TAMPERE MUISTIO 5/2008 1 (7) KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Aika 20.11.2008 klo 12.30 Paikka Tampereen kaupungin virastotalo, neuvotteluhuone 2 Läsnä Poissa Heinävä Auli Hietamäki, Mari Hinkkanen Pekka (puheenjohtaja) Kangasniemi Ritva Lahtinen Markku Männikkö Markku Nurminen Mikko Penttilä Tuomo Reiskanen Seppo Ruoppila Sampo Valve Tapio Lampinen Tarja Lehtinen Jarmo (sihteeri) Hartman Jaakko Päivärinta Eeva 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistio Pekka Hinkkanen avasi kokouksen ja kävi läpi edellisen kokouksen muistion. 2.9.2008 pidetyssä kokouksessa oli esillä asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmän tilannekatsaus, Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman asuntolaskelmat ja väestönkasvutavoite, työryhmän laivaseminaari Tukholmaan, kaupunkiseudun asuntopoliittisen yhteistyön toimintamuotojen kehittäminen, kaupunkiseudun rakennemallivaihtoehdot. Muina asioina olivat samana päivänä pidetty Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet 2.9.2008 seminaari ja asuntopoliittisen väliraportin hyväksyminen seutuhallituksessa. Muistioon ei ollut huomauttamista. 2. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen työryhmän laivaseminaari 20. 22.10.2008 Jarmo Lehtinen kertoi Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen työryhmän laivaseminaarin yhteydessä tehdyistä vierailuista Tukholmassa 21.10.2008. Työryhmä vieraili aamupäivällä kaupungin suunnitteluvirastossa, jossa strategiajohtaja Torsten Malmberg selvitti laajasti Tukholman asumisen ja liikennejärjestelyjen kehittämissuunnitelmia ja haasteita. Kiertoajelun aikana tutustuttiin tarkemmin Liljeholmenin uuteen kerrostaloasuinalueeseen.
TAMPERE MUISTIO 5/2008 2 (7) Iltapäivällä tutustuttiin kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta suunniteltuun ja toteutettuun Hammarby Sjöstadin ekokaupunkiin, jonka ympäristöinformaatiokeskusessa, GlashusEtt issä, johtaja Erik Freudenthal esitteli alueen syntyhistorian ja millä tavalla erilaiset ympäristöystävälliset periaatteet on toteutettu alueella. (Liite 1 ja 2) Sampo Ruoppila esitti paluumatkalla koottua Tukholman tutustumiskohteiden antia tiivistetysti. Niitä olivat mm. seuraavat huomiot: Rakentaminen on inhimillistä mutta tehokasta. Tavoitteita asetetaan määrätietoisesti, ja niistä pidetään kiinni. Suunnitellaan rohkeita ratkaisuja. Uudet vuokra asunnot tuotetaan laadukkaasti. Ekologiset ratkaisut yhdistetään osaksi arkielämää. Huomiota kiinnitettiin pyöräkaistojen sijoittamiseen ajoradalle, raitiovaunuliikenteeseen ja tunneleihin. Lisäksi seudullista asuntopolitiikkaa ei käytännössä ollut. Tampereen kaupunkiseudulla onkin tärkeää tunnistaa ja kirjata ylös seudullisen asuntopolitiikan hyödyt. (Liite 3) 3. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma luonnoksen käsittely Pekka Hinkkanen avasi keskustelun Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelmaryhmän laivaseminaarin keskustelujen pohjalta laaditun asuntopoliittisen ohjelman runkoluonnoksesta toteamalla, että vaikka asialistassa puhutaan haastavasti ohjelmaluonnoksesta, niin kyse on pikemminkin vasta ohjelman aineksista. Ohjelmaluonnos oli saatavilla etukäteen kuntayhtymän internet sivuilta extranetistä. Sampo Ruoppila esitteli luonnoksen asiakohdat, jotka olivat otsikoitu seuraavasti: Aiesopimus asuntopolitiikassa Asuntotuotannon hallintamuotojakauma Ara vuokra asunnot Maanhankinta, kaavoitus Tontinluovutuksen periaatteet Asuinalueiden kehittäminen Porkkanat asuinalueiden täydennysrakentamiselle Ikääntyminen ja asuminen Erityisryhmien asuminen Opiskelija asuminen Korjausrakentaminen Asuntojen tarjonta, vuokraus ja luovutus Asuntomarkkinaseuranta Yhteinen työelin Teemat käytiin läpi kohdittain ja keskustelussa sovitut muutokset kirjattiin diasarjaan (Liite 4).
