2014 KUNTAKORTIT Järjestämissuunnitelma 2014 2017 liite 1 Päivitys 2014 2015
Sisältö 1. Väestö ja väestörakenne... 3 2. Osallisuus ja syrjäytyminen... 6 2.1 Lastensuojelu... 6 2.2 Koulutus... 7 2.3 Toimeentulotuki... 8 2.4 Työttömyys... 9 2.5 Johtopäätökset... 10 3. Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot... 10 3.1 Pienituloisuus... 10 3.2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet... 11 3.3 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet... 11 3.4 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit... 15 3.5 Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarviot... 17 3.6 Johtopäätökset... 19 4. Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kattavuus... 20 4.1 Asiakaspalaute... 20 4.1.1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä... 20 4.1.2 Lahden kaupunki... 22 Asiakaspalaute vuodelta 2012... 22 4.2 Terveydenhuollon hoitoon pääsyn ja sosiaalipalveluita koskevien määräaikojen toteutuminen... 25 4.2.1 Erikoissairaanhoito / Keskussairaala... 25 4.2.2 Peruspalvelukeskus Aava... 26 4.2.3 Peruspalvelukeskus Oiva... 27 4.2.4 n kaupunki... 28 4.2.5 Lahden kaupunki... 29 4.3 Säännöllinen kotihoito... 30 4.4 Palvelujen kattavuus... 31 4.4.1 Terveydenhuolto... 31 4.4.2 Vammaispalvelut... 33 4.4.3 Perheneuvola... 33 4.4.4 Päihdehuolto... 34 4.4.5 Ikääntyneiden palvelut... 34 4.5 Johtopäätökset... 37 5. Kuntien rahoituspohja... 38 5.1 Verotulot ja valtionosuudet... 38 5.2 Johtopäätökset... 41 6. Käyttö, kustannukset ja tuottavuus... 42 6.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset... 42 6.2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot... 44 6.3 Tuottavuus... 44 6.4 Johtopäätökset... 45 7. Ympäristöterveydenhuolto... 46 7.1 Toimintaympäristö... 46 7.2 Palvelujen saatavuus... 47 7.3 Kustannukset... 47 7.4 Valvontakohteet... 48 7.5 Elinympäristön altisteiden terveyshaitat Suomessa... 49 7.6 Keskeiset muutokset... 50 7.7 Johtopäätökset... 50 Käsitteitä... 51 Lähteet... 52 2
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Näissä kuntakorteissa kuvataan väestön palvelujen tarvetta, saatavuutta, palvelujen kattavuutta, palvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä kuntien rahoitusmahdollisuuksia. Tietojen pohjalta tehdään johtopäätöksiä toiminnan kehittämisen perustaksi. 1. Väestö ja väestörakenne Väestöä ja väestörakennetta kuvataan ikäryhmäkohtaisilla väestötiedoilla, väestön koulutustasolla ja väestön huoltosuhteella. Väestörakenne 2012 2012 Yhteensä 0 0 1-6 1-6 7-14 7-14 15-64 15-64 65-74 65-74 75-84 75-84 yli 85 yli 85 5 426 674 59 637 1,1 364 915 6,7 466 840 8,6 3 517 089 64,8 565 327 10,4 329 282 6,1 123 584 2,3 8 461 63 0,7 478 5,6 704 8,3 5 010 59,2 1 246 14,7 707 8,4 253 3,0 3 205 17 0,5 110 3,4 224 7,0 1 912 59,7 488 15,2 325 10,1 129 4,0 20 051 144 0,7 949 4,7 1 550 7,7 12 206 60,9 2 940 14,7 1 661 8,3 601 3,0 22 054 239 1,1 1 619 7,3 2 428 11,0 13 784 62,5 2 471 11,2 1 151 5,2 362 1,6 2 096 22 1,0 110 5,2 178 8,5 1 271 60,6 262 12,5 191 9,1 62 3,0 6 955 50 0,7 369 5,3 549 7,9 4 271 61,4 917 13,2 572 8,2 227 3,3 4 772 44 0,9 283 5,9 416 8,7 3 039 63,7 589 12,3 288 6,0 113 2,4 103 016 1 072 1,0 6 092 5,9 7 672 7,4 67 181 65,2 11 965 11,6 6 632 6,4 2 402 2,3 1 992 23 1,2 124 6,2 165 8,3 1 211 60,8 260 13,1 145 7,3 64 3,2 15 082 180 1,2 1 165 7,7 1 448 9,6 9 615 63,8 1 690 11,2 747 5,0 237 1,6 16 300 176 1,1 1 097 6,7 1 601 9,8 10 110 62,0 1 839 11,3 1 065 6,5 412 2,5 3 333 19 0,6 152 4,6 246 7,4 1 875 56,3 550 16,5 359 10,8 132 4,0 2 047 14 0,7 140 6,8 228 11,1 1 241 60,6 244 11,9 125 6,1 55 2,7 4 178 20 0,5 129 3,1 311 7,4 2 315 55,4 700 16,8 518 12,4 185 4,4 213 542 2 083 1,0 12 817 6,0 17 720 8,3 135 041 63,2 26 161 12,3 14 486 6,8 5 234 2,5 Perusp.keskus Aava (1 49 759 480 1,0 3 134 6,3 4 526 9,1 30 675 61,6 6 138 12,3 3 497 7,0 1 309 2,6 Perusp.keskus Oiva (2 40 716 387 1,0 2 642 6,5 3 972 9,8 24 979 61,3 5 118 12,6 2 696 6,6 922 2,3 Ympäristöterv.keskus (3 103 571 961 0,9 6 356 6,1 9 499 9,2 63 589 61,4 13 279 12,8 7 282 7,0 2 605 2,5 Väestöennuste 2025 2025 Yhteensä 0 0 1-6 v 1-6 7-14 7-14 15-64 15-64 65-74 65-74 75-84 v 75-84 Yli 85 Yli 85 5 748 548 60 720 1,1 373 733 6,5 504 881 8,8 3 417 499 59,4 681 660 11,9 528 078 9,2 181 977 3,2 8 541 57 0,7 427 5,0 646 7,6 4 330 50,7 1 494 17,5 1 213 14,2 374 4,4 2 877 13 0,5 94 3,3 159 5,5 1 420 49,4 601 20,9 445 15,5 145 5,0 19 363 136 0,7 918 4,7 1 379 7,1 9 915 51,2 3 293 17,0 2 790 14,4 932 4,8 23 952 253 1,1 1 698 7,1 2 510 10,5 13 592 56,7 2 934 12,2 2 262 9,4 703 2,9 2 214 19 0,9 124 5,6 199 9,0 1 163 52,5 338 15,3 263 11,9 108 4,9 6 631 47 0,7 334 5,0 519 7,8 3 438 51,8 1 155 17,4 856 12,9 282 4,3 4 762 37 0,8 257 5,4 392 8,2 2 672 56,1 698 14,7 553 11,6 153 3,2 111 577 1 122 1,0 6 599 5,9 8 543 7,7 66 090 59,2 13 740 12,3 11 657 10,4 3 826 3,4 2 014 16 0,8 107 5,3 169 8,4 1 125 55,9 297 14,7 222 11,0 78 3,9 15 646 154 1,0 1 069 6,8 1 561 10,0 8 738 55,8 2 006 12,8 1 675 10,7 443 2,8 16 978 154 0,9 1 082 6,4 1 625 9,6 9 654 56,9 2 151 12,7 1 722 10,1 590 3,5 2 974 18 0,6 114 3,8 199 6,7 1 358 45,7 584 19,6 516 17,4 185 6,2 2 103 21 1,0 134 6,4 196 9,3 1 206 57,3 251 11,9 223 10,6 72 3,4 3 630 19 0,5 119 3,3 197 5,4 1 686 46,4 750 20,7 613 16,9 246 6,8 223 262 2 066 0,9 13 076 5,9 18 294 8,2 126 387 56,6 30 292 13,6 25 010 11,2 8 137 3,6 Perusp.keskus Aava (1 49 879 424 0,9 2 939 5,9 4 426 8,9 27 267 54,7 7 211 14,5 5 756 11,5 1 856 3,7 Perusp.keskus Oiva (2 42 443 384 0,9 2 620 6,2 3 946 9,3 23 115 54,5 6 048 14,2 4 807 11,3 1 523 3,6 Ympäristöterv.keskus (3 105 054 897 0,9 6 143 5,8 9 232 8,8 56 859 54,1 15 397 14,7 12 497 11,9 4 029 3,8 1),,,,,, 2),,,, 3),,,,,,,,,, Väestöennusteen (Tilastokeskus 2012) vuoteen 2025 mukaan väestön määrä vähenee ssa, ssa, Iitissä, ssä, Padasjoella ja ssä. Muissa kunnissa se pysyy ennallaan tai kasvaa. Kasvu on voimakkainta Lahdessa ja sen lähikunnissa. Koko piirissä väestön määrän ennustetaan kasvavan 10.000 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmien osuus väestöstä on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä hieman korkeampi kuin koko maassa. Erityisen korkea ikääntyneiden osuus on pienissä reuna-alueen kunnissa. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa kaikissa kunnissa. Lasten (0 14 vuotta) määrä kasvaa piirin alueella yhteensä noin 815 lapsella. Työikäisten osuus väestöstä pienenee kaikissa kunnissa. Koko piirin alueella työikäisten määrä vähenee noin 10.000 henkilöllä. Kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun erityisesti perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kasvukunnissa palvelutarvetta lisää myös väestön kasvu. 3
