Satakunnan Opin Oven toiminta

Satakunnan Opin Oven toiminta 1.8.2009 31.12.2013 Projektiryhmä: Elina Harju- Vahekoski,Ulla-Maija Heino, (Ari Tabell, Raija Vilponen,Niina Kóllar) Anu Hellesuo ja Liisa Sarasoja. Koonnut Ulla-Maija Heino Päivitetty 2.1.2014

Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Satakunnan Opin ovi... 1 2.1 Kohderyhmä... 2 2.2 Toiminnan tavoitteet... 2 3. Strategiatyö... 3 3.1 Alkutilanne... 3 3.2 Strategiaprosessin kuvaus... 4 3.2.1 Vaihe I... 5 3.2.2 Vaihe II... 6 3.2.3 Vaihe III... 6 3.2.4 Vaihe IV... 7 3.3 Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategian levittäminen ja juurruttaminen... 11 4. Ohjaustyö... 12 4.1 Henkilöasiakkaan näkökulma... 12 4.1.1 Aikuisohjauksen nykytilan kartoitus, haasteet, kehittämisajatukset ja tavoitetila... 14 4.1.2 Ohjausoppaat... 15 4.1.3 Henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa suosituksen valmistelu... 16 4.1.4 Selvitys maahanmuuttajataustaustaisten työpaikkaohjauksesta... 16 4.2 Yritysasiakkaan näkökulma... 17 4.2.2 Yritys- ja oppilaitosyhteistyön kuvaus... 17 4.2.3 Yritys- ja yhdistystoiminnan asiantuntijoiden ja hankkeiden verkostoituminen... 17 4.3 Ohjauspilotoinnit... 18 4.3.4 Kirjastot... 19 4.3.1 Työttömien yhdistykset... 20 4.3.2 Muut yhdistykset... 20 4.3.3 Ammattiliitot... 20 4.3.4 Luki-illat... 21 4.3.5 Yritykset... 22 4.3.6 Muut... 23 4.3.7 Yksittäiset ohjauscaset, esimerkki... 23 5. Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkoston kokoaminen... 24 5.1 Asiantuntijafoorumi... 24

5.2. Ohjauksen palvelukartta Sataovi... 25 6. Osaamisen kehittäminen... 26 6.1 Koulutukset... 26 6.2 Verkostoseminaarit, -valmennukset ja workshopit... 28 Aloitusseminaari... 28 Verkostovalmennus... 29 Elinikäinen ohjaus seminaari... 29 Elinikäinen oppiminen ja ohjaus -seminaari... 29 Satojen koulutusten Satakunta -verkostoseminaari... 29 Learning Cafe... 30 Yhteistyötä projekteihin -senssit... 30 Ennakointi workshop 6.3.2013... 31 Verkostoworkshop... 31 7. Muu toiminta... 32 7.1 Vaikuttavuustutkimus... 32 7.2 Valtakunnallinen verkostoituminen... 32 7.3 Wiki-sivusto työkaluna... 33 7.4 Toiminnan arviointi... 33 7.5 Viestintä... 36 8. Hyvät käytännöt ja tuotekortit... 40 9. Yhteistyö... 42 9.1 Työelämäyhteistyö... 42 9.2 Kehittämishankkeiden välinen yhteistyö... 42 9.3 Oppilaitosyhteistyö... 43 9.4 Muu maakunnallinen yhteistyö... 44 10. Yhteenveto... 44 10.1 Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen... 45 10.2. Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen... 45 10.3. Ohjausosaaminen kehittäminen ja ylläpito... 45

1 1. Johdanto Aikuisopiskelun ohjauksella on merkittävä vaikutus aikuisten hakeutuessa kehittämään omaa uraansa tai omaa osaamistaan. Eri ohjausta antavien organisaatioiden ohjauskäytännöt vaihtelevat suuresti. Siksi on tärkeää, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja voidaan yhtenäistää, jolloin palvelut ovat kaikille saatavilla ja asiakaslähtöisiä. Asiakaslähtöisellä palvelulla varmistetaan, että asiakas voidaan ohjata hänen tarpeisiinsa vastaaviin koulutuksiin. Oleellista on, että asiakkaalla on riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista omien päätöstensä tueksi. Tähän raporttiin on koottu Satakunnan Opin Oven toiminta ajalta 1.8.2009 31.12.2013. 2. Satakunnan Opin ovi Satakunnan Opin oven toiminta käynnistyi 1.8.2009. Projektia hallinnoi Satakunnan oppisopimuskeskus. Projektipäällikkönä aloitti koulutustarkastaja Anne Puutio. Hän toimi projektipäällikkönä 31.1.2011 asti. 1.2.2011 alkaen projektipäällikkönä aloitti koulutusasiantuntija Ulla-Maija Heino Satakunnan oppisopimuskeskuksesta. Osatoteuttajina Satakunnan Opin ovessa olivat Länsirannikon Koulutus Oy, WinNova sekä Satakunnan koulutuskuntayhtymä, SATAEDU. WinNovasta olivat mukana opettaja Elina Harju- Vahekoski ja lehtori Liisa Sarasoja. SATAEDU:n toimijoina olivat kouluttaja Ari Tabell, yrityskehittäjä Raija Vilponen, kouluttaja Niina Kollár ja projektitoimija Anu Hellesuo. Mainitut henkilöt muodostivat Opin oven projektiryhmän, jossa toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Satakunnan Opin ovi sai osarahoitusta Euroopan Sosiaalirahastosta ja Satakunnan ELY-keskuksesta. Valvojina toimivat eu-koordinaattorit Timo Aro, Ritva Annala ja Jouni Vataja. Satakunnan Opin oven varsinainen toiminta-aika oli 1.8.2009 31.7.2012. Projektille myönnettiin jatkoaika ajalle 1.8.2012 31.12.2013, jolloin myös määriteltiin toiminnalle uudet tavoitteet. Porin kaupunki luopui ammatillisen koulutuksen järjestämisluvasta 1.1.2013 alkaen, jolloin oppisopimuskoulutuksen järjestämisvastuu siirtyi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovalle. Tämä tarkoitti sitä, että myös Satakunnan Opin Ovi hankkeen hallinnointi siirtyi WinNovaan. Satakunnan Opin ovi oli osa valtakunnallista Opin ovi hankeperhettä, joka perustui valtakunnallisen Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisohjaukseen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisohjelman tavoin työ- ja opetusministeriön yhteistyössä laatimaan toimenpideohjelmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseksi (TM:n julkaisu nro 365/2006).

2 2.1 Kohderyhmä Kohderyhmänä olivat Satakunnan alueen aikuiskoulutuksen järjestämisestä sekä ohjaus- ja neuvontapalvelujen toteuttamisesta vastaavat tahot: ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, oppisopimustoimijat, työhallinto sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä muut aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita tarjoavat organisaatiot ja yhdistykset. Välillisenä kohderyhmänä olivat Satakunnan alueen aikuisväestö sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Aikuisväestöllä tarkoitetaan tässä työssä olevia, työttömiä työnhakijoita ja työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita aikuiskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista tai joille aikuiskoulutus voi olla yksi vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. työnantajista välilliseen kohderyhmään kuuluvat henkilöstön koulutuksesta kiinnostuneet sekä uuden, osaavan työvoiman rekrytoinnista kiinnostuneet tahot. 2.2 Toiminnan tavoitteet Satakunnan Opin oven toiminta I-vaiheessa (1.9.2009 31.7.2012) jaettiin kolmeen toimintalinjaan, joita olivat strategiatyö, ohjaustoiminta ja osaamisen kehittäminen. Projektin II-vaiheessa (1.8.2012 31.12.2013) toiminta jaettiin aikuisopiskelun TNO-palvelun strategian levittämistyöhön ja juurruttamiseen, TNO-verkoston kokoamiseen ja osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon. Näissä toimintalinjoissa valmisteltiin tavoitteiden mukaisia toimintoja, joita esitetään omissa kappaleissaan jäljempänä. Strategiatyö Ohjaustoiminta Osaamisen kehittäminen Päätavoitteet Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen Erityistavoitteet Yhteisesti sovittujen Verkostoitumisen toimintatapojen lisääminen ja ylläpitäminen. kehittäminen Hyvien hakevan toiminnan ohjauskäytäntöjen kehittäminen, vakiinnuttaminen ja levittäminen Tuotokset Aikuisohjausstrategia Seutukunnittainen yhden luukun -malli Sähköinen ohjaus- ja neuvontapalvelu Alueellinen aikuisohjauksen ja neuvonnan toimintamalli Ohjausosaamisen kehittäminen ja ylläpito Koulutuksiin osallistuminen Koulutustilaisuudet Kohderyhmän osallistuminen yhteistyöhankkeiden koulutuksiin Taulukko 1. Toiminnan pää- ja erityistavoitteet sekä tuotokset projektin I-vaiheessa (1.9.2009 31.7.2012)

3 Aikuisopiskelun TNOpalvelun strategian levittäminen ja juurruttaminen Päätavoitteet Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Erityistavoitteet Verkoston strategian mukaiseen toimintaan sitoutuminen TNO-verkoston kokoaminen Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen Verkoston ja sen toimijoiden roolien määrittely (ml. osaamisen näkökulma) Osaamisen kehittäminen ja ylläpito Ohjausosaamisen kehittäminen ja ylläpito Asiantuntijaosaamisen ja työelämän kvalifikaatioihin perustuvan osaamisen kehittäminen Tuotokset Verkoston yhtenäinen TNO-palvelu Ohjauksen palvelukartta Asiantuntijafoorumi Ohjausosaaminen Taulukko 2. Toiminnan pää- ja erityistavoitteet sekä tuotokset projektin II-vaiheessa (1.8.2012 31.12.2013). 3. Strategiatyö Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin - kehittämisohjelman strategiassa kuvataan kehittämistyölle kansallisesti asetetut tavoitteet., jotka ohjasivat valtakunnallisten ja alueellisten projektien työtä. Valtakunnallisten ja alueellisten projektien tehtävänä oli laatia omat strategiansa, jotka pohjautuvat tässä dokumentissa esitettyyn viitekehykseen ja joissa kuvataan operatiivinen toiminta ja kehittämistyö. Satakunnan Opin ovi projektissa valmisteltiin yhteistyönä Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia 2012 2015 (jatkossa tno-palveluiden strategia). Tno-palveluiden strategia kokoaa ja ohjaa maakunnan ohjaustoimijoita sekä mahdollistaa yhdenmukaisen aikuisille ja yrityksille tarjottavan palvelun. Strategiassa määritellään tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen maakunnalliset linjaukset, joilla voidaan parantaa palveluiden saatavuutta sekä edistää moniammatillista verkostoyhteistyötä. Valmisteltua aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategiaa hyödynnettiin Satakuntaliiton käynnistämässä maakunnan aikuiskoulutusstrategiatyön valmistelussa ja se liitetään valmistuvaan alueen aikuiskoulutusstrategiaan. 3.1 Alkutilanne Alkuvaiheen aikuisohjauksen tilanteelle kokonaisuutena ominaista Satakunnassa oli ohjaustoimintojen hajanaisuus. Satakunnassa ei ollut seudullisia, yhteisiä ohjaustyön strategioita

4 eikä koko aikuiskoulutusta ohjaavaa aikuiskoulutusstrategiaa. Satakuntaliitto on käynnistänyt aikuiskoulutusstrategian valmistelutyön. Muissa Opin ovi projekteissa oli strategiatyö jo edennyt Satakuntaa pidemmälle koska projektit olivat alkaneet aikaisemmin. Yleinen tahto strategiaa valmistelevassa työryhmässä oli, että aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategian suunnittelu ja valmistelu täällä meillä aloitetaan aivan alusta eikä oteta mallia jo valmistuneista tai valmistuvista muiden maakuntien strategioista. 3.2 Strategiaprosessin kuvaus Strategian valmistelutyössä päätettiin hyödyntää Balance Scorecardia (tasapainoinen tuloskortti) (ks. kuvio 1), jota voi käyttää strategian luomisen työkaluna ja strategian viestinnän välineenä. Mallin käyttöä puolsi osaltaan se, että kehittämisohjelman aikuisopiskelun TNO-palveluiden kansalliset tavoitteet on kuvattu ko. mallin avulla. Asiantuntijafoorumin jäsenet pitivät mallia selkeänä ja johdonmukaisena. Miksi olemme olemassa ja mistä otamme vastuun? Millaista tulevaisuutta haluamme? STRATEGIAPERUSTA Toiminta-ajatus Visio Mitä toiminta-ajatuksen ja vision toteutuminen edellyttää näistä näkökulmista? NÄKÖKULMAT Asiakas Prosessit Talous ja resurssit Oppiminen ja uudistumiskyky Missä asioissa meidän on ehdottomasti onnistuttava? KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Mistä tiedämme onnistuneemme? Millaista onnistumista ajanjakson aikana? MITTARIT Kuka vastaa? Onko strategia tasapainossa? Miten strategia käytäntöön? VASTUUTUS TASAPAINOITUS TOIMINNALLISTAMINEN Kuvio 1. Tasapainoinen onnistumisstrategia prosessina (BSC). (Määttä & Ojala 2000, 54)(mukaellen) Tno-palveluiden strategiatyön suunnittelu rakentui yllä olevan kuvion mukaisesti. Satakunnan Opin Oven I vaiheessa valmisteltiin tno-palveluiden strategian visio, arvot, näkökulmat ja kriittiset menestystekijät. Strategian toiminnallistamista edistettiin projektin II vaiheessa, jolloin myös sovittiin strategian päivittämisvastuusta. Tno-strategiaa päivittää ja kehittää edelleen Satakuntaan perustettu Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä. Tässä ryhmässä vetovastuu on Satakunnan ELY-

5 keskuksella. Tässä projektissa ei valmisteltu laadun kehittämiseen liittyviä toimintoja. Tnopalveluiden laadunhallintaan tulee panostaa, ehkä seuraavassa kehittämisprojektissa. Käytännön strategiatyöskentely toteutettiin prosessimaisesti neljän vaiheen kautta. Varsinainen valmistelutyö kesti kokonaisuudessaan 1,5 vuotta. Valmisteltu strategia on kuvattu kokonaisuudessaan taulukossa 4 s. 10. Vaihe I 2010 2011 Vaihe II Kevät 2011 Asiantuntijafoorumin ja teematyöryhmien perustaminen Toimintaympäristön kartoitus Näkökulmat Visio Arvot Vaihe 3 Syksy 2011 Vaihe IV Kevät 2012 Kriittiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Kokoaminen Lausuntokierros Strategian päivitys Kuvio 2. Käytännön strategiaprosessi. 3.2.1 Vaihe I Asiantuntijafoorumin ja teematyöryhmien perustaminen Ensimmäiseksi perustettiin asiantuntijafoorumi, jonka pääasiallinen tehtävä oli valmistella Satakuntalainen aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia sekä tarvittavat teematyöryhmät, joiden tehtävänä oli mm. kartoittaa alueen ohjauksen nykytilaa ja haasteita sekä yksilöiden että yritysten näkökulmasta. Perustetut teematyöryhmät: 1. Asiantuntijafoorumi 2. Ohjauksen teematyöryhmä 3. Työelämän teematyöryhmä Asiantuntijafoorumin ensimmäinen kokous pidettiin 2.6.2010. Asiantuntijafoorumi koostui moniammatillisista henkilöistä, jotka edustivat erilaisia ohjausorganisaatioita. Asiantuntijafoorumin puheenjohtajana toimi projektin I-vaiheessa kehitysjohtaja Kirsi-Marja Tattari Kankaanpään Opistosta. Projektin II-vaiheessa asiantuntijafoorumin puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Ulla- Maija Heino.