TAMPERE MUISTIO 5/2008 3 (7) Aiesopimus Pyrkimyksenä on tehdä kaupunkiseudun kuntien kesken aiesopimus asunto ohjelmasta, jossa varaudutaan siihen, että alueelle tulee 90 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi on varauduttava 60 000 henkilön asuttamiseen väljyyskasvusta johtuen. Tarkemmat suunnitelmat, kuten kunnittaiset määrälliset tavoitteet ja alueiden toteuttamisjärjestys, vahvistetaan osana rakennemallia. Valtio pyritään kytkemään mukaan aiesopimukseen. Pekka Hinkkasen mukaan asuntoministeri Jan Vapaavuori on todennut, että tästä asiasta voidaan keskustella sitten kun on olemassa jotakin neuvottelun pohjaksi. Sampo Ruoppila totesi, että ministeriöön otettaneen yhteyttä, kun esitys asuntopoliittiseksi ohjelmaksi on valmistumassa. Seppo Reiskasen mielestä valtion osuus sopimuksen toteuttamisessa on keskusteltava ja kirjattava. Hän mukaansa muotoilu pyrkimys tehdä asuntopoliittinen aiesopimus tulisi muuttaa muotoon tehdään asuntopoliittinen aiesopimus. Pekka Hinkkanen kysyi, onko pyrkimyksenä tehdä tekeillä olevista eri ohjelmista useita erillisiä sopimuksia, joista asuntopoliittinen ohjelma olisi yksi, vaiko yksi iso sopimus. Auli Heinävän mukaan rakennemallin toteuttamisohjelma sinänsä jo sitouttaa kuntia. Asuntojen hallintomuotojakauma ja ara vuokra asunnot Suurin osa asuntotuotannosta on vapaarahoitteisia omistusasuntoja, mutta vähintään 30 % uudistuotannosta on huokeahintaista vuokraasuntotuotantoa (ara tai vastaavia asuntoja), mikä kirjataan yleisen tason tavoitteeksi. Lisäksi tavoitteeksi todetaan, että kaupunkiseudun kuntien on suhtauduttava tontinluovutuksissa myönteisesti myös vapaarahoitteiseen vuokra asumiseen ja muita hallintomuotoja edustavaan asuntotuotantoon. Hallintamuotojen välimallien tarkennettiin olevan tällä hetkellä asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja. Mikko Nurmisen ja Pekka Hinkkasen mielestä vuokra asuntotavoite pitäisi kirjata 10 vuoden keskiarvotavoitteeksi, johon kunnat pitkällä tähtäimellä sitoutuvat. Markku Männikön kysymykseen kunnanjohtajien suhtautumisesta edellä mainittuun 30 % tavoitteeseen, Auli Heinävä vastasi, että kuntajohtajakokouksessa on kirjattu, että vuokra asuntotuotantoon panostetaan ja sitä pidetään tärkeänä. Seppo Reiskasen mukaan huokeahintaisten vuokra asuntojen sitominen työpaikkojen kasvuun on hyvä ratkaisu saada tavoite hyväksytyksi. Maanhankinta, kaavoitus Tekstiin tarkennettiin, että 30 % asuinrakennusoikeudesta varataan huokeahintaiseen vuokra asuntotuotantoon (eikä pelkästään aratuotantoon) ja että kuntien on huolehdittava kaavareservin riittävästä tasosta (3 vuotta). Mikko Nurminen kertoi, että kuntajohtajien
