Satulta kysyttyä http://www.satuhassi.net/satulta-kysyttya/ Kysymykset aiheittain EU:n siemenlaki EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa-ja investointisopimus TTIP Tupakkadirektiivi ACTA Kulkukoirat EU:n päätöksenteko Turkin EU-jäsenyys Puolustus Ilmasto Ympäristönsuojelu Energia Lamput Terveys Vihreät puolueena Ihmisoikeudet Tasa-arvo Autoverot Netin vapaus ja digimarkkinat Eläinsuojelu EU:n siemenlaki (siirry alkuun) Mitä komission siemenlakiehdotukselle pitäisi tehdä? EU:n siemenviljalain täytyy palvella luonnon monimuotoisuutta ja viljelijöiden oikeuksia. EU-komission ehdotus uudeksi siemenvilja-asetukseksi on Euroopan parlamentin käsittelyssä. Kansalaisilta eri puolilta Eurooppaaon tullut runsaasti huolestuneita yhteydenottoja, ja syystä. Komissio ehdottaa siemenviljalakien muuttamista tavalla, joka lisäisi agribisneksen suurten jättifirmojen, kuten Monsanton tai Dupont Pioneerin, valtaa ja vapauksia, ja johtaisi ruokakasvien geneettisen monimuotoisuuden kiihtyvään köyhtymiseen. Komission ehdotuksen puutteet olen esitellyt blogissani 16.5.2013 http://www.satuhassi.net/2013/eu-komissio-montanton-ja-muiden-siemenjattien-asialla/ Komission ehdotuksen pääongelma on se, että siinä ei oteta luonnon monimuotoisuuden vaalimista ja siementen käyttäjien, eli siis viljelijöiden, oikeuksia vakavasti. Esityksen pääajatus on satojen kasvattaminen, ja lähtökohtana on, että vain isot ammattimaiset kasvinjalostajat ja siemententuottajat ovat päteviä toteuttamaan tätä. Esityksessä kyllä mainitaan myös luonnon monimuotoisuus ja sitä edistävien page 1 / 60
toimijoiden poikkeuksia, mutta viljelykasvien monimuotoisuuden vaalimista ei voi jättää poikkeuksien varaan, varsinkaan tilanteessa, jossa monet jäsenmaat ja oikeistomepit haluavat jopa poistaa komission ehdottamat poikkeukset. EU-parlamentissa vihreät ovat tehneet useita muutosesityksiä esityksen ongelmien korjaamiseksi. Niistä järein on koko asetusesityksen hylkääminen, sillä 150:n artiklan muokkaaminen hyväksyttävään muotoon tämän vaalikauden jäljellä olevien kuukausien aikana ei välttämättä onnistu, vaikka hyvää tahtoa löytyisikin. Toinen järeä ehdotus on asetuksen muuttaminen direktiiviksi. EU-asetus on aina sellaisenaan kaikkia jäsenmaita velvoittava laki. Se olisi selvästi liian tiukka pakkopaita siemenkaupan tapaisen monimuotoisen alan säätelemiseksi, varsinkin kun olot, esimerkiksi ilmasto, ovat eri EU-maissa kovin erilaisia. Direktiivi tarkoittaisi puitelakia, josta kukin jäsenmaa tekisi kansallisen sovelluksen oman parlamenttinsa säätämällä lailla, ja se tarjoaisi paremmat mahdollisuudet kansallisiin painotuksiin. Vihreät ovat tehneet myös sellaisia muutosehdotuksia, jotka tukevat viljelykasvien monimuotoisuutta ja lisäävät luonnonmukaisuutta tavoittelevien viljelijöiden toimintavapauksia. Lisäksi haluamme turvata maanviljelijöiden ikimuistoisen oikeuden käyttää omaa satoaan siemenviljana sekä vaihtaa tai myydä sitä muiden viljelijöiden kanssa. Haluamme myös jättää uuden lainsäädännön ulkopuolelle vihannekset, puut ja pienimuotoisessa viljelykäytössä olevat lajikkeet. Siemenasetus on yksi tärkeimmistä jäljellä olevista EU-parlamentin tämän vaalikauden paketeista. Siksi olen hyvin iloinen sen saamasta huomiosta kansalaisten keskuudessa ja toivon, että kiinnostus ja aktiivisuus säilyy asian edetessä parlamentissa ja ministerineuvostossa. TTIP (siirry alkuun) EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointisopimuksen eli TTIP:n neuvotteluihin liittyy monta kiistanalaista asiaa. Mikä on kantasi tähän sopimukseen ja sen valmisteluprosessiin? (siirry alkuun) Vihreä ryhmä EU-parlamentissa on ylipäänsä kauppasopimusten yhteydessä ja myös TTIP-prosessin valmistelun ajan esittänyt useita avoimuuteen, demokraattisuuteen, ympäristönsuojeluun, työntekijöiden oikeuksiin ja muihin tärkeänä pitämiimme arvoihin liittyviä vaatimuksia. Esimerkiksi joulukuussa 2012 äänestimme Kolumbian ja Perun sopimusten hyväksymistä vastaan, koska asettamamme vaatimukset eivät toteutuneet. Euroopan parlamentin käsitellessä toukokuussa 2013 TTIP-sopimuksen neuvottelumandaattia koskevaa päätöslauselmaa vihreät ajoivat siihen mm. kohtaa, jossa olisi torjuttu mahdollisuus sopia ns. riitojenratkaisumekanismista*. Hävisimme tässä äänin 225 puolesta, 348 vastaan ja 16 tyhjää. Suomalaisista MEPeistä vihreiden ehdotusta tukivat Jaakonsaari ja Repo, vastustivat Essayah, Jäätteenmäki, Korhola, Pietikäinen, Sarvamaa, Takkula ja Terho. Kyseinen riitojenratkaisumekanismihan on sopimuskaavailujen kiistanalaisin kohta. On pelättävissä, että yritysten mahdollisuus riitauttaa EU:n uudet lait esimerkiksi ympäristönsuojelusta, työsuojelusta, kuluttajansuojasta, terveydensuojelusta, veisivät käytännössä mahdollisuuden saada aikaan parannuksia näissä asioissa. page 2 / 60
Jatkamme TTIP-neuvottelujen edetessä näiden asioiden ajamista. Toivomme hartaasti, että nyt kun kritiikkiä TTIP-sopimusneuvotteluja kohtaan on alkanut esiintyä laajemmin myös julkisuudessa, tämä vaikuttaa myös muihin poliittisiin ryhmiin, jotta ne myös ryhtyisivät katsomaan asiaa muultakin kuin pelkän kaupan vapauden edistämisen kannalta. On tärkeää vaikuttaa myös EU:n jäsenmaiden hallituksiin, myös Suomen hallitukseen ja kansanedustajiin, jotta TTIP-neuvotteluja eivät seuraisi pelkästään ulkoministeriöiden kauppapoliittisten osastojen virkamiehet, joista liian monien maailmankuvassa kaupan vapaus näyttää olevan esimerkiksi ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua tärkeämpi. Lisätietoa: Ehdotus TTIP-päätöslauselmaksi Euroopan vihreälle puolueelle marraskuu 2013 http://www.greens-efa.eu/fileadmin/dam/documents/events/09_11_13_ttip/131106%20greens%20gro up%20ttip%20resolution%20for%20egp.pdf Vaatimus Kanada-EU-taloussopimuksen hylkäämiseksi: 18.10.2013 http://www.greens-efa.eu/eu-canada-trade-agreement-10759.html Vaaitumus keskeyttää TTIP-neuvottelut NSA-vakoiluskandaalin selvittelyn ajaksi 3.7.2013 http://www.greens-efa.eu/fr/nsa-spying-scandal-free-trade-agreement-10255.html EU:n neuvottelumandaatin hyväksymisestä 15.6.2013 http://www.greens-efa.eu/de/eu-us-trade-negotiation-mandate-10087.html *) TTIP: am 29 considers that the well-functioning domestic court systems and robust property rights protections of both partners make special investor protection provisions dispensable; calls on the Council not to grant greater rights to US investors than to domestic investors, and to exclude the option of investor-to-state dispute settlement from the negotiating mandate TUPAKKADIREKTIIVI (siirry alkuun) Miksi kannatat lääkeluokitusta sähkötupakalle, vaikka se käytännössä rajoittaisi sähkötupakan saatavuutta? Ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnan kanta, jota kannatan, on se että sähkötupakkaa säänneltäisiin suunnilleen vastaavalla tavalla kuin nikotiinipurkkaa. Lääkkeeksi rekisteröinti tarvittaisiin sen page 3 / 60
