HERVANNASSA ASUMISEN TUNTU

Noora karumaa ja Salome Tuomaala HERVANNASSA ASUMISEN TUNTU Tampereen Hervannan kehittämiskävely ja paneelikeskustelu 5/2014

SISÄLLYS JOHDANTO... 2 1. KEHITTÄMISKÄVELYN TAUSTAA... 3 2. ENNEN KÄVELYÄ... 4 2.1. Mainonta... 6 2.2. Käytännön järjestelyt... 8 3. KÄVELYN SISÄLTÖ... 9 3.1. Kävelyllä... 9 3.2. Paneelikeskustelu... 10 4. DOKUMENTOINTI... 13 4.1. Näkemysten kerääminen... 13 4.2. Palaute... 13 VIITTEET... 19 LIITTEET... 20 Kuvat: Tommi Taipale 1 / 21

JOHDANTO Hervannan Uusi paikallisuus järjesti Hervannassa asumisen tuntu kehittämiskävelyn ja siihen liittyvän paneelikeskustelun 28. huhtikuuta 2014. Kaikille halukkaille avoimen kehittämiskävelyn tarkoituksena oli tarjota hervantalaisille tilaisuus keskustella asuinalueensa parantamisesta keskenään ja kaupungin päättäjien kanssa. Käytännössä kävelyllä kuljettiin etukäteen suunniteltua reittiä tiettyjen kohteiden läpi, kuultiin yhteisestä toiminnasta hervantalaisten kertomana ja käytiin vapaata keskustelua alueen asioista. Kävely päättyi Hervannan keskustassa sijaitsevaan vanhaan elokuvateatteriin Cinolaan, jossa paneelikeskustelu käytiin. Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus -hanke kehittää kansalaistoimintaa useilla paikkakunnilla. Hanke toimii vuosina 2011 2015 kolmella paikkakunnalla: Tampereella, Vaasassa ja Kemijärvellä. Lisäksi vuosina 2013 2014 hanke toimii Kemissä ja Rovaniemellä, joissa yhteistyötä tehdään paikallisten setlementtien kanssa. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa välineitä osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön. Toiminnan lähtökohtia ovat kansalaislähtöisyys, paikallisuus, osallisuus ja yhteistyö. Hanketta tehdään yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten, kuntien, seurakuntien ja yritysten kanssa. Tavoitteena ovat käytännöt, joita voidaan soveltaa Suomen kaikissa paikallisyhteisöissä ja erityisesti setlementtityössä. Hanke on Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama. Tampereen Hervannan osahanke järjestää hervantalaisten kanssa säännöllisesti taitovaihtokerhoja, elokuvatoimintaa ja kaupunkiviljelyä. Taitovaihtokerhoissa kuka tahansa voi opettaa tai opetella uuden taidon. Tilat Naisten taitovaihtokerhon järjestämiseen on saatu hankkeen yhteistyön maahanmuuttajanaisten kohtaamispaikan Naistarin kautta. Elokuvatoimintaa Hervannassa pyörittää Viva Cinola elokuvaryhmä, joka herättelee henkiin Hervannan vanhaa elokuvateatteria järjestämällä siellä säännöllisesti ilmaisnäytöksiä. Kaupunkiviljelijät viljelevät hyötykasveja Hervannan Ässäkotien pihassa. Hervannan Uusi paikallisuus hanke tekee yhteistyötä monien paikallisten toimijoiden kanssa ja järjestää asukkaiden osallistumista rohkaisevaa toimintaa, kuten kansalaisraateja, joista sai alkunsa myös Hervannan kehittämiskävelyn ideointi. Suomen Setlementtiliitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton sivistys- ja sosiaalista työtä tekevä kansalaisjärjestö sekä setlementtiyhdistysten keskusjärjestö. Kansalaisjärjestönä Setlementtiliiton perustehtävä on edistää hyvää elämää, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista sekä ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta ja osallistumista. Setlementtiliitto toimi seitsemällä toimialalla, joita ovat asumisen palvelut, monikulttuurinen työ, kansalaisvaikuttaminen, opinto- ja kulttuuritoiminta, lapsi- ja nuorisotyö, seniori- ja vanhustyö sekä vaikeat elämäntilanteet. Setlementtiliiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan mahdollistavat tuotettujen hyvinvointipalveluiden palvelumaksut, Raha-automaattiyhdistyksen avustukset, ministeriöiden myöntämät korvamerkityt tuet sekä yksityishenkilöiltä saadut lahjoitukset. Toiminta on voittoa tavoittelematonta. 2 / 21

