HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK strategia 2010 2015
Sisältö 1 Perusteet... 4 2 Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muutokset... 6 3 Missio, visio ja arvot... 8 3.1 Missio...8 3.2 Visio 2015...8 3.3 Arvot...8 4 Strategiset tavoitelinjaukset... 10 5 Toimenpiteet... 19
4 1 Perusteet Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiaa on käsitelty valmisteluvaiheessa HALTIKin johtoryhmien kokouksissa ja henkilöstön kanssa sekä hallinnonalan tietohallinnon ohjausryhmä TIHRYssä. Strategia on työstetty valmiiksi yhteistyössä sisäasiainministeriön johdon ja erityisesti sisäministeriön hallintojohtajan kanssa. Strategiassa on otettu huomioon HALTIKille säädetyt tehtävät, valtionhallinnon ICT -toiminnassa ja ohjauksessa sekä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, valtion turvallisuusverkkohankkeen (TUVE) vaikutuksia HALTIKin tehtäviin sekä sisäasiainministeriön HALTIKin toiminnalle asettamat painopisteet ja kehittämistavoitteet. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on nopeaa. Strategiassa on kysymys myös jatkuvasta prosessista, jossa sekä visiota että strategiaa tullaan tarkentamaan toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Nyt vahvistetulla strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla. Strategiaa valmisteltaessa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) on toteutusvaiheessa. Hankkeeseen pohjautuvan palvelutuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2012. Hankkeella on mahdollisesti vaikutuksia HALTIKin ja sen asiakkaiden toimintaan ja palvelutuotantoon. Tästä syystä strategiaa on tarkasteltava uudelleen TUVE:n tuotantoon siirron yhteydessä. Sisäasiainministeriö perusti HALTIKin 1.3.2008 vastaamaan asiakas lähtöisesti ja kustannustehokkaasti tietohallinnon palvelujen avulla sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimintaympäristön muutoksen haasteisiin. Valtioneuvoston asetuksessa (810/2007) viraston tehtäviksi säädetään tieto- ja viestintätekniikan kehittämis-, asiantuntija-, tietoturva-, tuotanto-, hankinta-, raportointi-, koulutus-, puhelinvälitys- ja tukipalvelujen tuottaminen sisäasiainministeriölle ja hallinnonalan muille virastoille ja laitoksille sekä muille valtion virastoille ja laitoksille siten kuin palvelujen tuottamisesta on palvelusopimuksissa sovittu kyseessä olevien virastojen ja laitosten kanssa. Sisäasiainministeriö ja sen hallinnonala käyttävät lähtökohtaisesti HALTIKin tuottamia yhteisiä ICT -palveluita. Tämä on tärkeää, jotta nettobudjetoitu HALTIK kykenee taloudellisesti toimimaan ja hoitamaan sen vastuulle yhteisillä päätöksillä annetut turvallisuusviranomaisten korkeaa käytettävyyttä sekä turvallisuutta edellyttävät palvelu tehtävät. Keväällä 2010 HALTIKin henkilömäärä oli 391, joista määräaikaisessa virkasuhteessa oli 47 henkilöä. HALTIKin vuoden 2010 kokonais rahoituskehys oli noin 97 miljoonaa euroa, jakaantuen asiakkaiden kehityshankkeisiin osoittamaan rahoitukseen 46 miljoonaa euroa, palvelusopimustuloihin 40 miljoonaa euroa ja kehysrahoitukseen miljoona euroa. Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIKin strategiatyön perustan muodostavia asiakirjoja ovat: Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014,