Väestörakenne 2012 Väestöennuste 2025 Ikäryhmien osuudet väestöstä vuonna 2012 Aava Oiva Ympäristötk. 6,7 6,0 6,3 6,5 6,1 5,6 8,6 8,3 9,1 9,8 9,2 8,3 64,8 63,2 61,6 61,3 61,4 59,2 10,4 12,3 12,3 12,6 12,8 14,7 3,4 7,0 59,7 15,2 10,1 4,0 4,7 7,7 60,9 14,7 8,3 3,0 7,3 11,0 62,5 5,2 5,3 5,9 5,9 6,2 7,7 6,7 4,6 6,8 8,5 7,9 8,7 7,4 8,3 9,6 9,8 7,4 11,1 60,6 61,4 63,7 65,2 60,8 63,8 62,0 56,3 60,6 3,1 7,4 55,4 16,5 16,8 11,2 11,3 10,8 11,9 6,1 6,1 2,3 6,8 2,5 7,0 2,6 6,6 2,3 7,0 2,5 8,4 3,0 11,2 5,2 1,6 12,5 13,2 12,3 11,6 13,1 9,1 8,2 6,0 6,4 7,3 3,0 3,3 2,4 2,3 3,2 5,0 1,6 6,5 2,5 4,0 2,7 12,4 4,4 0 20 40 60 80 100 0 1-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85 Väestöennuste 2025 0 20 40 60 80 100 Aava Oiva Ympäristötk. 6,5 5,9 5,9 6,2 5,8 5,0 8,8 8,2 8,9 9,3 8,8 7,6 59,4 56,6 54,7 54,5 54,1 50,7 3,3 5,5 49,4 4,7 7,1 51,2 7,1 10,5 56,7 5,6 5,0 5,4 5,9 5,3 6,8 6,4 9,0 7,8 8,2 7,7 8,4 10,0 9,6 52,5 51,8 56,1 59,2 55,9 55,8 56,9 11,9 13,6 14,5 14,2 14,7 17,5 9,2 11,2 11,5 11,3 11,9 14,2 20,9 15,5 17,0 14,4 12,2 9,4 15,3 11,9 17,4 12,9 14,7 11,6 12,3 10,4 14,7 11,0 12,8 10,7 12,7 10,1 3,8 6,7 45,7 19,6 17,4 6,2 6,4 9,3 57,3 11,9 10,6 3,4 3,3 5,4 46,4 20,7 16,9 6,8 0 v 1-6 v 7-14 v 15-64 v 65-74 v 75-84 v Yli 85 v 3,2 3,6 3,7 3,6 3,8 4,4 5,0 4,8 2,9 4,9 4,3 3,2 3,4 3,9 2,8 3,5 4
Huoltosuhde, demografinen 2012 100 80 60 54,3 58,1 68,9 67,6 64,3 60 64,9 62,8 57 53,3 64,5 56,9 61,2 77,8 64,9 80,5 40 20 0 Demografinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on 100 työikäistä (15 64 -vuotiasta) kohti. Mitä enemmän lapsia ja eläkeläisiä on, sitä korkeampi on luku. Huoltosuhde on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä (58,1) korkeampi kuin koko maassa (54,3). Ainoastaan Lahdessa huoltosuhde on hieman koko maata alhaisempi. Lahden lisäksi ssä ja ssa huoltosuhde on hieman alhaisempi kuin koko sosiaali- ja terveyspiirissä. Muissa kunnissa huoltosuhde on korkeampi kuin koko maassa ja sosiaali- ja terveyspiirissä ja työikäisillä on enemmän huollettavia ja samalla suurempi palvelujen rahoitustarve kuin koko maassa ja piirissä keskimäärin. Erityisen korkea huoltosuhde on Padasjoella (77,8) ja ssä (80,5). Johtopäätökset Väestön määrä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä kokonaisuutena, mutta laskee hieman peruspalvelukeskus Aavan kuntien alueella ja selvemmin ssa. Kasvu painottuu Lahteen ja sen lähikuntiin. Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä todetaan, että 65 74-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa 2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteen mukaan vähentyä. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoiden alueilla kehitys on samanlainen. Vanhemmissa ikäryhmissä (75 84 ja >85 v) sekä koko maan että sosiaalija terveyspiirin alueen väestön määrä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Kasvu toteutuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään samanlaisena. Vanhimman ikäryhmän osalta suhteellinen kasvu Aavan alueella toteutuu muita alueita epätasaisemmin, tarkastelujakson alussa ja lopussa keskivaihetta nopeammin. Alle 14-vuotiaiden osuus sosiaali- ja terveyspiirin alueella on koko maata pienempi ja vähenee lievästi samassa suhteessa kuin koko maassakin vuoteen 2025. Vähenemistä tapahtuu kaikilla perustason toimijoiden alueilla lukuun ottamatta Lahtea. Työikäisten määrä ja osuus laskee kaikilla alueilla. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella huoltosuhde on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista vain ssä huoltosuhde on hieman koko piirin huoltosuhdetta pienempi, samoin ssa Aava-kunnista. Lahdessa huoltosuhde on pienempi kuin maassa ja piirissä keskimäärin, ssa sitä vastoin korkeampi. 5
2. Osallisuus ja syrjäytyminen 2.1 Lastensuojelu Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2012 4 3 2,5 2,7 2,2 2 1,4 1,7 1,2 1,4 1,5 1,7 1,8 1,3 1,7 1,7 1,7 1 0 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria oli vuonna 2012 koko piirissä 1,7 vastaavanikäisestä väestöstä, mikä on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin (1,4 ). Sijoitettujen osuus oli suurin ssa (2,2 ) ja ssa (2,5 ) ja ssä. Alhaisin sijoitettujen osuus oli ssa (1,2 ). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2012 15 11,0 11,2 10 7,2 7,3 6,3 9,1 7,1 6,9 8,5 6,5 6,7 6,9 8,0 7,4 7,2 8,7 5 0 Vuonna 2012 lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä oli sosiaali- ja terveyspiirin alle 18- vuotiaista 7,3, mikä vastasi koko maan tilannetta (7,2 ). Avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden lasten ja nuorten osuus oli suurin ssa (11,0 ) ja ssä (11,2 ) ja alhaisin ssa (6,3 ). 6
2.2 Koulutus Koulutustasomittain 2011 500 400 300 200 340 302 291 223 280 331 322 291 269 275 252 251 270 273 226 235 100 0 Väestön koulutustaso oli vuonna 2011 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin kaikissa kunnissa alhaisempi kuin maassa keskimäärin (340). Koulutustaso on matalin reuna-alueen kunnista ssa, Padasjoella ja ssä (223 235) ja korkein ssa (331) ja Lahdessa (322). Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempää, mutta hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiinsa kuin vähemmän koulutettu väestö. 25,0 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2011 20,0 15,0 15,4 14,3 13,0 13,2 12,4 12,8 11,2 11,6 11,3 17,5 15,3 15,0 11,5 13,2 13,0 10,0 8,6 5,0 0,0 Vuonna 2011 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 17 24-vuotiaista oli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä 13, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa (11,2 ). Hämeenkoskea lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on ssä 17,5. 7