1. KEHITTÄMISKÄVELYN TAUSTAA Kehittämiskävely on ruotsalaisen tryckhetsvandring menetelmän muunnos 1. Se on tapa saada asukkaat, viranomaiset, yhdistykset, yritykset ja kiinteistönomistajat sekä muut keskeiset toimijat tapaamaan toisensa asiantuntevan järjestäjän johdolla ja keskustelemaan yhdessä paikoista ja niiden kehittämisestä. Kehittämiskävelyn reitti ja pysähdyspaikat on etukäteen suunniteltu. Kävelyn aikana ja pysähdyspaikoilla keskustellaan ja mahdollisesti kirjataan huomioita ja ehdotuksia lomakkeille. Kehittämisen kohteet valokuvataan. Lopuksi kokoonnutaan kahvin ääreen vetämään keskustelua yhteen. Järjestäjä kokoaa kävelystä kuvitetun raportin, jonka avulla kehittämistyötä voidaan viedä eteenpäin esimerkiksi kunnalliseen päätöksentekoon. Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hankkeiden piirissä erilaisia yhteiskävelyitä on järjestetty Vaasassa: Palosaarella on järjestetty kehittämiskävely vuonna 2012, turvallisuuskävely ja kulttuurikävely vuonna 2013 sekä Mansikkasaaren kehittämiskävely 2013. Kemissä järjestettiin Rytikarin kehittämiskävely keväällä 2014. Kehittämiskävely osallistumismenetelmänä pohjaa näkemykseen deliberatiivisesta demokratiasta, jossa yhdessä pohdiskelulla on keskeinen rooli toimivien ratkaisujen ja uudenlaisten ideoiden löytämisessä. (Raisio & Vartiainen 2011.) Hervannan kehittämiskävelyä edelsi alueen kansalaisraati loppuvuodesta 2012. Kansalaisraadissa joukko hervantalaisia kokoontui pohtimaan, minkälaisessa kaupunginosassa he haluavat asua tulevaisuudessa. Tämän lisäksi Hervannan Uusi paikallisuus -hanke on koordinoinut Ideaolohuone--kokoontumisia, joissa on keskusteltu muun muassa kansalaisraadin aloitteiden toteuttamisesta. Hervannassa on järjestetty myös ideointikävelyitä, joissa porukalla lähdetään kävelylle juttelemaan ilman etukäteen määriteltyä agendaa. Yhteiset keskustelut ja muu Uuden paikallisuuden tukema yhteisötoiminta muodostaa deliberatiivisen demokratian prosessin, jossa Hervannan kehittämiskävely keväällä 2014 on osallisena. 1 Rikoksentorjuntaneuvosto on tehnyt menetelmästä suomenkielisen turvallisuuskävelyn oppaan. http://www.rikoksentorjunta.fi/fi/index/tyontueksi/turvallisuuskavelyt.html 3 / 21

2. ENNEN KÄVELYÄ Kehittämiskävelyn reitti suunniteltiin kansalaisraadin aloitteiden pohjalta. Samoin myös kävelyn jälkeisen paneelikeskustelun teemat Hervannan palvelut ja asukkaiden yhteiset tilat nousivat kansalaisraadista ja muuten hervantalaisten kanssa käydyistä keskusteluista. Kehittämiskävelyn lähtöpaikaksi valittiin Hervannassa sijaitseva Kuurosokeiden Toimintakeskus. Hervannan Uusi paikallisuus oli tehnyt yhteistyötä Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa jo aiemmin ja toimintakeskuksen sisäpihan aistipuutarha sopi myös kaupunkiviljelyn teemaan. Seuraavaksi kävelyn kohteeksi suunniteltiin Hervannan uimahallia (Kuva 1). Uimahallin aulaa oli moitittu epäsiistiksi ja ankeaksi. Uimahallilla käytiin ennen kävelyä pariin otteeseen viemässä mainosjulisteita ja kertomassa työntekijöille suunnitelmasta pitää uimahallia kehittämiskävelyn yhtenä kohteena. Uimahallin työntekijät kutsuttiin mukaan ja Tampereen kaupungin uimahallien ohjaustoiminnasta vastaavaan johtavaan liikunnanohjaajaan oltiin yhteydessä sähköpostitse. Uimahallin työntekijät suhtautuivat kävelyyn innostuneen myönteisesti. Kuva 1: Hervannan uimahalli. 4 / 21

Kävelyn kolmanneksi pysäkiksi valittiin Hervannan keskustan aukio, jota ympäröivät Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat rakennukset (Kuva 2). Aukion laidalla sijaitsee muun muassa Hervannan kirjasto, jonka työntekijää pyydettiin esittelemään Hervantakeskuksen viihtyisyyskysymyksiä. Kyseinen kirjaston työntekijä oli jo entuudestaan tuttu kirjaston ja Uuden paikallisuuden aiemmasta yhteistyöstä. Kuva 2: Aukio Neljäs kohde oli Hervannan vanha elokuvateatteri Cinola (Kuva 3). Cinolan toiminta elokuvateatterina on loppunut ja Hervannan elokuvateatteri on palvellut satunnaisten tapahtumien järjestyspaikkana ja erilaisten yhteisöjen kokoontumistilana. Elokuvateatteria ja erästä sen nykyistä toimintaa esittelemään pyydettiin Uuden paikallisuuden toiminnasta nousseen Viva Cinola -ryhmän aktiiveja. Viva Cinola elokuvakerho järjestää Hervannassa ilmaisia elokuvanäytöksiä ja on näin elvyttänyt elokuvateatterin toimintaa tilan alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. 5 / 21