5 Sisäasiainministeriön hallinnonalan strategia 2009 2011, Sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallintostrategia 2008 2011, Sisäisen turvallisuuden ohjelma (2008) Valtion IT-strategia (2006) sekä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETT 2006). Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa todetaan, että HALTIKia kehitetään sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ICT -palveluita tuottavaksi palvelukeskukseksi, joka tekee verkottunutta yhteistyötä valtion muiden palvelukeskusten ja sekä kaupallisten ICT -toimittajien kanssa. Myös hallinnonalan yhteiset ICT -hankinnat pyritään keskittämään HALTIKin hoidettaviksi. Sisäasiainministeriön strategian mukaisesti koko hallinnonalan yhtenä keskeisenä tavoitteena on HALTIKin toiminnan vakiinnuttaminen sekä tilaaja-tuottajamallin pohjalta tapahtuva koko hallinnonalatasoinen toimintaprosessien kehittäminen. Keskeisenä tehtävänä HALTIKille asetetaan sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan turvaaminen sekä hallinnonalan keskeisten kehityshankkeiden menestyksellinen toteuttaminen. Valtion IT -strategiassa määritellään se valtionhallinnon IT -toiminta, joka on kaikille ministeriöille ja virastoille yhteistä. Valtion konserniohjaus ICT-toiminnassa vahvistuu edelleen ja valtion yhteinen ICTpalvelutarjonta lisääntyy. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa kiinnite- Strategialla vastataan toimintaympäristön muutoksista aiheutuviin haasteisiin ja kyetään suuntaamaan HALTIKin resurssit asiakkaiden odotusten edellyttämällä tavalla tään huomiota yhteiskunnan haavoittuvuutta lisääviin systeemisiin riskeihin. Viranomaisten järjestelmien tulee olla käytettävissä kaikissa oloissa, järjestelmien tulisi olla yhteiskäyttöisiä ja tietoverkkorikollisuutta tulee torjua. YETT -strategia määrittelee ne yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joiden toiminta on turvattava kaikissa tilanteissa. Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen on kyettävä toimimaan kaikissa turvallisuustilanteissa. YETT -strategian mukaisesti viranomaisten on varmistettava tarkoituksenmukaisin menetelmin järjestelmien toimivuus yhteistyössä yritysten kanssa. YETT -strategiassa erityistä huomiota kiinnitetään sisäisen turvallisuuden tilannekuvan ylläpitoon. Tilannekuva syntyy yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, pelastustoimen, rajaturvallisuuden ja maahanmuuton tilannekuvista. HALTIK vastaa näiden tahojen keskeisten tietojärjestelmien toiminnasta.
6 2 Toimintaympäristö ja siinä ennakoidut muu Toimintaympäristön luomat mahdollisuudet Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKIlta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkaiden ICT-tarpeiden painopiste siirtyy yhä enemmän operatiivisten järjestelmien kehittämiseen edellyttäen asiakkaiden toiminnan tuntemuksen lisäämistä. Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasemaja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. HALTIKin keskeisten asiakkaiden toiminnallinen integraatio syvenee EU:ssa (esim. Europol, Frontex) edellyttäen myös tietohallinnon osalta kansainvälisen integraation syventämistä. HALTIKin asiakkaat parantavat taloudellista tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan keskeisesti tieto- ja viestintäteknologian (ICT) avulla Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja keskitetty valtion ICT -palvelutarjonta lisääntyy. HALTIKin toiminta voi tällöin painottua hallinnonalan ydinjärjestelmiin ja toisaalta mahdollistaa korkean varautumisen ICT -palveluiden tarjoamisen myös muualle valtionhallintoon. ICT -järjestelmien kasvavat turvallisuus- ja varautumisvaatimukset lisäävät HALTIKin palveluiden käyttäjämääriä. Kaupalliset ICT -toimijat globalisoituvat ja tekniset ratkaisut keskittyvät kokonaisuuksina harvoille toimijoille. Tämä yksinkertaistaa toimittajahallintaa mutta asettaa sille myös uudenlaisia haasteita. Tietohallintoasioita koskeva integraatio syvenee EU:ssa ja selkeyttää kansallista ja kansainvälistä tiedonvaihdon teknistä toteuttamista. HALTIK tuottaa valtion turvallisuusverkon palveluja turvallisuusviranomaisille.