2.3 Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneet, väestöryhmästä vuonna 2011 25 20 17,6 20,3 19,3 17,3 17,2 15 10 5 6,9 8,6 6,9 14,1 6,8 8,6 6,9 4,3 6 4,5 5 7,5 6,4 7,6 7 10,3 7,2 4,6 5,2 4,7 12,8 2,6 2,3 3,2 9,6 4,4 6,5 4,7 11,1 5,3 8,3 5,2 12,1 8,4 10,4 8,5 5,1 7,6 5,5 10,7 5,9 7 5,7 6,1 7,7 6 3,3 5,1 3,4 9,2 3,6 4,9 3 4,2 5,8 6,3 7,5 0 Henkilöt vuoden aikana, asukkaista Lapsiperheet, lapsiperheistä 25-64 -vuotiaat, vastaavanik. väestöstä 18-24-vuotiaat, vastaavanik. väestöstä Toimeentulotukea vuonna 2011 saaneiden väestöosuus kokonaisuutena tarkasteltuna on sosiaali- ja terveyspiirissä lähellä maan keskitasoa. Poikkeuksen muodostavat 18 24-vuotiaat, joiden osuus on sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria. 6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24 -vuotiaat, vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2011 5 4 3 2,9 4,1 3,1 4,4 2,9 3,2 2,9 4,5 3,2 5,0 2 1 0 Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden nuorten osuus sosiaali- ja terveyspiirissä (4,1 ) oli vuonna 2011 selvästi korkeampi kuin koko maassa (2,9 ). Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden osuus oli ssa ja ssä vastaava kuin koko maassa ja selvästi sekä koko maan että piirin osuutta suurempi ssa (4,4 ), Lahdessa (4,5 ) ja ssa (5,0 ). 8
2.4 Työttömyys Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vuonna 2012 20 15 12,0 13,1 14,1 10 9,8 8,5 10,5 8,0 8,2 10,6 8,6 9,5 10,4 10,4 8,9 9,8 5,7 5 0 24,2 27,2 20,0 17,0 25,2 25,9 24,7 28,6 26,5 28,6 23,3 29,7 23,1 26,7 16,7 23,0 Työttömät työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät työttömistä Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2012 oli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä (12,0 ) hieman suurempi kuin koko maassa (9,8 ). Eniten työttömiä on Lahdessa ja ssa. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli sosiaali- ja terveyspiirissä 27,2, mikä oli enemmän kuin koko maassa (24,2 ). Suurin pitkäaikaistyöttömien osuus oli ssa (29,7 ), Lahdessa (28,6 ) ja Iitissä (28,6 ). Pitkäaikaistyöttömien osuus oli alle koko maan tason ssa, ssa, ssä, ssa, ssa ja ssä. 25 Nuorisotyöttömät 18-24-vuotiaasta työvoimasta vuonna 2012 20 16,1 15,7 16,4 17,1 16,9 18,4 17,3 16,9 15 10 12,4 12,0 11,1 13,2 13,6 13,2 10,7 12,5 5 0 Myös nuorisotyöttömien osuus 18 24 -vuotiaasta työvoimasta vuonna 2012 oli sosiaali- ja terveyspiirissä (16,1 ) suurempi kuin koko maassa (12,4 ). Nuorisotyöttömyyttä oli eniten ssa (18,4 ) ja ssa (17,3 ). ta vähemmän nuorisotyöttömyyttä oli ssa, ssa, ssa ja ssä. 9
2.5 Johtopäätökset Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko piirissä suurempi kuin maassa keskimäärin. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista ssä osuus on suurempi kuin piirissä keskimäärin samoin peruspalvelukeskus Aavan kunnista ssa, kuten myös Lahdessa ja ssa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko piirissä suurempi kuin koko maassa. Hämeenkoskea lukuun ottamatta koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on kaikissa piirin kunnissa enemmän kuin maassa keskimäärin. Lapsiperheistä toimeentulotukea saavien osuus on sosiaali- ja terveyspiirissä vastaa kuin koko maassa. Tätä suurempi toimeentulotukea saaneiden osuus on ssa ja Lahdessa. Muissa kunnissa osuus on pienempi. Toimentulotukea saavien 25 64-vuotiaiden osuus on piirissä hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Tätä suurempi toimeentulotukea saaneiden osuus on ssa ja Lahdessa. Muissa kunnissa osuus on pienempi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on sosiaali- ja terveyspiirissä suurempi kuin koko maassa. Pitkäaikaistyöttömiä on koko maan tasoon verrattuna enemmän ssa, Lahdessa ja Iitissä. Kaikilla osallisuutta ja syrjäytymistä kuvaavilla mittareilla mitattuna tilanne on sosiaali- ja terveyspiirissä huonompi kuin maassa keskimäärin. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on suuri. Huomiota tulee kiinnittää lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja koordinointi on tärkeää. Tilanne on muutoinkin otettava huomioon palveluja suunnattaessa ja kehittäessä. 3. Hyvinvointi ja terveys sekä terveyserot 3.1 Pienituloisuus Pienituloisuusasteet vuonna 2011 30,0 25,0 24,7 26,9 22,9 20,0 15,0 15,0 14,9 17,0 16,8 15,7 16,4 18 18,3 12,0 12,7 15,4 12,1 17,7 16,8 15,1 15,4 18,3 18,9 16 12,1 13,9 14,1 15,5 14,6 19,2 15,8 14 12,6 16,7 10,0 5,0 0,0 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapsiperheiden pienituloisuusaste Pienituloisuusasteet vaihtelivat vuonna 2011. Sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste olivat alle maan keskitason ssa, ssa ja ssa. Erityisen korkeat pienituloisuusasteet olivat ssa ja ssä. ssa lapsiperheiden pienituloisuusaste ylitti kunnan yleisen pienituloisuusasteen. 10
3.2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet 2 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut tarvekertoimet vuonna 2011, indeksi koko maa = 1 1,5 1,37 1,43 1,45 1 1,15 1,17 1,14 1,14 1,00 1,03 1,09 1,04 1,03 1,05 0,90 0,91 0,5 3.3 Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla eli laskemalla ns. PYLL-indeksi. Tarkastelemalla PYLL-indeksiä kuolinsyittäin voidaan tehdä päätelmiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarvittavista tärkeimmistä kohdealueista. Menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän erotuksen luokitteluun 28 erilaisen ehkäistävissä olevan kuolinsyyn mukaan. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella tehtiin vuosia 2004 2008 koskeva ennenaikaisten ehkäistävissä olevin kuolemien seuranta PYLL-indeksi -menetelmällä. Käytettävissä oli myös samalla menetelmällä 10 ja 20 vuotta aiemmin tehdyn selvityksen tietoja. Tarkasteltaessa molempia sukupuolia yhdessä vuosina 2004 2008 henkistä pääomaa menetettiin koko maan tasoa enemmän kaikissa muissa kunnissa paitsi ssa, ssa, ssa, ssä ja Padasjoella. Näissä kunnissa tilanne oli myös parantunut kymmenen viime vuoden aikana. Muista kunnista myönteinen muutoksen suunta verrattuna 10 vuoden takaiseen oli myös Iitissä, ssa, ssa ja Lahdessa, vaikka elinvuosia menetettiinkin vielä maan tasoa enemmän. Kielteinen kehityssuunta 10 vuoden takaiseen verrattuna oli Hämeenkoskella, ssa, ssä, ssä, Artjärvellä ja ssa. Verrattaessa tilanteeseen 20 vuotta sitten kaikkien muiden kuntien tilanne on parantunut lukuun ottamatta a ja Hämeenkoskea. 11
