MANSIKKASAAREN KEHITTÄMISKÄVELY Raportti

Transkriptio

1 MANSIKKASAAREN KEHITTÄMISKÄVELY Raportti

2 JOHDANTO Uusi paikallisuus hanke järjesti päättäjille ja kansalaisille yhteisen kävelyn Mansikkasaaren, Rahkolan ja Saippuatehtaan alueille. Kävelyllä tarkasteltiin näitä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ja keskusteltiin yhdessä niiden kehittämismahdollisuuksista. Tavoitteena oli tuoda tulevien kaavoituspäätösten pohjaksi kansalaisten ja päätöksentekijöiden välistä vuorovaikutusta. Sen avulla saavutetaan yhteistä ymmärrystä ja sitä kautta nopeampia ja parempia päätöksiä, kun kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan oman lähiympäristönsä asioihin. Mukana oli myös viranhaltijoita ja median edustajia. Keskustelua johtivat aluetieteen professori Hannu Katajamäki ja Palosaaresta väitellyt FT Peter Ehrström. Kävelyllä sovellettiin ruotsalaislähtöistä turvallisuuskävelyn metodia. Kävely oli jatkoa lokakuussa 2012 järjestetylle Palosaaren kehittämiskävelylle. YHTEENVETO Kävely alkoi kokoontumisella Setlementtikeskuksen eteen. Kävelyn vetäjät esittelivät itsensä ja hankkeen työntekijät sekä pyysivät paikalle saapuneita valtuutettuja esittäytymään. Paikalla olivat Joakim Strand (RKP), Matias Mäkynen (SDP), Risto Helin (PS), Robert Grönblom (RKP), Heimo Hokkanen (KD), Johan Ångerman (RKP) ja Aimo Pukkila (SDP). Kävelyn aluksi käytiin yliopiston alueella, joka toimi esimerkkinä onnistuneesta kehittämisestä. Mansikkasaarta tarkasteltiin uimarannan viereiseltä penkereeltä, koska itse alue on suljettu. Kaavoitusarkkitehti Hallasmaa kertoi, että hyväksytyssä yleiskaavassa Mansikkasaari on kaavoitettu palvelurakennuksille, joista 30 % saa olla asumista. Raskas asuntorakentaminen ei pienelle saarelle sovi, ja muu rakentaminen käy kaupungille kalliiksi. Arkkitehtikilpailulla haettiin kokonaisratkaisua, jolla asuntoja saataisiin esimerkiksi Salmikadun varteen, ja Mansikkasaaren palvelurakentamista voitaisiin sillä tavoin rahoittaa. Pikaisella kädennostoäänestyksellä kävelyn osanottajista suurin osa kannatti vaihtoehtoa, että Mansikkasaareen ei tulisi ollenkaan asuntoja. Kolmasosa kannatti maltillista asuntomäärää ja pari raskasta asuntorakentamista saarelle. Rahkolan alueen funkkistyyliset rakennukset antavat potentiaalia alueen monenlaiseen hyödyntämiseen, esimerkiksi asuntoina. Peter Ehrström kuvaili aluetta Vaasan suurimmaksi kaavoittamattomaksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi ja ainutlaatuiseksi koko Suomessa. Saippuatehtaan tulevan käytön suurimpana tulppana ovat viereisen Påttin puhdistamon hajuhaitat, jotka täytyy ratkaista ensin. Koko alueella myös yksityinen maanomistus johtaa siihen, että kaupungin on mahdotonta tehdä kaavaa ja ratkaista alueiden käyttötarkoitusta yksin. Saippuatehtaan tontilla on mahdollista sekä säilyttää vanhaa että rakentaa uutta, ja kädennostoäänestyksen perusteella kävelyn osanottajista suurin osa oli samaa mieltä siitä, että se olisi järkevää. Loppukeskustelussa korostettiin sitä, että aluetta on kehitettävä kokonaisuutena ja pyrittävä yhtenäiseen rantamaisemaan. Kävelyosallistujien mielestä aluetta tulisi hyödyntää esimerkiksi maailmanperintöalueen tarpeisiin, merellisiin toimintoihin kuten vierasvenesatamana ja Merimuseon laajentamisena, historiallisena kohteena sekä paikallisille että turisteille, tai vaikkapa yhdistysten yhteisten tilojen järjestämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä tarkat laskelmat, jotta niiden rahoittaminen onnistuu.