7 tokset Sähköisen asioinnin ja uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen tarve lisääntyy. Toimintaympäristöstä nousevat haasteet: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta syvällistä ICT- asiantuntijatukea. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu. Valtion konserniohjaus ICT -toiminnoista vahvistuu ja yhteistoiminta valtion IT-yksikön kanssa kasvaa. Tämä lisää keskitetyn asiakasohjauksen tarvetta. Yleinen ICT -kustannustaso nousee. Tämä luo osaltaan paineita nettobudjetoidun HALTIKin rahoituksen oikeaan määrään ja sen riittävyyteen. Järjestelmien kasvavasta koosta sekä lisääntyvistä ristikkäisistä kytkennöistä ja käyttäjämääristä johtuva kokonaistietotekninen infrastruktuurinen riski kasvaa. ICT-teknologia kehittyy jatkuvasti ja olemassa olevia järjestelmiä on jatkuvasti ylläpidettävä ja säännöllisin väliajoin uudistettava. HALTIKin toimintaympäristö on rakenteellisesti hajanainen etenkin tietotekniikan osalta. Keskeisimmät toimintaympäristön muutokset, joihin strategialla vastataan: Asiakkaat odottavat HALTIKilta toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista peruspalvelujen tuotannon eli tietoliikenne-, käyttö-, työasema- ja viestintäpalveluiden tuotannon osalta. Asiakkaat tarvitsevat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen HALTIKilta projektiosaamista ja ICT- asiantuntijatukea. Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton toimijoiden keskeiset tietojärjestelmät uudistetaan ja hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) toteutetaan. Tämä edellyttää HALTIKilta merkittävää panostusta. HALTIKin asiakkailla on kasvavat paineet taloudellisen tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseen lisäten ICT -palveluiden kysyntää. Poikkihallinnollinen turvallisuus- ja maahanmuuttoviranomaisten ICT -yhteistyö syvenee ja lisää HALTIKin tuottamien laajojen palvelukokonaisuuksien tarvetta. Toiminnan teknistyessä poikkeavan korkeaa ICT -osaamista edustavien henkilöiden saatavuus vaikeutuu.
8 3 Missio, visio ja arvot 3.1 Missio HALTIK kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. HALTIKin päätehtävät ovat: HALTIK tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät ja säädetyt tai määrätyt turvallisuusverkon palvelut. HALTIK hankkii hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT- asiantuntijapalvelut. 1.2 Visio 2015 HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton operatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. HALTIK on kustannustehokas, sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tieto- ja viestintäteknologian syvälliseen osaamiseen keskittyvä palvelukeskus. HALTIKin palvelut mahdollistavat edistyksellisien sisäisen turvallisuuden ja maahanmuutonoperatiivisten tietojärjestelmien tuotannon Suomessa. 1.3 Arvot HALTIKin arvot ovat vastuullisuus, tavoitteellisuus, yhteisöllisyys, reiluus ja monitaitoisuus.
9
10 4 Strategiset tavoitelinjaukset 1. Tavoitelinjaus: HALTIK kehittää toimintaansa palvelukeskuksena vastaamaan asiakkaidensa kasvavia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKissa on ennakoiva toimintaa tukeva kustannuslaskenta, joka tuottaa asiakkaiden suunnitteluperusteiksi palvelutuotannon kustannusarviot TTS -kaudelle Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %. Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa 2 Asiakastyytyväisyys paranee Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella.
11 Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. 3 HALTIKin toimintamallit ja prosessit ovat selkeitä, yksinkertaisia ja hyvää kansainvälistä tasoa ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI ) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna 2013. 4 HALTIK on hyvin johdettu palvelukeskuksena Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhetisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä.
12 2. Tavoitelinjaus: Toiminta painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämistoimien turvaamiseen sekä asiantuntijatukeen Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet: 1 Toiminnallinen ja tietotekninen arkkitehtuuri muodostavat ICT -palvelujen kehittämisen perustan HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnon alan tietoteknistä arkkitehtuuria. HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. 2 Asiakkaat saavat toimintansa kehittämiseen ja hankkeiden tukemiseen ICT-palveluiden asiantuntijatuen HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. 3 HALTIKin tietoturvallisuus ja ICT - varautuminen täyttävät asetetut vaatimukset Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v. 2016. Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa.
13 4 HALTIK hankkii hallinnonalan ulkopuolista rahoitusta erityisesti innovatiiviseen kehitystoimintaan HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö.
14 3. Tavoitelinjaus: HALTIKin ammattitaitoisen henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan painopistealueille Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 Henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut turvallisuuden tuottamiseen ja henkilöstön työhyvinvointi on korkealla tasolla Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. 2 Henkilöstön ammatillinen osaaminen on korkeatasoista ja pohjautuu henkilöstösuunnitteluun Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä vuoden 2012 loppuun mennessä. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista.