TAMPERE MUISTIO 5/2008 4 (7) kokouksessa sovittujen yhteisten kaupunkiseudullisten maapoliittisten periaatteiden mukaan raakamaata pyritään hankkimaan niin, että raakamaavaranto on 5 vuotta ja kaavavaranto 3 vuotta, mutta vuokra asuntotuotannon osalta ei ole kirjattu tavoitteita. Kaupunkiseudun yhteiset maapoliittiset tavoitteet tukevat asuntopoliittista ohjelmaa; maapolitiikkaa koskevat periaatteet ovat yleispiirteisiä, kun asuntopolitiikka sisältää niitä tarkempia tavoitteita. Markku Männikkö esitti sellaista kirjausta, että asumiseen liittyvien tonttien tarjonta taattava. Mikko Nurminen kertoi Tampereen linjauksen olevan, että maankäyttösopimuksia ei käytetä ensimmäisissä asemakaavoissa eli raakamaan osalta, vaan alue hankitaan kunnan omistukseen ja sen jälkeen tehdään asemakaava. Eri rakennemallit tuovat seudulle erilaisia tapoja toteuttaa asuntotuotanto. Markku Lahtinen kysyi, että pitäisikö esitettyä 30 % tavoitetta alentaa, kun puhutaan asuinrakennusoikeudesta. Pekka Hinkkanen tiedusteli, olisiko syytä valmistella tätä aihetta lisää. Seppo Reiskanen muistutti, että rakennemalleissa on mahdollista jyvittää tuotantoa eri tavoilla. Tontinluovutuksen periaatteet Tontinluovutusten yhteydessä yleistyneet hintakilpailut vaikeuttavat asuntotuotannon pitämistä kohtuuhintaisena. Asuntopoliittisesta näkökulmasta on oleellista, että tontteja luovutetaan ensisijaisesti myymällä tai vuokraamalla, esimerkiksi 70 80 % markkinahintaa huokeammalla. Tämä on kuntien keskeinen keino vaikuttaa asumisen kohtuuhintaisuuteen. Hintakilpailun sijaan voidaan kilpailuttaa laadulla. Markku Männikkö kysyi, että mitä ammattilaiset ja maallikot ymmärtävät sanalla laatukilpailu. Pekka Hinkkanen kysyi, voidaanko sana laatukilpailu korvata jollakin muulla sanalla. Auli Heinävä kiinnitti huomiota yleiseen kuntien laatuohjaukseen asuntotuotannossa. Asuinalueiden kehittäminen ja täydennysrakentaminen Suurien yksipuolisten asuinalueiden rakentamista pyritään välttämään. Kerrostaloasumisen ja pientaloasumisen kehittämistä tuetaan esimerkiksi suunnittelukilpailujen tai tontinluovutusten yhteydessä järjestettävien laatukilpailujen avulla. Tutkitaan sekoittavan kaavoituksen mahdollisuuksia. Täydennysrakentamisen malleja kehitetään siten, että alueen kiinteistöt saavat osan maan arvonnousun hyödystä ja voivat käyttää sen perusparannuksiin. Seppo Reiskanen huomautti, että myös palvelujen ylläpitäminen on tärkeää, ei pelkkä täydennysrakentaminen. Markku Männikkö ehdotti, että esiteltäisiin päättäjille pari hyvää tiivistämisesimerkkiä. Mari Hietamäen mielestä eheyttäminen olisi parempi termi kuin
TAMPERE MUISTIO 5/2008 5 (7) tiivistäminen; mutta keskustelussa todettiin, että täydennysrakentamisesta puhuminen on parempi vaihtoehto kuin tiivistäminen. Ikääntyminen ja asuminen Pekka Hinkkanen ehdotti, että ikääntyvien asumisen käsittelemisen yhteydessä voisi puhua kestävästä asumisesta kestävän kehityksen hengessä. Tuomo Penttilä halusi täsmennettävän ilmaisua ikäkausien sijoittaminen siten, että käsiteltävänä kohteena ovat ihmiset. Jo täydennysrakentamista suunniteltaessa tulisi kaavoituksella luoda mahdollisuuksia eri ikäluokkiin kuuluville ihmisille sijoittua lähelle toisiaan. Ikääntyvälle väestölle tulee suunnitella laadukkaita asuntoja pientalojen tilalle, kun he alkavat muuttaa pois