takaamiseksi että tuote on kuluttajalle turvallinen ja pitää mitä lupaa, mutta kliinisiä kokeita ei tarvittaisi. Myös saatavuus vastaisi suunnilleen nikotiinipurukumia (joilta esim Suomessa nyt vaaditaan lääkkeeksi rekisteröintiä mutta joita saa tavallisista kaupoista). Minun tavoitteeni on tehdä tupakoinnista luopuminen helpoksi mutta välttää uusien nikotiiniriippuvuutta synnyttävien tuotteiden markkinointi niille, jotka eivät ennestään tupakoi. Aikooko EU kieltää sähkösavukkeet? Olen saanut melkoisen määrä sähköpostia ihmisiltä, jotka ovat päässeet tupakoinnista eroon sähkösavukkeiden avulla ja pelkäävät nyt, että sähkösavukkeita ollaan kieltämässä. Alkuvuodesta 2013 EUn komissio teki ehdotuksen uudeksi tupakkadirektiiviksi. Siinä ei ehdoteta sähkösavukkeiden kieltämistä. Sen sijaan asetettaisiin raja 4 mg/ml, jota vähemmän nikotiinia sisältäviä tuotteita saisi myydä vapaasti, eli siis tavallisissa kaupoissa ja kioskeissa. Tätä enemmän nikotiinia sisältäviä sähkösavukkeita saisi käyttää tupakasta vieroittautumiseen. Käytännössä se ainakin Suomessa todennäköisesti tarkoittaisi, että niitä tulisi saamaan apteekeista nimenomaan tupakoinnin lopettamisen avuksi. Moni sähkösavukkeita käyttävä on vastustanut 4 mg/ml rajaa, eli sitä että tätä voimakkaammat tuotteet olisi rekisteröitävä lääkkeiksi. Itse pidän periaatteessa järkevänä tällaisen rajan asettamista, joskaan en tässä vaiheessa halua ottaa kantaa siihen, mikä tuon rajan tulisi olla. Tällä hetkellä käytäntö eri EU-maissa on erilainen. Joissakin maissa sähkösavukkeet ovat vapaassa myynnissä, joissakin ne on rekisteröitävä lääkkeiksi. Pidän järkevänä, että koko EU:ssa käytäntö olisi yhtenäinen. Kysehän on punninnasta kahden yhteiskunnallisen tavoitteen välillä: 1) sen että tupakasta vieroittautuminen olisi mahdollista ja helppoa, 2) että ei houkuteltaisi uusia ihmisiä nikotiinikoukkuun. Rajan asettaminen sähkösavukkeen nikotiinipitoisuudelle on mielestäni perusteltua siksi, että vapaassa myynnissä ei tulisi olla tuotteita, jota käyttämällä yhä uudet ihmiset voivat joutua nikotiinikoukkuun. On muistettava, että nikotiini on myös haitallinen aine, eivätkä pelkästään erilaiset muut savukkeiden palamistuotteet, joilla tupakoija savustaa keuhkojaan (ja muidenkin keuhkoja). Kun sähkösavuketta käytetään tupakasta vieroittautumiseen, tavoitteena tulee tietenkin olla, että nikotiiniannosta vähitellen pienennetään. Muutenhan kyse ei ole vieroittautumisesta. Euroopan parlamentissa on järjestetty kuuleminen direktiivistä sähkötupakkateollisuuden edustajien kanssa 19.3.2013. Lisätietoja tapaamisesta alla olevasta linkistä, kohdasta "2012/0366(COD) on tobacco and related products" (vain englanniksi): http://www.europarl.europa.eu/committees/en/envi/events.html?id=other#menuzone Lisätietoa tupakkadirektiivistä ja sähkötupakasta voit lukea komission tiedotteista (ensimmäinen page 4 / 60
suomeksi, muut englanniksi): http://europa.eu/rapid/press-release_ip-12-1391_fi.htm Extension of the product scope of the Directive: Nicotine Containing Products (e.g. electronic cigarettes) below a certain nicotine threshold are allowed on the market, but must feature health warnings; products above this threshold are only allowed if authorised as medicinal products like nicotine replacement therapies (e.g. nicotine patches). http://europa.eu/rapid/press-release_memo-12-1005_en.htm If you want to read more about the COM proposal and the options they assessed, please have a look at the impact assessment: page 15 (products, market situation), page 51 (options), page 77 (assessment of the options) and page 83 (preferred option). http://ec.europa.eu/health/tobacco/docs/com_2012_788_ia_en.pdf ACTA (siirry alkuun) ACTA-sopimus on saanut aikaan sopimusta vastustavien kansalaiskommenttien ryöpyn. Vihreä ryhmä on vastustanut ACTAa alusta asti ja ollut sen suhteen aktiivinen. Syitä ovat mm. se, että 1) neuvotteluja on käyty pienen valtiojoukon kesken, mukana ovat olleet vain EU, USA ja 8 muuta valtiota. Kehitysmaat, joita se eniten haittaa, ja WIPO on jätetty ulkopuolelle. 2) siinä on internet-lainsäädäntöön liittyviä ehdotuksia, jotka ovat ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa (perusoikeuksien vastaisia). http://www.greens-efa.eu/acta-anti-counterfeiting-agreement-4500.html?l=14.html.html.html 3) se estää rinnakkaislääkkeiden pääsyn kehitysmaiden markkinoille. http://www.greens-efa.eu/fileadmin/dam/documents/studies/acta_and_access_to_medicines.pdf Heidi Hautala kirjoitti ACTAsta blogissaan jo vuonna 2010 http://www.vihreat.fi/node/4770 Ohessa ryhmämme ehdotus parlamentin päätöslauselmaksi http://www.greens-efa.eu/anti-counterfeiting-trade-agreement-acta-2835.html> http://www.greens-efa.eu/anti-counterfeiting-trade-agreement-acta-2835.html page 5 / 60
