Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Helsingin seudun MAL-seurantakatsaus 25.4.214 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 212 215 allekirjoitettiin 2.6.212. Aiesopimus pyrkii vahvistamaan Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan osaltaan metropolipolitiikan tavoitteiden toteutumista. Aiesopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat kestävä yhdyskuntarakenne, energiatehokkuus sekä yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa. Tässä seurantakatsauksessa tarkastellaan aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista sopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Keskeiset johtopäätökset Aiesopimuskauden puolivälissä asuntotuotannon keskimääräinen toteutuma on 91 % vuosittaisesta 12 5 asunnon tavoitteesta. Valtion tukeman ARA-tuotannon keskimääräinen toteutuma on 9 % vuosittaisesta 2 5 asunnon tavoitteesta, kun toteutuma lasketaan aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla siten, että KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja. Valmistuneiden asumisoikeusasuntojen määrä koko seudulla on noin 4 % valmistuneiden ARA-vuokra-asuntojen määrästä, KUUMA-kunnissa 7 %. Seudun kunnissa on lisäksi toteutusvalmiita asumisoikeuskohteita odottamassa ARAn lainapäätöstä, sillä aiesopimuksen tulkinnan mukaan asumisoikeustuotannon lainoitus edellyttää ARA-vuokratuotannon toteutumista. Helsingin seudulla lainvoimaistui uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan 2,3 milj. k-m 2 vuosina 212 ja 213. Se vastaa 48 % koko kauden kaavoitustavoitteesta. Sopimuskauden puolivälissä keski-määräinen vuosittain asemakaavoitettu uusi asumisen kerrosala on 1,15 milj. k-m 2, eli 95 % keskimääräisestä vuositavoitteesta. Seudun kunnat ovat tarkistaneet ja täydentäneet valtion vuonna 213 maaomaisuudestaan tekemää inventointia. Uudenmaan maapolitiikkaryhmä on koonnut tiedot maapolitiikan välineiden käyttämisestä Helsingin seudun kunnissa sekä kokemuksia niiden toimivuudesta eri tilanteissa. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asumisen strategian 225 ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 215) yhteisvalmistelu on edennyt aikataulussa. Joukkoliikenteen palvelutaso ja rahoitus on vakaa. HSL-alueen matkamäärä kasvoi vuonna 213 edellisestä vuodesta 3 %. Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien rahoitustaso on viime vuosina ollut korkea ja painottunut raidehankkeisiin. Kehäradan liikennöinti alkaa vuonna 215 ja Länsimetron 216. Liikenneverkon isot investoinnit ja niiden suunnittelu ovat edenneet pääosin MALaiesopimuksen mukaisesti. Pienten, kustannustehokkaiden hankkeiden KUHA-hankekokonaisuus etenee hitaasti. Vuonna 213 aloitettiin kahdeksan KUHA-hanketta. MAL-rahoituksella käynnistyy 29 hanketta vuosina 214 ja 215. A Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Vuosina 212 ja 213 Helsingin seudulle valmistui noin 22 8 uutta asuntoa, eli keskimäärin noin 11 4 asuntoa vuodessa. Kokonaistuotannon keskimääräisestä vuositavoitteesta on siten tässä vaiheessa sopimuskautta toteutunut keskimäärin 91 %. 1

