Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen



Samankaltaiset tiedostot
Valtio rahalla ohjaamassa valtionosuusjärjestelmän kehittämismahdollisuudet?

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Lahti

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Maakuntien yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen

Markku Pekurinen - Sidonnaisuudet

Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen OSA II

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

Sipoon kunnan lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Johdanto

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Uudet kunnat. Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016


JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

Suomalaisten sairaudet

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Tilastokatsaus 11:2013

TILASTOKATSAUS 1:2019

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Tavoitteena rakentaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä SOTE

Hallituksen esitysluonnos maakuntien rahoituslaiksi. Julkaisuaineisto

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2016

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Poliittisen osallistumisen eriytyminen

Maakuntien ohjaus. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Kuntamarkkinat

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus. Taustaraportti Talouspolitiikan arviointineuvostolle

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Vuokko Hiljanen, perusturvajohtaja

Kainuun omahoitolomake

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus

Lähellä ja tukena Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

LEHDISTÖTILAISUUS

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Yleiskuva maakuntien ohjauksesta ja rahoituksesta. Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.

Kustannustiedon kehittäminen osana Sote-KUVA-TPA:n työtä. Päivi Hämäläinen Hankejohtaja STM. LAPE seminaari

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Lausuntopyyntö STM 2015

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laskelmia hammashoidon sairaanhoitokorvauksen vaihtoehdoista. Signe Jauhiainen

TILASTOKATSAUS 20:2016

Apteekkien taksan uudistus ehdotettujen mallien vaikutukset sairausvakuutusmenoihin

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Unto Häkkinen ja Maria Vaalavuo 19.12.2013 19.12.2013 Unto Häkkinen 1

Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksille Yksilölliset erot palvelutarpeessa (mikä selittää) Kunnittaiset erot tarpeiden yleisyydessä (tarve-erot) Tarkoituksena löytää malli, jolla kustannuksia selitetään esim. terveydentilaa ja sosioekonomista asemaa kuvaavilla muuttujilla yksilötasolla 19.12.2013 Unto Häkkinen 2

Lähestymistavan rajoitteet Analysoitu käyttö kuvaa tarjontaa, nykyistä palvelurakennetta ja siihen liittyviä epäkohtia Perustuu oletukseen, että toteutunut nykyinen käyttö on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa Ei huomioi oikeudenmukaisuustavoitteita Tarvetekijöihin liittyvät väärät kannusteet (rajoittaa tekijöiden valintaa) Vaatii periaatteellisia muutoksia valtionosuusjärjestelmässä 19.12.2013 Unto Häkkinen 3

Aineistot: terveydenhuolto ja vanhuspalvelut Hoitoilmoitusrekisteri (HILMO) Avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (AvoHILMO) Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisterit Tilastokeskuksen tiedot Tilastokeskuksen tekemässä otoksessa 144 kuntaa, yhteensä 299 134 henkilöä (alkuperäisessä aineistossa 3,5 milj. henkilöä) 19.12.2013 Unto Häkkinen 4

Aineistot: sosiaalipalvelut Helsingin ja Päijät-Hämeen sosiaalipalvelurekisteri Lastensuojelu- ja toimeentulotukirekisteri Hoitoilmoitusrekisteri (HILMO) Avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (AvoHILMO) Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisterit Tilastokeskuksen tiedot Helsingin aineistosta tehdyssä n. 25% otoksessa n.150 000 henkilöä + Aava/Oiva n. 23 000 henkilöä 19.12.2013 Unto Häkkinen 5

Yksikkökustannukset Pääasiassa THL/CHESS:n uuden yksikkökustannusraportin tietoja vuodelta 2011 (Kapiainen ym., julkaistaan v. 2013 lopussa) Lisäksi Aava/Oiva-liikelaitosten hinnaston tietoja 19.12.2013 Unto Häkkinen 6

Terveydenhuoltokustannukset ikäryhmittäin 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Kaikki Naiset Miehet 1500 1000 500 0 Ikä 0-5 Ikä 6 Ikä 7-12 Ikä 13-15 Ikä 16-18 Ikä 19-64 Ikä 65-74 Ikä 75-84 Ikä 85+ 19.12.2013 Unto Häkkinen 7

Km. euroa / hlö Vanhustenhuollon kustannukset ikäryhmittäin 18000 16000 14000 Kaikki Naiset Miehet 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ikä 0-5 Ikä 6 Ikä 7-12 Ikä 13-15 Ikä 16-18 Ikä 19-64 Ikä 65-74 Ikä 75-84 Ikä 85+ 19.12.2013 Unto Häkkinen 8

Km. euroa per henkilö Sosiaalihuollon kustannukset ikäryhmittäin 4000 3500 3000 Kaikki Naiset Miehet 2500 2000 1500 1000 500 0 Ikä 0-5 Ikä 6 Ikä 7-12 Ikä 13-15 Ikä 16-18 Ikä 19-64 Ikä 65-74 Ikä 75-84 Ikä 85+ 19.12.2013 Unto Häkkinen 9

Mitkä ovat hyvät kriteerit valtionosuusjärjestelmässä 1. Tehokkuus kannustaa kuntia toimimaan tehokkaasti 2. Oikeudenmukaisuus taata kunnille taloudelliset yhtäläiset mahdollisuudet tuottaa palveluja 3. Tietopohja tiedot helposti saatavilla tiedot luotettavia 4. Läpinäkyvyys, yksinkertaisuus ja ennustettavuus Hallituksen tavoitteet: yksinkertaisuus, päällekkäisyyksien estäminen, yhtenäiset ikäryhmät, selkeä Unto 19.12.2013 Häkkinen Maria Vaalavuo