Suomi allekirjoitti ACTAn, mutta sitä käsitellään parlamentissa kevään aikana. Vihreä ryhmä tekee töitä sopimuksen ratifioinnin estämiseksi ja pyrkii saamaan muutkin ryhmät äänestämään sitä vastaan. Tärkeimmät käsittelyvaliokunnat ovat kansalaisoikeuksien, oikeusasioiden ja kansainvälisen kaupan valiokunnat. Näiden valiokuntien liberaali- ja sosiaalidemokraattijäsenet ovat vaa'ankieliasemassa. Satun ACTA-blogimerkintä 11.2.2012» KULKUKOIRAT (siirry alkuun) Romaniassa tapetaan valtavia määriä kulkukoiria! Eikö EU voi puuttua asiaan? Valitettavasti kulkueläimiä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei tällä hetkellä ole. EU voi puuttua jäsenmaissa vain asioihin, joissa rikotaan EU-lakeja. Kukin jäsenmaa vastaa omista kulkueläimiä koskevista laeistaan. EU-komissio ei kuitenkaan anna rahallista tukea järjestöille ja suojataloille, jotka harjoittavat koirien massatappamista. Romaniaan on jo lähtenyt paljon viestejä. Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia ajavan meppiryhmän varapuheenjohtajat ovat reagoineet asiaan 6.9.2013 asiaan kirjoittamalla kirjeen Romanian hallitukselle, jossa vaaditaan koirien joukkoteurastuksen välitöntä lopettamista. Lisäksi ohessa lista joistakin EU:ssa viimeisen kolmen vuoden aikana tehdyistä toimista kulkukoirien hyvinvoinnin hyväksi: - Vuoden 2011 kirjallinen kannanotto koirakantojen hallitsemiseksi - Euroopan parlamentin päätöslauselma 4.7.2012, jossa vaaditaan EU:n laajuisen lainsäädännön ja hallintastrategian luomista lemmikeille ja kulkueläimille - Komission vastaus ja jatkotoimenpiteet tähän lauselmaan Euroopan komission on myös jatkuvasti tukenut ja aikoo jatkossa tukea OIE:n (The World Organisation for Animal Health) tekemiä suosituksia kulkukoirakantojen rajoittamiseksi. Vuosittain valtava määrä lemmikkejä joutuu omistajiensa hylkäämäksi. Kannatatko kulkukoiraongelman ratkaisemista EU:n tasolla? Eläinten kohtelua koskeva lainsäädäntö sekä käytännöt vaihtelevat tällä hetkellä merkittävästi maasta riippuen ja kannatan asiaan puuttumista EU-tasolla. Nyt ratkaisuehdotuksena esitettiin kuitenkin kaikkien koirien rekisteröimisestä sekä tunnisteiden asettamista. Mikrosirut hyödyttävät kyllä siinä tapauksessa, että lemmikki hylätään, mutta eivät enää, kun kyse on hylätyn lemmikin jälkeläisistä. Tämä ei mielestäni ole toimiva tapa ratkaista kysymystä. EU:N TOIMINTAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET (siirry alkuun) 22.2.2011 page 6 / 60
Miksi EU-kansalaisten täytyy kustantaa tuotantotukia Ruotsin kuninkaalle? On yleisesti tiedossa oleva epäkohta, että EU-maataloustuista merkittävä osa menee upporikkaille, myös Englannin kuningasperheelle. Itse olen maataloustuista äänestettäessä tukenut sitä linjaa, että viljelijän EU-tuille pitää olla yläraja, toisin sanoen suurmaanomistajat eivät voisi saada jättitukia. Edistystä on se, että 2000-luvun aikana tuli julkiseksi, ketkä maataloustukea saavat ja kuinka paljon. Suomessa Keskustapuolue vastusti EU-maataloustukien saajien julkistamista Suomen osalta, mutta onneksi avoimuus voitti. Toivon, että tämänkaltaisten epäkohtien julkistaminen johtaa niiden korjaamiseen. 22.2.2011 Mitä tavallinen kansalainen hyötyy EU:sta? Kukin tietysti ratkaisee itse, mitä pitää hyötynä, mutta esimerkiksi seuraavat asiat ovat minun mielestäni hyviä: EU:n ympäristöpolitiikka on johtanut hengitysilman laadun paranemiseen erityisesti kaupungeissa. Tehtävää tällä saralla riittää silti vielä. Toiseksi EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö pakottaa kemian teollisuuden tutkimaan jo vuosikymmeniä käytössä olleiden kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutukset ja tulee ajan mittaan poistamaan arkisista tavaroista - kuten leluista, huonekaluista, vaatteista, pesuaineista, kosmetiikasta - terveydelle vaarallisimmat kemikaalit. Lisäksi EU-alueen nuorilla on entistä paremmat mahdollisuudet mennä lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi ulkomaille opiskelemaan. Myös yliopistotutkijoiden kansainväliset yhteistyömahdollisuudet ovat parantuneet huimasti. EU asettaa myös vähimmäisnormeja sosiaaliturvalle. Juuri nyt on käsittelyssä se, minkä pituinen palkallisen äitiysloman tulee vähintään olla. 14.1.2011 Miksi olette hyväksynyt venäläisten maakaupat Suomessa, vaikka Venäjä rajoittaa suomalaisten maakauppoja? Ollessani ympäristöministeri 1999 hallitus esitti ja eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen, jolla poistettiin ulkomaalaisten kiinteistökaupoilta luvanvaraisuus. Laki hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti eikä täysistunnoissa käytetty asiasta yhtään puheenvuoroa. EU-maat eivät rajoita toisten EU-maiden kansalaisten kiinteistökauppoja. Vastaavastihan suomalaiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä kaikista EU-maista. Suomen EU-jäsenyyssopimuksessa oli sovittu että Suomi tekee kyseisen muutoksen lainsääsäntöönsä 1.1.2000 mennessä. Luvanvaraisuus päädyttiin poistamaan muidenkin ulkomaalaisten kiinteistökaupoista vuonna 1999. Siihenkin asti lupa kiinteistökauppaan oli myönnetty kaikille sitä hakeneille ulkomaalaisille. Kun vuonna 1994 keskusteltiin Suomen liittymisestä EU:hun oli pelätty lähinnä sitä, että saksalaiset tulevat ja ostavat kaikki rantamme. page 7 / 60
Nyt kun Venäjä on merkittävästi rajoittanut ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata, on mielestäni vastavuoroisuusperiaatteen nojalla perusteltua harkita vastaavia rajoituksia venäläisten maakaupoille myös Suomessa ja ottaa asia esille muidenkin EU-maiden kanssa. 11.11.2010 Iltapäivälehden artikkeli kertoi tänään, kuinka EU-rahaa on tuhlattu muun muassa Kreikan tukemiseen, koirien kuntosaliin Unkarissa ja meppien limusiiniajeluihin Strasbourgissa. Miten on mahdollista, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan tällaisesta? On tärkeä asia, että rahankäytön epäkohtiin puututaan ja osa nyt julkisuuteen nousseesta kritiikistä vaikuttaa erittäin perustellulta. Tilintarkastajien kriittisestä raportista käy ilmi, että suurin asia ovat epäselvyydet niin sanottujen koheesiorahojen käytössä. Koheesiorahat ovat EU-tukia köyhemmille jäsenmaille, käytännössä paljolti itäisille uusille jäsenmaille (entisille sosialistimaille) niiden yhteiskunnan ja infrastruktuurin - kuten teiden ja rautateiden - rakentamiseen. Meppien limusiiniajeluilla tarkoitetaan ilmeisesti parlamentin virka-autoja, jotka kuljettavat parlamentin jäseniä lentokentältä parlamentille näiden saapuessa Brysseliin tai Strasbourgiin ja takaisin kun kotimatka alkaa. Aina, kun minä olen näissä autoissa ollut, ne ovat olleet täynnä tai melkein täynnä, eli yksittäisiä parlamentin jäseniä niissä kuljetetaan harvoin. Brysselin ja Strasbourgin sisäiset matkat kuljen itse tavallisesti joko kävellen tai polkupyörällä. Vihreä ryhmä on ajanut sitä, että parlamentin autoja hankittaessa ostettaisiin vähemmän bensiiniä kuluttavia ja käytännössä myös vaatimattomampia malleja, ei siis tarvita "hienoja" autoja. Tätä emme ole saaneet läpi. Koirien kuntosaliasiaa en pysty kommentoimaan sen enempää kuin että ilmeisesti kyse on tuesta hankkeelle, joka on tehty Unkarin hallituksen aloitteesta. Vaikuttaa perusteettomalta rahankäytöltä ja on siis hyvä, että se on nostettu julkisen kritiikin kohteeksi. 