Helsingin seudun MAL-seurantakatsaus 25.4.214 ARA-vuokra-asuntoja valmistui noin 4 34, eli keskimäärin noin 2 17 asuntoa vuodessa. Normaalien vuokra-asuntojen osuus on keskimäärin 56 % (n. 1 225 as./v) ja erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen osuus 44 % (945 as./v). Asumisoikeusasuntoja on valmistunut 1 85, eli keskimäärin 925 asuntoa vuodessa. ARA-tuotannon keskimääräinen toteutuma on 9 % vuosittaisesta tavoitteesta. 212-213 (asuntoja keskimäärin vuodessa) Tavoite Tuotanto Totetutuma (%) Kokonaistuotanto 12 5 11 422 91 ARA-vuokra- 2 5 2 167 9* Asumisoikeus 925 Vapaarahoitteiset vuokra- 2 76 Vapaarahoitteiset omistus 6 254 * KUUMAn asumisoikeustuotantoa sisältyy ARA-toteutumaan Alkanut asuntotuotanto ja rakennusluvat Vuonna 213 alkoi 1 835 asunnon rakentaminen. Alkanut asuntotuotanto oli lähes samalla tasolla kuin edellisen vuonna. Aloituksista ARA-vuokra-asuntoja oli 1 541. ARA-vuokra-asuntojen aloitukset vähenivät merkittävästi vuodesta 212. Väheneminen kohdistui erityisesti normaaleihin ARA-vuokra-asuntoihin, joita käynnistyi 32 % vähemmän kuin vuonna 212. Rakennuslupia myönnettiin seudulla kaikkiaan 1 169 asunnolle (5,1 % vähemmän kuin vuonna 212). Alkanut asuntotuotanto 213 As. lkm Kokonaistuotanto 1 835 ARA-vuokra- 1 541 Asumisoikeus 72 Vapaarahoitteiset vuokra- 1 933 Vapaarahoitteiset omistus 6 641 Kaavoitus Helsingin seudulla lainvoimaistui uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan 2,3 milj. k-m 2 vuosina 212 ja 213. Se vastaa 48 % koko kauden kaavoitustavoitteesta, eli laskennallisesti 24 uuden asunnon edellyttämää kerrosalaa. Sopimuskauden puolivälissä keskimääräinen vuosittain asemakaavoitettu uusi asumisen kerrosala on 1,15 milj. k-m 2, eli 95 % keskimääräisestä vuositavoitteesta. 2

Helsingin seudun MAL-seurantakatsaus 25.4.214 Vuonna 213 kuntien hyväksymät asemakaavat tuottivat uutta asumisen kerrosalaa noin 836 44 k-m 2. B Yhdyskuntarakenne, olemassa olevien kaavojen totutuminen/täydennysrakentaminen Vuonna 212 213 valmistuneista asunnoista noin puolet (n. 11 4 asuntoa) sijoittui kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä tai rakenteilla olevista asemista. Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta asemanseuduille sijoittui 44 %. Valmistuneista asunnoista 7 % (n. 16 asuntoa) sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä (SAVU I-III). Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta näille alueille sijoittui 43 %. Yksityisautoilun varassa oleville alueille (SAVU VI-VII) sijoittui 1 645 valmistunutta asuntoa (7 % tuotannosta). Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 4 % sijoittui kokonaan tiheän taajama-alueen (SYKE 212) ulkopuolelle. MAL-aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille sijoittui valmistuneista asunnoista 74 % (n. 16 9 asuntoa) ja lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 85 %. C Maankäytön suunnittelu D Liikennepalvelut Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja sen yhteensovittaminen HLJ 215:n kanssa Maankäyttösuunnitelman, asumisen strategian 225 ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 215) yhteisvalmistelu on edennyt aikataulussa. Tuloksena tulee olemaan yleispiirteinen kuvaus seudun tulevasta rakenteesta: mihin rakennetaan ja työpaikat sekä millaiset liikenneyhteydet ja joukkoliikennepalvelut eri puolilla seutua on tarjolla. Maankäyttösuunnitelmassa laaditaan maankäytön