Kuva 3: Hervannan vanha elokuvateatteri Cinola Kehittämiskävelyn ohjelmaan suunniteltiin itse kävelyreitin lisäksi iltapala ja paneelikeskustelu. Iltapala päätettiin järjestää elokuvateatterin aulassa ja paneelikeskustelu rakennuksen pienemmässä salissa. 2.1. Mainonta Setlementtiliiton kansalaistoiminnan tiedotus- ja projektisihteeri laati Kehittämiskävelylle viestintäsuunnitelman, johon on kirjattu mainosmateriaalien valmistumisen deadlinet ja markkinoinnin vaiheet. Tapahtumalle luotiin omat sivut Facebookiin ja Setlementtiliiton internetsivuille. Kuusi viikkoa ennen Kehittämiskävelyä tapahtumalle laadittiin sähköinen ilmoittautumislomake Webropolohjelmalla. Tapahtumaa ja auennutta ilmoittautumislomaketta mainostettiin Hervannan Uuden paikallisuuden sähköpostilistalla ja sosiaalisessa mediassa (Facebook ja Twitter). Lisäksi ilmoittautumisesta kerrottiin ja siihen rohkaistiin kokoontumisissa. Tapahtumalle tehtiin julisteita ja lentolehtisiä, joita laitettiin näytille ympäri Hervantaa (Kuva 4, ks. myös Liite 1). Mainostamisessa hyödynnettiin sekä lähikauppojen että Duo-ostoskeskuksen ilmoitustauluja. Julisteita vietiin myös kaikkiin kävelyn kohteisiin ja muihin keskeisiin paikkoihin, kuten Hervannan vapaa-ajankeskukselle, kirjastoon, neuvolaan ja Kelaan. Tieto tapahtumasta laitettiin tapahtumasivuille, kuten Aamulehden menoinfopalveluun ja Innokylän tapahtumakalenteriin. 6 / 21

Hervannan Uusi Paikallisuus hankkeen projektipäällikkö ja harjoittelija juttelivat Hervannan raitilla myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole sähköisten viestimien tai kirjallisten mainosten tavoitettavissa esimerkiksi ikänsä, aistirajoitteidensa tai vähäisen suomen kielen osaamisen vuoksi. Esimerkiksi Kuurosokeiden toimintakeskuksella käytiin kutsumassa ihmisiä mukaan ja keskustelemassa kehittämiskävelyn teemoista jo reilua kuukautta ennen tapahtumaa. Kuva 4. Hervannan kehittämiskävelyn juliste 7 / 21

2.2. Käytännön järjestelyt Kehittämiskävelyn reitti testattiin ennen kävelyä, mukana kulkemassa olivat Kuurosokeiden palvelukeskuksen edustaja valkoisen kepin kanssa ja hervantalainen aktiivi lastenvaunujen kera. Reittivalintaa pohdittiin ja testattiin tällöin esteettömyyden näkökulmasta ja liikenteen melua arvioiden. Esimerkiksi kulkureitti Kuurosokeiden palvelukeskukselta uimahallille päätettiin ohjata kevyen liikenteen väyliä pitkin asuintalojen välistä, kun toinen vaihtoehto olisi ollut vilkasliikenteinen ja meluisa Insinöörinkatu. Kävelypäivänä osallistujille oli varattu muistiinpanovälineiksi ohjelmavihot ja kyniä. Ohjelmavihon kantena oli julistemainoksiin luotu kartta, sisäsivulla oli lueteltuna kävelyn pysäkit ja takasivuilla oli tietoa Hervannan Uuden paikallisuuden toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Sisäsivut oli varattu tyhjiksi muistiinpanoja varten. Paikalliselta nuorisokeskus Kupolilta saatiin lainaan megafoni kävelyn äänentoistoa varten. Kävelypäivänä sateen uhka oli ilmassa, joten varalle hankittiin kertakäyttösadetakkeja ja sateenvarjoja. Kävelytapahtuman yhtenä tärkeänä vaiheena oli elokuvateatteri Cinolan aulassa osallistujille tarjoiltu iltapala. Iltapalalla haluttiin luoda välitöntä tunnelmaa ja madaltaa keskusteluun osallistumisen kynnystä. Ruoka tilattiin hervantalaiselta turkkilaista ravintolaa pitävältä perheyritykseltä, joka toimitti ruoan tapahtumapaikalle. Ruoan tarjoilua hoitivat yksi ulkopuolinen palkattu henkilö ja Uusi Paikallisuus hankkeen työntekijät. 8 / 21