21.10.2010 Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat matkustelemaan paljon, usein lentäen, mistä syntyy huomattavia ilmastopäästöjä. Voisiko parlamentin työskentelytapoja tehostaa? Tein lokakuussa 2010 muutosehdotuksen, jossa parlamentin työaikataulu muutettaisiin nk. 2+1-mallin mukaisesti. Tällä hetkellä Euroopan laidoilta tulevat mepit ehtivät paikalle vasta maanantai-iltana ja suurin osa täysistunto-, valiokunta- sekä poliitisten ryhmien työstä tapahtuu tiistain ja torstain välillä. Tämä koskee tällä hetkellä niin Brysselin kuin Strasbourginkin työviikkoja. Ehdotukseni mukaisessa järjestelmässä ensimmäisen viikon työt alotettaisiin maanantai-aamuna ja niitä jatkettaisiin perjantai-iltapäivälle. Tämä pitäisi sisällään keskimääräisesti kolme valiokunta- ja kaksi ryhmäpäivää. Tätä seuraava viikonloppu olisi luonnollisesti vapaata. Seuraavalla viikolla jatkettaisiin ryhmäkokouksilla maanantaista tiistai-aamupäivälle. Perjantaihin asti kestäviin täysistuntokokouksiin siirryttäisiin tiistaina lounasajan jälkeen. Mikäli jatketaan edelleen täysistuntojen pitämistä Strasbourgissa, niin sinne matkustettaisiin Brysselistä luonnollisesti junalla. Kolmas viikko olisi tässä kierrossa varattu meppien työhön kotimaassa. page 8 / 60
Järjestelmään siirtyminen vähentäisi ensinnäkin matkustamisessa hukkaan heitettyä aikaa. Samalla se vähentäisi varsinkin lentomatkustuksen määrää, kun edestakainen viikonloppureissaaminen kotimaahan vähenisi - saisivathan mepit tehtyä yhden viikon ja kaksi viikonloppua kotimaassaan 2+1-järjestelmässä vain yhdellä edestakaisella lennolla. Arvioisin matkustamisen vähenevän noin kolmanneksen, ellei enemmänkin. Tämä tulisi kevyemmäksi veronmaksajan kukkarolle. Kokouspäivien määrä pysyisi tässä järjestelmässä kuitenkin samana kuin aiemmin. 21.9.2010 Miten avoimuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa pitäisi kehittää? EU-asioissa esimerkiksi ministerineuvoston toiminnan tulisi olla avoimempaa. Usein jäsenmaiden hallitusten kantoja eri asioihin on hyvin vaikea saada selville, vaikka kyseiset asiakirjat ovatkin periaatteessa julkisia sen jälkeen, kun asia on päätetty. Toisinaan edes EU-toiminnasta raportoivan Votewatchin tutkijat eivät löydä tarvittavia tietoja, vaikka ovat erikoistuneet tiedon metsästämiseen. Tavalliselle kansalaiselle tehtävä on tietenkin silloin käytännössä mahdoton. Euroopan parlamentin asiakirjat on mahdollista löytää netistä parlamentin kotisivuilla, mutta tämä ei suinkaan aina ole aivan helppoa. Jotta esimerkiksi osaisi löytää parlamentin nettisivuilta, miten kukin meppi on äänestänyt erilaisissa asioissa, pitää käytännössä olla parlamentin päätöksenteon ammattilainen. Juuri siksi olen koonnut omille nettisivuilleni tietoa siitä, miten suomalaiset mepit ovat äänestäneet joissakin keskeisimmissä asioissa. EU:n päätöksentekoelimiin kohdistuu jatkuvasti voimakasta lobbausta, jota harjoittavat yritykset, yritysmaailman järjestöt sekä muut eturyhmät. Siitä, miten lobbauksen avoimuutta ja pelisääntöjä tulisi kehittää, löytyy lisää tietoa ja ajatuksia näiltä sivuilta. Tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa ovat lisääntymässä, sillä vuoden 2010 alussa voimaan tullut Lissabonin sopimus mahdollistaa sen, että yli miljoona kansalaista voi tehdä EU:lle aloitteen. Syksyllä 2010 kansalaisaloitteen tarkemmat säännöt ovat parhaillaan laadittavina. Myös asiakirjojen avoimuusasetus on Euroopan parlamentin agendalla. Sitä käsitellään syksyllä 2010 kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Vihreät haluavat tässä yhteydessä huolehtia siitä, että yhä useammat asiakirjat luokitellaan julkisiksi. 29.6.2009 Onko uusi palkkaus- ja korvausjärjestelmä mielestäsi mepin kannalta parempi kuin vanha? Hyvää on se, että kaikki mepit saavat 14.7. alkaen saman palkan. Suomalaisten meppien nettotulot laskevat, riippuu näkökulmasta, onko se hyvä vai ei. 29.6.2009 Mitä puutteita uudessa järjestelmässä on mepin/ veronmaksajan näkökulmasta? page 9 / 60
Veronmaksajan näkökulmasta uusi järjestelmä on paljon parempi kuin vanha, erityisesti siksi että matkakulut korvataan kuittien eikä kilometrimäärän mukaan. 29.6.2009 Oletko tyytyväinen avustajien aseman muutokseen (määräaikaisia eu-virkamiehiä)? Olen tyytyväinen ennen kaikkea siihen, että meppien avustajien palkanmaksun hoitaa 14.7. alkaen Europarlamentti. Väärinkäytöksen mahdollisuudet vähenevät (joitakin meppejähän on jäänyt kiinni siitä, että he ovat maksaneet avustajapalkkoja perheenjäsenilleen tai omilleen tai perheenjäsentensä omistamille firmoille). Lisäksi byrokratia helpottuu mepin näkökulmasta, kun parlamentin koneisto hoitaa kuittirumban. 28.5.2009 Miksi haluat EU-parlamenttiin? Olen ollut siellä 5 vuotta ja kokenut sen todelliseksi vaikuttamisen paikaksi. Olen kokenut yksilönä saavani aikaan paljon enemmän asioita kuin kansanedustajana Suomen eduskunnassa, vaikutusvalta on ollut verrattavissa siihen mitä se oli ministerinä. EU pystyy tekemään paljon ympäristönsuojelun, ihmisten terveyden ja monien muiden asioiden hyväksi, jos poliittista thtoa on. Haluan olla luomassa sitä poliittista tahtoa. 28.5.2009 Mitä asioita ajat, jos tulet valituksi? Kolme Iitä: ilmasto, Itämeri, ihmisten terveys. Seuraavat 5 vuotta ovat aivan ratkaisevia sille, saadaanko aikaan riittävän hyvä kansainvälinen järjestelmä ilmastonmuutoksen saamiseksi aisoihin, ja jatkaako EU ilmastonsuojelun ja vihreän teollisen vallankumouksen tiennäyttäjänä vai ei. Itämeren suojelemiseksi olen tämän 5-vuotiskauden aikana toiminut meppioryhmässä, joka sai läpi sen, että EU:lle tehdään Itämeri-strategia. Seuraava vaihe on varmistaa EU-maatalouden ympäristötukien ja -sääntöjen muuttaminen siten, että sinilevää ruokkivia valumia Itämereen vähennetään. Muuten Itämerta ei pystytä pelastamaan. Ympäristöä ja ruokaa koskeva lainsäädäntö vaikuttaa ihmisen terveyteen. Esimerkiksi ilman saasteet tappavat Euroopassa yli 300 000 ihmistä vuodessa ennenaikaisesti. Haluan toimia ilmansaasterajojen tiukentamiseksi, vaarallisten kemikaalien käytön rajoittamiseksi, lähiruoan puolesta ja selkeiden ruokapakkausmerkintöjen puolesta, jotka eivät huijaa kuluttajaa katteettomilla lupauksilla. 28.5.2009 Mitä kaikkien pitäisi tietää EU:sta? Se, että päätökset eivät ole ennalta määrättyjä, vaan niistä käydään usein todella kovaa polittiista vääbntöä. Teollisuuslobbarit ovat aina liikkeellä ajamassa omaa etuaan, milloin kemianteollisuuden, milloin autoteollisuuden, milloin pankkien jne. Jakolinja Europarlamentissa menee hyvin usein siinä, ketkä mepeistä tanssivat firmalobbarien pillin mukaan, ketkä taas ajattelevat yleistä etua kuten page 10 / 60