Kustannuksia selittäviä tekijöitä Ikäryhmät (VM:n määrittelemät) Sairastavuus Diabetes, epilepsia, sydämen vajaatoiminta, psykoosit, reuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriöt, haavainen paksusuolentulehdus / Crohnin tauti, dementia, syövät, neurologiset taudit (Kelan erityiskorvattavien lääkekorvausten perusteella) Työkyvyttömyyseläke (18-55-vuotiaat) Koulutustaso, tulotaso (huono-osaisuus) Työllisyystilanne (työterveyshuollon huomioiminen!) Siviilisääty (asuuko yksin), sukupuoli 19.12.2013 Unto Häkkinen 11

Kertoimien laskentatapa aineistosta Valitaan regressionanalyysissä tilastollisesti merkitsevät tekijät, jotka selittävät kustannuksia yksilötasolla VM tehnyt päätökset lopullisista mukaan otettavista tekijöistä Regressioanalyysin perusteella selvitetty jokaiselle tekijälle estimaatti Tekijän esiintyvyys väestössä (yleisyys) Yleisyyden ja estimaatin perusteella laskettu painotettu kerroin jokaiselle tekijälle Tärkeintä tekijöiden suhteet toisiinsa, ei niinkään tarkat estimaatit! 19.12.2013 Unto Häkkinen 12

Terveydenhuollon painotetut kertoimet Malli 1 Malli 2 Ikä 0-5 0,66 0,70 Ikä 6 0,42 0,50 Ikä 7-12 0,58 0,66 Ikä 13-15 0,82 0,89 Ikä 16-18 0,61 0,80 Ikä 19-64 0,25 0,47 Ikä 65-74 0,61 0,74 Ikä 75-84 0,88 1,14 Ikä 85+ 1,20 1,65 Diabetes 0,54 0,56 Epilepsia 0,93 0,98 Psykoosit 6,50 6,63 Reuma 0,80 0,84 Keuhkoastma 0,45 0,47 Verenpainetaudit 0,34 0,38 Sepelvaltimotauti 0,72 0,72 Crohnin tauti 0,81 0,79 Dementia 0,67 0,71 Syövät 2,87 2,89 Neurologiset taudit 1,08 1,10 Sydämen rytmihäiriöt 1,10 1,12 Työkyvytön, alle 55v. 3,32 3,59 Alin koulutus, yli 20v. 0,16 Ei työllinen, 18-64v. 0,45 Ei parisuhteessa, yli 80v. 0,30 Nainen 0,15 19.12.2013 Unto Häkkinen 13

Km. euroa / hlö Sairastavuuden vaikutus 5000 4500 4000 3500 Malli 1 (sairastavuus + muut) Malli 2 (sairastavuus) Vain ikä 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ikä 0-5 Ikä 6 Ikä 7-12 Ikä 13-15 Ikä 16-18 Ikä 19-64 Ikä 65-74 Ikä 75-84 Ikä 85+ 19.12.2013 Unto Häkkinen 14

Vanhustenhuollon painotetut kertoimet Malli 1 Malli 2 Ikä 65-74 0,01 0,01 Ikä 75-84 0,43 0,51 Ikä 85+, nainen 2,79 3,03 Ikä 85+, mies 1,68 Ikä 85+ Diabetes 0,21 0,25 Epilepsia 1,04 1,24 Psykoosit 2,05 2,50 Dementia 3,67 4,49 Neurologiset taudit 1,36 1,62 Sydämen rytmihäiriöt 0,37 0,46 Ei parisuhteessa, yli 80v. 0,94 19.12.2013 Unto Häkkinen 15

Sosiaalihuollon painotetut kertoimet Malli 1 Malli 2 Ikä 0-5 0,58 0,52 Ikä 6 0,86 0,77 Ikä 7-12 1,30 1,17 Ikä 13-15 3,28 2,94 Ikä 16-18 2,65 2,61 Ikä 19-64 -0,13 0,35 Ikä 65-74 0,85 1,12 Ikä 75-84 1,74 2,09 Ikä 85+ 4,79 4,83 Työkyvytön, alle 55v. 13,70 13,12 Alin koulutus, yli 20v. 1,04 - Toimeentulotukiasiakas 2,49 - Ei työllinen, 18-64v. 0,80-19.12.2013 Unto Häkkinen 16

Kunnittaiset tarvekertoimet Tekijän esiintyvyys kunnassa ja kunnan väkiluku Kunnittainen tarvekerroin suhteutetaan koko Suomen tarvekertoimeen Yli 1,0 oleva suhteutettu tarvekerroin kertoo keskimääräistä suuremmasta tarpeesta, alle 1,0 pienemmästä 19.12.2013 Unto Häkkinen 17

Huomionarvoista VM pyrkinyt yksinkertaisuuteen ja tekijöiden rajoitettuun lukumäärään CHESSiltä tulossa aiheesta laajempi raportti (painossa) Myös periaatteellinen keskustelu valtionosuusjärjestelmän tavoitteista suotavaa Huomioon ei ole otettu järjestelmän mahdollistamaa politiikkaohjausta tai vaikuttavuutta, esim. terveyseroja voitaisiin pyrkiä kaventamaan järjestelmän avulla Kriteerien tarkistaminen normatiiviselta pohjalta 19.12.2013 Unto Häkkinen 18

Suositus: valtionosuus useammasta osasta Järjestämisosa Monikanavarahoituksen huomioonottaminen Työterveyshuollon huomioonottaminen Vaikuttavuus/palkitsevuusosa Kuntien ohjaus terveys- ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden mukaisesti Palvelukohtaisten painotusten joustavuus Tutkimustyön kehittäminen ja hyödyntäminen tässä prosessissa välttämätöntä! 19.12.2013 Unto Häkkinen 19

Kiitos! 19.12.2013 Unto Häkkinen 20