3. KÄVELYN SISÄLTÖ 3.1. Kävelyllä Kehittämiskävely alkoi Kuurosokeiden palvelukeskukselta osoitteesta Insinöörinkatu 4. Hervannan Uusi paikallisuus -hankkeella oli jo entuudestaan yhteyksiä Kuurosokeiden palvelukeskukseen ja palvelukeskus saatiin yhteistyöhön kehittämiskävelyn kanssa. Kansalaisraadissa esitettiin Hervantaan lisää kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia. Palvelukeskuksen sisäpihan aistipuutarha sopi kaupunkiviljelyn teemaan ja kokoontuminen järjestettiin puutarhaan. Kehittämiskävelyn ensimmäisellä pysäkillä kuultiin Uuden paikallisuuden projektipäällikön tervetulosanat, tutustuttiin kuurosokeiden aistipuutarhaan keskuksen työntekijän opastuksella. Samassa yhteydessä esiteltiin Hervannan Ässäkodeille perustettua kaupunkiviljelmää. Kuurosokeiden palvelukeskukselta siirryttiin rauhalliseen tahtiin kävellen parin sadan metrin päässä sijaitsevalle Hervannan uimahallille, jonka aulaa haluttiin uudistettavan. Aulaa esittelemässä oli hervantalaisaktiivi Tuula Hyvättisen vetämä klovniryhmä, joka demonstroi miten pienin parannuksin ja siivouksin sisääntuloaulasta saataisiin kutsuvampi. Huomio kiinnittyi myös roskisten täydelliseen puuttumiseen sekä aulan sisäpuolella että ulkona uimahallin läheisyydessä. Seuraava pysäkki oli Hervantakeskuksen aukio, jossa esittelijänä toimi aukion laidalla sijaitsevan kirjaston edustaja Ulla-Maija Vanha-aho. Esittelyssä kuultiin aukion historiasta ja alueen suunnittelemien arkkitehtien näkemyksestä alueen käyttötarkoituksesta. Pietilöiden visiona oli basaarimainen elävä aukio, mikä ei kuitenkaan ole toteutunut. Toimintakeskuksen alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhteiselle tekemiselle, mutta siitä huolimatta paikka on usein autio, ja se koetaan turvattomaksi ja epäsiistiksi. Esittelyn aikana aukion yläpuolisella sillalla demonstroitiin tanssien sitä, miten tilaa voisi käyttää ja käytetään: kesän ja syksyn 2014 aikana aukiolla on kirjaston ja Uusi Paikallisuus hankkeen yhteistyötapahtuma, jossa pirkanmaalaiset tanssijat kutsuvat hervantalaisia mukaan tanssimaan ja nauttimaan tanssitaiteesta. Aukiolta siirryttiin elokuvateatteri Cinolan ovien eteen, missä elokuvaryhmä Viva Cinolan aktiivit kertoivat järjestämistään elokuvanäytöksistä ja siitä miten ryhmän toimintaan pääsee mukaan. Elokuvateatterin aulassa syötiin yhdessä iltapalaa ja keskusteltiin vapaasti Hervannan kehittämisestä. Iltapalan jälkeen siirryttiin elokuvateatterin toiseen saliin paneelikeskusteluun. 9 / 21