ympäristönsuojelua, ihmisten terveyttä, kuluttajan suojelua, rahamarkkinoiden kunnollista valvontaa. 28.5.2009 Mikä on yleisin EU:iin liittyvä harhaluulo? Se, että asetelma olisi Suomi vastaan muut. Tällaista tilannetta ei kohdalleni ole tullut koskaan. Suomen etu oli esimerkiksi Itämeristrategian laadinta. Mutta ei se ole muiden maiden etua vastaan. Suomen etu oli myös, että uimavesidirektiivi korjattiin siten, että maaseutukuntien pikkujärvien uimarannoilla ei tarvitse kontrolloida veden laatua yhtä usein kuin Rivieralla. Mutta ei sekään ollut muiden maiden etua vastaan. 28.5.2009 Miksi jokaisen äänioikeutetun pitää äänestää europarlamenttivaaleissa? Siksi että jos ei käytä äänioikeuttaan, antaa muiden päättää puolestaan. Mitkä ovat mielestäsi olleet Euroopan parlamentin menneen vaalikauden tärkeimmät päätökset ja miksi? Asia numero yksi kaudella 2004-09 oli EUn ilmastolakipaketti, jossa säädettiin toimet ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen leikkaamiseksi ensi vuosikymmenellä. Miksi? No siksi, että ilmastonmuutos on suurin uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle. Muita tärkeitä asioita ovat olleet esimerkiksi uusi kemikaaliturvallisuuslaki REACH, joka on kansainvälisesti uranuurtava ja tulee myös vaikuttamaan koko maailmaan, koska se koskee myös EU:hun tuotavia tuotteita. 28.4.2009 Mikä oli sinulle henkilökohtaisesti mieluisin / tärkein lakiuudistus kuluneella Euroopan parlamentin vaalikaudella? Ilmastopakettiin kuuluva ns velvoitejakopäätös, joka koski jäsenmaiden päästövähennyksiä päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla (kuten liikenne, rakennusten lämmitys, maatalous) oli siinä mielessä tärkein että olin sen esittelijä eli käsittelyn vetäjä parlamentissa. Toinen asia, jossa olin esittelijä, koski laivapolttoaineen rikkipitoisuuden rajoittamista Itämerellä ja muilla erityisen herkillä merialueilla. Sain siinä läpi sen, että EU ajaa kansainvälisessä merenkulkujärjestössä rajojen tiukentamista edelleen, ja tämä saatiin kuin saatiinkin IMOssa sovittua. Uudistus vähentää happosateita Itämeren ympäristössä ja myös puhdistaa hengitysilmaamme. Ehkä rakkain asia minulle on kuitenkin EUn Itämeristrategia, olin mukana sitä ajaneessa meppiryhmässä ja komissio onkin valmistelemassa sitä, ehdotus julkistetaan kesäkuussa. Se ei siis vielä ole valmis laki, mutta kuitekin asia, jota olen ollut kätilöimässä käyntiin. 28.4.2009 page 11 / 60
Onko lakiesityksiä tullut komissiolta riittävästi ja olennaisista aiheista? Entä mitkä ovat olleet lainsäädäntötyön suurimmat haasteet? Määrässä ei ole ollut valittamista, kiirettä on pitänyt. Ainakin ne, joiden käsittelyssä olen ollut mukana tiiviimmin, obvat myös olennaisia. Koen koko ajan suurimmaksi haasteeksi löytää tasapainoa teollisuuslobbauksen ja yhteisen edun välille. Pelkästään parlamenttiin akkreditoituja lobbareita, joilla on vapaa pääsy taloon, on 7 per meppi, ja muita päätoimisia lobbareita on Brysselissä vielä tuplat tai triplat päälle. Valtaosa heistä edustaa bisnesintressejä. Paine bisneslobbauksen taholta on siis valtava. Ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen ja ammattiliittojen lobbaus on paljon pienimuotoisempaa, usein koen päätehtäväkseni toimia sen puolesta että muitakin kuin ison rahan edunvalvojia kuunnellaan. 31.10.2008 Mihin toimiin EU:n olisi ryhdyttävä finanssikriisin laajentumisen estämiseksi? Pidän pankkitukitoimia tarpeellisina, muuten pulaan joutuisivat kaikki ne, joilla on lainoja, vaikka olisivat maksaneet lainansa ihan säntillisesti, ja myös pankkeihin tallettaneet. Vihreät ovat lisäksi jo kauan ajaneet Euroopan parlamentissa rahoitusmarkkinoiden tarkempaa kontrollia esimerkiksi siten, että asetetaan tiukempia kynnyksiä sille, kuinka paljon pankit voivat antaa luottoja suhteessa varallisuuteensa. Näin vastaavanlaisilta kriiseiltä vältyttäisiin. Vihreät myös jo pari vuotta sitten ehdottivat sen tunnustamista että ns vipurahastot (hedge funds) ovat omiaan kärjistämään finanssimarkkinoiden epävakautta. Europarlamentin enemmistö ei tukenut ehdotustamme, mutta finanssialan rytinä on osoittanut tämän arvion oikeaanosuneeksi. 22.10.2008 Euroopan parlamentin jäsenistö on hyvin miesvaltainen (vain n. 30% on naisia). Onko naisedustajien vaikeampi saada ääntään kuuluviin? Henkilökohtainen kokemukseni on, että Europarlamentin työkulttuuri on paljon vähemmän shovinistinen kuin Suomen eduskunnan, vaikka naisten osuus onkin jonkin verran pienempi. Esimerkiksi eduskunnassa sain aina olla varautunut kuulemaan kommentteja sääristä/ kaula-aukoista tms., Brysselissä sellaista ei ole tullut vastaan. Ajattelin että se saattaa johtua iästäkin, siksi kysyin avustajiltani (noin 30-vuotiaita) ja hekin sanoivat, ettei tuollaista ole tullut kohdalle, toisin kuin tiedän Suomen eduskunnassa tapahtuneen myös kansanedustajien avustajille. 13.2.2008 Mikä merkitys on parlamentin oma-aloitemietinnöillä? Europarlamentin oma-aloitemietinnöt ilmaisevat tietenkin parlamentin tahtoa asiassa. Vaikutukset tulevat "mutkan kautta", esimerkiksi siten, että komission valmistellessa asiaan liittyvää lainsäädäntöä parlamentin näkemykset vaikuttavat lakiesityksen valmisteluun - komissiohan tietää, että EU-laeille page 12 / 60