näistä asunnoistaan. Tapio Valve kommentoi, että asuntopolitiikalla on taattava, että ikäihmiset rahoineen jäävät Suomeen. Erityisryhmien asuminen Kokouksen asialistan kohta 4. Asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmän tilannekatsaus käsiteltiin tässä yhteydessä. Sampo Ruoppila kertoi lyhyesti asumisen sosiaalisten kysymysten tukiryhmän työvaiheesta ja esitteli asuntopoliittiseen ohjelmaan luonnosteltuja erityisryhmien asumista koskevia aiheita. Erityisryhmille suunnatut palvelut perustuvat asumispohjaisiin ratkaisuihin. Seudullista yhteistyötä voitaisiin tehdä sekä kuntien raja alueilla että niiden ryhmien kohdalla, joilla on erityisimmät tarpeet ja joita on määrällisesti vähän koko seudulla. Verkostomainen yhteistyömalli mahdollistaa kuntien välisen erikoistumisen. Seudullinen yhteistyö toteutuu tilaajapuolen yhteistyönä ja kunnat sitoutuvat yhteistyöhön puitesopimuksin. Pekka Hinkkasen mukaan erityisryhmien asumisratkaisujen yhteydessä voitaisiin huomioida myös kestävän kehityksen periaate (esim. rakennusten käyttötarkoituksen muunneltavuus). Opiskelija asuminen Opiskelijoiden asuntokysymys on myös sekä elinkeino että imagopoliittinen kysymys. Opiskelija asuntoja voidaan sijoittaa sekä Tampereelle että seudulla hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Tähän asiakohtaan Pekka Hinkkanen toivoi enemmän sisältöä. KorjausrakentaminenŁ Kohti kestävä asumista VTT:n selvitysten mukaan Tampereen kaupunkiseudulle 1960 1980 luvuilla rakennetun asuntokannan korjausrakentamisen tarpeet ovat mittavia. Korjausavustuksiin liittyvän neuvontapalvelun yhdistäminen voidaan hoitaa yhteistyössä. Markku Lahtinen ehdotti. että sana korjausrakentaminen korvataan määrityksellä olemassa olevan ympäristön ylläpitäminen.
TAMPERE MUISTIO 5/2008 6 (7) Asuntojen tarjonta, vuokraus ja luovutus Internetiin luodaan omat yhteiset markkinapaikat sekä asunto että tonttitarjonnalle. Jarmo Lehtinen kertoi, että aikaisemmin esillä olleiden Lahden seudun internetsivujen lisäksi kannattaa tutustua myös Jyväskylän seudun kotisivuihin. Mikko Nurmisen mielestä tonttitarjonnan osalta ei ole vielä mahdollista, että voitaisiin päästä yhteiseen markkinapaikkaan. Sampo Ruoppilan mukaan voitaisiin tehdä yhteinen portaali, josta pääsee kunkin seudun kunnan sivuille. Seppo Reiskanen kysyi, olisiko mahdollista saada seudun omakotitontit hakuun yhtäaikaisesti, Tuomo Penttilän mielestä tämä ei voi olla ongelma. Mikko Nurmisen mukaan tässä on kuitenkin paljon kehitettävää, esimerkiksi miten arvonta järjestetään yhtäaikaisesti ja miten käsitellään hakijat, jotka osallistuvat useampaan arvontaan. Nurmisen mukaan kyse ei ole yhteistyökyvyn puuttumisesta vaan siitä mihin toimintaan yhteistyötä kehitetään. Sampo Ruoppila tiedusteli, olisiko mahdollista järjestää yhteinen tonttihaku. Tampere tekee esityksen muille kunnille edellytyksistä Tampereen Asuntotori mallin laajentamisesta koko kaupunkiseudun käyttöön. Kunnat selvittävät mahdollisuuksia yhtäaikaiseen