Molemmat sukupuolet 2004 2008 / Muutos 10 vuoden maan tilanne takaiseen + enemmän + parempi vähemmän huonompi Artjärvi + 27-13 + 84-29 + 10 + 25-30 + 39 + 12 + 9 + 17 + 8-60 + 71 + 70-28 + 6 + 24 + 20-1 - 22 + 26-25 + 34-23 + 30 + 30-52 + 36-20 Vertailtaessa menetettyjä elinvuosia maan tasoon ja tarkasteltaessa muutoksen suuntaa todetaan, että ssa, ssä, ssa, Padasjoella ja ssa on sekä miesten että naisten henkisen pääoman menetys ollut maan tasoa pienempi ja kehitystrendi positiivinen. ssa, ssa, ssä, ssa ja ssä molemmat sukupuolet ovat menettäneet henkistä pääomaa maan tasoa enemmän. Kehityksen suunta molemmilla sukupuolilla heikkenee tai pysyy ennallaan. Suhteellisesti suurimmat menetykset miehillä ovat ssä, ssa, Hämeenkoskella ja ssä. Suhteellisesti suurimmat menetykset naisilla ovat ssa, ssa, ssä, ssä, Artjärvellä, ssa ja ssa. Naisten tilanne monissa kunnissa on huolestuttava. Menetettyjen elinvuosien määrät 2004 2008: Vertailu maan tasoon ja muutoksen suunta + suurempi suurenee pienempi pienenee Miehet Naiset Artjärvi - 3 + 46 + 69 + 124 + 14-8 - 21-55 - 15 + 70 + 11 + 26 = - 52-83 + 73 + 65 + 11-1 + 12 = + 38-5 - 71-13 - 58-21 - 27 + 45-30 = + 23 = + 58 Menetelmä mahdollistaa myös tarkemman ennenaikaisten kuolemien syiden tarkastelun. Tarkastelussa tapaturmat ja myrkytykset olivat tärkein miesten menetettyjen elinvuosien syy 11 kunnassa. Lisäksi kahdessa kunnassa nämä olivat toiseksi tärkein syy. Itsemurhien suhteellinen osuus on merkittävä. Seitsemässä kunnassa verenkiertoelinsairaudet ja neljässä kunnassa alkoholiperäiset syyt olivat toiseksi tärkein menetettyjen elinvuosien syy. 12
Pahanlaatuisten kasvainten takia menetettiin toiseksi tai kolmanneksi eniten elinvuosia kuudessa kunnassa miesten osalta. Tarkastelussa pahanlaatuiset kasvaimet olivat tärkein naisten menetettyjen elinvuosien syy seitsemässä kunnassa. Lisäksi neljässä kunnassa ne olivat toiseksi tärkein syy. Viidessä kunnassa tapaturmat ja myrkytykset olivat tärkein ja kolmessa kunnassa toiseksi tärkein syy. Alkoholiperäiset syyt naisten menetettyihin elinvuosiin puuttui kolmen tärkeimmän syyn joukosta ainoastaan kolmen kunnan osalta. Tärkeimmät syyt miesten elinvuosien menetykselle VK-elinsairaudet Alko+alkomyrk. Pahanlaat. kasv. Tapat.+myrkyt. Infekt.+pneum. Artjärvi 1. (iskem.) 2. 3. (ei keuhko) 3. 2. 1. (mt-työtap) 3. (aivovk.) 2. 1. (itsem.+mt-tap.) 1. 3. (hengitysel.) 2. (kaatum.+putoam.) 2. 3. 1. (itsem.< 50 ) 2. (aivovk.) 3. 1. 2. (aivovk.) 1. 3. (keuhkot) 2. 1. (itsem.) 3. 2. 3. 1. (50 itsem.) 3. 1. (Hälyyt.keh.!) 2. (> 50 itsem.) 3. 2. 1. (maaliikenne) 2. (iskem.) 3. 1. (itsem. 60 ) 3. 2. 1. (itsem. n. 50 ) 2. (iskem.) 3. 1. 2. 3. 1. (painopiste) Tärkeimmät syyt naisten elinvuosien menetykselle Tapat.+ myrk. VK-elinsairaudet Pahanlaat. kasv. Alko+alkomyrk. Umpier.s. + aineenv. Mtt Artjärvi 1. (itsem.) 2. 3. (heng.el.) 1. (maaliikenne) 3. 2. (ei diab.) 2. 1. (rintas. > 50 ) 3. 2. (rintas.) 2. 1. (?) 1. (itsem. n. 70 ) 3. 2. (rintas. 1/3) 2. (itsem.+ maaliikenne) 1. (rintas. 1/3) 3. 1. 1. (itsem. n. 90 ) 2. 3. (diab.) 1. (itsem. n. 50 ) 3. 2. 3. 1. 2. 1. (iskem.+aivo) 2. 3. 2. 1. 3. 3. 2. 1. 3. 1. 2. (diab.) 2. (itsem. n. 1/3) 3. (aivoninf.) 1. (rintas.) (painopiste) Lahden kaupungissa PYLL-analyysi on tehty myös vuosilta 2007 2011. Lahdessa henkistä pääomaa menetettiin vuosina 2007 2011 hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Muutos aikaisempiin tutkimustuloksiin verrattuna on selvästi parempaan suuntaan. Naisten tilanne on maan keskitasoa ja kehitys on ollut koko maata hieman parempi. Miesten osalta tilanne on maan tasoa hieman huonompi, mutta sen kehitys on myös ollut hieman koko maan tasoa parempi. Miesten kokonaistilanne on selvästi parantunut mutta oli edelleen koko maan miesten keskiarvoa 11 huonompi, huolimatta siitä että perinteisten kansantautien osalta kehitys on ollut erittäin hyvä. 13
Lahden kaupungin PYLL-indeksien kouluarvosanat kaupunkitasolla ja kaupunginosittain sekä menetettyjen elinvuosien aiheuttamat syyt miehillä ja naisilla 2007 2011 Arvosana Naiset: Miehet: Koko kaupunki 7 (naiset) -pahalaatuiset kasvaimet (26 ) -tapaturmat ja myrkytykset (32 ) 6 (miehet) -tapaturmat ja myrkytykset (22 ) -verenkiertoelinten sairaudet (16 ) -sydän- ja verisuonisairaudet (10 ) -alkoholiperäiset sairaudet (15 ) Ahtiala - Mukkula 8 + (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (43 ) -tapaturmat ja myrkytykset (28 ) -verenkiertoelinten sairaudet (13 ) -alkoholiperäiset sairaudet (19 ) -alkoholiperäiset sairaudet (8 ) -verenkiertoelinten sairaudet (17 ) Jalkaranta - 8 - (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (29 ) -tapaturmat ja myrkytykset (35 ) Metsänkangas -tapaturmat ja myrkytykset (24 ) -verenkiertoelinten sairaudet (19 ) -verenkiertoelinten sairaudet (10 ) -alkoholiperäiset sairaudet (16 ) Keskusta 6,5 (kaikki) -tapaturmat ja myrkytykset (31 ) -tapaturmat ja myrkytykset (31 ) -pahanlaatuiset kasvaimet (19 ) -verenkiertoelinten sairaudet (17 ) -alkoholiperäiset sairaudet (11 ) -alkoholiperäiset sairaudet (16 ) Laune 5,5 (kaikki) -pahalaatuiset kasvaimet (23 ) -tapaturmat ja myrkytykset (32 ) -tapaturmat ja myrkytykset (21 ) -verenkiertoelinten sairaudet (16 ) -umpieritys- ja aineenvaihduntasairaudet-alkoholiperäiset sairaudet (13 ) ja alkoholiperäiset sairaudet (10 ) Asunnottomat < 4 (kaikki) -tapaturmat ja myrkytykset (36 ) -tapaturmat ja myrkytykset (23 ) -alkoholiperäiset sairaudet (19 ) -mielenterveyden ja käyttäytymisen -verenkiertoelinten sairaudet (18 ) häiriöt (18 ) - alkoholiperäiset sairaudet (10 ) 14
3.4 Kelan kansantauti- ja sairastavuusindeksit Kelan vakioidut kansantauti-indeksit 2012 koko maa = 100 Diabetes 84,8 96,4 98,9 91,4 86,7 79,8 80,1 89,7 78,4 96,4 103,2 132,7 81,9 105,6 92,6 Psykoosit 86,8 91,1 114,7 82,4 90,1 101,2 87,5 114,1 81,3 89,3 84,9 117,3 61,6 101,7 103,4 Sydämen vajaatoiminta 101,3 144,4 76,1 86,8 90,9 87,9 85,5 76,2 77,0 105,5 95,3 167,3 73,4 135,3 87,0 Nivelreuma 111,4 119,6 121,3 100,0 107,5 98,6 82,5 94,6 104,5 111,2 101,7 139,1 89,7 100,8 102,0 Astma 77,7 80,8 88,9 79,9 76,4 92,3 81,8 83,5 74,1 84,2 81,4 113,3 109,4 99,1 84,5 Verenpainetauti 73,4 88,7 87,5 89,0 82,3 81,1 82,0 87,9 101,7 96,4 103,5 114,0 97,2 88,1 89,2 Sepelvaltimotauti 79,3 104,9 97,9 88,9 67,1 84,9 88,7 85,3 89,9 100,1 97,5 103,8 80,1 101,1 89,5 Kansantauti-indeksi 87,8 103,7 97,9 88,3 85,9 89,4 84,0 90,2 86,7 97,6 95,4 126,8 84,8 104,5 92,6 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirissä väestön terveydentila kansantauti-indeksillä mitattuna on parempi kuin maassa keskimäärin lukuun ottamatta nivelreumaa ja psykooseja, joissa tilanne on hieman huonompi kuin maassa keskimäärin. Väestön terveydentila vaihtelee kunnittain huomattavasti. Huonoin tilanne on ssa, ssä ja Padasjoella, jossa tilanne on maan keskitasoa heikompi kaikilla kansantauti-indekseillä mitattuna. ssa ja ssä kansantauti-indeksit ovat alhaisempia kuin maassa keskimäärin. Kansantauti-indeksit 2012 = 100 140 120 123,7 102,5 104,3 100 80 87,9 97,7 87,9 88,9 90,8 90,1 89,2 85,7 97,3 94,3 83,9 92,5 60 15