tarvitaan europarlamentin hyväksyntä. Mietintö toimii toivon mukaan suuntaa antavana paperina myös valmisteltaessa EU:n ohjelmia ja sopimuksia ja myös kansallista lainsäädäntöä. 11.12.2006 Miten Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi on mielestänne sujunut? Se on ollut pääasiassa hallinnointia, jonka Suomi sinänsä on hoitanut huolellisesti. Suomen hallituksella ei näytä olevan kunnianhimoa toimia suunnannäyttäjänä. Iso rutistus oli neuvottelutuloksen saaminen kemikaalilaki REACH:ista. En ole tyytyväinen lopputuloksen sisältöön (se ei mielestäni suojele ihmisten terveyttä tarpeeksi), mutta se että neuvottelutulos saatiin aikaan, on saavutus sinänsä. 11.12.2006 Toimiiko Eu:n päätöksenteko mielestänne oikeudenmukaisesti? Se on niitä asioita, jotka ovat katsojan silmässä. Ministerineuvosto, jossa päätösvaltaa käyttävät jäsenmaiden hallitusten ministerit, edustaa hallituksia ja hallitusten ministeriöiden taustalla olevaa virkamiesvalmistelua. EU-Parlamentissa, joka valitaan suorilla vaaleilla, tulevat enemmän esille erilaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset ajattelutavat. Useimmat EU-lait säädetään ministerineuvoston ja parlamentin yhteispäätöksellä, eli laaja-alainen näkökulma ainakin on yritetty taata. 3.11.2006 Lähtökohtaisesti, ajatteletko päätöksiä tehdessä suomalaisen oman viiteryhmäsi edustajan, eurooppalaisen oman viiteryhmäsi edustajan, yleissuomalaista vai yleiseurooppalaista etua? Kysymys on periaatteellinen, koska edut voivat olla yhteneväisiä, joten vastausta saa kyllä selittää. Pitää heti sanoa, että en yleensä päätöksiä tehdessäni ajattele ensisijaisesti, mikä on kenenkin etu, vaan pyrin ajattelemaan, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää. Esimerkiksi ympäristölainsäädäntöä kehitettäessä pidän yleensä järkevänä ja yhteisenä etuna ratkaisuja, jotka suojelevat ihmisten terveyttä ja ympäristöä hyvin. Pikemminkin kuin ero tahojen edusta kyse on mielestäni ajattelutavasta, jolla lähestyn asioita. Minut on valittu Euroopan parlamenttiin vihreänä ja koen myös edustavani tätä ajattelutapaa, mikä on ihan eri asia kuin puolueen etu. Ensisijaisena pidän ihmiskunnan kokonaisetua, mukaan lukien tulevat sukupolvet, seuraavaksi tärkeimpänä yhteiseurooppalaista etua, sen jälkeen suomalaisten etua. Varsin harvoin ne ovat oikeasti ristiriidassa. Käytännön päätöksentekotilanteissa tulee silloin tällöin vastaan yksityiskohtia, joissa joku yleisemmästä näkökulmasta ihan hyvältä vaikuttava asia ei Suomen kannalta yksinkertaisesti toimi. Yksi esimerkki. Äskettäin uudistettiin EU:n uimavesidirektiivi. Vanha direktiivi oli ajalta ennen Suomen EU-jäsenyyttä, sitä tehtäessä oli ajateltu Rivieran tyyppisiä isoja uimarantoja, joilla käy tuhansia ihmisiä viikossa, eikä suomalaisia kyläuimarantoja, jotka ovat jonkin puhtaan metsäjärven rannalla ja joissa käy muutama page 13 / 60
ihminen viikossa. Suomen kannalta vanhan direktiivin säädös, että jokaisen uimarannan veden laatu pitää testata 6 kertaa vuodessa, oli ihan hölmö. Tämä asia korjattiin direktiiviä uudistettaessa. Mutta vihreän ryhmän enemmistön mielestä uimarien, melojien, surffarien jne terveyden suojelu ei ollut riittävää uudessa direktiivissä. Niinpä ryhmäni enemmistö äänesti loppuäänestyksessä vastaan. Minä äänestin puolesta, koska uudistus oli Suomelle järkevä ja tärkeä. 3.11.2006 Minkä väestöryhmän tai ryhmien edut jäivät jalkoihin EU-jäsenyyden myötä? Tehtiinkö kaikki voitava haittojen minimoimiseksi? Suomessakin on huolestuttavasti lisääntynyt EU-kielteisyys. Miten Euroopan unioni saataisiin suositummaksi kansan keskuudessa? Onko vika kansassa, mediassa vai unionissa itsessään? Kysyt, minkä väestöryhmän tai ryhmien edut jäivät jalkoihin EU-jäsenyyden myötä. Vastaus riippuu näkökulmasta. Selkeimmin jäsenyyttä vastustivat maanviljelijät ja he ovat käsittääkseni edelleen pääosin jäsenyyttä vastaan, arvostelevat muun muassa lisääntynyttä byrokratiaa maataloustukien hakemisessa. Toisaalta se maataloustukijärjestelmä, joka Suomessa oli vuonna 1994, tuskin olisi voinut sellaisenaan jatkua kuitenkaan, maailma kun muuttuu muistakin syistä, ei pelkästään EU-jäsenyyden vuoksi. Kysyt myös, miksi EU-kielteisyys kasvaa Suomessa. Siinä asiassa kuka tahansa kansalainen on yhtä pätevä vastaamaan kuin minä. Mutta itse näen keskeisimmiksi seuraavat syyt: 1)Monet ihmiset kokevat elämän ja maailman ylipäänsä muuttuneen epävarmemmaksi, vaikeammin ennustettavaksi, muun muassa siksi että yrityksiä siirtyy koko ajan maasta toiseen. Mielestäni tämä johtuu ennen kaikkea maailmantalouden globalisoitumisesta. On vaikea erottaa, miltä osin on kyse EU:sta, miltä osin muusta. Jos EU toimii hyvin, se pystyy päinvastoin parantamaan vakautta ja elämän turvallisuutta. Mutta se, miten hyvin tai huonosti EU toimii, on kiinni sekä taidosta että tahdosta, mikään ei ole etukäteen kirkossa kuulutettua. 2)Tiedotusvälineet kertovat liian vähän ja pinnallisesti niistä asioista, joista EU:ssa päätetään. Esimerkiksi vireillä olevat EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö ja ilmanlaatudirektiivi tulevat poistamaan jokapäiväisestä elinympäristöstämme paljon sellaisia myrkkyjä ja saasteita, jotka nyt aiheuttavat terveysriskejä. Aika harva sitä kuitenkaan tietää. Yleensä jos Suomen hallitus antaa eduskunnalle merkittävän lakiehdotuksen, se on lehdissä ja TV:ssä iso uutinen. Mutta kun EU:n komissio antaa ehdotuksen merkittävästä uudesta EU-laista, siitä ei välttämättä kerrota yhtään mitään. Pahimmassa tapauksessa kerrotaan sitten jälkikäteen jostain lapsuksesta, joka lakiin jäi, tai yksityiskohdasta, jota joku vastusti ja siksi leimaa järjettömäksi. 3)EU:n päätöksenteko ja käsiteltävät asiat ovat monimutkaisia. Niistä on usein vaikeakin kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi. Tämä on tietysti yksi syy siihen, että tiedotusvälineissä niistä kerrotaan mielestäni liian vähän. Osittain monimutkaisuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että kyse on 25 maan yhteisestä päätöksenteosta. Mutta toisaalta EU-byrokratia voisi kantaa oman kortensa kekoon tehdäkseen asioista helpommin ymmärrettäviä. page 14 / 60
3.11.2006 page 15 / 60