15 3 Kohdennetaan osaamista painopistealueille Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. 4 HALTIKin työnantajakuva on hyvä ja HALTIKissa tehdään työtä yhdessä ja hyvällä palveluasenteella HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä.
16 4. Tavoitelinjaus: HALTIKin toiminta on kustannustehokasta ja toiminnan tuottavuus kasvaa Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelutuotanto on tuotteistettua ja noudattaa asiakastarpeita HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. 2 HALTIKissa on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen toimipisteverkosto Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. 3 HALTIKin toiminta perustuu joustavaan ja optimoituun kumppani- ja yritysverkostoon HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. 4 HALTIKin kustannusrakennetta kehitetään toiminnan vaatimalla tavalla Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset. HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään
17 5. Tavoitelinjaus: HALTIK tuo asiakkailleen lisäarvoa korkeatasoisilla palveluilla ja kansainvälistä huipputasoa olevalla osaamisellaan Tavoitteet 1 4 Toimenpiteet 1 HALTIKin palvelut ovat kansainvälisesti korkeatasoisia ja perustuvat varmistettuun teknologiaan HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. 2 HALTIKin toimintamalli ja palvelut noudattavat EUn käytäntöjä ja standardeja HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIK pyrkii tietotekniseen ja hankintatekniseen riippumattomuuteen yksittäisistä toimittajayrityksistä kilpailun edistämiseksi ja ICT-varautumisen lisäämiseksi. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. 3 Palvelujen kehittäminen perustuu alan tutkimushankkeissa tuotettuun tietoon HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. 4 Tietovarannot ja tiedonhallintaprosessi ovat yhteentoimivia ja sisäisen turvallisuuden ydintoimintoja tukevaa Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen.
18
19 5 Toimenpiteet Ohessa ovat strategiassa laaditut toimenpiteet jaettu kahdelle aikajaksolle. HALTIK laatii toimenpiteistä priorisoidun ja täydennetyn toimeenpanoluettelon (tiekartta). Toimenpiteet 2010 2012 Vaikuttavuus HALTIK kehittää ja ylläpitää toiminnalliseen arkkitehtuuriin perustuvaa sisäasianministeriön hallinnonalan tietoteknistä arkkitehtuuria. Vahvistetaan kumppanoitumista Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) kanssa. Vahvistetaan kumppanoitumista Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) ja Suomen Erillisverkot Oy:n (ERVE) kanssa. HALTIKin palvelutuotannossa huomioidaan kestävän kehityksen ja GreenIT:n vaatimukset. Toiminnallinen tehokkuus Suunnitellaan ja otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä. Kehitetään kustannus/hyötymalleja, joilla palvelujen kehittämisen ja tuotannon aiheuttamat kustannukset osoitetaan läpinäkyvästi Vahvistetaan ennakoivaa kustannuslaskentaa ja siihen liittyvää ammattitaitoa osana henkilöstön ammattitaitoa kaikilla tasoilla. Sopimusrakennetta kehitetään sopimusprosessin nopeuttamiseksi ja palvelukohtaisten sopimusten mahdollistamiseksi tavoitteena yhtenevät mallit valtiotasolla valtion IT- palvelukeskuksen kanssa. ITIL -prosessikehikon mukaisten prosessien käyttöä syvennetään. Selkeytetään ohjaus- ja johtamismallit sekä vastuut vastaamaan palvelukeskuksen toimintamallia. Laaditaan HALTIKin ja asiakkaiden yhteinen TTS- vuosikello. Yhdistetään toimialaverkot vuoden 2011 loppuun mennessä. Keskitetään ja rationalisoidaan toimialan palvelimet pääkonesaleihin vuoden 2011 loppuun mennessä. HALTIK organisoi toimintamallin ICT- asiantuntijatukeen vahvistamalla kehittämisen ja hankkeiden tuen kumppanuuksia ja huomioiden markkinoilta hankittavat konsultointipalvelut. HALTIKin pääpalvelut tuotteistetaan. Palvelujen etähallintaa kasvatetaan. HALTIKin matkustamiskustannukset/htv ovat valtion keskiarvon alapuolella. HALTIK hankkii kumppaneilta ja markkinoilta palveluita kokonaistaloudellisesti edullisesti. HALTIK toteuttaa tuottavuusohjelmassa määrätyt tavoitteet. Vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen suhtaudutaan pidättyvästi. Tuotokset ja laadunhallinta Kehitetään edelleen palvelukohtaisia tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita, mm palvelutasot, suoritteet. HALTIKin hankkeiden kustannusarvioiden laadintaa kehitetään siten, että kustannusarviot poikkeavat enintään 15 %.