Kelan vakioidut sairastavuusindeksit 2012 koko maa = 100 Kuolleisuusindeksi 99,7 121,0 101,6 90,2 97,3 109,9 118,5 107,6 101,3 104,4 110,1 130,6 80,2 124,7 106,1 Lääkekorvausoikeusindeksi 89,1 96,9 98,2 93,4 94,7 93,6 93,2 95,6 93,6 97,0 98,7 112,0 97,4 102,1 96,0 Työkyvyttömyysindeksi 99,9 123,4 114,8 79,5 104,1 95,0 100,1 99,3 91,3 95,0 94,6 117,4 68,8 124,5 98,7 Sairastavuusindeksi 96,2 113,8 104,9 87,7 98,7 99,5 103,9 100,8 95,4 98,8 101,1 120,0 82,1 117,1 100,3 Väestön sairastavuusindeksillä mitattuna koko sosiaali- ja terveyspiirin sairastavuus on lähes koko maan tasoa vastaavaa, mutta kuolleisuusindeksi on hieman korkeampi kuin koko maassa. Lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksit ovat alhaisemmat kuin koko massa. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Sairastavuus on suurinta ssa, Padasjoella ja ssä ja vähäisintä ssa ja ssa. 140 Sairastavuusindeksit 2012 = 100 120 113,8 120,0 117,1 100 96,2 104,9 98,7 99,5 103,9 100,8 95,4 98,8 101,1 100,3 80 87,7 82,1 60 Hämeen-koski 16
3.5 Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarviot (Sulkava) Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan laskettuna Hlöt Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava) 100 000 80 000 79 100 65 313 60 000 40 000 20 000 41 686 35 709 21 436 27 035 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 ikäryhmästä) 75-84 v (11 ikäryhmästä) yli 85 v (35 ikäryhmästä) Hlöt Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava) 5 000 4 000 3 624 3 000 3 045 2 000 1 751 1 000 1 559 994 1 185 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 ikäryhmästä) 75-84 v (11 ikäryhmästä) yli 85 v (35 ikäryhmästä) 17
Keskivaikean/vaikean dementien määrän kehitysarvio (Sulkava) Peruspalvelukeskus Aava 1 000 Hlöt 800 809 600 704 400 439 380 281 200 234 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 ikäryhmästä) 75-84 v (11 ikäryhmästä) yli 85 v (35 ikäryhmästä) 1 000 Hlöt Keskivaikean/vaikean dementien määrän kehitysarvio (Sulkava) Peruspalvelukeskus Oiva 800 689 600 400 200 304 288 193 592 235 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 ikäryhmästä) 75-84 v (11 ikäryhmästä) yli 85 v (35 ikäryhmästä) 500 Hlöt Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava) 417 400 333 300 200 100 189 181 111 128 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 ikäryhmästä) 75-84 v (11 ikäryhmästä) yli 85 v (35 ikäryhmästä) 18
Hlöt Keskivaikean/vaikean dementian määrän kehitysarvio (Sulkava) 2 000 1 709 1 500 1 416 1 000 820 500 710 455 541 0 2011 2012 2015 2020 2025 2030 65-74 v (4 ikäryhmästä) 75-84 v (11 ikäryhmästä) yli 85 v (35 ikäryhmästä) Tarkasteltaessa koko maan väestökehitystä todetaan, että 65 74-vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa 2020-luvulle tultaessa, mutta alkaa sitten ennusteen mukaan vähentyä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena ja sen kaikkien peruspalvelutoimijoiden alueilla kehitys on samanlainen ja suhteellinen muutos pääpiirteissään yhdenmukainen. Tässä ikäryhmässä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrä (4 ikäryhmästä) siis ennustekauden loppupuolella kääntyy lievään laskuun kaikkien perustason toimijoiden alueilla. Vanhemmissa ikäryhmissä (75 84 ja yli 85 -vuotiaat) sekä koko maan että sosiaali- ja terveyspiirin alueen väestön määrä kasvaa merkittävästi koko ennustekauden ajan. Sosiaali- ja terveyspiirin alueella kokonaisuutena suhteellinen kasvu on kummassakin ikäryhmässä hieman suurempaa kuin koko maassa. Kasvu toteutuu kaikkien perustason toimijoiden alueella pääpiirteissään samanlaisena. Vanhimman ikäryhmän osalta suhteellinen kasvu peruspalvelukeskus Aavan alueella on tarkastelujakson alussa ja lopussa keskivaihetta nopeampaa. Vanhimpien ikäryhmien määrän kasvun myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrä (11 ikäryhmästä 75 84- ja 35 ikäryhmästä yli 85-vuotiaat) myös kasvaa merkittävästi kaikkien perustason toimijoiden alueella. 3.6 Johtopäätökset Terveyttä ja sairastavuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että koko sosiaali- ja terveyspiirissä tarkasteltuna väestön terveydentila ei poikkea huomattavalla tavalla koko maan tilanteesta, mutta kuntien välillä väestön terveydessä on suuria eroja. Väestön palvelujen tarpeet eri kunnissa poikkeavat toisistaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste ja lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat piirissä korkeampia kuin maassa keskimäärin. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista ssa ja ssa sekä peruspalvelukeskus Aavan kunnista ssa kunnan yleinen ja lapsiperheiden pienituloisuusaste ovat alle maan keskitason. Erityisen korkeat pienituloisuusasteet ovat Aava-kunnista ssa ja ssä. ssa lapsiperheiden pienituloisuusaste ylitti kunnan yleisen pienituloisuusasteen. Lahdessa ja ssa sekä yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste on piirin keskimääräistä korkeampi. Työkyvyttömyysindeksi on piirin alueella koko maata pienempi. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista se on piirin tasoa pienempi ssa, muissa suurempi. Peruspalvelukeskus Aavan kunnista ssa ja ssä se on suurempi ja muissa pienempi kuin koko piirissä. Sekä Lahdessa että ssa työkyvyttömyysindeksi on piirin tasoa suurempi. 19
Sairastavuusindeksi on piirissä jokseenkin maan keskimääräisellä tasolla, kuitenkin hieman suurempi. Sairastavuusindeksi on piirin tasoa suurempi peruspalvelukeskus Oivan kunnista ssä ja Padasjoella. Vastaava tilanne peruspalvelukeskus Aavan kunnista on ssa, ssa ja ssä. ssa sairastavuusindeksi on piirin tasoa suurempi ja Lahdessa piirin tasolla. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut tarvekertoimet ovat suuremmat kuin 1 (koko maan indeksi) kaikissa muissa paitsi ssa ja ssa. 4. Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kattavuus 4.1 Asiakaspalaute 4.1.1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin perustuu sosiaali- ja terveysyhtymän jatkuvan asiakaspalautteen järjestelmästä vuonna 2012 kerättyihin tietoihin. Erikoissairaanhoito (keskussairaala, päivystyspoliklinikka ja kuntoutuskeskus) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, erikoissairaanhoidon toimiala 1.1.-31.12.2012 Palautteita yhteensä 2747 kpl, joista kysymykseen vastanneita 2562 kpl Tutkimuksesta / hoidosta oli apua sairauteenne Tilojen siisteys toteutui Tilojen rauhallisuus toteutui Esittämänne toivomukset otettiin huomioon Yksityisyyttänne suojattiin Tunsitte olonne turvalliseksi 1 = Erinomaisesti 2 = Hyvin 3 = Tyydyttävästi 4 = Huonosti 5 = Erittäin huonosti Hoitohenkilöstöllä oli aikaa keskusteluun kanssanne Lääkäreillä oli aikaa keskusteluun kanssanne Hoitohenkilöstö kohteli teitä Lääkärit kohtelivat teitä Jos annettu aika ei toteutunut, syy kerrottiin teille Saamanne vastaanottoaika / tutkimusaika toteutui Saitte tietoa jatkohoidosta Saitte tietoa tutkimukseen / toimenpiteeseen valmistautumisesta Saitte tietoa sairaudestanne ja hoitovaihtoehdoista Käyntinne / hoitojaksonne sujui Miten teidät otettiin vastaan 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Asiakkaat olivat vuonna 2012 pääosin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä keskussairaalan palveluihin (86,4 vastanneista). Eniten tyytymättömyyttä aiheutti se, että annetun ajan toteutumattomuuden syytä ei kerrottu (8,8 ) ja että vastaanotto- tai tutkimusaika ei toteutunut (5,6 ). 20