6 Ohjausosaamisen ja työelämän teematyöryhmät perustettiin asiantuntijafoorumin kokouksessa 13.8.2010. Ohjauksen työryhmä jaettiin kahden teeman mukaisesti erilaisten oppijoiden ja sähköisten palveluiden teematyöryhmiksi, jotka kuitenkin myöhemmässä vaiheessa yhdistettiin takaisin yhdeksi ohjauksen teematyöryhmäksi. Sähköisten palveluiden kehittämiseen vaikutti valtakunnallisen NUOVE-projektin päättäminen. NUOVEn piti rakentaa valtakunnallinen sähköinen portaali. Tavoitteena oli, että Satakunnassa pilotoitaisiin ja edelleen kehiteltäisiin Satakuntalaista sähköistä palvelumallia mutta NUOVE:n päättäminen tarkoitti samalla myös sähköisten palveluiden teematyöryhmän toiminnan lopettamista ja yhdistämistä takaisin ohjauksen teematyöryhmään. (Projektin II-vaiheessa valmisteltiin sähköinen palvelukartta portaali). Toimintaympäristön kartoitus Asiantuntijafoorumissa tutustuttiin maakunnan aikuisopiskelun ohjauspalveluihin. Tärkeänä osana strategiatyölle olivat teematyöryhmien tuottamat nykytila-kuvaukset sekä henkilö- että yritysnäkökulmasta. Näistä kuvauksista kerrotaan tarkemmin kappaleissa 4.1.1 (henkilönäkökulma) ja 4.2.2 (yritysnäkökulma). 3.2.2 Vaihe II Näkökulmat Satakunnan aikuisopiskelun TNO-palvelujen strategia valmisteltiin neljästä näkökulmasta, joita olivat asiakkaat, prosessit, oppiminen ja kehittyminen sekä talous ja resurssit. Näkökulmat olivat yhteneväiset kehittämisohjelman sekä useiden muissa maakunnissa valmisteltujen vastaavien strategioiden näkökulmien kanssa. Näkökulmat ovat keskeisessä asemassa Balance Scorecard mallissa. Näkökulmien mukaiset visiot, arvot, toiminnan kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa ja näin tukevat tärkeimmän eli asiakkaat-näkökulman linjauksia. Visio Toiminnalle määriteltiin ylätahon visio sekä tätä ohjaavat eri näkökulmien visiot. Visioiden työstäminen vei enemmän aikaa kuin asialle oli aikataulutettu. Asiantuntijafoorumissa keskusteltiin laajasti mm. palvelujen henkilö- ja asiakaskohtaisuudesta, uraohjauksen merkityksestä sekä ohjaustoimijoiden verkostoitumisesta ja yhteistyöstä. Arvot Arvoja pohdittiin ensin omien organisaatioiden näkökulmasta. Esiin nousivat mm. asiakaslähtöisyys, innostuneisuus, turvallisuus, joustavuus, hyvinvointi, päämäärätietoisuus ja kilpailukykyisyys. Nämä ja elinikäisen ohjauksen mukaiset tavoitteet huomioiden päädyttiin neljään TNO-palveluiden toimintaa ohjaavaan arvoon. Nämä arvot ovat asiakaslähtöisyys, parannettavuus, turvallisuus ja tasa-arvoisuus. 3.2.3 Vaihe III Projektiryhmässä muotoiltiin kriittiset menestystekijät ja strategiset tavoitteet asiantuntijafoorumissa käytyjen keskustelujen pohjalta.

7 Kriittiset menestystekijät johdettiin toiminnan näkökulmien mukaisista visioista. Menestystekijöiden avulla konkretisoitiin tavoiteltua toimintaa ja kuvattiin asioita, joissa pitää onnistua, ks. kuvio 1 s. 4. Menestystekijöitä tuetaan strategisilla tavoitteilla, joilla onnistuminen varmistetaan. 3.2.4 Vaihe IV Kokoaminen Tuotettu materiaali koottiin alkuvuodesta 2012 tiiviiksi aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiaksi. Strategian nimeksi määriteltiin valmisteluvaiheessa työryhmätyöskentelyssä esiin noussut Satojen koulutusten Satakunta. Valmisteltu aikuisopiskelun TNO-strategialuonnos käsiteltiin ja hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa maaliskuussa 2012. Lausuntokierros Valmistunut aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategialuonnos lähetettiin lausuntokierrokselle 30.3.2012. Lausuntopyyntö toimitettiin alueen aikuislukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin, oppisopimuskeskukseen, kansanopistoihin, kansalais- ja työväenopistoihin, ELYkeskukseen ja TE-toimistoihin, Kelaan, työelämäjärjestöihin, työelämän kehittämisorganisaatioihin, toiminnassa mukana olleille muille yhdistyksille sekä muille Opin ovi projekteille. Lausuntoja saatiin 18 kpl. Lausunnoissa esitetyt kommentit ja parannusehdotukset koottiin tiivistelmäksi. YLEISTÄ KONKRETIA VERKOSTON ROOLIT, VASTUUT JA SITOUTUMINEN MUUTA + Luonnos on selkeä, johdonmukainen, ymmärrettävä, lyhyt ja ytimekäs Ei turhaa jaarittelua ja hanke jargoniaa Riittävästi taustatietoa, mutta keskitytään pääasiaan eli strategiaan Määrätietoisesti tehty ja sisältää oleellisen sanoman 9/18 Strategialuonnos huomioi toimijoiden kokonaisuuden Strategiassa on mukana kaikki aikuiskoulutuksen muodot Lisäarvoa saadaan kun eri organisaatioiden toimijat muodostavat moniammatillisen verkoston Jatkossa tulee toimia verkostomaisesti 4/18 Strategialuonnos korostaa oikeutetusti organisaatioiden sitoutumisen tärkeyttä 2/18

8 2/18 Valmistelussa on ollut mukana satakuntalaisia koulutuksen asiantuntijoita koko prosessin ajan 2/18 Strategiassa korostettu asiakaslähtöisyys on hyvä perusta muita arvoja unohtamatta 2/18 Avainteemat ovat keskeisiä ja harkittuja 2/18 - Konditionaalimuodot poistettava 3/18 Millainen on TNOpalveluiden nykytila Satakunnassa? Vuokaavio nykyisestä aikuisohjaustoiminnasta (vastuuhlöt, toimenkuvat, yhteystiedot) 2/18 Ei esitetä konkreettisia toimenpiteitä Pitäisi liittää seuraava dokumentti, joka kertoisi mitä aiotaan tehdä Strategiset tavoitteet jäävät ilmaan. Ehdotetaan näiden konkretisointia selkeiksi strategisiksi valinnoiksi Visio jää melko abstraktiksi. Ehdotetaan, että visioelementteihin sisällytetään kriittiset menestystekijät. Visio siis kuvattaisiin mahdollisimman konkreettisesti kriittisten menestystekijöiden kautta. 6/18 Eri toimijoiden roolit kirkastettava 5/18 Miten verkostoituminen ja yhteistyö ohjaustyössä tapahtuu? Jatkossa kuvattava tarjolla olevat ohjauspalvelut Millaisilla resursseilla ohjaus hoidetaan jatkossa? 4/18 Eri toimijoiden (johdon), erityisesti oppilaitosten sitoutuminen varmistettava 3/18 Elinkeinoelämän edustus huomioitava paremmin jatkossa Työmarkkinoiden osaamistarpeisiin vastaamisen tulisi näkyä Tulisi huomioida työnantaja asiakkaana 3/18 Miten strategian toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan? Mietittävä mittareita, joilla kriittisten menestystekijöiden toteutumista voisi seurata 2/18 Ennakointitiedon hyödyntäminen tulisi näkyä vielä voimakkaammin 2/18 Taulukko 3. Lausuntotiivistelmä Strategian päivitys Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategiaa (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset) päivitettiin annettujen lausuntojen pohjalta siten, että tässä vaiheessa tehtiin pieniä muutoksia. Tno-strategiaa päivitetään jatkossa ELO-yhteistyöryhmässä, jolloin näitä palautteita voidaan edelleen hyödyntää. Satakuntalaisessa aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiassa kuvataan linjaukset ja strategiset tavoitteet, joilla parannetaan aikuisohjauksen osuvuutta ja tarvelähtöisyyttä

9 Satakunnassa. Strategiassa painottuu verkostomainen toimintatapa, joka perustuu moniammatilliseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.

10 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA NÄKÖKULMAT ASIAKKAAT PROSESSIT OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN VISIO TALOUS JA RESURSSIT Haluamme olla asiakkaita palveleva ja asiantunteva ohjausverkosto Tarjoamalla kokonaisvaltaista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelua sekä yksilö- että yritystasolla Toteuttamalla elinikäisen ohjauksen periaatetta suunnitelmallisesti moniammatillisessa verkostossa Kehittämällä henkilöiden ja verkoston ohjausosaamista Huolehtimalla tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden vaatimista resursseista ja varmistamalla organisoituneen verkostotoiminnan ylläpito ja jatkuvuus ARVOT Asiakaslähtöisyys Parannettavuus Turvallisuus Tasa-arvoisuus KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT - Pysyvä TNO-palvelujen saatavuus - Asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista rakentuva näkyvä ja tasapuolinen TNO-palvelu - Organisaatioiden sitoutuminen strategian mukaiseen TNOpalveluun - Toimivat asiakaslähtöiset TNOprosessit verkostossa - Organisaatioiden välinen toimiva ja aito yhteistyö - Ohjausosaamisen kehittäminen - Kannustava, kehittyvä ja oppiva verkosto - Ennakointitietoon ja työelämän muuttuviin tarpeisiin perustuva ohjausosaaminen - Organisaatiolla oltava realistinen ohjaussuunnitelma - Henkilöstö ja muut kehittyvän TNO-palvelun vaatimat resurssit kunnossa - Toimivat organisaatioiden sisäiset verkostot osana alueellista verkostoa STRATEGISET TAVOITTEET - Uranhallintataitojen vahvistaminen - TNO-palvelu toimii koordinoituna verkostona - Kehitetään TNOpalvelun laatujärjestelmiä - Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen - Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa Taulukko 4. Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategia 2012 2015

3.3 Aikuisopiskelun TNO-palveluiden strategian levittäminen ja juurruttaminen 11 Strategia-asiakirja painatettiin vihkoseksi ja siitä teetettiin myös markkinointikortti, jota hyödynnettiin sanoman levittämistyössä. Korttiin koottiin mietelauseina strategian tärkeimmät strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät. Kuva 1. Strategiavihko

12 Kuva 2. Strategian markkinointikortti. Tno-strategian jalkauttaminen aloitettiin henkilökohtaisilla käynneillä Satakunnan erilaisiin TNOpalveluita tarjoaviin organisaatioihin ja yhdistyksiin. Käyntien aikana keskusteltiin strategian sisällöstä sekä kyseessä olevan organisaation tai yhdistyksen näkemyksistä strategian sisältöön liittyen. Organisaatioon jätettiin sekä varsinainen strategia-asiakirja sekä strategiakortti. Tno-strategiaa levitettiin myös projektitoimijoiden omiin organisaatioihin. Molempien koulutuksen järjestäjien, Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun, johtoryhmille esiteltiin TNO-palveluiden strategian sisältö ja käytiin keskustelua sen osuvuudesta ko. organisaatioiden omiin strategioihin. Molempien johtoryhmien näkemyksien mukaan TNOstrategian viesti sopii hyvin olemassa oleviin strategioihin. TNO-palveluiden strategian sisällöistä keskusteltiin tammikuussa 2013 järjestetyssä Satojen koulutusten Satakunta verkostoseminaarissa, jolloin myös jaettiin strategiakortit osallistujille. Tnostrategiasta on tiedotettu Opin Oven kaikissa tilaisuuksissa. 4. Ohjaustyö 4.1 Henkilöasiakkaan näkökulma Satakunnan Opin Oven välillisinä kohderyhminä olivat Satakunnan alueen aikuisväestö sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Aikuisväestöllä tarkoitettiin tässä työssä olevia, työttömiä