3.2. Paneelikeskustelu Elokuvateatterin pienessä salissa järjestetyssä paneelikeskustelussa panelisteina olivat: Mikko Aaltonen (Tampereen apulaispormestari) Tuomo Joensuu (tutkija/tty) Mikko Närhi (pormestarin erityisavustaja) Lauri Savisaari (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajapäällikkö) Kaisa Plomp (diakoniatyöntekijä Hervannan seurakunta) Pirjo Savonrautia (sairaanhoitaja) Ilkka Valpasvuo (vastaava nuoriso-ohjaaja, Nuorisokeskus Kupoli) Paneelin juonsi Tampereen yliopiston tutkija Pauliina Lehtonen Tutkimusosuuskunta Tapauksesta. Keskustelua käytiin ihmisten yhteisistä tiloista ja sosiaalipalveluiden kehityksestä yleisesti. Erityisemmin puhuttiin Hervannan Kylätalo-hankkeesta, siitä mitä toimintakeskuksen aukiolle ja uimahallille pitäisi tehdä sekä paikallisten sosiaalipalvelujen käytännön järjestelyistä. Kylätalo Hervantaan? Käsiteltävinä aiheina olivat ensinnäkin yhteiset tilat, joista käsiteltiin erityisesti Hervannassa vireillä ollutta Kylätalo-hanketta, jonka paneelin vetäjä Pauliina Lehtonen nosti paneelin ensimmäiseksi keskustelunaiheeksi. Hervannan kylätalosta on puhuttu jo vuosien ajan ja kylätalon tarve nousi esiin myös Hervannan kansalaisraadissa. Mikko Närhi nosti puheenvuorossaan esiin Hervannan lukion, jonka toiminta on loppumassa pian ja lukion tilat ovat jäämässä tyhjilleen. Tästä syystä kylätalo olisi mahdollista perustaa lukion vapautuviin tiloihin. Savisaaren mukaankylätalon tilojen vaihtoehtoina ovat elokuvateatteri Cinola sekä nuorisokeskus Kupoli. Savisaari myös muistutti, että koulujen luokat ovat varattavissa asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön pientä korvausta vastaan. Ilkka Valpasvuo muistutti, että Kupolin tiloja on suunniteltu otettavaksi Kylätalon käyttöön jo aikaisemmin. tällöin Hanke kaatui kuitenkin rahoituksen puuttumiseen. Myöhemmin Valpasvuo painotti, ettei Kylätaloa tule järjestää niin, että se karkottaa Kupolin nuoret pois tiloista. Pirjo Savonrautia kysyi puheenvuorossaan, löytyykö seurakunnalta mahdollisesti tiloja kylätalolle. Kaisa Plompin mukaan seurakunta tukee jo nyt paljon asukkaiden matalankynnyksen toimintaa ja seurakunnan tilat ovat hyvässä käytössä. Mikko Aaltonen ja Närhi olivat sitä mieltä, että ensin tulee olla tarpeeksi toimintaa ennen kuin tiloja voidaan alkaa suunnitella. Närhi ehdotti myöhemmin, että jokin taho, kuten Hervannan Sanomat tekisi kyselyn, jolla kartoitettaisiin Kylätaloa mahdollisesti tarvitsevia tahoja. 10 / 21

Hervannan toimintakeskuksen aukio Seuraavaksi puheenaiheeksi Lehtonen nosti Hervannan toimintakeskuksen aukion. Monen hervantalaisen mielestä aukio kaipaisi uutta ilmettä, sillä tällä hetkellä monet pitävät sitä turvattomana ja epäviihtyisänä. Myös aukion tilanne oli noussut esiin jo Hervannan kansalaisraadissa. Savisaari nosti puheenvuorossaan uudelleen esiin elokuvateatteri Cinolan. Savisaaren mukaan kaupunki kartoittaa tällä hetkellä sitä, onko tiloihin mahdollista saada jatkuvaa ja säännöllistä elokuvatoimintaa. Salome Tuomaala esitti välikysymyksenä tähän, mikä vaikutus mahdollisella kaupallisella elokuvatoiminnalla olisi asukkaiden vetämän elokuvakerhon toiminnalle. Savisaaren mukaan kaupallinen ja epäkaupallinen elokuvatoiminta sopisivat hyvin molemmat Cinolan tiloihin. Närhen mukaan aukion pinnoite vaatisi uusimista, penkit olisi palautettava ja sinne olisi saatava sähkötolppa. Näin alueelle olisi mahdollista perustaa pienimuotoista yritystoimintaa, jolloin aukiolla olisi jokin taho joka vastaisi torin siisteydestä. Närhi nosti esiin myös sen, voisivatko hervantalaiset itse ottaa vastuun yritystoiminnan pyörittämisestä. Tuomo Joensuu ehdotti, että torin kehittämisestä järjestettäisiin opiskelijakilpailu, jolloin torin kehittämiseen saataisiin mukaan myös esimerkiksi TTY:n arkkitehtiopiskelijat. Uimahalli Seuraavana puheenaiheena oli Hervannan uimahalli, joka oli yksi kehittämiskävelyn kohteista. Uimahallin kunnon parantaminen oli noussut esiin Hervannan kansalaisraadissa. Raatilaisten mielestä hallin aula oli huonossa kunnossa ja kaipasi parantamista. Raatilaiset toivoivat myös hallin aulaan kahvilaa lisäämään tilan viihtyisyyttä. Lisäksi paneelin keskusteluissa nousi esiin uimahallin lippujen hinnat, jotka ovat tällä hetkellä suhteellisen kalliit erityisesti köyhimmille asukkaille. Savisaaren mukaan uimahallin aula on maalattu tämän suhteellisen vähän aikaa sitten eikä se hänen mielestään kaipaa parannusta. Lisäksi Savisaari korosti sitä, että Tampereen uimahallien käyttäjähinnat ovat suhteellisen edulliset verrattuna moneen muuhun kaupunkiin. Aaltonen nosti esiin Tampereen kaupungin köyhyysohjelman. Ohjelmassa on esitetty matalahintaisten lippujen tarjoamista kohdennetuille kansanryhmille. Ohjelma on kuitenkin edelleen kesken eikä lopullisia päätöksiä ole tehty. Konkreettiset esitykset valtuustolle esitellään syksyllä 2014. Myöhemmin nousi esiin myös se, että uimahallin käyttäjähintoihin on mahdollista saada alennusta, mikäli on esittää lääkärin myöntämä suositus. Yleisökommenteissa vastattiin kuitenkin, että alennuksen hakeminen on tällä hetkellä vaikeaa. 11 / 21

Sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalveluiden lähteminen Hervannasta oli ollut yksi Hervannan kansalaisraadin suurimmista huolista. Lisäksi keskusteluissa nousi esiin Tampereen sosiaaliaseman hitaus, jonka seurauksena tukipäätökset olivat viivästyneet. Aaltosen mukaan tilanne on tällä hetkellä parantunut ja päätökset pystytään tekemään ajallaan. Aaltonen ilmoitti, että jatkossa sosiaalityö jalkautuu enemmän osaksi alueen muita palveluita asukkaiden arkeen. Aaltonen myös muistutti, että tällä hetkellä monet hakemukset voi tehdä sähköisesti eikä virastoasiointia aina tarvita. Savonrautia mukaan sähköinen asiointi ei sovi kaikille kohderyhmille, sillä monet ihmiset tarvitsevat apua erilaisten lomakkeiden täyttämiseksi. Savonrautia esittikin erityisen matalankynnyksen palvelupisteen perustamista, jossa ihmisillä olisi mahdollista saada ohjausta ja neuvoja. Aaltosen mukaan tällaista palvelua onkin tällä hetkellä saatavilla Sarviksen sosiaaliasemalla, mutta myönsi, että vastaavaa palvelua tarvittaisiin myös Hervannassa. Paneelin lopuksi ihmisillä oli mahdollisuus esittää panelisteille kysymyksiä ja kommentoida paneelissa esiin nousseita asioita. Yleisökommentteja: Toiminta lähtee yhteisestä tilasta, eikä niin, että ensin tulee olla toimintaa ja sitten vasta on mahdollista saada tiloja. Uimahallin aula on edelleen huonossa kunnossa ja vaatii kunnostamista.ei riitä, että tila on maalattu joskus, vaan se vaatii laajempaa remonttia. Tilat toiminnalle ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Esimerkiksi monet vammaisryhmät joutuvat karsimaan osallistujia, sillä tilat eivät riitä kaikille. Lukio on huono kohde Kylätalolle, sillä se on syrjässä Hervannan keskustasta. Kylätalon tulisi olla keskeisellä paikalla ihmisten kulkureittien varrella. Aukion pinnoitetta mietittäessä tulisi ottaa huomioon myös erityisryhmät. Esimerkiksi mukulakivipinta ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla liikuntarajoitteisia asukkaita. Duon ja toimintakeskuksen välinen risteys vaatii parannusta. Tällä hetkellä esimerkiksi näkövammaisilla voi olla vaikeuksia ylittää risteystä. Hervantaan tulisi perustaa eräänlainen paja, jossa asukkailla olisi mahdollisuus hyödyntää taitojaan ja osaamistaan. Tällaisella Hervannan Basaarilla voisi olla mahdollisuuksia muodostua Hervannan vetonaulaksi. 12 / 21

4. DOKUMENTOINTI 4.1. Näkemysten kerääminen Kävelyn ajaksi oli varattu nauhuri, jota ei kuitenkaan käytetty. Ulkoilmaäänityksissä on ylipäätään haasteensa, mutta suurin syy nauhurin käyttämättä jättämiselle oli se, että mikrofonin pitäminen esillä ei tuntunut luontevalta. Lisäksi äänittämiseen olisi pitänyt pyytää lupa jokaisessa keskustelussa erikseen. Mikrofonin ja nauhurin esillä pitäminen ja luvan pyytäminen olisivat rikkoneet matalan kynnyksen keskustelun ideaa. Jatkossa voisi harkita äänitysluvan pyytämistä esimerkiksi kuvausluvan yhteydessä. Lisäksi kävelyn organisoijat voisivat kantaa koko ajan päällä olevia nauhureita siten että nauhuri olisi taskussa piilossa ja pieni mikrofoni olisi lähellä kasvoja. Kävelyllä mukana olleet työharjoittelijat keräsivät näkemyksiä paperille. Näkemyksiä kerättiin osallistumalla keskusteluun ja kuuntelemalla, sekä kyselemällä aktiivisesti osallistujien näkemyksiä kävelyn kohteista tai muista Hervannan kehittämiseen liittyvistä asioista. Harjoittelijat tekivät muistiinpanoja sekä kävelyn aikana, että sen jälkeen. He myös laskivat osallistujien määrän: eri vaiheissa kävelylle ja paneeliin osallistui reilut seitsemänkymmentä ihmistä. 4.2. Palaute Palautetta kehittämiskävelystä ja paneelikeskustelusta kerättiin palautelomakkein, joita kehotettiin ottamaan ja täyttämään iltapalan aikana elokuvateatterin aulassa. Palautelomakkeita jaettiin myös elokuvateatterin salissa paneelikeskustelun aluksi. Kaksipuolisessa a4-lomakkeessa kysyttiin osallistujan taustatiedoista päätoimea (esimerkiksi "opiskelija" tai "palkansaaja"), ikähaarukkaa ja osallistumista kehittämiskävelyyn, paneeliin tai molempiin. Itse kävelystä kysyttiin mielipiteitä osallistumisen kannalta. Paneelikeskustelusta kysyttiin panelistien puheen selkeydestä, uuden tiedon saamisesta, kiinnostuksen lisääntymisestä Hervannan asioihin ja paneeliin osallistumisen mielekkyydestä. Lomakkeita palautettiin 24 kappaletta, joista osa oli täytetty osittain. Osittain täytetyistä lomakkeista johtuu vaihtelu eri kysymysten vastausmäärissä. 13 / 21

