinta sijoittaa eri rataosuuksilla. Lisäraiteiden puoli ja tilantarve selvitetään yksityiskohtaisesti rataosuuksittain tarkemmin suunnitelmin (alustavat yleissuunnitelmat). Jatkosuunnittelu voidaan kytkeä osaksi vaihemaakuntakaavan muodostamista ja lisäraiteiden sijoittumispuoli voidaan osoittaa maakuntakaavassa. Osallisten kuuleminen ja vuorovaikutus kytketään esiselvitysvaihetta voimakkaammin osaksi suunnitteluprosessia. Ennen lisäraiteiden puolen valintaan tähtäävän suunnittelun aloittamista on kuitenkin muodostettava selkeä käsitys lähijunaliikenteen roolista seudun liikennejärjestelmän osana. Uusien asemien sijoittuminen, tekninen ratkaisu ja raiteiston tilavaatimukset tulee voida ottaa alustavassa yleissuunnittelussa huomioon. Lähijunaliikenteen rooli ja asemien sijoittuminen kytkeytyvät vahvasti käynnissä olevaan Tampereen kaupunkiseudun maankäyttö- ja rakennemallityöhön, joka valmistuu vuoden 2009 aikana. Asemapaikkojen määrittelyyn liittyy myös yksityiskohtaisemman lähijunaliikenteen liikennöintisuunnitelman laatiminen. Suunnitelmalla määritellään junatarjonnan määrä tavoitetilanteessa ja sitä kautta mm. lisäraiteiden tarve ratasuunnittain. Liikennöintisuunnitelma suositellaan laadittavaksi, kun maankäytön rakennemalli kaupunkiseudun kehittämisen suunnaksi on valittu. Lisäraiteiden tekniset ratkaisut tarkennetaan maakuntakaavaprosessin jälkeen tai sen rinnalla tehtävässä ratalain mukaisessa yleissuunnittelussa. Lähijunaliikenteen tarvitsemien lisäraiteiden yleissuunnittelu voidaan tarvittaessa toteuttaa vaiheittain, kuitenkin siten että tarkasteltavana on yksi kokonainen ratasuunta kerrallaan. Yleissuunnitteluun sisältyvät hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnit. Yleissuunnittelu on jo rakentamiseen tähtäävää suunnittelua. Yleissuunnitelmilla on lakisääteisesti kahdeksan vuoden voimassaoloaika, jonka jälkeen niiden voimassaolo raukeaa, mikäli ratasuunnitelman tekemistä kohteesta ei ole aloitettu. Lisäraiteiden jatkosuunnittelussa on varauduttava rautateiden muihin pitkän aikavälin kehittämishankkeisiin. Tarkastelualueen eri visioissa ja keskusteluissa olleita hankkeita ovat kolmas linjaraide etelän suuntaan (Sääksjärvi Toijala) sekä Viinikan ratapihan siirto ja siihen liittyvä tavaraliikenteen läntinen oikorata Tampereen ohi. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa, jota tehdään ennen lisäraiteiden puolen lopullisen valinnan mahdollistavien suunnitelmien valmistumista, tulee mahdollisimman laajasti ottaa huomioon tässä selvityksessä esitetyt lisäraiteiden tilavaraukset molemmin puolin nykyistä rataa.