13 työnhakijoita tai työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita aikuiskoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista tai joille aikuiskoulutus voi olla yksi vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. Toimenpiteitä suunnitellessa pyrittiin huomioimaan myös eri syistä erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt. Aikuinen henkilö on yhä useammin tilanteessa, jossa on pakko miettiä uutta suuntaa elämälle ja sen yhtenä osa-alueena myös työuralle. Tämä saattaa usein edellyttää opiskelemaan lähtemistä tai ainakin tämän vaihtoehdon työstämistä. Koulutusjärjestelmä, tutkinnot, rahoitusvaihtoehdot, opetus-, oppimis- ja ohjausmenetelmät sekä opettajan ja opiskelijan rooli ovat kuitenkin muuttuneet vuosien saatossa. Aikuiskoulutukseen hakeutuvista suurella osalla saattaa olla edellisistä opinnoista kulunut useita vuosikymmeniä. Tarvitaan ohjausta ja tukea myös oppimaan oppimisen taidoissa ja erityisesti itseluottamuksen tukemisessa, oppijaminäkuvan rakentamisessa. Aikuisopiskelijat aloittavat opintonsa hyvin erilaisissa, usein haastavissakin elämäntilanteissa ja opintopolun varrella eteen saattaa tulla yllättäviä, vaikeita elämänkäänteitä. Opiskelijat saattavatkin tarvita kokonaisvaltaista tukea omaan elämäntilanteeseensa pystyäkseen suoriutumaan opinnoistaan ja löytääkseen paikkansa työelämässä. Aikuisten ohjaustarpeet vaihtelevat valtavasti. Siinä, missä toinen hakeutuu täysin itsenäisesti opiskelemaan eikä opintojen aikanakaan juuri tarvitse ohjausta, saattaa toinen tarvita kädestä pitäen tukemista opiskeluun hakeutumisen lisäksi koko opiskeluprosessin ajan. Aikuiskoulutuksen kentällä siis ohjaustarpeen arvioinnin taidot ovat keskeinen osa ohjaajan ammattitaitoa riippumatta siitä, millä ammattinimikkeellä ohjaustyötä tekevä henkilö toimii. Ohjauksen tarpeesta puhuttaessa on hyvä pohtia myös tarjonnan ja tarpeen suhdetta. Jos opiskelijoille tai opiskelijaksi hakeutuvalle ei ole tarjolla ohjausta ja mahdollisia muita tukipalveluja, opiskelijat eivät välttämättä ota ohjaajan/opettajan kanssa käymissään keskusteluissa esille omaa tarvettaan niihin. Tarvetta voi lukea rivien välistä esimerkiksi huonona opiskelumotivaationa, poissaoloina ja keskeytyksinä. Vastaavasti tieto mahdollisista, tarjolla olevista tukipalveluista rohkaisee opiskelijoita tuen hakemiseen ja asioiden esille ottamiseen. Satakunnassa aikuisten opintoihin ja urasuunnitteluun liittyvää ohjaustyötä tehdään hyvin erilaisilla käytännöillä ja resursoinneilla ja eri toimijoiden toimesta eri organisaatioissa. Eri organisaatiot eivät välttämättä ole tietoisia toistensa tarjoamista ohjauspalveluista. Yksittäinen, koulutuksesta kiinnostunut aikuinen ei tiedä, mistä ja keneltä lähtisi ohjausta kysymään. Aikuisohjauksen resursointikysymykset ovat tänä päivänä suuri yhteinen haaste, joka myös osittain jarruttaa ohjauksen tärkeää kehittämistyötä. Mistä saadaan pysyvä rahoitus esim. erittäin tärkeään hakeutumisvaiheen ohjaukseen valtakunnallisten aikuiskoulutuksen säästötoimenpiteiden keskellä. Tämä resursointihaaste selkeästi vaikuttaa myös eri ohjaustoimijoiden sitoutumiseen yhteisten ohjausmallien kehittämiseen. Opin Ovi hankkeen puitteissa on ollut mahdollisuus tarjota tätä hakeutumisvaiheen ohjausta yksittäisille asiakkaille. Projektihenkilöstön yhteystiedot sekä teemat painatettiin esitteeseen. Esite on ollut jaossa projektissa mukana olleissa organisaatioissa ja olemme jakaneet esitettä aina tilaisuuden tullen erilaisissa ohjaustapahtumissa.

14 Kuva 3. Esite. Ohjausta henkilöasiakkaille on tarjottu myös hankkeen muiden pilotointien kautta. Pilotointeja on toteutettu työttömien yhdistyksissä, muissa yhdistyksissä, ammattiliitoissa, kirjastoissa sekä erilaisissa ohjaustapahtumissa. Näistä pilotoinneista tarkemmin kohdassa 4.3. 4.1.1 Aikuisohjauksen nykytilan kartoitus, haasteet, kehittämisajatukset ja tavoitetila Ohjauksen teematyöryhmässä kartoitettiin syksyllä 2010 Satakunnan alueen toisen asteen koulutusorganisaatioiden ohjauksen käytäntöjä erityisesti hakeutumisvaiheessa mutta myös muissa henkilökohtaistamisen vaiheissa. Eri koulutusorganisaatioiden toimijat kokosivat yhteenvedon oman organisaationsa ohjaustoiminnoista ja esittelivät oman organisaationsa ohjauskäytännöt ja haasteet teematyöryhmän kokouksissa. Kartoituksessa haluttiin selvittää konkreettisesti II asteen koulutusorganisaatioiden ohjaustoimijat (ammattinimikkeet), asiakkaiden yhteydenottotavat, ohjauskäytäntöjen haasteet hakeutumisvaiheessa sekä ohjauskäytäntöjen haasteet tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa.

15 Teemaryhmän kokouksissa ideoitiin ja työstettiin yhdessä myös kehittämistarpeita ja pohdittiin ratkaisuehdotuksia ja uusia käytäntöjä ohjauksen haasteisiin, erityisesti hakeutumisvaiheen näkökulmasta. Asioita konkretisoitiin pohtimalla kehittämisajatusten toteuttamisen hyötyjä niin yksittäisen ohjattavan kuin organisaatioidenkin näkökulmasta ja luotiin skenaarioita ohjauksen tavoitetilasta. Tämä yhteinen uusien käytäntöjen kehittämistyö jatkui edelleen hankkeen edetessä. Mukana teemaryhmän työskentelyssä oli edustajia (opettajia, opinto-ohjaajia, koulutustarkastajia) Sataedusta, WinNovasta, Satakunnan oppisopimuskeskuksesta, Kankaanpään Opistosta sekä Porin Aikuislukiosta. Selvitysten ja yhteisen työryhmätyöskentelyn jälkeen asiat koottiin taulukkomuotoisesti yhteen keväällä 2011. Yhteenvedossa (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset) kuvataan mahdollisimman konkreettisesti ohjauksen nykytila, haasteet/ongelmat, kehittämisajatukset ja tavoitetila. Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että ohjauksen merkitys tiedostetaan ja tunnustetaan kaikissa organisaatioissa, kaikilla sektoreilla ja sitä ollaan halukkaita kehittämään. Aikuisten ohjaustyötä tehdään ansiokkaasti mutta hyvin erilaisilla käytännöillä ja resursoinneilla ja eri toimijoiden toimesta eri organisaatioissa. Aikuisten ohjaus on eri koulutusorganisaatioissa ja niiden sisällä eri yksiköissä mallinnettu eri tavoin, jossain aikuisten ohjauksen virallinen mallintaminen on vasta meneillään. Opinto-ohjaajan palveluita on tarjolla tällä hetkellä vain osalla aikuiskoulutuksen toimijoista, erilaisia käytäntöjä on siis organisaatioiden välillä mutta myös saman koulutuksenjärjestäjän eri yksiköissäkin. Virallisen aikuisohjauksen resursointikysymykset ovat suuri yhteinen haaste mistä saadaan pysyvä rahoitus esim. hakeutumisvaiheen ohjaukseen? Ohjauksen teemaryhmän kartoituksessa esille nousseita teemoja hyödynnettiin punaisena lankana myös Satakunnan Opin Oven Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategian valmistelussa. 4.1.2 Ohjausoppaat Ohjauksen teematyöryhmässä keskusteltiin keväällä 2011 hakeutumisvaiheen ohjaajan oppaan tarpeellisuudesta. Hakeutumisvaiheen ohjaustyötä tehdään monenlaisella taustalla ja osaamisella ja moni saattaa hypätä ohjaustyöhön ilman varsinaista ohjauskoulutusta ja/tai osaamista. Teematyöryhmässä todettiin, että ohjaustyötä helpottaisi pienimuotoinen, selkeä ja helppolukuinen opas, käsikirja, johon olisi koottu aikuisten hakeutumisvaiheen ohjauksen näkökulmasta keskeisiä teemoja ja yhteystietoja nettiosoitteineen. Teematyöryhmässä päädyttiin laatimaan käsikirja, opas, jonka tarkoitus olisi tarkoitus palvella eri organisaatioista tulevia ohjaajia hakeutumisvaiheen ohjauksessa Opin Oven ohjauspilotoinneissa mutta myös laajemmin aikuisten ohjauksessa. Pyörää ei ollut tässä asiassa järkevää keksiä kokonaan uudelleen. Opin Oven projektitoimijat pyysivät ja saivat Varsinais-Suomen Opin Ovi hankkeelta luvan hyödyntää työskentelyn pohjana heidän laatimaansa uraohjausmallia. Käsikirjaa työstettiin Ohjauksen teematyöryhmän kokouksissa keväällä ja syksyllä 2011. Tuotoksen raakaversioita hyödynnettiin ja testattiin myös kirjastoissa ja yhdistyksissä toteutetuissa ohjauspilotoinneissa.

16 Käsikirjan työstämisessä eniten keskustelua herätti oppaan teemoista otsikko Ohjaus muiden palvelujen pariin. Opas oli suunniteltu koko Satakunnan alueelle ja mietimme pitkään, miten kattavasti eri kuntien palveluja olisi otsikon alla mielekästä avata ja miten laajaa palvelukarttaa tähän rakentaa. Alustavaa kartoitustyötäkin tehtiin eri kuntien osalta. Lopulta kuitenkin päädyttiin tämän otsikon alle laittamaan vain otsikkotasolla yleisimmät palvelut, joihin asiakkaita voisi tarvittaessa ohjata eteenpäin. Käsikirja täydentyi vielä ohjauspilotointien jälkeen ja prosessi aikana käsikirjan nimi vaihtui oppaaksi eli tuotoksena on Ohjausopas hakeutumisvaiheen neuvonta- ja ohjaustyöhön (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset), joka on tarkoitettu neuvonta- ja ohjaustyötä tekeville eri tasoilla. Oppaasta jatkojalostettiin vielä oma versio koulutussihteereille. 4.1.3 Henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa suosituksen valmistelu Opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu maakunnassa eri tavoin. Syksyllä 2010 toteutettiin yhteistyötä koulutukseen projektin toimesta pienimuotoinen selvitys henkilökohtaistamisen ohjauksen nykytilasta eri oppilaitoksissa, jotka järjestivät näyttötutkintojärjestelmän mukaista koulutusta. Tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen osalta löytyi eroja koulutuksen järjestäjien välillä mutta myös oppilaitosten sisällä toimittiin eri tavoin eri ammattialoilla. Yhtenäistä toimintamallia ei siis ollut olemassa. Selvityksen pohjalta päätettiin yhteisesti yhteistyötä koulutukseen ja Satakunnan Opin ovi projektien toimesta käynnistää toimintamallin valmistelu opintojen henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa. Suositus (http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset) (ks. kpl Tuotekortit) valmisteltiin työryhmässä, jossa oli edustus näyttötutkintojärjestelmän mukaista koulutusta järjestävistä koulutuksen järjestäjistä. Valmisteluun kului aikaa n. 1 v. 4.1.4 Selvitys maahanmuuttajataustaustaisten työpaikkaohjauksesta Tähän selvitykseen haastateltiin 8 espanjalaista hoitajaa Satakunnassa keväällä 2013 ja tavoitteena oli selvittää millaista heidän työpaikkaohjauksensa on ollut ja miten sitä voisi kehittää. Espanjalaiset hoitajat ovat olleet sijoittuneena kaikkiaan kuuteen eri työyksikköön. Selvityksessä on haastateltu kahdeksaa espanjalaista hoitajaa sekä heidän työpaikkaohjaajiaan lukuun ottamatta yhtä, joka on lopettanut työnsä ennen selvityksen toteuttamista. Lisäksi koko työyhteisön kokemuksia ja ajatuksia espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta on selvitetty kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 54 henkilöä espanjalaisten työyksiköistä. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli kaikkiaan 76 %. Vastaajista yhteensä 24 %:lla (13/54) on aikaisempaa kokemusta ulkomaalaisen työtoverin kanssa työskentelystä. 76 % vastaajista ei ole ennen ollut ulkomaalaisen työtoverina. Kyselyyn vastanneista 65 % (35/54) työskentelee espanjalaisen hoitajan kanssa keskimäärin useana päivänä viikossa, 18,5 % (10/54) kerran viikossa, 5,5 % (3/54) joka toinen viikko ja 11 % (6/54) harvemmin.

17 4.2 Yritysasiakkaan näkökulma Yritysyhteistyö on osa oppilaitosten TNO-palveluja, joita on myös kehitettävä entistä enemmän yritysasiakkaan näkökulmasta ja kuunnellen yritysten tarpeita. Yritykset tarvitsevat enemmän räätälöityjä ja joustavia koulutuksia, joiden tarjontaan TNO-palveluiden tehostaminen tähtää. Työelämäteemaryhmä on työstänyt Workshop-työskentelynä työelämä/yritys/oppilaitostosyhteistyötä, josta tuotoksena on koostettu raportti. Lisäksi on otettu pilottimaisesti käyttöön yrityskäyntien avuksi Progress-ohjelma (ks. kpl Tuotekortit), jonka käyttökokemukset henkilöityvät yhden työkalua käyttäneen yrityskehittäjän (RV) mielipiteeseen. Työelämätyöryhmän toimijat ovat myös osallistuneet työelämäinnovaatiot valmennukseen kevään 2012 aikana. Valmennuksen järjestäjänä toimii Opetusalan koulutuskeskus Educode. Ote valmennuksen tavoitteista, jotka tukevat OpinOven TNO-palveluiden kehittämistä; Työelämäinnovaatiot -valmennusohjelmalla voidaan nähdä useammanlainen rooli ja hyöty. Se voi toimia itsenäisenä koulutusohjelmana palvellen oppilaitoksen työelämäosaamiseen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, jolloin tavoitteena on viedä ohjatusti eteenpäin asioita/ratkaisuja (työkaluja, menetelmiä yms.), jotka koetaan tärkeiksi, mutta jotka jäisivät muuten helposti tekemättä. 4.2.2 Yritys- ja oppilaitosyhteistyön kuvaus Työelämäteemaryhmä on koonnut workshop-raportin, joka sisältää koulutusorganisaatioiden, sidosryhmien ja työelämän kokemusten pohjalta laaditun tarkastelun koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyöstä. Työelämäteemaryhmän workshop raportti Raportti on koottu vuosien 2010 2011 aikana. Kooste sisältää: 1. nykytilan kuvauksen 2. ongelmat 3.kehittämisehdotukset 4. tavoitetilan kuvaukset 5. hyvät käytännöt Lisäksi valittiin kriittiset menestystekijät kustakin osa-alueesta. Lähtökohtana oli tarkastella yhteistyötä ohjauksen näkökulmasta siinä tilanteessa, että asiakas on yritys. Tuotosta on käytetty aikuisopiskelun TNO-palvelujen strategian valmistelussa. 4.2.3 Yritys- ja yhdistystoiminnan asiantuntijoiden ja hankkeiden verkostoituminen Sidosryhmille on esitelty työelämäteemaryhmän valmistelemaa workshop-raporttia ja kartoitettu heidän näkemyksiään siitä sekä informoitu Opin oven toiminnasta. Sidosryhmiä on käyty henkilökohtaisesta tapaamassa keväällä 2012, jolloin on suunniteltu yhdessä Vauhtia uuteen nousuun tapahtuman (ks. kpl tuotekortit) tavoitteita ja kartoitettu sidosryhmien kiinnostusta osallistua tapahtumaan.