Palautteiden sisältö Taustatiedot Vastaajista palkansaajia oli 8 henkilöä, työttömiä 8 henkilöä ja eläkkeellä 5 henkilöä. Kolme ilmoitti olevansa yrittäjiä, yksi vastasi olevansa äitiyslomalla, vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla ja yksi vastasi ettei mikään mainituista vaihtoehdoista sovi. Kaksinkertaisia vastauksia palautettiin kahdessa lomakkeessa. Olen a) Koululainen, 0 kpl b) Opiskelija, 0 kpl c) Yrittäjä, 3 kpl d) Palkansaaja, 8 kpl e) Työtön, 8 kpl f) Äitiyslomalla / vanhempainvapaalla / hoitovapaalla, 1 kpl g) Eläkkeellä, 5 kpl h) Ei mikään näistä 1 kpl Yhteensä: 26 kpl Kaksi vastausta samalla lomakkeella: 2 kpl Päätoimi Palkansaaja Työtön Eläkkeellä Yrittäjä Vanhempainvapaalla Ei mikään 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 14 / 21

Osallistujien ikätietoja kerättiin ikäluokittain. Nuorimpiin (ikä 7 17 vuotta) ja vanhimpiin (yli 80 vuotta) ikäryhmiin ei palautteissa kirjautunut osallistujia. Ikäni on a) 7-17 vuotta, 0 kpl b) 18 29 vuotta, 1 kpl c) 30 62 vuotta, 19 kpl d) 63 80 vuotta, 4 kpl e) yli 80 vuotta, 0 kpl Yhteensä: 24 kpl 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Osallistujien ikä 7-17 vuotta 18-29 vuotta 30-62 vuotta 63-80 vuotta yli 80 vuotta Osallistujien ikä 15 / 21

Osallistujilta kysyttiin osallistuivatko he pelkkään kehittämiskävelyyn, pelkkään paneeliin vai molempiin. Vastauksia saatiin 23 kappaletta, joista 17 henkilöä ilmoitti osallistuneensa molempiin ja 6 pelkkään paneeliin. Mihin osallistuit? a) Kehittämiskävelyyn, 0 kpl b) Paneeliin, 6 kpl c) Molempiin, 17 kpl Yhteensä: 23 kpl Kehittämiskävely Kehittämiskävelystä kerättiin mielipiteitä väittämillä, joiden yhteydessä oli vastausvaihtoehdot 1 5. Kehittämiskävelyn järjestelyistä ja kävelylle osallistumisesta kysyttäessä 17 vastaajaa 19:sta oli sitä mieltä, että kehittämiskävelylle oli helppo osallistua, mutta kaksi vastaajaa oli jokseenkin eri mieltä. Väittämän kehittämiskävelyltä sain uutta tietoa Hervannan asioista vastaukset olivat hajaantuneet 2 5 välille. Seitsemän henkilöä vastasi 4 ja neljä henkilöä vastasi 5 eli erittäin paljon. Kuusi henkilöä antoi vastaukseksi neutraalin 3 ja yksin henkilö oli sitä mieltä ettei osallistuminen lisännyt juurikaan (2) hänen tietojaan Hervannan asioista. Kysyttäessä kiinnostuksen lisääntymisestä Hervannan asioihin suurin osa vastasi että kävely lisäsi kiinnostusta jonkin verran tai erittäin paljon, 6 vastausta oli neutraaleja ja yksi henkilö antoi vastaukseksi 2. Kehittämiskävelyn käytännön järjestelyt saivat hyvän arvosanan kaikilta vastaajilta. 1. Ympyröi sopivin vaihtoehto 1=huono/huonosti/vähän, 5=erittäin hyvä/hyvin/paljon a) Kehittämiskävelyyn oli helppo osallistua, 1=0, 2=2, 3=0, 4=1, 5=16, Yhteensä: 19 kpl b) Kehittämiskävelyltä sain uutta tietoa Hervannan asioista, 1=0, 2=1, 3=6, 4=7, 5=4, Yhteensä: 18 kpl c) Kehittämiskävelyyn osallistuminen lisäsi kiinnostustani vaikuttaa Hervannan asioihin, 1=0, 2=1, 3=6, 4=9, 5=3, Yhteensä: 19 kpl d) Kehittämiskävely oli mielekäs tapa osallistua, 1=0, 2=0, 3=0, 4=8, 5= 12, Yhteensä: 20 kpl e) Kehittämiskävelyn käytännön järjestelyt olivat hyvät, 1=0, 2=0, 3=0, 4=9, 5=10, Yhteensä: 19 kpl 16 / 21