Sosiaali- ja perusterveydenhuolto (peruspalvelukeskus Aava) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimiala 1.1.-31.12.2012 Palautteita yhteensä 170 kpl, joista kysymykseen vastanneita 143 kpl Palvelun / hoidon saatavuus toteutui Palvelusta / hoidosta oli apua teille Tilojen toimivuus toteutui Esittämänne toivomukset otettiin huomioon 1 = Erinomaisesti 2 = Hyvin 3 = Tyydyttävästi 4 = Huonosti 5 = Erittäin huonosti Yksityisyyttänne suojattiin Tunsitte olonne turvalliseksi Henkilöstöllä oli aikaa keskusteluun kanssanne Henkilöstö kohteli teitä Jos annettu aika ei toteutunut, syy kerrottiin teille Sovittu palvelu- / hoitoaika toteutui Saitte tietoa teitä koskevasta jatkosuunnutelmasta Saitte tarpeitanne vastaavaa tietoa Palvelu / hoito vastasi odotuksianne / tarpeitanne 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vuonna 2012 peruspalvelukeskuksen asiakkaista 48,18 oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Palvelut arvioi tyydyttäväksi 16,58 asiakkaista. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat annetun ajan viivästymisen syyn kertomatta jättäminen (42,9 ) ja yleensäkin ajan viivästyminen (34,7 ). Ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveyskeskus) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän asiakaspalaute, ympäristöterveydenhuollon toimiala 1.1.-31.12.2012 Palautteita yhteensä 13 kpl, joista kysymykseen vastanneita 12 kpl Yhteydenotosta oli apua asiaanne Palveluiden saatavuus toteutui 1 = Erinomaisesti 2 = Hyvin Esittämänne näkemykset otettiin huomioon 3 = Tyydyttävästi 4 = Huonosti 5 = Erittäin huonosti 0= ei koske minua Yksityisyyttänne suojattiin Henkilöstöllä oli teille aikaa Henkilöstö kohteli teitä Sovittu palveluaika toteutui Saitte tietoa asioiden ratkasuvaihtoehdoista Saitte tietoa teitä koskevassa asiassa Asiointinne sujui 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ympäristöterveyskeskuksen asiakkaista 90,44 vastanneista oli hyvin tai erittäin tyytyväisiä palveluihin, kun vastauspylväistä poistetaan Ei koske minua -vastaukset. Eniten huonoja arvioita oli sovitun palveluajan toteutumista sekä yksityisyyden suojaamista koskien. 21
4.1.2 Lahden kaupunki Asiakaspalaute vuodelta 2012 Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala / Avohoito : kokonaistulokset Mean Max Min N 1. Puhelinyhteyden saaminen terveysasemalle 3.73 5.00 1.00 553 2. Puheluun vastanneen henkilökunnan käytös 4.07 5.00 1.00 534 3. Puheluun vastanneen henkilökunnan ammattitaito 3.96 5.00 2.00 520 4. Odotusaika ilmoittautumisessa 3.82 5.00 1.00 540 5. Henkilökunnan käytös ilmoittautumisessa 4.28 5.00 1.00 552 6. Ilmoittautumisen sujuvuus 4.04 5.00 1.00 498 7. Tiedonsaanti ilmoittautumisessa 4.10 5.00 1.00 533 Lääkärin vastaanotto Mean Max Min N 8. Odotusaikanne 3.80 5.00 1.00 241 9. Käytös 4.44 5.00 1.00 237 10. Ammattitaito 4.26 5.00 1.00 237 11. Tiedon saanti 4.27 5.00 1.00 237 12. Jatkohoito-ohjeet 4.30 5.00 1.00 230 13. Terveysneuvonta 4.07 5.00 1.00 216 14. Vuorovaikutus 4.27 5.00 1.00 240 15. Vastaanottoajan pituus 4.04 5.00 1.00 244 18a. Hoitonne arviointi 4.30 5.00 1.00 233 Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotto Mean Max Min N 8. Odotusaikanne 4.18 5.00 1.00 342 9. Käytös 4.58 5.00 1.00 349 10. Ammattitaito 4.39 5.00 2.00 353 11. Tiedon saanti 4.39 5.00 1.00 354 12. Jatkohoito-ohjeet 4.38 5.00 1.00 340 13. Terveysneuvonta 4.25 5.00 1.00 323 14. Vuorovaikutus 4.46 5.00 1.00 352 15. Vastaanottoajan pituus 4.29 5.00 1.00 354 18a. Hoitonne arviointi 4.47 5.00 2.00 356 Laboratoriokäynti Mean Max Min N 8. Odotusaikanne 4.30 5.00 2.00 64 9. Käytös 4.38 5.00 2.00 65 10. Ammattitaito 4.28 5.00 2.00 64 22
Muu vastaanotto Mean Max Min N 8. Odotusaikanne 4.45 5.00 2.00 22 9. Käytös 4.72 5.00 4.00 18 10. Ammattitaito 4.68 5.00 4.00 19 11. Tiedon saanti 4.74 5.00 4.00 19 12. Jatkohoito-ohjeet 4.63 5.00 4.00 19 13. Terveysneuvonta 4.50 5.00 4.00 12 14. Vuorovaikutus 4.65 5.00 4.00 17 15. Vastaanottoajan pituus 4.19 5.00 1.00 21 18a. Hoitonne arviointi 4.70 5.00 4.00 23 Ulkoiset olosuhteet ja palvelun arviointi Mean Max Min N 16. Toimitilojen viihtyisyys 3.71 5.00 1.00 584 17. Liikkuminen terveysasemalla 3.90 5.00 1.00 559 18b. Henkilökunnan kyky palvella äidinkielellänne 4.50 5.00 1.00 455 Vanhusten palvelut ja kuntoutus Arvosana palvelusta asteikolla 4 10 VASTAUS- PROSENTTI TOIMINTAYKSIKKÖ KESKIARVO Vanhusten avopalvelut: Kotihoito 8,64 35,7 Palveluasuminen yhteensä 8,44 79,4 Omat palvelutalot 8,51 70,7 Ostopalvelutalot 9,69 60,1 Omaishoito 8,78 59,8 Lääkinnällinen kuntoutus 9,09 65,3 Lahden kaupunginsairaala Akuuttisairaanhoito ja kuntoutus 8,22 58,0 Pitkäaikaissairaanhoito 8,41 64,9 23
Hyvinvointipalvelut Minkä Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinen kokonaisarvosanan Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinen Kuinka tyytyväinen olette mahdollisuudestanne olette apuun jonka olette Kuinka tyytyväinen annatte olette henkilökunnan olette henkilökunnan olette saamaanne vaikuttaa hoitoonne tai saitte sairauteenne luottamuksellisuuden olette tilojen N toiminnasta? ammattitaitoon? käyttäytymiseen? neuvontaan? asianne hoitoon? tai asiaanne? toteutumiseen? viihtyisyyteen? Yhteenveto Aikuissosiaalityö asunnottomien palvelut 70 9,59 9,63 9,83 9,57 9,3 9,56 9,74 8,88 9,52 Aikuissosiaalityö sosiaalityö 16 8,44 8,88 9,5 8,88 8,27 8,47 9,44-8,85 Ehkäisyneuvola 180 9,73 9,83 9,91 9,82 9,58 9,68 9,84 8,8 9,65 Erityisryhmien iltapäivätoiminta 21 9 9,25 9,55 8,78 8,74 8,92 9,45 9,05 9,01 Lapsiperheiden kotipalvelu 27 9,23 9,38 9,31 8,64 9 9,25 9,4 9,18 Lastensuojelun alkuarviointi ja avohuolto 44 8,75 8,93 9,52 8,88 8,88 8,9 9,16 8,31 8,92 Opiskeluterveydenhuolto 26 8,92 8,96 9,31 9,15 8,79 8,79 9,12 8 8,89 Sosiaalikeskuksen yhteisneuvonta 118 8,21 8,5 8,72 8,5 7,82 8,01 8,7-8,36 Sosiaalisen luototuksen asiakas 13 7,92 8,31 8,54 8,85 8 8,73 8,75-8,44 Talous- ja velkaneuvonta 53 9,38 9,53 9,67 9,57 9,04 9,45 9,66 8,92 9,4 Toimeentulotuen asiakas 143 7,65 7,89 8,23 8,01 7,22 7,64 8,5-7,88 Työkykyselvitysyksikkö 4 9,5 9,75 10 9,75 9,25 9,5 9,25 9,25 9,52 Työvoiman palvelukeskus Lyhty 22 8,95 9,05 9,32 9,19 8,21 8,8 9,4 8,86 8,98 Vammaisasumispalvelut 71 8,48 8,34 8,3 8,34 8,3 8,34 8,05 8,78 8,48 Vammaispalvelut 7 8,83 9,14 9,86 9,14 9,17 9,43 10 8,5 9,31 24