20 HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Palveluiden laadun seurantamekanismeja kehitetään, mm laaduntarkkailujärjestelmiä ja -mittareita kehittämällä sekä toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Palveluasennetta kehitetään kohdennetulla asiakaspalvelukoulutuksella. Asiakaspalvelumalleja kehitetään, mm. asiakkaiden yhteydenottomuodot, seurantaryhmätyöskentely ja raportointi. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön työnohjausjärjestelmä. Hankeprosessia kehitetään kokonaisvaltaisesti, mm. kehittämistoiminta tehdään pääosin hankemuodossa. HALTIKin sisäistä ja ulkoista viestintää kehitetään mm. suorien viestintätilaisuuksien laatua parantamalla, viestinnän monikanavaisuutta lisäämällä ja asiantuntijuuden julkisuuskuvan kehittämisellä. Henkisten voimavarojen hallinta Toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niihin pohjautuviin työyhteisö- ja yksilötason kehittämistoimenpiteisiin. Kehitetään esimiestoimintaa painopisteenä lähiesimiestoiminta ja arvojen mukainen toiminta. Laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2011 loppuun mennessä. Työhyvinvointia kehitetään painopisteenä henkilöstöbarometrista ja henkilöstötilinpäätöksestä nousevat kehittämiskohteet. Työn kuormittavuuden vähentämiseksi etsitään uusia ratkaisuja. Panostetaan mm. työyhteisötaitojen kehittämiseen. Laaditaan henkilöstösuunnitelma vuoden 2012 loppuun mennessä ja panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kehitetään perehdyttämistä ja laaditaan perehdyttämiskäsikirja vuoteen 2012 mennessä. Kehitetään rekrytointiprosessia. Tarvittaessa rekrytoinnissa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntijatukea. Hankitaan osaamisenhallintajärjestelmä v. 2012 loppuun mennessä. Tuetaan omatoimista osaamisen kehittämistä ja ammatillista kouluttautumista. Kehitetään henkilöresurssien hallintaa ja mitoitusta vastaamaan kasvavaan asiakastarpeisiin perustuvaan palvelujen kysyntään. HALTIKin sisäistä työnjohtokulttuuria kehitetään, mm. toteutetaan esimiesten 360 asteen arvioinnit säännöllisesti ja panostetaan niiden kehittämistoimenpiteisiin sekä otetaan käyttöön järjestelmällinen esimies- ja vuorovaikutusvalmennus.