Tieto kehittämiskävelystä oli vastausten perusteella levinnyt monien väylien kautta. Suurin merkitys tiedon lähteenä oli Hervannan Uuden paikallisuuden toiminta (14 vastausta). Muita kanavia, joista kehittämiskävelystä kuultiin etukäteen olivat sosiaalinen media (8), lehdet (7) ja ystävät (7). Katumainoksista kehittämiskävelystä ilmoittivat kuulleensa kaksi henkilöä. Mistä kuulit Kehittämiskävelystä? a) Facebook ja sosiaalinen media, 8 kpl b) Lehdet, 7 kpl c) Ystävältä, 7 kpl d) Katumainos, 2 kpl e) Hervannan Uusi paikallisuus -hankkeen toiminnan yhteydessä, 14 kpl Yhteensä: 38 kpl Paneelikeskustelu Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä että panelistit puhuivat selkeästi. Paneelista moni ilmoitti saaneensa uutta tietoa Hervannan asioista ja sen lisänneen kiinnostusta vaikuttaa Hervannan asioihin. Kysyttäessä paneelin mielekkyydestä osallistumistapana vastaukset jakautuivat tasaisesti vaihtoehtojen 3 5 välille. a) Paneelin keskustelijat puhuivat selkeästi, 1=0, 2=0, 3=0, 4=6, 5=14, Yhteensä: 20 kpl b) Paneelista sain uutta tietoa Hervannan asioista, 1=0, 2=0, 3=4, 4=10, 5=8, Yhteensä: 22 kpl. c) Paneeliin osallistuminen lisäsi kiinnostustani vaikuttaa Hervannan asioihin, 1=0, 2=0, 3=4, 4=12, 5=4, Yhteensä: 20 kpl. d) Paneeli oli mielekäs tapa osallistua, 1=0, 2=0, 3=5, 4=8, 5=7, Yhteensä: 20 kpl. 17 / 21

"Terveisenne tapahtuman järjestäjälle" Kyselylomakkeen lopussa oli vapaille kommenteille varattu tila, jossa pyydettiin terveisiä tapahtuman järjestäjälle. Osioon saatiin 14 vastausta, jotka on kirjattu alle. Jos mahdollista, toimintaan lähtemistä voisi vielä tehdä helpommaksi. Lähtöpaikka oli mielestäni hiukan hankala ja se saattoi karsia osallistujia. Hienoa paikallisvaikuttamista! Jäin miettimään, kuinka tilaisuutta on markkinoitu eri ikäryhmille. Nyt osallistujien keski-ikä oli melko korkea ja olisin mielelläni nähnyt joukossa myös nuorempaa väkeä. Uskon kuitenkin, että kaikki paikalla olleet saivat päivästä todella paljon tietoa ja hyvän kokemuksen. Keskustelu olisi pitänyt olla enemmän vuorovaikutteista, kuunnellen yleisön mielipiteitä. Yhdessä suunnittelu kaupungin päättäjien kanssa. Kaikki asiat ei tullut vielä käsiteltyä. Enemmän olisi puhuttavaa. Hyviä ideoita - mutta päätöksenteko? Kiitos! Hyvin järjestetty, hyvä ruokakin. Erinomaiset keskustelijat. Jostain syystä herrat päättäjät eivät vaan koskaan ymmärrä, mitä tarkoittaa olla köyhä. Pitäisiköhän niille pitää ensin kunnon koulutus asiasta. Jatkakaa tällä tiellä! Tsemppiä! Kiinnostava ilta. Kiitos! Ihan ok. Kiitos teille! Hyvä juttu Kiitos. Tällaista tarvitaan. Todella hyvä kokonaisuus! Kiitos. Kiitos! 18 / 21

VIITTEET Ehrström, Peter ja Katajamäki, Hannu. Paikallisuuden ytimessä: Tarkastelussa Vaasan Palosaari.Teoksessa Ilkka Luoto, Hannu Katajamäki ja Niklas Lundström (toim.) Oppiva alue, menestyvä alue.juhlakirja professori Seija Virkkalan 60-vuotispäiväksi. [Verkkojulkaisu, viitattu 20.5.2014.] http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-436-0.pdf Raisio H. & Vartiainen P. (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen: Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. 19 / 21

LIITTEET Liite 1: Hervannassa asumisen tuntu Kehittämiskävely ja paneelikeskustelu mainos 20 / 21

Liite 1 21 / 21