toteutussuunnitelma vuoteen 225 ja rakennesuunnitelma vuoteen 25. Suunnittelun kriteerit käsitellään Helsingin seudun yhteistyökokouksessa toukokuussa 214. HLJ:n alustavan perusstrategian pohjalta laaditaan suunnitelmaluonnos, jossa arvioidaan vaikutuksia laajasti ja huomioidaan suunnitelman rahoitusraamit. Suunnitelmista on järjestetty yhteinen yleisötilaisuus Tikkurilan Heurekassa 1.4.214, jossa annettiin evästyksiä ja palautetta valmisteluun. Joukkoliikenteen rahoitus ja palvelutaso HSL-alueella joukkoliikenteen lisääntynyt käyttö nosti lipputuloja ja kuntien subventiota vuonna 213. Joukkoliikenteen hoidon kustannusten kasvu johtuu seudun asukasmäärän ja joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvusta. HSL-alueen matkamäärä kasvoi 3, % edellisestä vuodesta. Merkittävimmin matkustajamäärät nousivat lähijunissa. HSL-kunnat maksoivat joukkoliikenteestä 179 euroa/asukas. Hyvinkäällä joukkoliikenteen kokonaismenot ovat tasaantuneet vuoden 211 jälkeen. Tähän ovat vaikuttaneet paikallisliikenteen käyttöoikeussopimus, lipputulojen lievä kasvu sekä seutu- ja työmatkalipuilla tehtyjen matkojen määrän väheneminen. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen käytetty rahoitus on kasvanut aiesopimuskaudella sekä kuntien 3

Helsingin seudun MAL-seurantakatsaus 25.4.214 että valtion osalta. Joukkoliikenteen kokonaiskustannusten nousu selittyy etupäässä lippusubvention määrän nousulla sekä yleisellä hintatason kasvulla. Matkustajien tyytyväisyys HSL:n joukkoliikenteeseen on lisääntynyt asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella. HSL:n liikenteen palveluihin tehtiin vuoden 213 aikana muutoksia, joilla lisättiin tarjontaa ja selkeytettiin linjastorakennetta. HSL:n tarjoaman liikenteen palvelutaso on lähes kaikkialla määriteltyä palvelutasoa parempi. Matka-ajassa mitattuna joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt hieman vuodesta 212 vuoteen 213, vaikka palvelutarjontaa on lisätty. Liikenteen ruuhkautumisen kasvu on hidastanut joukkoliikennettä. Hyvinkäällä palvelutasomäärittelyyn ei ole tehty muutoksia, mutta paikallisliikenteen palvelua on parannettu selkeyttämällä aikataulukausia. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutasossa ei ole tapahtunut muutoksia. Määritellyn palvelutason kehittymistä on seurattu joukkoliikenteen hankintojen sekä liikenteen harjoittajien tekemien sopimusmuutosesitysten yhteydessä. ELY-keskukselle osoitettu määräraha on vähentynyt ostovoimaltaan vuosittain pysyen kuitenkin euromääräisesti samana. Määrärahan kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Joukkoliikenteen runkoverkon ja laatukäytävien toteutuminen Kehäradan liikennöinti alkaa vuonna 215 ja Länsimetron liikennöinti 216. Kehäradan asemista valmistuvat Aviapolis, Lentokenttä, Kivistö, Leinelä ja Vehkala vuonna 215. Vantaan joukkoliikennelinjasto 215 (Kehäradan liityntälinjasto) on hyväksytty HSL:n hallituksessa keväällä 214 ja Länsimetron liityntälinjaston suunnittelu on käynnissä. HSL-alueen poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman ja runkolinjastosuunnitelman 212 222 toimenpiteitä viedään eteenpäin. Vuonna 213 poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettiin Kehä I:n tasolla mm. uudella poikittaislinjalla 554 Itäkeskus Malmi Leppävaara. Liityntäpysäköinti Aiesopimuksen konkretisoimiseksi on tehty tarkempi strategia. Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa 5.12.212. Strategia sisältää ehdotuksen liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta. Päätös kustannusjaoista valmistellaan osaksi HLJ 215 -päätöstä. Kustannusosuudet ehdotetaan jaettavan sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion välillä. Liityntäpysäköintipaikkoja on toteutettu vähän, mutta tietopohjaa on parannettu. Liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on jatkuvasti kasvanut ja useissa kohteissa kapasiteetti on täynnä. Suosittuja liityntäpysäköintipaikkoja pääkaupunkiseudulla ovat esimerkiksi Martinlaakso, Huopalahti ja Kauniainen. Kehyskunnissa suosittuja alueita ovat Hyvinkää ja Kerava. Helsingin seudulle luotiin liityntäpysäköinnin paikkatietopohjainen tietokanta, jonka pohjalta toteutetaan avoimeen dataan perustuva online-karttapalvelu HSL.fi-verkkosivuille. E Liikenteen infrastruktuuri Liikenneverkon isot investoinnit ja niiden suunnittelu ovat edenneet MAL-aiesopimuksen priorisoinnin mukaisesti. Pienempiä, keskimäärin noin miljoonan euron hankkeita käynnistyy MAL-rahoituksella vuosina 214 ja 215. Keskisuurten hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet, mikä näkyy esimerkiksi lisäkaistojen ja meluntorjunnan hankkeiden hitaana etenemisenä. 4

Helsingin seudun MAL-seurantakatsaus 25.4.214 Liikenneinvestointien rahoitus Helsingin seudun raideinvestointien taso on ennätyksellisen korkealla johtuen Länsimetron ja Kehäradan rakentamisesta. Investointitason kasvu ei ratkaise liikenneverkon ylläpidon ja korvausinvestointien tarvetta. Investointien painopiste on siirtynyt 21-luvulla tie- ja katuverkosta rataverkolle. Kunnat ja valtio rahoittavat pääväyläverkon investointeja keskimäärin yhtä paljon. Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Vuonna 213 toteutettiin kokonaan tai osittain kahdeksan KUHA-hanketta. MALrahoituksen käynnistyminen vuonna 214 mahdollistaa hankekokonaisuuden nopeamman etenemisen. MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita hankkeita Helsingin seudulla 15 miljoonalla eurolla vuosina 214 ja 215. Kunnat osallistuvat hankkeiden rahoittamiseen samalla summalla. Rahoitus suunnataan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin. Valtion osuus hankkeista rahoitetaan perusväylänpidon budjetista. MAL-rahoituksella toteutettavien KUHA-hankkeiden (MAL-hankkeiden) ohjelma vuosille 214 215 sisältää seitsemän kävelyn ja pyöräilyn, kuusi bussiliikenteen ja neljä raideliikenteen hanketta sekä kymmenen liityntäpysäköintikohdetta. Lisäksi rahoitusta käytetään hankkeiden suunnitteluun. Infrahankkeiden tilanne Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä ja Kehä I:n kehittäminen meluvallin rakentamisella Kivikossa vuonna 213. Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa käynnistyvät vuonna 214 ja valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. Helsinki Riihimäki-rataosan parantamisen ensimmäisen vaiheen aloittaminen on ohjelmoitu vuodelle 215. Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamisen suunnittelu on edennyt. Asetinlaitteen uusiminen on ajankohtaista 1 15 vuoden jälkeen mutta yksittäisiä vaihteita voidaan uusia jo vuodesta 214 alkaen. Pisara-radan ratasuunnittelu, sen yhteydessä tehtävä uusi hankearviointi ja asemakaavojen muutosten valmistelu ovat käynnissä. Helsinki Riihimäki-rataosan palvelutason parantamisen toisen vaiheen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna 214. Espoon valtuusto päätti helmikuussa 214 käynnistää metron rakentamisen välille Matinkylä Kivenlahti sillä ehdolla, että valtio sitoutuu rakennuskustannuksiin 3 prosentilla. Valtio ei osoittanut hankkeelle rahoitusta kehysriihessä maaliskuussa 214. Itämetron jatkeesta on laadittu metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) 213. Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistynee vuonna 214. Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys välillä Leppävaara Kauklahti on laadittu vuonna 213 ja ratasuunnitelma valmistuu vuonna 214. Lisätietoja: Ympäristöneuvos Pekka Normo, aiesopimussihteeristön puheenjohtaja, ympäristöministeriö, puh. 295 25 24 5

Hanke Kustannusarvio Tilanne Aiesopimuksen Liikenteen infrastruktuuri toteutuminen 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: Mt 11 Kehä I:n parantaminen Helsinki-Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen Valtio 32 M, Kunnat 15 M 15 M E18, Kehä III:n kehittäminen Valtio 11 M Kunnat 4 M Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 1 M Kehä I:n kehittäminen on käynnistynyt vuonna 213 meluvallin rakentamisella Kivikossa. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaihe aloitetaan vuonna 215. Varmistuu budjettiriihessä 8/214. (Liikennevirasto) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä vuonna 213 Vantaan etupainotteisella rahoituksella. Väli Vt4-Vt7 parantaminen on käynnistynyt keväällä 214. (Liikennevirasto ja Vantaa) Raiteistomalli jatkosuunnittelua varten on valittu. Yksittäisten vaihteiden rakentamissuunnittelu voidaan aloittaa heti ja toteuttaa vuonna 214. Toteuttamispäätöstä ei vielä ole. (Liikennevirasto) 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: Pisara-rata Helsinki-Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 2. vai. 75 M 2 M Pisara-radan ratasuunnittelu ja asemakaavojen valmistelu ovat käynnissä. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 2. vaiheen yleissuunnittelu aloitetaan 214. (Liikennevirasto) 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalla aiesopimuskaudella: Mt 11 Kehä I:n parantaminen E18, Kehä III:n kehittäminen Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet Kehä I:n kehittäminen on käynnistynyt vuonna 213, myöhempien vaiheiden suunnittelu jatkuu. (ELY-keskus) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt vuonna 213, myöhempien vaiheiden suunnittelu jatkuu. (ELY-keskus) Länsimetron jatkeen Matinkylä Kivenlahti hankesuunnitelma on hyväksytty 212. Espoon valtuusto päätti helmikuussa 214 käynnistää metron rakentamisen välille Matinkylä Kivenlahti sillä ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 3 prosentilla. Valtio ei osoittanut rahaa kehysriihessä. (Espoo) Itämetron jatkeesta on laadittu Sipoon kunnan toimesta yhdessä Uudenmaan liiton ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) 213. (Helsinki) Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistyy 214. (Helsinki, Espoo, valtio) Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt 25.4.214 Espoon kaupunkirata Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. (ELY-keskus, Espoo) Ruskeasannan aseman toteuttamista Kehäradalla ei ole ohjelmoitu. (Liikennevirasto, Vantaa) Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara Kauklahti valmistuu vuonna 214. (Liikennevirasto) 35