4.2 Terveydenhuollon hoitoon pääsyn ja sosiaalipalveluita koskevien määräaikojen toteutuminen 4.2.1 Erikoissairaanhoito / Keskussairaala Somaattiset erikoisalat Hoitoa odottavien lkm Yli 180 vrk odottaneet lkm Yli 180 vrk odottaneet Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat 31.12.2012 3 161 10 0,3 Ensimmäiselle käynnille odottavat 31.12.2012 3 082 9 0,3 Toteutuneet hoitojaksot yht. lkm Yli 180 vrk odottaneet lkm Yli 180 vrk odottaneet Toteutuneiden hoito-, leikkaus- tai toimenpidejaksojen odotusajat 1.1. 31.12.2012 11 830 238 2,0 Keskussairaalassa somaattisilla erikoisaloilla oli vuoden 2012 lopussa 10 potilasta, jotka olivat odottaneet yli 6 kuukautta leikkaukseen, toimenpiteeseen tai hoitoon pääsyä. Ensimmäiselle käynnille pääsyä yli 6 kuukautta oli odottanut 9 potilasta. Vuoden 2012 toteutuneiden hoitojen osalta yli 6 kuukautta oli joutunut odottamaan 238 potilasta. Psykiatria Toteutuneet ensikäynnit yht. lkm 1-90 vrk odottaneet lkm Yli 90 vrk odottaneet Yli 180 vrk odottaneet lkm Yli 180 vrk odottaneet Psykiatrisen erikoisalojen ensimmäisten käyntien lukumäärät ja toteutuneiden käyntien odotusajat 1.1. 31.12.2012 Psykiatria 1 679 1 594 5,1 31 1,8 Nuorisopsykiatria 456 405 11,2 12 2,6 Lastenpsykiatria 257 229 10,9 9 3,5 Yhteensä 2 392 2 228 6,9 52 2,2 Vuonna 2012 hoitoa saaneista oli aikuispsykiatriassa ensikäynnille pääsyä odottanut 31 potilasta yli 6 kuukautta (1,8 ). Nuorisopsykiatriassa ensikäynnille pääsyä oli li 3 kuukautta odottanut 405 potilasta (11,2 ) ja lastenpsykiatriassa 229 potilasta (10,9 ). Psykiatristen erikoisalojen saapuneet lähetteet 1.1. 31.12.2012 ja niiden käsittelyaika Saapuneet lähetteet yht. lkm Yli 21 vrk lähetteen käsittelyaika lkm Yli 21 vrk lähetteen käsittelyaika Psykiatria 1 669 26 1,5 Nuorisopsykiatria 529 4 0,8 Lastenpsykiatria 285 6 2,1 Yhteensä 2 483 36 1,4 Vuonna 2012 lähetteen käsittelyaika on ollut yli 21 vuorokautta aikuispsykiatriassa 26 (1,5 ) potilaalla, nuorisopsykiatriassa 4 (0,8 ) potilaalla ja lastenpsykiatriassa 6 (12,1 ) potilaalla. 25
4.2.2 Peruspalvelukeskus Aava Hoidon ja palvelujen saatavuus 2012 TULOSALUE MITTARI HARTOLA IITTI MYRSKYLÄ NASTOLA ORIMATTILA PUKKILA SYSMÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Toteutuu, ei mittaria SOSIAALIPALVELUT KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTO- PALVELUT Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa () 100 100 100 100 100 100 100 Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä () 99 100 100 98 98 100 100 Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) Siirtoviivepäivät 1 1 2 9 1 0 4 Omaishoidon tuen saajat (kpl) 30 44 11 54 112 13 25 Yleisterveydenhuolto: Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 10 5 7 11 7 8 9 Kiireettömän hoidon odotusaika sair.hoitajalle (vrk) 3 0 7 2 5 4 3 Lääkärikäyntejä kaikista käynneistä () 52 69 50 69 59 47 53 käynnit lääkärillä (ei sisällä tth) 4 386 10 683 2 082 14 301 14 761 1 709 5 899 käynnit hoitajalla (ei sisällä tth) 4 106 4 700 2 074 6 570 10 460 1 903 5 167 puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 2 188 9 082 1 580 15 039 11 661 1 308 2 581 Päivystyskäynnit kaikista käynneistä () TOIMINTA SIIRTYNYT ENSIHOITOKESKUKSELLE 5/2012. - päivystyskäynnit TOIMINTA SIIRTYNYT ENSIHOITOKESKUKSELLE 5/2012. Suun terveydenhuolto: Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivystystoimenpide vaatii jatkohoitoa? kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon <3kk <3kk <3kk <6kk <3kk <3kk <3kk Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 0 0 0 0 0 0 0 Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saa ajan suunniteltuun hammaslääkärin <6kk <3kk <6kk <6kk <12kk <6kk <6kk määräaikaistutkimukseen? Hammaslääkärikäyntejä kaikista käynneistä () 80 72 78 67 79 84 77 käynnit hammaslääkärillä 3 250 3 853 1 531 9 326 14 319 1 422 4 337 käynnit suuhygienistillä 819 1 471 421 4 584 3 895 262 1 331 puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 12 17 7 140 101 15 43 Ennaltaehkäisevän työn saatavuus 2012 TULOSALUE MITTARI HARTOLA IITTI MYRSKYLÄ NASTOLA ORIMATTILA PUKKILA SYSMÄ YHTEENSÄ TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- PALVELUT KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT Ennaltaehkäisevä perhetyö perheet (kpl) 22 10 13 28 65 8 18 164 käyntiä (kpl) 129 177 143 243 349 109 79 1229 odotusaika (vrk) Tietoa ei käytettävissä. Perheneuvola käyntiä (kpl) 34 427 194 2 304 1 211 322 68 4 560 odotusaika (vrk) Tietoa ei käytettävissä. Ryhmätoiminta (valtimosairauksien ehkäisy) asiakkaat (kpl)* 8 12 99* 6 125 ryhmät (kpl)* 1 1 12* 1 15 Lastensuojelun perhetyö perheitä (kpl) 4 17 4 44 35 5 10 119 lapsia (kpl) 7 23 7 60 53 9 14 173 Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ei ole aloitettu. Palveluohjauksen asiakasmäärät Palveluohjaus suoritetaan normaalin toiminnan ohessa. Tilastointi alkaa 6/2012. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTO- PALVELUT Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkea vastaanottotyötä, eriyttäminen ei mahdollista 26