Suomen perustuslain mukaanhan valta kuuluu kansalle ja eduskunnalle sen myötä. Mitä mieltä olette tämän toteutumisesta ollessamme EU:n suuren määräysvallan alla? Ja onko lause mielestänne kuollut kohta perustuslaissa vai päteekö se edelleen? Ja miksi näin? Kyllä mielestäni Suomen perustuslaki pätee edelleen. EU:lla on valtaa vain niissä asioissa, joissa EU:n jäsenmaat ovat sitä sille luovuttaneet. EU ei siis ole mikään "kaikkien asioiden ylivaltias". Maatalouspolitiikka, ympäristönsuojelu ja kauppapolitiikka ovat asioita, joissa EU:lla on iso toimivalta. Sen sijaan esimerkiksi energia- ja liikennepolitiikassa se on paljon pienempi, samoin koulutus-, terveys- ja sosiaalipolitiikassa. Jokaisessa EU:n jäsenmaassa EU:hun liittymisestä on päätetty k.o. maan perustuslain mukaisessa järjestyksessä, niin myös Suomessa. Ja lisäksi asiasta on järjestetty kansanäänestys. En ole varma, pidettiinkö alkuperäisissä 6 jäsenmaassa kansanäänestystä, mutta ainakin uusimmissa 10 jäsenmaassa ja sitä ennen liittyneissä Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa. Jokaista EU-päätöstä tekemässä on ollut myös suomalaisia. 22.11.2005 Millaisena näet EU:n tulevaisuuden ylipäätänsä? EU:ta tarvitaan. Kun bisnes globalisoituu, kansallisvaltiot menettävät tosiasiallisen päätäntävaltansa monissa asioissa. Firmojen on yhä helpompaa sanoa hallituksille ja parlamenteille: jos ette tee niin kuin me vaadimme, me panemme pillit pussiin ja muutamme muihin maihin. Siksi tarvitaan perinteisten kansallisvaltioiden rajat ylittävää yhteistyötä, jotta demokraattisella päätöksenteolla voidaan ylipäänsä vaikuttaa maailman menoon. Kansainvälinen ilmastonsuojelu on yksi esimerkki asiasta, jossa iso EU pystyy paljon enempään kuin sen jäsenvaltiot yhdessä pystyisivät. 20.10.2005 Mitä EU:n perustuslain hylkääminen Ranskassa ja Alankomaassa käytännössä merkitsi EU:lle? Vaikka kannatankin perustuslakia (eli niitä muutoksia mitä sen hyväksyminen toisi nykyisiin EU:n perussopimuksiin), Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulos oli mielestäni terveellinen oppitunti EU-eliitille. EU voi toimia kunnolla vain jos sillä on kansalaisten aito tuki. Tämä tuki katoaa, jos asioita sovitaan liikaa kansalaisten päiden yli ja selän takana. 1.9.2005 Miksi EU:n jäsenyys on hyvä asia (meille/muille)? EU on edelleen tarpeen alkuperäisen tarkoituksensa vuoksi eli rauhan takaamiseksi Euroopassa. EU:n laajeneminen tukee tätä alkuperäistä perusajatusta, niin tähänastiset laajenemiset kuin mahdollinen ja mielestäni toivottava laajeneminen Turkkiin, tietysti edellyttäen että Turkki aikanaan kykenee täyttämään demokraattisen oikeusvaltion kriteerit. page 16 / 60
Ilman EU:ta olisimme paljon haavoittuvampia talouden globalisaation edessä. Jos EU:n jäsenmaat toimisivat vain erillisinä valtioina, ylikansalliset suurfirmat sanelisivat käytännössä melkein kaiken, koska ne voisivat vapaasti kilpailuttaa valtioita, kuka tarjoaa niille alhaisimman verotuksen, lepsuimman ympäristölainsäädännön jne. EU:n olemassaolon ansiosta on mahdollista asettaa sosiaalisia ja ympäristösääntöjä. Se, tehdäänkö tätä oikeasti ja millaisena, riippuu tietysti aina siitä, onko poliittisilla päättäjillä siihen riittävää tahtoa. 1.9.2005 EU:n perustuslaki on saanut paljon kritiikkiä jäsenmailta, jonka vuoksi monet näkevät EU:n negatiivisemmassa valossa kuin aikaisemmin. Onko tämä kritiikki mielestäsi oikeutettua? Osa perustuslakiin kohdistetusta kritiikistä on mielestäni oikeutettua. Osittain perustuslakiin on projisoitu monia muita kansalaisten huolenaiheita, moni tuntuu näkevän EU:n mörkönä, joka jyrää läpi kylmää uusliberalistista politiikkaa. Tottahan tämä on yksi poliittinen suuntaus EU:ssa, oikeiston. Mutta tästä asiasta käydään koko ajan kovaa vääntöä kaikilla tasoilla, myös Euroopan parlamentissa. 31.8.2005 Millä tittelillä haluat itseäsi kutsuttavan - meppi, europarlamentaarikko vai Euroopan parlamentin jäsen? Virallinen titteli on "Euroopan parlamentin jäsen". Mutta koska se on käytännössä kömpelö, muutkin ilmaisut, joista asia käy selväksi, sopivat minulle ihan hyvin, esimerkiksi alla listaamasi ja niiden lisäksi vielä vaikka eurokansanedustaja tai europarlamentaarikko. Nämä ovat kaikki esimerkiksi lehtijutun tekstissä ihan käypiä. Mutta jos halutaan käyttää virallista titteliä, esimerkiksi kutsukirjeissä tai seminaariohjelmissa, silloin soisin käytettävän sitä virallista titteliä, vaikka se onkin kömpelö. 13.4.2004 Kannatatko EU:n liittovaltiokehitystä? Minusta ei ole pääasia, mitkä askeleet vievät EU:ta kohti liittovaltiota, vaan tärkeää on se, että EU voi toimia tehokkaasti niissä asioissa, joissa pitääkin. Esimerkiksi tarvittaisiin EU:n yhteisiä päätöksiä ympäristö-, yritys- ja pääomaverojen vähimmäistasoista. Muuten EU-maiden välinen verotuksen alentamiskilpailu voi nakertaa rahoituspohjan yhteiskunnan maksamalta koulutukselta, terveydenhuollolta ja sosiaaliturvalta. Jotta tällaista epätervettä kilpailua EU:ssa voitaisiin hillitä, verotusta koskevat päätökset on EU:ssa siirrettävä yksimielisyyttä vaativista asioista määräenemmistöllä päätettäviin. Muutoin yksikin jäsenmaa voi kaataa päätöksen, jota kaikki muut kannattavat. EU:ssa on jo tehty paljon työtä yhteisten ympäristönormien luomiseksi. Tätä työtä pitää jatkaa. Myös työelämän oikeuksiin ja muihin tärkeimpiin sosiaalisiin oikeuksiin tarvitaan yhteisiä EU:n vähimmäisnormeja. Mutta sosiaalisia peruspalveluja, terveydenhuoltoa, koulutusta ja kulttuuria sekä niiden rahoitusta ja rakennetta koskevat päätökset tulee jatkossakin päättää kussakin jäsenmaassa. Tätä kirjoitettaessa huhtikuussa 2004 tämä asia näyttää uhanalaiselta EU:n uuden perustuslain luonnoksessa. Myös EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa tulisi vahvistaa. page 17 / 60
TURKIN EU-JÄSENYYS (siirry alkuun) 10.11.2005 Mitä mieltä olet Turkin mahdollisesta EU-jäsenyydestä? Jos Turkki jonain päivänä täyttää jäsenyyden kriteerit demokratiasta, sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista, se tulee hyväksyä jäseneksi. Mutta ei muutoin. Jos Turkki jonain päivänä kykenee nämä ehdot täyttämään, Eurooppa on paljon nykyistä parempi paikka. 24.05.2005 Mitä hyötyä Turkin jäsenyydestä olisi EU:lle? Täytyy muistaa, että ennen kuin Turkki voidaan hyväksyä jäseneksi, sen täytyy täyttää ehdot toimivasta demokratiasta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja toimivasta oikeusvaltiosta. Jos se tähän pystyy ja voidaan ottaa jäseneksi, se vahvistaa suuresti rauhaa Euroopassa ja antaa myös Lähi-Idän arabivaltioille esimerkin siitä, että islamilaisen kulttuurin maa pystyy kehittymään demokratiaksi. 