18 Kuva 4. Vauhtia uuteen nousuun tapahtuma 10.5.2012 Lisäksi on selvitetty sidosryhmien toiveita koskien koulutustarpeiden ohjauspalveluita (miten toivotaan yhteistyön ja yhteydenottojen toimivan sekä miten voidaan huomioida työelämän muutokset ja tarpeiden ennakointi paremmin). 4.3 Ohjauspilotoinnit Punaisena lankana ohjauspilotoinneissa oli ohjauspalveluiden tekeminen näkyväksi ja niiden vieminen ohjausta tarvitsevien ihmisten luo. Alun perin Satakunnan Opin Ovessa oli ajatuksena sähköisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen suunnittelu ja pilotointi sekä alueellisten pilotointien sitominen valtakunnallisen Nuove-hankkeen tuotoksiin. Nuove-hankkeen aikataulun viivästyminen ja projektin päättyminen suunniteltua aikaisemmin aiheuttivat kuitenkin sen, että Satakunnan Opin Ovi ei pystynyt hyödyntämään Nuoven tuotoksia alkuperäisten suunnitelmien mukaan mm. osana sähköisen ohjauksen pilotointia. Uusissa valtakunnallisissa hankkeissa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uudenlaisia sähköisiä ohjauspalveluja. Näistä hankkeista irrallisten, alueellisten palvelujen suunnittelu ja toteutus ei olisi ollut järkevää. Sähköisten palvelujen teemaa vietiin kuitenkin eteenpäin koko projektin ajan ohjaamalla asiakkaita sähköisten palvelujen pariin ja tarvittaessa kädestä pitäen etsimään tietoa mm. internetistä. Haasteena tässä oli tarvittavien koneiden ja laitteiden (kannettavat tietokoneet, joissa eri ympäristöissä sujuvasti toimiva verkkoyhteys) vähäisyys projektitoimijoiden keskuudessa. Projektin II-vaiheessa palattiin sähköisen portaalin valmisteluun. Projektihenkilöstön ja ohjauksen teematyöryhmän yhteistyönä suunniteltiin ja toteutettiin useampia eri kohderyhmille suunnattuja ohjauspilotointeja. Ohjauspilotoinnit aloitettiin kirjastoista alkuvuodesta 2011 ja niitä jatkettiin myös syksyllä 2011. Uutena pilotoinnin kohteena olivat syksyn 2011 aikana erilaiset yhdistykset. Yhdistyksiin jalkautumisen kautta tavoitteena oli tavoittaa henkilöitä, jotka voivat helposti jäädä hakeutumisvaiheen ohjauksen ulkopuolelle. Ohjauspilotointeja toteutettiin mm. Porin ja Rauman työttömien yhdistyksissä, Pormestariluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektissa Väinölän kirjatuvalla, sekä ammattiyhdistyksissä (JHL, PRO). Erityisesti kokemukset ammattiyhdistyksistä olivat rohkaisevia. Hakeutumisvaiheen tieto-,

19 neuvonta- ja ohjauspalveluja annettiin myös suoraan yksittäisille henkilöille, jotka ottivat projektitoimijoihin yhteyttä kuultuaan Opin Ovi hankkeesta. Keväällä 2012 toteutettiin Porissa kaksi Luki-iltaa yhdessä Satakunnan lukikeskus Salukin sekä OpinVerkko projektin kanssa. Ohjauksen teematyöryhmässä kehitettiin myös erilaista ohjausmateriaalia (mm. ppt-tietopaketti aikuisopiskelusta sekä Ohjausopas hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontatyöhön) joita hyödynnettiin ohjauspilotoinneissa. 4.3.4 Kirjastot Ohjauksen teematyöryhmässä suunniteltiin ja toteutettiin tammi-helmikuussa 2011 ohjauspilotointeja Satakunnan alueen kirjastoissa. Kirjastopilotoinnit, joita edelsi mainonta paikallislehdissä ja kirjastojen ilmoitustauluilla, toteutettiin Porissa (20. ja 27.1, 3.2). Raumalla (7.2 ja 8.2 ), Huittisissa (18. ja 19.1) sekä Kankaanpäässä (17. ja 24.1.) Kirjastoillat toteutettiin pääsääntöisesti projektihenkilöstön sekä ohjauksen teematyöryhmän jäsenten voimin. Kirjaston auloihin ja eteistiloihin pystytettiin esittelytiloja rolluppeineen, esitepöytineen ja keskustelunurkkauksineen. Ohjaustilaisuuksissa tuotiin esille koulutusmahdollisuuksia sekä annettiin mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjaukseen. Kokemukset näistä ohjausilloista olivat positiivisia ja kirjastot koettiin luonteviksi paikoiksi hakeutumisvaiheen ohjauksen toteuttamiseen. Asiakkaiden määrä vaihteli illasta ja paikkakunnasta riippuen muutamasta asiakkaasta noin neljäänkymmeneen asiakkaaseen. Osa asiakkaista sai tarvitsemansa infon esittelypöytien esitteistä ja muutamalla lyhyellä tarkentavalla kysymyksellä. Osa kävi hyvinkin pitkiä ohjauskeskusteluja omista suunnitelmistaan ja mahdollisuuksistaan. Erityisesti keskustelua ja kysymyksiä herättivät opintojen rahoitusmahdollisuudet. Ohjausiltojen toteutuksissa oli huomioitu mahdollisten pidempien ohjauskeskustelujen tarve niin, että paikalla oli koko ajan useampi ohjaaja. Tärkeä ohjausväline oli verkossa oleva tietokone, josta saattoi nopeasti hakea asiakkaan tarvitsemaa lisätietoa. Kirjastojen ohjauspilotointeja jatkettiin syksyllä 2011. Pilotointeja toteutettiin tällä toisella kierroksella Porissa (1., 15. ja 29.11.), Raumalla (5 ja 19.10.) sekä Huittisissa (25.10. ja 8.11.). Toisella kierroksella ohjauksen teematyöryhmä oli aktiivisesti mukana iltojen suunnittelussa mutta toteutuksesta vastasi Opin Oven projektihenkilöstö. Lisäksi Rauman illoissa oli mukana OpinVerkko projektin projektipäällikkö sekä koulutusneuvoja. Uutena elementtinä toisen kierroksen kirjastopilotoinneissa oli mahdollisuus pikalukitestin tekemiseen ja keskusteluun luki- ja oppimisvaikeuksiin liittyvistä teemoista ohjaajien kanssa. Toisella pilotointikierroksella asiakasmäärä jäi ensimmäistä pienemmäksi. Toinen mielenkiintoinen havainto oli erityisesti Rauman kirjastossa maahanmuuttajien suuri osuus pilotointi-iltojen asiakkaista. Maahanmuuttajat olivat erityisen kiinnostuneita suomen kielen koulutusvaihtoehdoista ja vaikka ko. iltojen ohjaajista kaikki olivat koulutusorganisaatioiden henkilökuntaa, oli kielikoulutusten etsiminen verkosta todella haastavaa ja aikaa vievää. Yhteensä kirjastoissa oli tarjolla TNO-palveluita 16 iltana, joiden aikana tavoitettiin n. 150 asiakasta.

4.3.1 Työttömien yhdistykset 20 Syksyllä 2011 ohjauspilotointeja laajennettiin yhdistystoimijoiden suuntaan. Tällä toiminnalla pyrimme löytämään erityisesti niitä kohderyhmiä (mm. pitkäaikaistyöttömät, kuntoutujat jne.) jotka helposti saattavat muutoin jäädä hakeutumisvaiheen ohjauksen ulkopuolelle. Ohjauspilotointeja toteutettiin neljänä tiistaina syys-marraskuussa 2011 Porin Seudun Työttömien yhdistyksen tiloissa. Ensimmäinen ohjauskerta oli toteutettu ryhmämuotoisesti ja paikalla oli noin 15 osallistujaa. Tapaamisen aikana keskusteltiin koulutusvaihtoehdoista, koulutusmuodoista, rahoitusmahdollisuuksista sekä käytiin läpi yksittäisten henkilöiden koulutusajatuksista nousseita kysymyksiä., jotka koskivat erityisesti opintojen rahoitusmahdollisuuksia sekä aikuisopiskelun mahdollisia haasteita pitkän opiskelutauon jälkeen. Kaksi seuraavaa ohjauskertaa olivat samassa erillisessä tilassa kuin ensimmäinenkin, ryhmämuotoinen kerta. Kynnys keskustelemaan tulemiseen oli kuitenkin korkea ja paikalla kävi vain muutama opiskeluteemasta kiinnostunut henkilö. Viimeinen ohjauskerta toteutettiin aikaisemmista kerroista poiketen yhdistyksen jäsenten kahvitilassa. Paikalla kävi vaihtelevasti ihmisiä ja ohjaajan oli helppoa ohimennen esitellä itsensä ja syy läsnäoloon. Keskustelut ajautuivat automaattisesti paikalla olevien omiin opiskelukokemuksiin. Aamupäivän aikana selviteltiin tarkemmin muutaman henkilön kanssa mm. tietotekniikan opiskelumahdollisuuksia sekä sairauseläkkeen ja omaehtoisen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yhdistämisen mahdollisuutta. Opintojen rahoitusmahdollisuuksista keskusteltiin laajemminkin. Vaikka paikalla kävi yhteensä vain noin 10 henkilöä, suuri osa heistä osallistui kuitenkin muutamalla sanalla keskusteluun aikuisopiskelusta. Konkreettisia jatkosuunnitelmia ei suoraan tässä tilaisuudessa syntynyt mutta kynnys koulutukseen lähtemisestä toivottavasti hieman madaltui. Rauman Seudun Työttömien yhdistyksen tiloissa toteutettiin yhdessä nuorille aikuisille suunnatun NovaNet hankeen toimijoiden kanssa syyskuussa 2011 ohjaustapaaminen, jonka aiheena olivat erityisesti erilaiset koulutusvaihtoehdot. Paikalla oli 9 nuorta aikuista OppiQ-ryhmästä, joka on osa Toppi-ohjaushanketta. Tilaisuudessa esiteltiin myös muita ohjauspalveluja. 4.3.2 Muut yhdistykset Syyskuun alussa 2011 toteutettiin ohjauspilotointi Pormestariluodon asukasyhdistyksen työllisyysprojektissa Väinölän kirjatuvalla. Paikalla oli kuusi työllisyysprojektin asiakasta ja kaksi Opin Oven projektitoimijaa. Kankaanpään Reumayhdistyksen syyskokouksessa (2011) toteutettiin myös vastaavanlainen tilaisuus. Paikalla oli 10 henkilöä. Ohjaustilaisuuksissa käytiin läpi aikuisten opiskelumahdollisuuksia erityisesti erilaiset rahoitusvaihtoehdot herättivät runsaasti keskustelua. 4.3.3 Ammattiliitot Ohjauspilotointeja kohdennettiin syksyn 2011 aikana myös ammattiliittoihin. Pilotoinnit toteutettiin Palveluajojen ammattiliitto PAM:ssa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ssä ja Ammattiliitto PRO:ssa. Pilotointimalli ammattiliitoissa tapahtui yhteistyökumppanin tarpeiden mukaisesti. Ohjausta saivat sekä ammattiliittojen omat toimijat sekä jäsenistö. Ensin järjestettiin omat tilaisuudet liittojen toimijoille ml. alueyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Tämän jälkeen toteutettiin alueyhdistysten kokouksiin ohjaustapahtumat, joissa toiminta oli kaksivaiheista edeten yleisinfosta kahdenkeskisiin ohjauskeskusteluihin.

21 Yleisinfo-osuudessa kerrottiin Suomen koulutusjärjestelmästä, erilaisista koulutusmahdollisuuksista ml. koulutusmuodot, selkiytettiin koulutukseen liittyviä termejä ja opintojen rahoitusmahdollisuuksia sekä keskusteltiin aikuisena oppimisesta ja opiskelusta. Tapahtumia oli yhteensä syksyn 2011 aikana 5 ja näihin tapahtumiin osallistui n. 155 henkilöä. 4.3.4 Luki-illat Aikuisten erilaiset oppimisen haasteet ovat hyvin yleisiä. Aikuisille on kuitenkin tarjolla vielä varsin vähän mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kartoitukseen ja kynnys omien oppimisvaikeuksien kuten esimerkiksi lukivaikeuksien selvittelyyn ja tuen hakemiseen on monen kohdalla korkea. Tätä teemaa alettiin Satakunnan Opin Ovi hankkeessa pohtia syksyllä 2011 ohjauksen teemaatyöryhmän sekä Satakunnan Lukikeskus Salukin ja OPinVerkko projektin yhteistyönä. Huhtikuussa 2012 toteutettiin Porissa em. hankkeiden yhteistyönä kahtena peräkkäisenä keskiviikkoilta kaikille avoimet, maksuttomat, Luki-illat, joiden kesto oli 3 tuntia. Illan aikana pidettiin ensi luento oppimisesta ja oppimisvaikeuksista, jonka jälkeen oli mahdollisuus osallistua Niilo Mäki Instituutin aikuisille tarkoitettuun Lukiseulaan. Testauksen jälkeen keskusteltiin vielä erilaisista oppimistyyleistä ja osallistujat saivat halutessaan tehdä teemaan liittyviä testejä. Illan aikana paikalla olevat Opin Oven ja Salukin projektitoimijat tarkastivat testit ja testin tehneet saivat tuloksista henkilökohtaisen palautteen. Illan aikana tarjolla oli myös tietoa aikuisopiskelusta ja koulutusvaihtoehdoista sekä mahdollisuus saada oppimisen haasteisiin ja opiskelusuunnitelmiin liittyvää ohjausta. Iltoihin osallistui yhteensä noin 30 osallistujaa ja Opin Oven yhteistyötoimijaa Kokemukset ja palaute Luki-illoista olivat positiivisia niin osallistujien kuin järjestäjienkin näkökulmista. Luki-iltoja päätettiin jatkaa elo-syyskuussa 2012 ja laajentaa niitä myös muualle Satakuntaan. Syksyllä 2012 Luki-iltoja jatkettiin. Iltoja toteutettiin kolmena peräkkäisenä viikkona elo-syyskuussa Raumalla, Kokemäellä sekä Kankaanpäässä. Osallistujia näissä syksyn luki-illoissa oli selkeästi vähemmän kuin Porissa, yhteensä 11, näistä Raumalla 4, Kokemäellä 1 ja Kankaanpäässä 6. Projektitoimijoiden keskuudessa pohdimme osallistujien vähäistä määrää. Tarve lukiasioiden esille nostamiseen ja asioista keskustelemiseen ei varmasti maakunnan pienemmillä paikkakunnilla ole pienempi mutta kynnys osallistua Lukivaikeuksia käsittelevään tapahtumaan saattaa olla suurempi kuin isommalla paikkakunnalla. Tämän pohdinnan vahvistivat myös syksyn Luki-iltoihin osallistuneet asiakkaat: kynnys lähtemiseen oli ollut kova. Luki-iltojen kokemukset olivat pienehköstä osallistujamäärästä huolimatta myös syksyn osalta positiivisia. Iltoihin osallistuneet henkilöt saivat hyvin henkilökohtaista ohjausta luki- ja koulutusasioissa. Keskustelujen teemat vaihtelivat omista kouluaikojen negatiivisista kokemuksista ja oppimisvaikeuksista tuleviin opiskelusuunnitelmiin, opintojen rahoitusmalleihin ja omien lasten oppimisvaikeuksiin ja niissä tukemiseen. Iltoihin osallistui myös Opin Oven varsinaiseen kohderyhmään eli ohjaustoimijaverkostoon kuuluvia henkilöitä mm. TE-toimistosta ja peruskoulumaailmasta. Luki-iltoja olisi hyvä jatkaa jossain muodossa myös Opin Ovi hankkeen jälkeen. Luki-illat konseptina onkin yksi varteenotettava verkostoyhteistyönä toivottavasti jatkossa toteutettava aikuisten ohjauksen toimintamalli.