21 Toimenpiteet 2012 2015 Vaikuttavuus HALTIK varmistaa että tietotekninen arkkitehtuuri on yhteensopiva valtion arkkitehtuurin ja turvallisuusviranomaisten arkkitehtuurin kanssa. HALTIKin kehittämistoiminta perustuu yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. Turvallisuuden ja ICT- varautumisen kannalta välttämättömät sisäisen turvallisuuden ICT -palvelut tuotetaan HALTIKissa. Korkea ICT -varautumistaso saavutetaan v. 2016. Palvelut suunnitellaan ja vakioidaan yhdessä asiakkaiden kanssa. HALTIK aktiivisesti esittää kehittämistoimenpiteitä asiakkaille. HALTIK osaltaan vaikuttaa tietoturvamääräysten toteuttamiseen valtionhallinnon yhteisissä palveluissa. HALTIK kehittää ja tuottaa säädetyt tai määrätyt, tuotteistetut palvelut turvallisuusviranomaisille. HALTIKin palvelutuotanto ja elinkaarihallinta perustuvat yhteiseen tietotekniseen arkkitehtuuriin. HALTIK seuraa ja vaikuttaa toimialansa EU-tasoisen tietohallinnon kehittymiseen. HALTIK verkottuu alan kotimaisten ja EU:ssa toimivien virastojen ja laitosten kanssa. HALTIKissa vahvistetaan alan tutkimuksen ja palvelujen kehittämisen välistä vuorovaikutusta. HALTIK osallistuu yhdessä toimialan oppilaitosten kanssa kansallisiin ja EU-tasoisiin tutkimushankkeisiin. HALTIK verkottuu ja kehittää osaamistaan kansallisten ja kansainvälisten ICT -toimijoiden kanssa. Kehitetään tietovarantojen ja tiedonhallintaprosessin yhteentoimivuutta toiminnalliseen ja tietotekniseen arkkitehtuurin perustuen. Kehitetään palveluja jotka mahdollistavat uusien toimintaa tukevien tietotuotteiden luomisen. Tietotuotteet ovat asiakkaiden tarpeiden mukaan jalostettuja ja yleistettyjä raportteja ja graafisia esityksiä. Toiminnallinen tehokkuus Keskitetään SM:n hallinnonalan ICT -hankinnat ja sopimukset HALTIKiin. Vuodesta 2011 alkaen yhdessä asiakkaiden kanssa hankitun ulkopuolisen rahoituksen, esim. EU-rahoituksen osuutta kehityshankkeissa kasvatetaan, tavoitteena 10% kehityshankkeiden osuudesta. HALTIK edesauttaa tuottavuutta ja tehokkuutta lisäävien teknisten ratkaisujen ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimipisteverkostoa kehitetään edelleen palvelutarjonnan vaatimukset huomioiden. HALTIKin palvelujen kehitys- ja tuotantomalleja toimittaessa kumppaneiden ja yritysten kanssa kehitetään. Selvitetään HALTIKin tiettyjen toimintojen suhde osana valtion yhteisten palvelujen tuottamista. HALTIKin sisäisten tukitoimintojen tuottaminen optimoidaan. Teknisiä tuotteita koskevissa ratkaisuissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset kustannus- ja osaamisvaikutukset.
22 Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä sekä kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. ja joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIK ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ja teknologioita palvelutuotannossa. Kustannuslaskentaa kehitetään jälkilaskutuksen merkitystä vähentäväksi, tarjotaan osin kiinteähintaisia tuotteita ja selvitetään määrärahaan perustuvan puskurimenettelyn käyttöönottoa HALTIKin laskutusteho on 80 % käytettävissä olevasta työajasta. Asiakkaille vyörytettävien kustannusten osuutta pienennetään Tuotokset ja laadunhallinta Osallistutaan aktiivisesti valtion yhteisten ICT -toiminnan arviointimallien kehittämiseen ja hyödynnetään niitä toiminnassa. Kansainvälisen ohjelmistoalan kypsyystasoarviontimallin Capability Maturity Model Integration (CMMI) mukainen kypsyystaso kolme saavutetaan vuonna 2013. Tietoturvallisuussertifiointi (ISO/IEC 17799, 27001) saavutetaan. Käynnistetään ulkoinen laadunarviointitoiminta. Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön osaamista kehitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. HALTIKiin nimitetään ulkopuolisen rahoituksen hankinnan vastuuhenkilö Kehitetään työn ja vapaa-ajan välistä joustavuutta. Kehitetään henkilöstökiertoa ja käytetään laajasti SMn henkilökierron järjestelmää. Osaamisen kehittäminen integroidaan palveluiden kypsyysarvioinneista nouseviin kehittämistarpeisiin. Kasvatetaan monitaitoisuutta. Kehitetään työparityöskentelyä ja käytännön toimintaa mm. riskien hallitsemiseksi. Rakennetaan erilaisia urapolkuvaihtoehtoja siten, että ne tukevat ydintehtäviin keskittymistä ja osaamisen kehittämistä. Kehitetään palkitsemisjärjestelmiä. Kehitetään joustavaa henkilöresurssien käyttöä. HALTIKin henkilöstö osallistuu EU-tasoiseen asiantuntijavaihtoon.
23
HALTIK Rantavitikantie 33, PL 56 96301 Rovaniemi kirjaamo@haltik.fi Puh. +358 71 878 0151 Faksi +358 71 878 7500 www.haltik.fi