tonttijakoon ja yhteisiin toimintatapoihin vuokra asuntomarkkinoilla. Asuntomarkkinaseuranta Kaupunkiseudun yhteistä tiedonkeruumallia kehitetään Tampereen mallin mukaisesti. Tampereen asuntotoimi tekee esityksen miten tiedonkeruu voitaisiin järjestää keskuskuntavetoisesti. Kaavavarannon laskentaperusteet yhtenäistetään tai tehdään laskentaperusteiden tulkinta yhtenäiseksi. Tähän tulisi Pekka Hinkkasen mukaan puuttua heti. Mikko Nurmisen mukaan myös Tampereen kaupungin sisällä on ollut näkemyseroja laskentatavasta ja siellä asiaa selvitetään parhaillaan. Selvityksen jälkeen asia tuodaan keskusteltavaksi asuntopoliittiseen työryhmään. Seppo Reiskanen huomautti, että heillä ei ole ollut vaikeuksia kaavarannon laskemisessa: rakennuslupa on ollut poikkileikkauskohta; kunnallistekniikan rakennusaikataulu antaisi oikeamman kuvan. Yhteinen työelin Auli Heinävän mukaan tässä asuntopoliittisessa työryhmässä on kysymys kahden vuoden hankkeesta. Kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman seurantaa ja koordinointia varten tarvitaan kuitenkin jonkinlainen toimielin ja tämän pohdinta ja suunnittelu tulisi Pekka Hinkkasen mukaan laittaa vireille. Seppo Reiskasen ja Mari Hietamäen mielestä tämän elimen pitäisi toimia seutuhallinnon alla eikä keskuskaupunkivetoisesti.
TAMPERE MUISTIO 5/2008 7 (7) 5. Rakennemallit asumisen kehittämisen näkökulmasta: keskustelua eri rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksesta asumisen kehittämiseen ja toisin päin Eri rakennemallit tarjoavat erilaiset asetelmat sille minkälaiset asumismuodot painottuvat näissä malleissa. Asumisratkaisuihin vaikuttaa myös liikennettä ja ilmastovaikutuksia pohtivien työryhmien tulokset. Konkreettinen asuinalueiden kehittäminen ei kuulu asuntopoliittiseen ohjelmaan, vaan se kuuluu normaalin kaavoituksen piiriin. Ohjelmassa voidaan kuitenkin antaa suosituksia. Tällöin sovittavia asioita voidaan toteuttaa kaikissa rama vaihtoehtoissa. Auli Heinävän mukaan myös Maran seurantamenetelmiä on kehitettävä. 5. Asuntopoliittisen ohjelman aikataulun tarkistaminen ja sen yhteys RaMa:aan Auli Heinävän mukaan ohjelmatyön pitää olla valmis vuoden 2009 aikana. Isot suunnitteluhankkeet on aikataulutettu siten, että ne ovat valmiit syksyllä 2009. Sen jälkeen työt lähetetään seutuhallituksen ja kuntajohtajien päätettäväksi, ja sen jälkeen edelleen kuntiin käsiteltäväksi. Seututoimisto hoitaa yhdessä konsulttien kanssa aikataulujen yhteensovittamisen. 7. Seuraava kokous Kaupunginseudun asuntopoliittisen työryhmän seuraava kokous on keskiviikkona 14.1.2009 klo 9.00 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seututoimistolla. Liitteet Liite 1. Laivaseminaarin 20. 22.10.2008 ohjelma Liite 2. Hammarby Sjöstad_miljo_bok_english.pdf Liite 3. Tukholman kokemusten tiivistys Liite 4. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma. Aineksia asunto ohjelmaksi. Asuntopoliittisen työryhmän kokous 20.11.2008 Jakelu Työryhmän jäsenet, Kankaala, Sipilä, Kulju Jarmo Lehtinen