22 Kuva 5. Luki-ilta Kankaanpäässä 12.9.2012 4.3.5 Yritykset Yritysten ohjauskäynnit pilotoitiin ns. normaalina yrityskäyntinä ja Progress-ohjelmaa hyväksikäyttäen. (Yritysten kanssa tehdyn ohjauskäynnin jälkeinen liiketoiminnan kehitystyö on toteutettu TrioPLUS hankkeessa.) Yrityskäynnin yhteydessä tiedotettiin Satakunnan Opin ovi hankkeen toiminnasta ja keskusteltiin TNO-palveluiden kehittämisestä yritysnäkökulmasta workshop-työskentelyn tulosten perusteella. Yrityskäynneissä kävi ilmi, että yrittäjät toivovat aktiivisempaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus ja tiedotus eri yhteistyö- ja koulutusmahdollisuuksista lähentää toimijoita ja yhteistyömahdollisuudet paranevat. Yrityskäyntejä tehtiin käyttäen hyväksi myös Progress-ohjelmaa tarkempaa Progress E3 Kehittämiohjelmatyökalua; jonka avulla voidaan laatia yritykselle tilikausikohtaiset liiketoimintatavoitteet, operatiivisen kehittämisen suunnitelmat, aikataulut ja budjetti. Progress E3 työkalu mahdollistaa mm. vuosisuunnitelmien laadinnan. Kehittämisohjelman sisältö tuotetaan analysoimalla yrityksen liiketoimintaprosessit ja niissä tunnistetut kehittämistarpeet (tekstin lainaus www.prizzway.fi) (ks. kpl Tuotekortit). Joitain kokemuksia ohjelmiston käytöstä: (Raija Vilponen, Sataedu) Yrityskäynti ohjautuu yritystä kiinnostavalle tasolle heti alusta alkaen Yrityksessä keskustellaan aikaisemmista, käynnissä olevista ja tulevista kehitystarpeista Yrityksen kokonaisvaltaisempi kehittämistarve hahmottuu yhteistyökumppanille Yrityksen kehittämistarpeiden mukainen asiantuntijatyö mm. koulutustarve konkretisoituu ja tunnistetaan liiketoimintaprosessien mukaan

23 Kuvio 3. Liiketoimintaprosessit (Prizzway) 4.3.6 Muut Kirjastojen lisäksi hakeutumisvaiheen ohjausta toteutettiin erilaisten koulutusinfotapahtuminen yhteydessä mm. TE-toimiston RekryCenterissä, Eetun aukiolla ja Porin Itäkeskuksen Prismassa syksyllä 2010 ja 2011. Näissä tapahtumissa oli pääsääntöisesti mukana useita toimijoita Satakunnan keskeisistä II asteen koulutusorganisaatioista. Prisman tapahtumissa mukana oli myös OpinVerkko hanke syksyllä 2011. Syksyllä 2011 koulutusohjauksen lisäksi tapahtumissa oli mahdollisuus myös tehdä pikalukitesti sekä keskustella oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. Kuva 6. Ohjaustapahtuma Prismassa Syksyllä 2012 Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen teemaviikolla järjestettiin 18.9. Porin seudun te-toimistossa ja 20.9. Pohjois- Satakunnan te-toimistossa neljän tunnin aulapäivystys, jonka aikana te-toimistoissa asioivilla oli mahdollisuus keskustella aikuisopiskeluun liittyvistä asioista. Asiakkaat olivat aika arkoja tulemaan keskustelemaan aiheesta. Paremmin keskustelua syntyi kun päivystäjä oli itse aktiivinen ja lähestyi asiakkaita asiallaan. Tällä toimintatavalla useat saivat vastauksia itseään askarruttaviin seikkoihin. Pääasiassa erilaiset koulutus- ja rahoitusmuodot kiinnostivat. 4.3.7 Yksittäiset ohjauscaset, esimerkki Noin 40-vuotias nainen (jatkossa Leena) oli saanut tuttavaltaan tietää Opin Ovi hankkeesta ja otti yhteyttä sähköpostitse. Kyseessä oli terveydellisistä syistä alanvaihtoa pohtiva, sairauslomalla oleva henkilö. Kävimme ensi useampaan otteeseen sähköpostitse ja puhelimitse asiaa läpi ja sovimme ohjaustapaamisesta. Ensimmäisessä, noin kaksi ja puoli tuntia kestäneessä ohjaustapaamisessa

24 keskustelimme tarkemmin Leenan elämäntilanteesta, perhetilanteesta, työ- ja koulutushistoriasta sekä sairastumisesta. Kävimme myös läpi prosessia vakuutusyhtiön ja muiden toimijoiden kanssa ja pohdimme Leenan ajatuksia mahdollisesta tulevasta työstään. Leena oli selkeästi motivoitunut alanvaihtoon ja koulutukseen. Aikaisemmasta opiskelusta oli kulunut aikaa yli kolmekymmentä vuotta. Koulutusmaailma käsitteineen oli täysin vieras ja koulutusmahdollisuuksien hakeminen Internetistä tuntui myös Leenalle vieraalta tiedonhankkimismuodolta. Leenalla oli kuitenkin ajatuksissa itseään kiinnostava ala, ollut jo useamman vuoden ajan. Haimme yhdessä Internetistä tietoa ko. alasta ja sen erilaisista opiskelumahdollisuuksista ja löysimme kaksi hyvinkin erilaista tutkintoa, joista kuitenkin voisi päätyä samoihin, Leenaa kiinnostaviin työtehtäviin. Lupasin selvitellä asiaa vielä tarkemmin ja lähettää Leenalle sähköpostitse lisätietoa ennen seuraavaa ohjaustapaamistamme, jonka sovimme noin kuukauden päähän ensimmäisestä. seuraavaan tapaamiseen Leena lupasi selvittää opiskelumahdollisuuksiaan vakuutusyhtiön kanssa ja pohtia erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Annoin hänelle myös kotitehtäväksi erilaisten ammatti- ja urasuunnittelutestien tekemistä verkossa. Sovimme, että tarvittaessa voin auttaa häntä seuraavalla kerralla opiskelupaikan hakulomakkeiden täyttämisessä. Kuukauden kuluttua tapasimme uudelleen. Toiseen ohjauskeskusteluun käytimme aikaa reilut kaksi tuntia. Leena oli tehnyt kotitehtäviä ja päätynyt hakeutumaan lähihoitajakoulutukseen. Soitin vielä eri oppilaitoksiin ja tarkensin eri koulutusmuotojen toteutustapoja, joista Leena valitsi itselleen parhaiten sopivan. Opiskelupaikan hakuprosessi tuntui Leenasta hankalalta, oikeita lomakkeita oli ollut vaikea löytää verkosta ja niihin oli hankala löytää sopivia sanoja. Kävimme lomakkeet yhdessä läpi ja kokosimme Leenan mukanaan tuomista todistuksista työ- ja opiskeluhistoriat sekä muut tarvittavat tiedot. Leena kirjoitti lomakkeen valmiiksi työhuoneeni koneella, tulostimme sen ja Leena toimitti sen samana päivänä ko. oppilaitokseen. Vuodenvaihteessa sain Leenalta viestin, että opiskelupaikka toivotulta alalta oli varmistunut. Ko. ohjauksessa keskeisintä oli ohjaukselle varattu riittävä aika ja yhden henkilön keskittyminen Leenan kokonaiselämäntilanteeseen. Ohjauskeskusteluihin kului nyt 5-6 tuntia ja lisäksi taustatöihin muutama tunti. Opin Ovi hankeen puitteissa tuo aikaresurssi oli nyt mahdollista mutta miten ko. henkilön olisi käynyt ilman Opin Ovi hanketta? Yhteiskunnalle Leenan sijoittuminen koulutukseen ja sitä kautta todennäköisesti takaisin normaaleille työmarkkinoille oli kuitenkin huomattavasti suurempi säästö kuin yhden opettajan yhden työpäivän tunnit. 5. Tieto-, neuvonta- ja ohjausverkoston kokoaminen 5.1 Asiantuntijafoorumi Asiantuntijafoorumi on toiminut Opin Oven TNO-verkostona heti toiminnan alkuvaiheista alkaen. Syksyllä 2012 II-vaiheen alussa asiantuntijafoorumin kokoonpanoa päivitettiin. Toimijoiden halukkuutta osallistua asiantuntijafoorumin työhön kartoitettiin henkilökohtaisissa haastatteluissa. Projektitoimijat kiersivät Satakunnan alueen ohjauspalveluorganisaatioissa tiedottamassa Opin Oven toiminnasta ja selvittämässä toimijoiden halukkuutta osallistua asiantuntijafoorumin

25 toimintaan ja halukkuutta näkyä valmisteltavassa aikuisohjauksen palvelukartalla. Asiantuntijafoorumin jäseniä oli tässä vaiheessa n. 30. Asiantuntijafoorumi kokoontui n. joka toinen kuukausi. Asiantuntijafoorumin tärkeimmät teemat olivat tno-strategian valmistelu, ohjauspalveluiden ja asiantuntijaosaamisen kehittäminen ml. palvelukartan valmisteluprosessiin osallistuminen ja verkoston projektin jälkeisen toiminnan varmistaminen. Projektin II-vaiheen yhtenä tavoitteena oli varmistaa tno-verkoston toiminnan jatkuvuus. Syksyllä 2013 Sataovi.fi sivustolla oleviin organisaatioihin lähettiin nimeämispyyntö tnoasiantuntijafoorumiin. Toimijoista 29 nimesi edustajansa ja heidän kanssaan tehtiin verkostosopimus, jossa sovittiin mm. tno-asiantuntijafoorumin tehtävistä ja toimintatavoista sekä Sataovi.fi sivuston päivittämisestä ja edelleen kehittämisestä. 5.2. Ohjauksen palvelukartta Sataovi Satakunnan alueen tno-toimijoista valmisteltiin sähköinen ohjauksen palvelukartta, jota eri organisaatioiden tieto-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä toimivat henkilöt ja aikuiskoulutuksesta tietoa hakevat voivat hyödyntää (myös yritykset). Palvelukartta kokoaa maakunnan ohjaustoimijat yhteen. Se toimii työkaluna, joka hyödyntää ohjaustoimijoita mutta myös henkilöitä ja yrityksiä, jotka tarvitsevan tietoa aikuisopiskeluun liittyvistä asioista. Organisaatioita palvelukartalla on tällä hetkellä n. 50. Sataoven visuaalinen ja tekninen toteutus kilpailutettiin ja kartan valmisteluun valikoitui Idearäätäli Oy. Sataoven valmistelu alkoi syksyllä 2012 kartoittamalla erilaisia tno-ohjauspalveluita tarjoavia organisaatioita ja yhdistyksiä. Samanaikaisesti projektiryhmässä aloitettiin palvelukartan sisällöllinen suunnittelu yhdessä Idearäätälin kanssa. Kartoituksen jälkeen projektiryhmä jalkautui kentälle ja kävi haastattelemassa erilaisia aikuisopiskeluun liittyviä tno-palvelun tuottajia selvittäen halukkuutta näkyä palvelukartalla sekä edelleen selvittäen ko. toimijat tarjoamia tno-palveluja. Haastattelut toteutettiin strukturoidusti ajalla marraskuu 2012 - maaliskuu 2013. Joitain yksittäisiä haastatteluita toteutettiin vielä jopa lokakuussa 2013. Mahdollisia toimijoita ilmaantui koko prosessin ajan lisää ja näitä organisaatioita lisättiin vielä mukaan palvelukarttaan. Näissä haastatteluissa hyödynnettiin myös muun toiminnan tiedottamismahdollisuutta ja kerrottiin mm. tno-strategian sisällöstä. Projektitoimijat valmistelivat kartalle neljä erilaista mallipolkua, joiden varrelle koottiin tno-toimijat palveluineen. Asiantuntijafoorumi toimi työskentelyn tukena ja karttaa esiteltiin eri vaiheissa foorumissa. Ideointi ja suunnittelu oli haastavaa. Alkuvaiheessa ei ollut selkeää näkemystä siitä millainen kartasta pitäisi tulla. Siksi tutustuttiin myös muutamiin olemassa tai valmistelussa oleviin toimija-/palvelukarttoihin. Tutustumisen kohteina olivat Sataedun tutkintoon.fi, Välkky-projektin toimijakartta sekä Salossa toteutettu Nuotti-palvelukartta. Vähitellen kuitenkin projektiryhmässä selkiytyi palvelukartan kokonaisuus. Tno-palvelut koottiin suunniteltujen neljän mallipolun varsille. Idearäätäli suunnitteli kartan ulkoasun. Palvelukartalle avattiin oma sivusto ulkoiseen webhotelliin osoitteeseen www.sataovi.fi. Tämän jälkeen sivustoa pilotoitiin kahdessa vaiheessa ja vielä sivuston julkaisu- ja juurruttamisvaiheessa toteutettiin samanaikaisesti Sataedussa ja WinNovassa käyttöönottotestaus. Näistä saatujen palautteiden pohjalta tehtiin vielä korjauksia.