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantatiedot vuodelta 213 HSY 21.3.214 Asuntotuotanto vuonna 213 Tavoite AK AP (+AO) ARA-vuokra normaalit ARAvuokra- erityisryhmien ARA-vuokra ASO- vapaarahoitteis lyhyen korkotuen et vuokra Vapaa vuokraasuntotuotanto (ei välimalli) Espoo 2 5 2 552 1 836 716 527 257 27 195 357 54 33 Helsinki 5 4 687 4 62 625 936 539 397 344 1 5 39 741 Kauniainen 6 68 53 15 25 25 Vantaa 2 1 675 1 176 499 274 241 33 89 235 235 PKS 9 56 8 982 7 127 1 855 1 762 1 62 7 628 1 642 363 1 279 Hyvinkää 3 363 249 114 34 24 1 88 28 28 Järvenpää 43 285 87 198 43 43 Kerava 39 32 287 15 42 42 45 5 5 Kirkkonummi 33 331 169 162 74 Mäntsälä 16 113 15 98 Nurmijärvi 33 436 14 296 4 4 82 82 Pornainen 6 22 22 Sipoo 33 95 95 Tuusula 35 155 34 121 51 51 Vihti 26 223 114 19 94 63 31 KUUMA 2 94 2 325 1 95 1 23 34 223 81 27 16 16 Helsingin seutu 12 5 11 37 8 222 3 85 2 66 1 285 781 835 1 82 363 1 439 Alkanut asuntotuotanto kerrostaloissa pientaloissa ARAvuokra normaalit ARAvuokra- erityisryhmien ARA-vuokra asumisoikeusasu nnot vapaarahoitteiset vuokra lyhyen korkotuen Myönnetyt vapaarahoitteiset rakennusluvat vuokra- (asuntojen lkm) (ei välimalli) Espoo 2 423 1 91 522 258 198 6 63 85 113 692 2 129 Helsinki 3 575 3 57 525 676 291 385 368 343 48 295 3 555 Kauniainen 64 52 12 1 Vantaa 2 466 1 947 519 355 274 81 18 565 565 2 433 PKS 8 528 6 957 1 578 1 289 763 526 611 1 713 161 1 552 8 127 Hyvinkää 26 12 86 28 28 199 Järvenpää 396 19 26 45 45 55 1 1 328 Kerava 328 295 33 54 119 Kirkkonummi 328 164 164 69 69 7 7 314 Mäntsälä 216 143 73 28 28 5 5 151 Nurmijärvi 329 171 158 45 38 7 423 Pornainen 13 13 28 Sipoo 14 18 86 13 Tuusula 251 86 165 37 21 16 287 Vihti 136 62 74 9 KUUMA 2 37 1 249 1 58 252 16 92 19 22 22 2 42 Helsingin seutu 1 835 8 26 2 636 1 541 923 618 72 1 933 161 1 772 1 169 Lähde: Helsingin seudun kunnat 1

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantatiedot vuodelta 213 HSY 21.3.214 Arvio vuonna 214 valmistuvasta asuntotuotannosta kerrostaloissa pientaloissa ARA-vuokraasunnovuokra- normaalit ARA- erityisryhmien ARA-vuokra asumisoikeus Espoo 2 546 1 796 75 315 255 6 63 Helsinki 4 3 5 5 9 5 4 5 Kauniainen 79 69 1 Vantaa 2 35 1 8 55 21 173 37 113 PKS 8 975 7 165 1 81 1 425 928 497 676 Hyvinkää 21 117 93 28 28 Järvenpää 43 188 215 45 45 14 Kerava 3 212 88 54 Kirkkonummi 33 16 17 Mäntsälä 139 86 53 28 28 Nurmijärvi 4 246 154 45 38 7 Pornainen 12-8 - - - - Sipoo 95 18 87 Tuusula 318 4 12 158 21 137 Vihti 25 9 16 115 - - - KUUMA 2 457 1 157 1 148 419 132 144 68 Helsingin seutu 11 432 8 322 2 958 1 844 1 6 641 744 vapaarahoitteiset vuokra- 58 45 545 1 575 1 4 25-165 1 74 Arvio vuonna 214 alkavasta tuotannosta kerrostaloissa pientaloissa ARA- vuokra- vuokra- normaalit ARA- erityisryhmien ARA-vuokra asumisoikeus Rakennusluvat vapaarahoitteiset vuokra- (asuntojen lkm) Espoo 2 5 1 8 7 52 457 45 161 395 24 Helsinki 