3 UUSI PAIKALLISUUS HANKE Uuden paikallisuuden ajatus on, että ihmisten arki toteutuu myös tämän päivän maailmassa paikallisesti, omassa lähiympäristössä. Vaikka palvelut siirtyvät muualle ja kuntarakenne muuttuu, on ihmiselle tärkeää yhteisöllisyys ja tunne, että omaan lähiympäristöön voi vaikuttaa. Uusi paikallisuus antaa kansalaisille välineitä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa paikallisyhteisössä. Se rakentaa toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset yhteistyössä kunnan kanssa pystyvät huolehtimaan omasta asuinalueestaan ja vaikuttamaan sen kehitykseen. Kansalaisaktiivisuutta voidaan tukea ja uusia yhteistyömuotoja kehittää yhdessä. Myös kansalaisjärjestöt ovat yhdessä vahvempia kuin yksin. Uusi paikallisuus tuo takaisin osittain jo kadotetun, paikallisyhteisöjen tärkeän merkityksen ihmisen hyvän arjen toteutumisessa. Omassa paikallisyhteisössä ihminen voi kokea yhteisöllisyyttä ja tuntea kuuluvansa johonkin. Toimiva paikallisyhteisö luo sosiaalista pääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Miten Uusi paikallisuus vaikuttaa Uuden paikallisuuden vaikutuksesta toteutuvat kolme tärkeää kokonaisuutta: Kansalaisten vaikutustaitojen vahvistuminen Kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön kehittyminen Paikallisyhteisön ja kunnan vuorovaikutuksen parantuminen Kehittämiskävelyt toteuttavat parhaimmillaan kaikkia näitä kolmea tavoitetta. Kävely on asukkaalle helppo tapa osallistua vaikuttamistyöhön omassa lähiympäristössä. Kansalaisjärjestöt voivat yhdistää resurssinsa ja järjestää omiin tavoitteisiinsa sopivia kävelyjä yhdessä. Päätöksentekijöiden ja asukkaiden yhteisellä kävelyllä kynnys vuorovaikutukseen on matalalla, ja kasvoista kasvoihin kohtaamisilla on suuri merkitys molemmille osapuolille. SETLEMENTTILIITTO Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalista työtä tekevä kansalaisjärjestö, jonka muodostavat 32 paikallista setlementtiä ja 7 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Setlementtiliikkeen palveluksessa on noin 4000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Toimintamuotoja ovat seniori- ja vanhustyö, lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja tuotanto, tuetun asumisen eri muodot, kansalaistalotoiminta, kehitysvammaispalvelut, 16 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden erityisoppilaitoksen koulutustarjonta, erilaiset trauma- ja kriisityömuodot, päihdekuntoutuspalvelut, sovittelutoiminta ja Rikosuhripäivystys. Anne Majaneva, projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Palosaaren osahanke p anne.majaneva@setlementti.fi

4 YHTEENVETO DOKUMENTAATIOLOMAKKEISTA 20 täytettyä lomaketta, 35 osallistujaa Sukupuoli: Ikä: mies 8 kpl, nainen 9 kpl, ei täytetty 3 kpl alle 30 0 kpl, kpl, yli kpl, ei täytetty 3 kpl Huomioita ja ehdotuksia Mansikkasaaren, Rahkolan ja Saippuatehtaan alueista ja niiden tulevasta käytöstä: 1. Mansikkasaari Suurin osa toivoo Mansikkasaarta etupäässä vapaa-ajan käyttöön (kaikille avoin puisto, musiikkitalo, veneilyyn liittyviä toimintoja, pienyrityksiä). Asuinrakentamista sallittaisiin vain alueella toimivien yrittäjien käyttöön. Kaiken rakentamisen tulisi olla matalaa. 2. Rahkola Useimmat ehdotukset sisälsivät alueelle asuntoja ja palveluasumista. Myös pieniä yrityksiä toivotaan alueelle. Jotkut olivat korkean rakentamisen puolesta ja jotkut matalan. Yhtä mieltä oltiin ehdotuksissa siitä, että vanhat rakennukset on suurelta osin kunnostettava, ja aluetta voi täydentää tyyliin sopivilla lisärakennuksilla. 3. Saippuatehdas Saippuatehdas konttorirakennuksineen on kaikkien osallistujien mielestä säilytettävä ja sopii enemmistön mielestä asuinkäyttöön. Salmikadun ja Levoninkadun väliin voisi rakentaa kaksi korkeaa kerrostaloa. Luotsitalon ympäristöä ehdotetaan puistoksi. Rantaviiva tulisi jättää yleiseen käyttöön koko alueella. Yleisiä huomioita ja ehdotuksia alueesta: Sundinrantaan pitäisi saada alueen historiasta kertova opastaulu (Vanhan Vaasan raunioiden tapaan). Koko ranta-alue Suvilahdesta Vikingalle asti pitäisi suunnitella yhtenäisesti ja jättää rantaviiva jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Valtuustolta toivotaan toteuttamisen mahdollistavia päätöksiä nopeasti.

5 KUVAT Anne Majaneva-Virkola Kävelijät kokoontumassa Setlementin eteen. Yliopistokampus toimii hyvänä esimerkkinä urbaanin kesannon kehittämisestä.

6 Mansikkasaarta tarkasteltiin penkereeltä käsin. Veneilyä ja virkistystä oli monen toivelistalla. Keskustelua Rahkolan alueella. Suurin osa piti hyvänä ajatusta, että vanhat rakennukset kunnostetaan ja alueelle rakennetaan lisää tyyliin sopivasti.

7 Saippuatehtaalle sopisi useimpien mielestä asumista. Lopuksi keskusteltiin iltapalan ääressä Setlementillä.