26 Sataovi. fi sivuston toiminnan jatkuvuus on varmistettu verkostosopimuksin. Toimijat päivittävät itse muuttuvia tietojaan kuten esim. yhteystietoja. Tno-verkoston koordinaattori muistuttaa toimijoita tietyin väliajoin. Sivuston muu kehittäminen sisältyy tno-asiantuntijafoorumin tehtäviin. 6. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen oli yksi Opin oven päätavoitteesta. Osaamisen kehittäminen kohdistui sekä alueen ohjaustoimijoihin että Opin oven verkoston jäseniin. Toiminnan II-vaiheessa osaamisen kehittäminen painottui ennakointiosaamisen lisäämiseen. 6.1 Koulutukset Ohjausosaamisen lisäämiseksi hyödynnettiin valtakunnallisten STUDIO ja ERKKERI projektien paikallisesti toteuttamia koulutuksia, joita järjestettiin kaksi. Sosiaalinen media koulutus, johon osallistui 28 henkilöä ja aikuisten ohjauksen perusteet koulutus, jossa osallistujia oli 20. Koulutus tarjosi verkostoitumista ja siitä sai konkreettisia, helposti arkeen sovellettavia työkaluja asiakkaan kohtaamiseen ja ohjaukseen. Koulutuksen jälkeen oli todella hienoa nähdä saatujen työkalujen toimivan arjessa ja johtavan tuloksellisiin ohjaustilanteisiin. (Osallistujan kommentti) Sosiaalinen media 5 op koulutus Studio-projektin järjestämä Osallistujia 28 hlöä Aikuisten ohjauksen perusteet 5 op koulutus Erkkeri-projektin järjestämä Osallistujia 20 hlöä Ohjausosaamista työpajatyöntekijöille Osallistujia 13 Monikulttuurisen työpaikkaohjaamisen verkkokoulutus Osallistujia 5 Virtaa ja Voimaa kansainvälisyydestä - koulutus Osallistujia 19 Kuva 7. Toteutetut koulutukset Sosiaalinen media oli STUDIO Aikuiskouluttajien pedagogisten ja ohjauksellisten taitojen kehittämisprojektin toteuttama ja Opin oven järjestämä koulutus, joka oli tarkoitettu aikuiskoulutuksen henkilöstölle, työhallinnon toimijoille sekä koulutusyhteistyötä tekeville työelämän edustajille.

27 ERKKERI-projekti toteutti Aikuisten ohjauksen perusteet koulutuksen Satakunnan Opin oven kohderyhmälle. Tavoitteena oli lisätä aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjaustehtävissä olevien henkilöiden ohjausosaamista. ERKKERI kuuluu valtakunnalliseen Opin Ovi-hankeperheeseen. Ohjausosaamista työpajatyöntekijöille koulutus toteutettiin ESR rahoitteisen NovaNet hankkeen ja WinNovan sosiaali ja terveysalan yhteistyönä. Opin Ovi hanke oli aktiivisesti mukana Ohjausosaamista työpajatyöntekijöille - koulutuksen suunnittelu- ja toteutusprosessissa verkostoituen samalla Porin ja Rauman työpajatoimijoihin Ohjauksen palvelukartta teemankin puitteissa. Koulutus toteutettiin ajalla 6.2. 28.5.2013. Koulutuspaikkakuntina olivat Rauma ja Pori. Koulutus toteutettiin päiväkoulutuksena, keskimäärin 1 päivä / viikko. Koulutuspäivien lisäksi koulutukseen sisältyi orientaatiotehtävä ennen koulutuksen alkua sekä omaan ohjaustyöhön liittyviä pienimuotoisia oppimistehtäviä. Koulutukseen osallistui 13 henkilöä, joista 10 suoritti koko koulutuksen. Koulutus oli suunnattu työpajoilla ohjaustehtävissä toimiville henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa sosiaali-, kasvatus- tai opetusalan koulutusta tai pitkää työkokemusta alalta. Koulutuksen tavoitteena oli ennen kaikkea lisätä osallistujien ohjausosaamista sekä työelämä- ja koulutustietoutta, jota he tarvitsevat omassa ohjaustyössään nuorten aikuisten kanssa. Työelämän koulutustietous sekä Työpaikkaohjaajakoulutus ja ohjausosaamisen kehittäminen -opintojaksot (yht. 8 päivää) suorittanut henkilö sai todistuksen Työpaikkaohjaaja-koulutuksesta (3 ov). Koulutuksessa oli mahdollisuus suorittaa myös EA I -kortti, Sosiaali- ja terveysalan turvakortti sekä Hygieniapassi. Koulutus oli osallistujille maksutonta. Koulutus rahoitettiin ESR-rahoitteisesta NovaNet-hankkeesta. Osallistujat tai taustaorganisaatiot vastasivat itse koulutuspäiviin liittyvistä muista kustannuksista (esim. ruokailu-, palkka-, matkakulut sekä koulutuksessa mahdollisesti suoritettavien korttien myöntämiskulut). Yhteensä kymmenen osallistujaa suoritti kokonaan 3 ov:n laajuisen (Opetushallituksen ohjeen mukaisen) Työpaikkaohjaajakoulutuksen. Kolmetoista osallistujaa suoritti EA,- Turvapassi tai/ja Hygieniapassi - koulutukset. Viimeisellä tapaamiskerralla osallistujilta kerättiin palautetta koulutuksesta sekä arviointia omasta oppimisestaan koulutuksen aikana. Erityisesti osallistujia pyydettiin miettimään, miten he voivat hyödyntää koulutuksessa opittuja asioita omassa ohjaustyössään. Palautteen perusteella osallistujat kokivat saaneensa koulutuksesta mm. uutta näkökulmaa ja menetelmiä käytännön ohjaustilanteisiin, osaamista erilaisten nuorten kohtaamiseen sekä myös yleissivistävää tietoa ohjauksesta. Koulutuksen koettiin auttaneen oman toiminnan tiedostamisessa, siinä, että pystyy tekemisen lisäksi myös perustelemaan omaa ohjaustoimintaansa. Edelleen koettiin saadun lisäosaamista ohjattavien huomioimisessa ja heidän ehdoillaan etenemisessä, tietoa oppimisvaikeuksista, erilaisista ohjaustyyleistä sekä turvallisuusasioiden huomioimisesta ohjaustyössä. Koettiin myös, että koulutuksen myötä oma itsetuntemus oli lisääntynyt ja oma ohjaajan rooli tämän kautta selkeytynyt. Osallistujat kokivat hyvänä myös sen, että asioita keskityttiin käymään työpajassa tehtävän ohjaustyön näkökulmasta. Toisaalta osa osallistujista olisi toivonut vielä enemmän ja tarkempia esimerkkitapausten käsittelyjä.

28 Monikulttuurisen työpaikkaohjaamisen verkkokoulutus suunniteltiin ja toteutettiin Voima maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana ja Opin polut maasta maahan hankkeiden kanssa yhteistyönä. Koulutus on toteutettu pilottina Sataedussa keväällä 2013. Koulutuksessa käsiteltiin maahanmuuttajien ohjauksen erityispiirteitä, ulkomaalaisten opiskelijoiden kysymyksiä, selkeän kielen käyttöä ohjauksessa sekä erilaisia käytännön työkaluja. Osallistujat kokivat oppineensa paljon ja lukeneensa sellaisia materiaaleja, joihin muutoin ei olisi tullut tutustuttua. Kehittämistehtävä koettiin myös hyväksi. Siinä sai kehittää omaan työhön liittyvää asiaa. Virtaa ja voimaa kansainvälisyydestä -koulutus toteutettiin yhteistyössä CIMOn ja Satakunnan ELYkeskuksen kanssa. Päivän aikana tutustuttiin pääasiassa nuorten mahdollisuuksiin kansainvälisiin vaihtoihin sekä Nuorisokeskus Villa Elban toimintaan 6.2 Verkostoseminaarit, -valmennukset ja workshopit Projektin aikana järjestettiin erilaisia tapahtumia, joiden tavoitteena oli lisätä osallistujien tietämystä ja osaamista verkostossa toimimisesta sekä ohjauspalveluista. Aloitusseminaari Osallistujia 43 Verkostovalmennus Osallistujia 10 Elinikäinen ohjaus- seminaari Osallistujia 40 hlöä Elinikäinen oppiminen ja ohjaus seminaari Osallistujia 21 hlöä Satojen koulutusten Satakunta - verkostoseminaari Osallistujia 30 hlöä Kuva 8. Toteutuneet seminaarit ja valmennukset Aloitusseminaari Porissa, Ravintola Liisanpuistossa 19.1.2010 järjestettiin Aikuisohjaus työelämän voimavarana aikuiskoulutusfoorumi, jolla käynnistettiin projekti. Tilaisuudessa kuultiin aikuiskoulutusta järjestävien tahojen puheenvuoroja niin maakunnan eri toimialueiden lähiajan kehitysnäkymistä kuin aikuisohjauksen haasteista muuttuneessa aikuiskoulutuksen toimintaympäristössä.

Verkostovalmennus 29 Opin ovi projektin toimijoille järjestettiin verkostovalmennus 14.10.2010. Valmennuksen tavoitteena oli verkostona työskentelyn vahvistaminen organisaatioiden rajapinnoilla. Päivän aikana käsiteltiin mm. verkostotoiminnasta teematyöryhmien ja organisaatioiden rajat ylittävänä työskentelystä sekä verkostotoimijoiden roolista muutosagentteina. Valmennukseen osallistui n. 10 toimijaa. Verkosto-valmennuksen toteutuksesta vastasivat lehtorit Anne Leppänen ja Hannele Torvinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Elinikäinen ohjaus seminaari Elinikäinen ohjaus seminaari pidettiin 21.2.2011 Porissa. Tilaisuuden pääpuhujana oli Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, Euroopan ohjauspolitiikan verkosto, ELGPN. Osallistujia tähän tilaisuuteen oli 40. Elinikäinen oppiminen ja ohjaus -seminaari Opin Oven alueellinen Elinikäinen oppiminen ja ohjaus seminaari pidettiin 17.2.2011. Osallistujia oli 21. Seminaarissa oli alustajia TE-hallinnosta sekä Opetushallituksesta. Tilaisuuden pääpaino oli aikuisohjauksessa, sen nykytilassa ja tulevaisuuden haasteissa. Satojen koulutusten Satakunta -verkostoseminaari Opin Ovi järjesti yhteistyössä aikuisohjauksen koordinaatioprojektin kanssa 24.1.2013 Satojen koulutusten Satakunta verkostoseminaarin, jonka tavoitteena oli kartoittaa TNO-verkostoa ja vahvistaa verkostoyhteistyötä. Kuva 9. Työryhmätyöskentelyä Satojen koulutusten Satakunta -verkostoseminaarissa Seminaariin osallistuneita oli n. 30 hlöä. Tilaisuus oli hyvin luonteva ja keskusteleva. Projektitutkija Ari Karppinen johdatteli kuulijat päivän aiheeseen kertomalla tekemänsä tutkimuksen, aikuisohjauksen merkittävyys (ks. kpl 7.1), tuloksista. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin toimijat Anne Leppänen ja Hannele Torvinen alustivat verkostotyöskentelyn eri vaiheista ja johtivat päivän workshopin. Tilaisuudessa kuultiin myös kahden suuremman, Sataedun ja WinNovan, näkemyksiä aikuisohjauksen merkityksestä oppilaitokselle. Palautteissa näkyi selkeästi tarve vastaavanlaisille tilaisuuksille. Ohjaustoimijoille ei ole olemassa alueellisia yhteisiä tapaamisia. joissa voisi vaihtaa kokemuksia ja tutustua toisiinsa. Vertaisoppimisella oli suuri merkitys verkostossa. Projektissa toimijat, erilaisten työryhmien jäsenet, ovat kokoontuneet projektin aikana kymmeniä kertoja ja tietoja sekä osaamista on levinnyt valtavat määrät verkostoon. Toimijat ovat oppineet yhteistoiminnallisesti verkostona mutta myös yksilöinä.

30 Learning Cafe Osallistujia 13 Yhteistyötä projekteihin -senssit Osallistujia 22 Ennakointiworkshop Osallistujia 18 Verkostoworkshop Osallistujia 13 Kuva 10. Tapahtumat ja workshopit. Learning Cafe Learning Cafe tapahtuma järjestettiin 16.2.2010. Työskentelyn ohjasi Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin projektipäällikkö Erno Hyvönen. Paikalla oli 13 henkilöä. Yhteistyötä projekteihin -senssit Projekteissa pyritään usein samankaltaisiin tavoitteisiin hieman eri painotuksin tai menetelmin. Toimijakenttä ei tunne toisiaan ja hankkeiden välinen tiedonkulku on usein sattumanvaraista. Myös yrityksiä lähestytään eri projektitoimijoiden taholta usein samoin tavoittein. Satakunnassa oli käynnissä keväällä 2010 lähes 100 erilaista ulkopuolisella rahoituksella (usein EU-ohjelmista) toimivaa kehittämishanketta pelkästään kahdella koulutuksen järjestäjällä. Senssipäivän idea lähti aidosta tarpeesta käynnistää konkreettinen yhteistyö projektien ja niissä toimivien henkilöiden välillä. Päivän teemana oli projektien välinen verkostoituminen. Tavoitteena oli, että projektit löytävät teemoittain erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, joiden avulla hanketoiminnassa voidaan välttää esimerkiksi päällekkäisyyksiä, luoda parempaa keskinäistä työnjakoa tai yhdistää voimavaroja. Senssipäivä oli startti yhteistyön alkamiselle. Päivään, joka järjestettiin 15.4.2010, osallistui 18 toimijaa.