4.2.3 Peruspalvelukeskus Oiva Hoidon ja palvelujen saatavuus 2011 TULOSALUE TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALI- PALVELUT MITTARI Toteutuu, ei mittaria ASIKKALA HOLLOLA HÄMEEN KOSKI KÄRKÖLÄ PADASJOKI YHTEENSÄ Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa () 52,3 77,1 66,7 67,4 70 71,6 Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä () 100 100 100 100 100 100 KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTO- PALVELUT Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) = siirtoviivehoitopäivät 125 42 8 15 0 190 Jonotusaika yksiköiden välillä (vrk) 105 70 28 20 207 Omaishoidon tuen saajat (kpl) 65 107 18 17 22 229 Tiedot ovat 12 kuukauden keskiarvoja. Yleisterveydenhuolto: Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 14 30 14 14 7 20 Kiireettömän hoidon odotusaika sairaanhoitajalle (vrk) 4 4 ei 4 2 4 Päivystyskäynnit kaikista käynneistä () 30 60,0 40,0 40 25,0 45,0 Suun terveydenhuolto: Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivytystoimenpide vaatii jatkohoitoa? saa saa saa saa saa saa Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon 2 kk 6 kk 4 kk 6 kk 2 vkoa 6 kk Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 0 100 0 60 0 160 Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saa ajan suunniteltuun hammaslääkärin määräaikaistutkimukseen? 2-4 v. 2-4 v. 2-4 v. 2-4 v. 2-4 v. 2-4 v. Ennaltaehkäisevän työn saatavuus 2011 TULOSALUE MITTARI ASIKKALA HOLLOLA HÄMEEN KOSKI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KÄRKÖLÄ PADASJOKI YHTEENSÄ Ennaltaehkäisevä perhetyö perhetyötä saaneet kotitaloudet 21 93 5 9 8 136 käynnit 118 1078 98 211 57 1 562 Perheneuvola suoritteet 1 339 4 594 362 324 202 6 821 asiakkaat 97 295 26 33 20 471 Valtimosairauksien ehkäisy asiakkaat (kpl) 15 17 7 0 3 42 ryhmät (kpl) 2 2 1 0 1 6 SOSIAALI- PALVELUT Lastensuojelun perhetyö perhetyötä saaneet kotitaloudet 19 77 2 15 4 117 käynnit 333 671 110 347 83 1 544 joista intensiiviperhetyötä saaneita kotitalouksia 1 17 0 3 0 21 invensiiviperhetyön käynnit 21 165 0 57 0 243 KOTI- JA ASUMIS- PALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTO- PALVELUT Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 27 56 12 9 2 106 Palveluohjauksen asiakasmäärät 96 419 30 86 39 670 Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkea vastaanottotyötä, eriyttäminen ei mahdollista 27
4.2.4 n kaupunki Hoidon ja palvelujen saatavuus 2011 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALIPALVELUT KOTI- JA ASUMISPALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTOPALVELUT MITTARI Toteutuu, ei mittaria HEINOLA Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa () 60 Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä () 95 Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) = siirtoviivehoitopäivät 0 Omaishoidon tuen saajat (kpl) 112 Yleisterveydenhuolto: Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 14-28 Kiireettömän hoidon odotusaika sairaanhoitajalle (vrk) 1-3 Lääkärikäyntejä kaikista käynneistä 58 käynnit lääkärillä 26 510 käynnit hoitajalla 19 592 Päivystyskäynnit kaikista käynneistä () (ilta- ja viikonloppupäivystys 19 -päivystyskäynnit (lääkärit+hoitajat) 10 737 Suun terveydenhuolto: Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivytystoimenpide vaatii jatkohoitoa? saa Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon 4kk Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 150 Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saa ajan suunniteltuun hammaslääkärin määräaikaistutkimukseen? 2-4 v. Hammaslääkärikäyntejä kaikista käynneistä 68 käynnit hammaslääkärillä 11 924 käynnit suuhygienistillä 4 440 Puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 0 Ennaltaehkäisevän työn saatavuus 2011 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN SOSIAALIPALVELUT KOTI- JA ASUMISPALVELUT TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTOPALVELUT MITTARI HEINOLA Ennaltaehkäisevä perhetyö perhetyötä saaneet kotitaloudet 40 käynnit 494 Perheneuvola suoritteet 1 832 asiakkaat 101 Valtimosairauksien ehkäisy asiakkaat (kpl) 16 ryhmät (kpl) 2 Lastensuojelun perhetyö perhetyötä saaneet kotitaloudet 35 käynnit tietoa ei saatavilla joista intensiiviperhetyötä saaneita kotitalouksia tietoa ei saatavilla invensiiviperhetyön käynnit tietoa ei saatavilla Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Palveluohjauksen asiakasmäärät Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkea vastaanottotyötä, eriyttäminen ei mahdollista ei ole aloitettu suoritetaan normaalin toiminnan ohessa, joten toistaiseksi ei tilastoida erikseen 28
4.2.5 Lahden kaupunki Hoidon ja palvelujen saatavuus 2011 TULOSALUE MITTARI LAHTI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Toteutuu, ei mittaria SOSIAALIPALVELUT Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n kuluessa () 89 Toimeentulotuen käsittely 7 vrk:n sisällä () 97,7 VANHUSTEN PALVELUT JA KUNTOUTUS TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTOPALVELUT Jonotusaika erikoissairaanhoidosta (vrk) = ns. siirtoviivehoitopäivät 1,7 Omaishoidon tuen saajat (65 vuotta täyttäneet omaishoidettavat, kpl) 477 Tiedot ovat puolen vuoden keskiarvoja. Yleisterveydenhuolto: Kiireettömän hoidon odotusaika lääkärille (vrk) 10,7 Kiireettömän hoidon odotusaika sair.hoitajalle (vrk) 8 Lääkärikäyntejä kaikista käynneistä () käynnit lääkärillä (ei sisällä tth) 52566 käynnit hoitajalla (ei sisällä tth) 94328 puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 11609 Päivystyskäynnit kaikista käynneistä () - päivystyskäynnit 33 038 Suun terveydenhuolto: Saako potilas tarpeenmukaisen ajan, jos päivystystoimenpide vaatii jatkohoitoa? kyllä Minkä ajan kuluessa ns. uusi potilas saa ajan hammaslääkärin tutkimukseen tai hoitoon hoitotakuun puitteissa Jonossa olevien uusien potilaiden lukumäärä 300 Minkä ajan kuluessa aiemmin hoidossa käynyt potilas saa ajan suunniteltuun hammaslääkärin määräaikaistutkimukseen? 2 kuukautta Hammaslääkärikäyntejä kaikista käynneistä () 60 käynnit hammaslääkärillä v.2012 45 311 käynnit suuhygienistillä v.2012 21 143 puhelinneuvonnalla korvatut käynnit (kpl) 1 käynti/vko Ennaltaehkäisevän työn saatavuus TULOSALUE MITTARI LAHTI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Ennaltaehkäisevä perhetyö perheet (kpl) 451 käyntiä (kpl) 5116 odotusaika (vrk) 1-5 vrk johtuen asiakasperheen palvelun tarpeesta Perheneuvola asiakkaita (kpl)* 3 733 odotusaika (vrk)** 89,9 pv SOSIAALIPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT JA KUNTOUTUS TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON VASTAANOTTOPALVELUT Ryhmätoiminta (valtimosairauksien ehkäisy) asiakkaat (kpl) ryhmät (kpl) Lastensuojelun perhetyö perheitä (kpl) 130 lapsia (kpl) 219 Toteutettiin projektina inkerinsuomalaisille Ennaltaehkäisevät kotikäynnit paluumuuttajille Palveluohjauksen asiakasmäärät 1419 Ennaltaehkäisevä työ on osa kaikkea vastaanottotyötä, eriyttäminen ei mahdollista * perheneuvolassa ei tilastoida käyntikertoja vaan asiakkaiden ja perheiden lukumääriä **keski-arvo 1.1.2012-31.1.2013 29