4 2 3 7 5 9 5 4 6 1 43 Kauniainen 1 1 5 Vantaa 2 4 1 8 6 446 255 191 177 45 22 PKS 9 11 7 3 1 81 1 848 1 212 636 938 1 8 895 Hyvinkää 3 2 1 75 75 25 3 Järvenpää 458 318 14 131 36 72 23 4 4 Kerava 3 212 88 1 58 42 32 12 Kirkkonummi 33 17 16 48 48 65 33 Mäntsälä 145 9 55 72 42 3 145 Nurmijärvi 395 15 245 13 65 5 15 5 Pornainen 12-8 - - - - - 28 Sipoo 85 19 86 1 Tuusula 335 1 11 58 19 39 67 22 Vihti 385 - - - - - - - - KUUMA 2 745 1 259 992 614 343 233 13 137 2143 Helsingin seutu 11 855 8 559 2 82 2 462 1 555 869 1 68 1 937 1193 Lähde: Helsingin seudun kunnat 2

Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurantatiedot vuodelta 213 HSY 21.3.214 Asemakaavoitetut asuinkerrosalat asemakaavavaiheittain 213 Lainvoimaistunut asumisen kerrosala 213 (NETTO) kem² Lainvoimaistunut asumisen kerrosala 213 (BRUTTO) kem² Hyväksyttyjen kaavojen asumisen kerrosala 213 (NETTO) kem² Hyväksyttyjen kaavojen asumisen kerrosala 213 (BRUTTO)kem² Ehdotuksena nähtäville asetettujen kaavojen sisältämä asuinkerrosala 213 (NETTO) kem² Ehdotuksena nähtäville asetettujen kaavojen sisältämä asuinkerrosala 213 (BRUTTO) kem² Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA Helsingin seutu 295 379 563 598 1 15 19 66 978 193 44 75 81 316 33 738 6 85 2 855 34 882 12 648 1 1 19 44 254 814 1 233 7 322 977 785 824 15 925 158 813 1 283 539 48 95 88 151 33 988 39 87 3 15 47 275 12 648 1 1 19 71 321 797 1 65 336 296 394 312 79 1 15 62 798 682 132 44 75 43 516 965 3 1 2 855 34 882 1 1 3 55 1 59 154 38 836 44 326 392 441 15 15 15 96 19 878 711 48 95 5 11 965 15 171 3 15 47 275 1 1 3 55 9 7 26 917 1 85 628 368 8 459 419 12 11 468 938 15 31 55 19 37 3 23 619 1 873-131 123 119 298 367 1 236 382 479 366 571 448 32 178 43 1 229 537 31 55 19 37 13 36 29 995 14 683 726 147 579 346 93 1 576 467 Asemaakaavoitetut asuinkerrosalat käyttötarkoituksittain ja asemakaavavaiheittain 213 Lainvoimaistunut asumisen kerrosala 213 (NETTO) kem² Hyväksyttyjen kaavojen asumisen kerrosala 213 (NETTO) kem² Ehdotuksena nähtäville asetettujen kaavojen sisältämä asuinkerrosala AK AP AO Yhteensä AK AP AO Yhteensä AK AP AO Yhteensä Espoo 154 29 4 58 136 77 295 379 171 559 48 91 76 744 296 394 361 743 5 316 949 368 8 Helsinki 482 46 6 176 21 16 563 598 277 325 24 922 1 543 312 79 421 373 16 15 21 896 459 419 Kauniainen 1 3 12 1 15 1 3 12 1 15 12 12 Vantaa 81 246 19 166 8 654 19 66 46 975 6 416 9 47 62 798 95 81 8 975 5 692 11 468 PKS 727 711 83 922 166 56 978 193 55 889 79 429 96 814 682 132 878 917 3 441 28 657 938 15 Hyvinkää 13 9 981 21 769 44 75 13 9 981 21 769 44 75 1 5 9 981 11 69 31 55 Järvenpää 62 72 4 846 13 768 81 316 25 142 4 921 13 453 43 516 Kerava 9 881 23 857 33 738 965 965 3 558 15 479 19 37 Kirkkonummi 18 65-11 33-1 235 6 85 3 1 3 1 Mäntsälä 17 325 3 53 2 855 17 325 3 53 2 855 6 9-6 6 3 Nurmijärvi 29 933-36 5 39 34 882 29 933-36 5 39 34 882 23 65-31 23 619 Pornainen 2 413 1 235 12 648 Sipoo 1 1 1 1 1 1 1 1 96 1 4 773 1 873 Tuusula 3 55 3 55-131 -131 Vihti 2 5 4 36 12 58 19 44 1 59 1 59 96 949 5 2 2 97 123 119 KUUMA 144 11 23 321 87 383 254 814 9 54 18 72 45 696 154 38 234 99 12 8 52 26 298 367 Helsingin seutu 871 821 17 243 253 943 1 233 7 596 429 97 51 142 51 836 44 1 113 16 42 449 8 917 1 236 382 Lähde: Helsingin seudun kunnat 3