Ennakointi workshop 6.3.2013 31 Satakunnan Opin Ovi- hanke järjesti yhteistyössä Sataviisari- ja Ensa hankkeiden kanssa ennakointiworkshopin, jonka kohderyhmänä oli Satakunnan aikuisohjauksen ennakoinnista kiinnostuneet organisaatioiden edustajat ja opinto-ohjaajat. Ohjelma koostui katsauksesta ennakoinnin nykytilanteeseen Satakunnassa, kehitettävän ennakointimallin esittelystä, saatavissa olevan ennakointitiedon esittelystä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Tilaisuuden ydintavoite toteutui järjestetyn työpajan avulla. Tarkoituksena oli löytää osallistujien näkökulman avulla vastauksia kysymyksiin, minkälaista ennakointitietoa ohjaustyössä tarvitaan ja missä muodossa sen pitäisi olla. Kysymystä tarkasteltiin kiertävissä ryhmissä ohjaajan, opiskelijan (ohjattavan) ja aikuisohjausta tarjoavan organisaation näkökulmasta. Vastaukset olivat hyvin konkreettisia ja niistä koottiin yhteenvedot hanketoimijoille hyödynnettäviksi. Sataviisari ja Ensa- hankkeet hyödyntävät työpajan tuloksia muokatessaan ennakointiaineistoja entistä käytettävimmiksi sekä suunnitellessaan tulossa olevaa ohjaajille tarkoitettua ennakoinnin koulutusohjelmaa. Workshopiin osallistui n 20 aktiivista toimijaa, jotka edustivat hyvin kohderyhmää eri puolilta Satakuntaa. Verkostoworkshop Asiantuntijafoorumille järjestetty workshop pidettiin 30.8.2013 Vuojoen kartanossa, Eurajoella. Workshop-päivän tavoitteena oli käynnistää verkostosopimuksen valmistelu. Asiantuntijafoorumin verkostoyhteistyö jatkuu Opin oven päättymisen jälkeen ja sitä varten tarvitaan verkostosopimus, jossa määritellään toiminnan pelisääntöjä. Workshoppiin osallistujat pohtivat tavoitetta neljästä eri näkökulmasta: Mistä sovittava verkostoyhteistyöhön ja verkostomaiseen toimintatapaan liittyen? Mistä ohjaukseen ja ohjausosaamisen kehittämiseen liittyen? Mistä ohjauspalveluun liittyen? Käytänteisiin liittyen? Learning cafe työskentelymenetelmällä toteutetussa ryhmätyössä käytiin vilkasta keskustelua ja tuotoksena saimme koottua tuloksellisesti asioita, joista on sovittava jatkoa ajatellen. Mm. verkoston vetovastuu, säännölliset tapaamiset, ohjausosaamisen lisääminen ja palvelun laatu nousivat esiin. Päivän vetäjänä toimi lehtori Anne Leppänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kuva 11. Verkostoworkshop-päivän työskentelyä

32 7. Muu toiminta 7.1 Vaikuttavuustutkimus Komission Eurooppa 2020 -strategian mukaan väestön ikääntyessä osaamistalouksien kilpailukyvyn odotetaan globaalitaloudessa perustuvan edelleenkin koulutukseen, mutta erityisesti elinikäiseen oppimiseen. Tässä aktiivisella aikuiskoulutuksen ohjauksella nähdään yleisesti olevan merkittävä rooli. Tätä roolia ei tiettävästi ole kokonaisvaltaisesti tutkittu, eikä sitä ole tutkittu ainakaan Satakunnan osalta. Satakunnan Opin ovi -hankkeen aloitteesta haluttiin selvittää aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä Satakunnassa. Selvityksen tekijäksi valikoitui Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Ari Karppisen ja Saku Vähäsantasen toteuttamassa ja toukokuussa 2012 valmistuneessa tutkimuksessa aikuisopiskelun merkitystä tarkastellaan kolmesta toisiaan tukevasta näkökulmasta. Ensiksi millainen on aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa alueen aikuiskoulutusorganisaatioiden ja niiden keskeisten sidosryhmien johdolle ja asiantuntijoille suunnatun kyselyn perusteella. Toiseksi millainen on koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja niin muodoin aikuisopiskelun ohjauksen merkitys keskeisten kansainvälisten strategia-asiakirjojen ja taloustieteellisen tutkimuksen perusteella. Kolmanneksi millaiselta näyttää aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalinen tarve Suomessa ja Satakunnassa tilastojen avulla kuvattuna. Tutkimuksessa ensikin havaittiin, että jokaisella kolmella osa-alueella aikuisopiskelun ohjaukselle on löydettävissä varsin merkittävä painoarvo. Toiseksi havaittiin, että niin strategioiden, taloustieteellisen tutkimuksen kuin myös tilastojen perusteella aikuisopiskelun ohjauksen merkitys nähdään tulevaisuudessa kasvavana, mutta vastaava tulevaisuustietoisuus ei suoraan näkynyt tehdyn kyselyn vastauksissa. Lisäksi kyselystä voitiin tehdä johtopäätös siitä, että vaikka maakunnan tahtotila aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen nykytilasta on selkeä, niin yhtenäisen alueellisen aikuisopiskelun ohjausjärjestelmän konkreettiset kehittämistoimenpiteet jäivät kyselyssä vähäisiksi. Vastaava tilanne on tutkimuksen mukaan kuitenkin yleinen myös muualla Euroopassa. Tutkimuksessa suositellaan, että lisätään tiedottamista aikuisopiskelun ohjauksen yleisestä merkityksestä sekä ehdotetaan ryhdyttäväksi konkreettisten yhteisten tulevaisuustoimenpideehdotusten toteuttamiseen Satakunnassa. Tutkimuksen tiedot: Karppinen, Ari ja Vähäsantanen, Saku (2012). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikön julkaisusarja A, A41/2012. Tutkimus on vapaasti ladattavissa sähköisessä muodossa osoitteessa http://www.satamittari.fi/ ja http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset. 7.2 Valtakunnallinen verkostoituminen Valtakunnallista verkostoitumista totetutettiin pääasiassa osallistumalla erilaisiin koordinaatioprojektin ja muiden Opin ovi projektien järjestämiin seminaareihin ja tapahtumiin. Näissä tilaisuuksissa käytiin keskustelua muiden toimijoiden kanssa. Saimme monia uusia ideoita toiminnan toteuttamiseen. Tilaisuudet tarjosivat myös mahdollisuuden toiminnan vertailuun ja vertaisoppimiseen.

33 Satakunnan Opin ovi hanke pääsi starttaamaan muiden maakuntien hankkeiden ollessa jo hyvässä vauhdissa. Siksi oli mahdollista ja perusteltua tutustua siihen, mitä muut olivat jo saaneet aikaan. Projektiryhmä tutustui Pirkanmaan Opin oven toimintaan Tampereella. Tutustumiskohteena oli mm. valtakunnallistakin huomiota saanut Opin ovi auto, joka on kiertänyt infotapahtumissa eri puolilla Pirkanmaata. Pirkanmaan toteuttamaan Vauhtia uuteen nousuun tapahtumaan tutustuttiin Parkanossa. Lisäksi projektiryhmäläiset tekivät benchmarkingmatkan Turkuun, jossa tutustuttiin JobCafen toimintaan. Työelämätyöryhmä tutustui Timalissa OpinOvi- hankkeen työelämätyöryhmän toimintaan. Benchmarkkaamassa käytiin myös Sataedussa, Satakunnan ELY-keskuksessa ja Salossa erilaisia toimija-/palvelukarttoja. 7.3 Wiki-sivusto työkaluna Opin Ovelle tehtiin oma sähköinen työskentelysivusto. Tarkoitus oli, että sivusto toimii sekä tiedotuskanavana että työskentelypohjana eri toimijoille. Sivusto löytyy osoitteesta www.ivonipo.wikispaces.com. Sivusto on siinä mielessä yleinen, että kuka tahansa pääsee katselemaan tuotoksia ja asioita mutta vain jäsenet voivat tehdä muutoksia, kirjoittaa tekstiä ja osallistua keskusteluihin. Projektin päättymisen jälkeen sivustolta on nähtävissä projektin aikana syntyneet tuotokset. 7.4 Toiminnan arviointi Opin oven ohjausryhmä arvioi projektin toimintaa kolme kertaa. Arvioinnin painopiste oli erityisesti toimenpiteiden ja prosessien arvioinnissa. Ohjausryhmän palautteen mukaan toimenpiteet ovat pääsääntöisesti onnistuneet hyvin tai kiitettävästi. Projektitoimijat tekivät toiminnasta itsearviointia toiminnan aikana. Arviointi kirjattiin synoptiseen käyntikorttiin (arviointimatriisi), jota päivitettiin projektin aikana.

34 Taulukko 5. Synoptinen käyntikortti. Kuntoutussäätiö toteutti projektin aikana kaksi arviointia osana valtakunnallista kehittämisohjelmaa. Ensimmäinen arviointi toteutettiin v. 2010 ja toinen v. 2013. Arvioinnit kohdistuivat projektin tavoitteisiin, resursseihin, henkilöstöön, toimenpiteisiin ja niiden toteutukseen, yhteistyöverkostoon, viestintään ja tiedottamiseen sekä tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Arvioinnin tulokset olivat parantuneet toisessa arvioinnissa. Ensimmäinen arviointi toteutettiin tosin projektin aikaisessa vaiheessa jolloin toiminta ei ollut vielä täysipainoisesti käynnistynyt kaikilla osa-alueilla. Toisen arvioinnin toteutusvaiheessa oli jo suurin osa tavoitteista täyttynyt tai täyttymässä.

Kuvio 4. Kuntoutussäätiön toteuttama arviointi. Projektin tulokset ja vaikuttavuus, osa 1. 35

36 Kuvio 5. Kuntoutussäätiön toteuttama arviointi. Projektin tulokset ja vaikuttavuus, osa 2. 7.5 Viestintä Tiedotus hoidettiin projektin aikana erilaisten kanavien välityksellä erilaisille kohderyhmille. Tilaisuuksissa (ks. kpl 6.2.) esiteltiin Opin Oven toimintaa sekä sen valmistelemia tuotteita. Kaikki tuotokset kirjattiin tuotekortteihin, joita on jaettu kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Tuotekortit ovat nähtävissä http://ivonipo.wikispaces.com/tuotekortit. Opin Oven luoma wiki-sivusto on toiminut ns. sisäisenä tiedotuskanavana ja ulkoisena kanavana on toiminut valtakunnallinen Opin Ovi sivusto (www. opinovi.fi). Satakunnan alueen toimijoille esiteltiin ajankohtaiskatsauksia. Valmis-hankkeen tuotetoritapahtumassa 6.9.2012 esiteltiin Satakunnan Opin Oven hyviä käytänteitä tuotekorttien avulla. Tapahtumassa olivat mukana pääasiassa Varsinais-Suomen alueen opiskelijoiden ohjaukseen ja tukemiseen liittyvien mallien kehittäjäorganisaatioita ja hankkeita. Tapahtuma järjestettiin Turun ammatti-instituutissa. Tapahtumasta saimme uusia ideoita ohjaukseen kehittämiseen sekä vastavuoroisesti omista kehittämistämme tuotoksista oltiin kiinnostuneita, mm. aikuisopiskelun tno-strategia. Syksyllä 2012 viestitettiin ja jalkautettiin laadittua aikuisopiskelun tno-palvelujen strategiaa henkilökohtaisilla käynneillä maakunnan ohjausorganisaatioissa. Samalla kartoitettiin

37 organisaatioiden halukkuutta toimia Opin Oven verkostoissa sekä organisaatioiden tarjoamia tnopalveluja. Opin Oven toiminnan nivelvaiheessa syksyllä 2012 (I-vaihe ohi, II-vaihe alussa) laadittiin toiminnasta informoiva podcast. Sataovi.fi sivusto (palvelukartta) viestittää toimijoille ja asiakkaille alueen ohjauspalveluista. Itse sivustoa markkinoitiin sekä sisäisesti että ulkoisesti. Markkinoinnin avuksi painettiin erä verkkolehteä, joka on sivustolla sekä ns. markkinointikortti, näytönpuhdistaja ja avaimenperä. Markkinointituotteita on jaettu verkoston organisaatioihin ja erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Sivustoa markkinoitiin vahvasti Elinikäisen oppimisen teemaviikolla syyskuussa Tetoimistoissa virkailijoille ja te-toimistojen asiakkaille ympäri Satakuntaa sekä Porissa kauppakeskus BePopissa ja Mikkolan Prismassa. Sivuston käyttämistä ja päivittämistä koulutettiin sisäisesti omissa organisaatioissa. Näihin koulutuksiin liitettiin käyttöönottotestauksen mahdollisuus, jossa osallistujat tutustuivat vielä tarkemmin sivustoon, käyttivät sitä ja ohjausopasta yhdessä. Verkostolle ja muille toimijoille järjestettiin vielä koulutuspäivä. Kuva 12. Verkkolehti Kuva 13. Esitekortti

38 Kuva 13. Näytönpuhdistaja Kuva 15. Avaimenperä Marraskuussa 2012 Satakunnan Opin ovi osallistui Jyväskylässä järjestettyyn valtakunnalliseen Opin Paikka seminaariin. Seminaarissa Opin Ovella oli posteri ja toimintaa esitteleviä esitteitä ja tuotoksia. Syksyllä 2013 (7.-8.10.2013) Satakunnan Opin Ovi oli esillä Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 seminaarissa standillä sekä Pecha Kucha esityksellä. Opin Oven toiminnasta tehtiin ns. luova loppujulkaisu, johon koottiin projektin toiminta tiivistetysti ja vain pääkohdat esiin tuoden. Julkaisusta löytyvät myös tuotekortit. Julkaisu toteutettiin verkkosivuna infografiikalla ja animaatioilla visualisoituna. Verkostotoiminnan jatkuvuudesta muistuttamaan päivitettiin aiemmin valmistettu strategiakortti uudeksi esitteeksi 2014.

39 Kuva 16. Esitekortti 2014 Muita materiaaleja:

40 Kuva 17. Muita tuotteita. Joulukuussa 2013 järjestettiin Avaimet mukaan päätösseminaari, joka pidettiin Juhlatalo Mekanissa, Porissa. Seminaarin avaajana toimi Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan asiakaspalvelupäällikkö Päivi Yli-Karro. Seminaarin asiantuntijavieraana oli erikoissuunnittelija, dosentti Jussi Onnismaa Helsingin Yliopisto, Palmeniasta. Hänen aiheenaan oli siirtymävaiheiden tuki ja urasuunnittelu verkostotyönä. Satakunnan Opin Oven projektipäällikkö Ulla-Maija Heino kertoi Opin Oven toiminnasta hyödyntäen luovaa loppujulkaisua. Lopuksi Satakunnan ELYkeskuksen yksikön päällikkö Juhani Sundell kertoi perustetun ELO-yhteistyöryhmän toiminnasta ja miten Opin Oven käynnistämä toiminta jatkuu siinä. 8. Hyvät käytännöt ja tuotekortit Opin oven toiminta-aikana kertyneet hyvät käytännöt tehtiin näkyväksi tuotekorttien avulla. Tuotekortteihin voi tutustua Opin oven wikisivulla osoitteessa http://ivonipo.wikispaces.com/tuotekortit. ONNISTUMISEN AVAIMET Tno-strategia Asiantuntijafoorumi Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa tutkimus Ohjauksen nykytilanteen kartoitus Työelämän koulutuksellisen kysynnän ja tarjonnan palvelumallin kehittämisraportti Projektisenssit Ivonipo Vauhtia uuteen nousuun tapahtuma Luova loppujulkaisu Monikulttuurisen työpaikkaohjaamisen verkkokoulutus Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaus -verkkokoulutus OHJAUSTOIMINTA Sataovi.fi Ohjausopas Ohjausopas sihteereille Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Hakeutumisvaiheen ohjaustyön osaamisalueet Ohjausvetolaukku Ohjauspilotti, ammattiliitto Ohjauspilotti, kirjasto Ohjauspilotti, 3. sektori Ohjauspilotti, luki-ilta Ohjauspilotti, yrityksen ohjauskäynti Proggress-työkalua käyttäen Taulukko 6. Tuotekortit.

Kuva 18. Tuotekorttimalli 41

42 9. Yhteistyö 9.1 Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyötä toteutettiin erilaisilla areenoilla. Pilotointien yhteydessä valmisteltiin yhteistyötä ammattiliittojen kanssa (PAM, JHL, Pro) sekä OpinVerkon kouluttamien koulutusneuvojien kanssa ks. kpl Pilotoinnit. Yrityksiin on tehty suoria ohjauskäyntejä, joissa on hyödynnetty Progress-kehittämisohjelmaa (ks. kpl Pilotoinnit). Vauhtia uuteen nousuun tapahtuma (ks. tuotekortti) Tilaisuuden suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin. Tapahtuman tarve, kiinnostus osallistua tapahtumaan sekä halukkuus osallistua markkinointiin kartoitettiin henkilökohtaisin käynnein syksyllä 2010 ja keväällä 2011. Tilaisuuden tavoitteena oli koota alueen yrityksiä palvelevat organisaatiot ja hankkeet yhteen ja näin mahdollistaa tiedottaminen yrityksille omista koulutus-, neuvonta-, rahoitus- ym. palveluistaan lyhyin tietoiskutyylisin alustuksin seminaarissa. Tilaisuus päätettiin pitää iltatilaisuutena, jotta yritykset voisivat helpommin osallistua. Paikaksi valittiin Porin Puuvillan Yliopistokeskuksen ala-aula, johon sidosryhmät (noin 10) rakensivat omat esittelystandinsä. Ohjelmaan sisällytettiin myös kulttuuripainotteinen lauluesitys: Selkämeri -laulu (Pirkanmaan mallin mukaan). Ideana oli siis: Tuodaan toimijat yhteen verkottumaan ja tapaamaan muita toimijoita henkilökohtaisesti, päivittämään ajankohtaisia kuulumisia molemmin puolin sekä sopimaan jatkoyhteydenotoista. Kaikki sidosryhmät markkinoivat tapahtumaa omille asiakkailleen. Tilaisuuteen osallistui n 50 henkeä ja siihen oltiin hyvin tyytyväisiä. Myös yrityksistä oli osallistujia, mutta suurimman hyödyn tilaisuudesta saivat alueen yrityskenttää palvelevat organisaatiot ja hankkeet. Projektin aikana toiminnassa oli mukana n. 30 yritystä ja 20 organisaatiota. 9.2 Kehittämishankkeiden välinen yhteistyö Satakunnan Opin Ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit (molemmat Satakunnan oppisopimuskeskuksen hallinnoimia) järjestivät yhdessä Projektisenssit koulutuksen järjestäjien projektipäälliköille ja projekteissa toimijoille. Päivän teemana oli projektien välinen verkostoituminen. Tavoitteena oli että, projektit löytävät teemoittain erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, joiden pohjalta työskentely jatkuu päivän jälkeenkin. ks. kpl Hyvät käytännöt ja tuotekortit. Tapahtuman tavoite toteutui ja useat projektit löysivät toisensa päivän aikana. Oppisopimuskeskuksen HARVA-hankkeen kanssa tehtiin yhteistyötä liittyen oppisopimusopiskelijoiden (ml. myös muut oppijat) opintojen hakeutumisvaiheen ohjaukseen sekä opintojen henkilökohtaistamisen ohjaukseen.

43 TrioPLUS, TEMPO II ja Protek hankkeet ovat olleet mukana järjestämässä ja toteuttamassa Vauhtia Uuteen Nousuun tapahtumaa. Trioplus hankkeen Progress-ohjelmaa on hyödynnetty toteutetuilla yritysten ohjauskäynneillä. WinNovassa ja Sataedussa on levitetty Opin oven tuloksia ja tuotekortteja hankekoritapaamisissa sekä tiedotettu Vauhtia uuteen nousuun tapahtumasta työelämäyhteistyöhön liittyvien hankkeiden projektipäälliköille, joita on rekrytoitu tapahtumaan ja joiden kautta on myös markkinoitu tilaisuutta. Rauman työttömien yhdistyksen infotilaisuudessa ohjauspalveluja tuotiin esille yhdessä NovaNethankkeen edustajan kanssa. NovaNet hankkeen kanssa on edelleen vaihdettu kokemuksia mm. nettipohjaiseen ohjauksen liittyen. Luki-iltoja olivat suunnittelemassa Salukin (Satakunnan lukikeskus) sekä Opin verkon edustajat. Luki-illat toteutettiin yhteistyössä Salukin kanssa. VOIMA - Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana -hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan erilaisia TNO- eli Tieto, neuvonta- ja ohjausmalleja Sataedun maahanmuuttajaopiskelijoille sekä annetaan neuvontaa myös muille Satakunnassa asuville maahanmuuttajille. Hankkeen toimintaa on esitelty Opin oven asiantuntijafoorumissa, jossa projektitoimijat olivat kutsuttuina asiantuntijoina mukana. Valtakunnallisten Opin ovi hankkeiden kanssa on keskusteltu hankkeiden toteutuksesta. Satakunnan Opin Ovi on osallistunut koordinaatioprojektin järjestämiin Opin oven klinikoille, joissa on tavattu muita Opin Ovi hankkeita. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä kaksi verkostovalmennusta Satakunnan Opin Oven toimijoille sekä Satojen koulutusten Satakunta -verkostoseminaarin (ks. kpl 6). WinNovan Sataviisari ja Ensa hankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä ennakointiosaamisen kehittämisen osalta. Verkostolle järjestettiin ennakointiworkshop sekä osallistuttiin ko. hankkeiden järjestämän Tulevaisuusseminaarin suunnitteluun ja markkinoitiin tapahtumaa verkostolle. 9.3 Oppilaitosyhteistyö Satakunnan Opin oven erilaisiin teematyöryhmiin osallistui Satakunnan alueen oppilaitoksia, mm. Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Satakunnan oppisopimuskeskus (Porin kaupunki), Kankaanpään Opisto, Porin Aikuislukio ja Satakunnan Korkeakoululaitos. Kokouksia ja tapaamisia järjestettiin ympäri Satakuntaa eri oppilaitoksissa. Erilaisia tapahtumia, mm. Eetun aukion ohjaustapahtumat, järjestettiin yhteistyössä alueen eri koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa oli jatkuvaa koska ko. organisaatioiden toimijat olivat projektin kohderyhmää.

44 9.4 Muu maakunnallinen yhteistyö Opin oven valmistelema aikuisopiskelun TNO-strategia liitetään valmistuvaan aikuiskoulutuksen strategiaan, jota valmistellaan Satakuntaliittovetoisena. Opin Ovi oli mukana tässä valmistelutyössä, joka on vielä kesken. Opin Ovi mukana Porin seudun kuntakokeilun Kompassi ONE -tilaisuudessa Kompassi ONE on eräs Porin seudun pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kuntakokeiluhankkeen koulutuspalvelujen toimintamuoto, jonka tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden hakeutumista erilaisten palvelujen ja toimintojen pariin. Keväällä 13.5.2013 toteutettiin Porin seudun kansalaisopiston Huusholli-luokassa Kompassi koulutukseen tilaisuus. Paikalle tuli odotettua enemmän koulutuksesta kiinnostuneita, kuntakokeiluhankkeessa mukana olevia asiakkaita eli noin 40 henkilöä. Tilaisuudessa olivat esittelemässä koulutustarjontaa Porin seudun kansalaisopisto, Kankaanpään opisto, Porin seudun aikuislukio, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä WinNova. Yhteistyökumppanina paikalla oli myös Satakunnan Opin Ovi hanke. Opin Oven puitteissa, hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu samantyyppisiä, verkoston yhteistyönä toteutettuja koulutuksen esittelytilaisuuksia ja kerrottu laajemmin myös aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista, joten tilaisuus toimi mukavana jatkumona Opin Oven tilaisuuksille. Myös paikalla oleva oppilaitosverkosto oli samaa verkostoa, jonka kanssa Opin Ovessa on koulutustietoutta aikaisemminkin viety eteenpäin. Kompassi koulutukseen tilaisuus oli suunnattu erityisesti pitkään työmarkkinatuella olleille, koulutusmahdollisuuksista kiinnostuneille, potentiaalisille aikuisopiskelijolle. Koulutusorganisaatiot esittelivät tilaisuudessa lyhyesti omaa toimintaansa ja kertoivat tarjoamistaan opiskeluvaihtoehdoista. Opin Ovi hankkeen projektitoimija kertoi hankkeesta sekä avasi sen tavoitteita ja tehtyjä toimenpiteitä aikuisten opintoihin hakeutumisen ohjauksen kehittämisessä. Kuulijoille jaettiin myös Opin Ovi hankkeessa tuotettu materiaali aikuisten opiskeluvaihtoehdoista sekä opintojen rahoitusmahdollisuuksista. Koulutusorganisaatioiden ja Opin Oven esittäytymisen jälkeen kuulijoiden oli mahdollisuus jäädä keskustelemaan henkilökohtaisesti koulutusorganisaatioiden edustajien sekä Opin Ovi toimijan kanssa. Tilaisuus sai osallistujilta kiitosta ja hyvää palautetta. Syksyllä 2013 järjestettiin toinen vastaava tilaisuus yhdessä kuntakokeiluhankkeen kanssa. 10. Yhteenveto Satakunnan Opin oven toiminnan päätavoitteet olivat 1. Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen 2. Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen 3. Ohjausosaamisen kehittäminen ja ylläpito Näitä tavoitteita pyrittiin määrätietoisesti toteuttamaan mm. sopimalla yhteisistä toimintatavoista, verkostoitumalla muiden ohjaustoimijoiden kanssa, kehittämällä hakevan toiminnan

45 ohjauskäytänteitä ja edistämällä ohjaustoimijoiden asiantuntijaosaamista. Voidaan sanoa, että projektin toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kiitettävästi. 10.1 Aikuisohjauksen ja neuvonnan kehittäminen Projektissa valmisteltiin aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, joka ohjaa verkoston toimijoita. Sen kautta saatiin aikuisohjauksen hakeutumisvaiheeseen yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteisymmärrys aikuisohjauksen merkittävyydestä ja sen edelleen kehittämisestä. Tno-strategia painottaa mm. tno-palveluiden verkostomaista kehittämistä. Näin pystytään hyödyntämään koko verkoston osaamista. Strategian viestintään panostettiin projektin II-vaiheen aikana. Tämä viestintä hoidettiin pääasiassa henkilökohtaisella tasolla. 10.2. Ohjauksen verkostomaisen toimintatavan edistäminen Alueelle perustettiin asiantuntijafoorumi, jonka toiminta jatkuu myös projektin jälkeen. Tämän foorumin I-vaiheen tärkein tehtävä oli valmistella Satakunnan aikuisopiskelun tieto, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, joka valmistui suunnitellusti toukokuussa 2012. Ohjauksen ja työelämäteemaryhmät perustettiin tukemaan asiantuntijafoorumin toimintaa. Nämä teematyöryhmät tuottivat omissa laajoissa verkostoissaan mm. raportin ohjauksen nykytilasta sekä henkilö- että yritysasiakkaan näkökulmasta. Projektissa koottiin Satakunnan alueen tno-palveluista sähköinen palvelukartta, Sataovi.fi. Tämä sivusto toimii ohjaustoimijoiden työkaluna ja suurelle yleisölle tehokkaana tietopankkina etsittäessä tietoa erilaisista opiskeluun liittyvistä ohjauspalveluista. Sekä tno-asiantuntijafoorumi että Sataovi.fi sivusto jäävät elämään projektin päättymisen jälkeen. Näiden toiminta on varmistettu verkostosopimuksella. 10.3. Ohjausosaaminen kehittäminen ja ylläpito Projektin aikana toteutettiin useita pilotointeja erilaisissa toimintaympäristöissä, joista kerättiin hyödyllisiä kokemuksia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. Tuotoksina toiminnasta syntyi sekä suunniteltuja että suunnittelemattomia tuotoksia. Kaikki tuotokset on kirjattu tuotekortteihin, joita voi hyödyntää sekä toiminnan kokoamiseen että toiminnasta viestimiseen. Nämä ohjaustoimijoiden apuvälineet löytyvät http://ivonipo.wikispaces.com/tuotokset. Alueen ohjaustoimijat osallistuivat projektin tai yhteistyöprojektien toteuttamiin koulutuksiin. Näiden koulutusten tavoitteena oli kehittää opiskelun hakeutumisvaiheen ohjausta. Projektin toisessa vaiheessa osaamisen kehittämisen painopistealueena oli ennakointiosaamisen kehittäminen. Ohjaustoimijoiden osaamiskompetenssit toiminnan eri tasoilta määriteltiin toimijoille kohdistetun kyselyn pohjalta.