31.5.2004 Tulisiko Turkki hyväksyä EU:n jäseneksi ja millä ehdoilla? En suinkaan kannata Turkin liittämistä EU:hun äkkipäätä ja nykytilassaan. Jotta Turkki voitaisiin hyväksyä EU:n jäseneksi, sen tulee täyttää ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon liittyvät kriteerit. Niiden täyttämiseen maalla on vielä pitkä matka. Mutta kannatan vakavien jäsenneuvottelujen aloittamista Turkin kanssa, kuten sille itse asiassa on jo luvattu - sitä paitsi Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 1999. EU-jäsenyysneuvottelut ovat saaneet uusimmatkin jäsenmaat tekemään merkittäviä hyviä muutoksia, muun muassa säätämään EU-direktiivien mukaiset ympäristönsuojelulait. Vastaavasti EU-jäsenyysneuvottelut olisivat myös Turkille kimmoke kehittää demokratiaansa ja ihmisoikeuksia, mukaan lukien kurdien oikeudet. Jos tässä onnistuisimme, sillä olisi valtava myönteinen vaikutus itse Turkin kansan elämän laatuun ja maan kehitykseen ja myös koko Euroopan rauhaan ja vakauteen. Eläinsuojelukin kehittyisi Turkissa. EU:n pitäisin edelleen puhtaasti "maallisen" vallan edustajana eli en sotkisi siihen uskontoa. Niinpä maan valtauskonto ei saa olla myöskään EU:n ulkopuolelle sulkemisen peruste. Juuri nyt islamilaisenemmistöisissä maissa kiehuu kiukku ja viha sekä Yhdysvaltoja että Eurooppaa kohtaan Irakin sodan ja sotavankien kidutusten ja nöyryytysten vuoksi. EU:n tulee tehdä selvä pesäero USA:n politiikkaan. Siksi olisi tärkeää tehdä nyt EU:sta selkeä kädenojennus islamilaisen maailman suuntaan. Jäsenneuvottelujen aloittaminen Turkin kanssa voisi olla sellainen teko. Jos Turkki kehittyy kunnon demokratiaksi ja täyttää EU:n jäsenkriteerit, se voi toimia tärkeänä sillanrakentajana Euroopan ja islamilaisen maailman välillä. Turkin kulttuuriperinnöstä osa on peräisin Euroopasta. Ja meidän kulttuuriperinnöstämme osa on peräisin islamilaisesta maailmasta, muun muassa page 18 / 60
numerot. Antiikin filosofien tekstitkin säilyivät jälkipolville arabiankielisinä käännöksinä, fundamentalistisen kristinuskon valtakaudella nuo tekstit hävitettiin Euroopasta. PUOLUSTUSPOLITIIKKA (siirry alkuun) 3.11.2006 Mitä mieltä te olette EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta. Onko Suomi tällä hetkellä velvoitettu osallistumaan esimerkiksi Euroopan Unionin sisällä syttyvään konfliktiin aseellisesti? Tulisiko suomalaisten mielestänne osallistua vaikka velvoitetta ei olisikaan? Entä pitäisikö mielestänne EU:lla olla yhtenäiset aseelliset joukot? Olisi myös kiinnostavaa tietää, mitä Suomen armeijalle tapahtuu, jos tiivistämme yhteistyötä muiden Eu-maiden kanssa. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (joka puolustuspolitiikka on vielä ihan alkutekijöissään) idea ei tosiaankaan ole reagoida EU:n sisäisiin sotilaallisiin konflikteihin. Koko EU on perustettu, jotta sellaisia ei koskaan enää tulisi, eli että EU:n jäsenmaiden välillä ei ikinä enää syttyisi sotia. EU:n sisäisen sodan mahdollisuus tuntuu todellakin hyvin teoreettiselta. Mitä tulee EU:n jäsenmaiden sisällä mahdollisesti syttyviin konflikteihin, niin koko yhteiskuntapolitiikan (mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto, sosiaaliturva jne) perustavoite tietenkin on edistää yhteiskunnan sisäistä vakautta, jotta tuollaisia konflikteja ei syntyisi. Ja missään tapauksessa mikään EU:n perussopimus tai EU-säädös ei mahdollista sitä, että muista EU-maista lähetettäisiin sotilaita toiseen EU-maahan. EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan perusidea on kehittää valmiutta tarvittaessa reagoida konflikteihin EU:n ulkopuolella. Esimerkiksi Serbian väkivalta Kosovon albaaneja kohtaan vuonna 1999 oli tilanne, jossa tarvittiin ulkopuolista puuttumista ennenkuin albaanien tappaminen saatiin loppumaan. Ylipäänsä tapahtumat Ex Jugoslaviassa sosialismin romahduksen jälkeen ovat jouduttaneet keskustelua EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta. Käytännössä yhdenkään maan sotilaiden osallistuminen EU-rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioihin ei voi peruatua mihinkään juuhun kuin k.o. maan vapaaehtoiseen päätökseen. Ja EU-joukot koostuvat aina käytännössä jäsenmaiden kansallisten puolustusvoimien lähettämistä yksiköistä, muun muassa Suomen armeijan lähettämistä, eli ei Suomen armeija mihinkään katoa, ainakaan EU:n yhteisen puolustuspolitiikan vuoksi. 20.06.2006 EU:n kansalaisena en tahtoisi verojeni valuvan terroristien tukemiseen. Kiitos, siitä että EU on jäädyttänyt Hamasin vetämän hallinnon tukemisen. Toivon ettei Hamasin kanssa aleta neuvottelemaan ennenkuin luopuvat terrorista. Kuten tiedät, EU on jäädyttänyt tuen Palestiinalaishallinnolle. Koska se aiheuttaa aikamoista inhimillistä kärsimystä siviileille, EU on päättänyt antaa humanitaarista apua palestiinalaisille muiden kanavien kautta. Toivon että tämä myötävaikuttaa siihen, että Hamas luopuu terrorista ja hyväksyy lähtökohdaksi page 19 / 60
kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, olemassaolon oikeuden. Tuoreimmat uutiset viittaavat siihen, että tähän suuntaan ollaan menossa. 21.5.2004 Pitäisikö Suomen kieltää maamiinat? Henkilömiinat vammauttavat ja tappavat siviilejä eri puolilla maailmaa joka päivä. Ainoa tapa puuttua tähän ongelmaan on kieltää koko maailmassa kaikki henkilömiinojen tuotanto, niiden levittäminen, myyminen ja käyttö. Jo yli 140 maata onkin liittynyt Ottawan miinakieltosopimukseen. Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen. Tämä on hyvin itsekästä. Näin Suomi käytännössä puolustaa miinojen käyttöä. Suomen tulisi liittyä miinasopimukseen ja edistää sen voimaantuloa maailmanlaajuisesti. Suomen tulee pitää kiinni Lipposen I hallituksen aikana hyväksytystä tavoitteesta, että vuonna 2006 allekirjoitamme Ottawan sopimuksen ja hävitämme jalkaväkimiinat vuoteen 2010 mennessä. Tästä ei saa lipsua kuten Vanhasen hallitus on alkanut väläytellä. Sotilasteknologia on myös muuttunut siten, että se on vähentänyt miinojen merkitystä sodankäynnissä. 13.4.2004 Mitä mieltä olet Suomen liittymisestä Natoon? En kannata liittymistä. Natolla ei ole tarjota mitään olennaista sellaista, mitä Suomella ei olisi muutenkin. Suomen turvallisuuspoliittinen vaikutusvalta turvataan parhaiten diplomatialla ja viisaalla ulkopolitiikalla, ei sotilaallisella liittoutumisella. Niin Natossa kuin EU:ssakin suurimpina turvallisuusuhkina pidetään nykyisin kansainvälistä terrorismia, joukkotuhoaseiden leviämistä ja sortuneita valtioita. Pentagonin tuore raportti pitää ilmastonmuutosta vakavana turvallisuusuhkana. Samaa on sanonut YK:n asetarkastajien entinen johtaja Hans Blix. Näitä uhkia ei torjuta asein vaan suojelemalla ympäristöä, kehittämällä uutta puhdasta energiatekniikkaa ja vähentämällä köyhyyttä maailmasta. Köyhyyden vähentämisessä yksi tärkeimmistä asioista on parantaa naisten koulutusta ja yhteiskunnallisia oikeuksia. Suomen kaltaisten liittoutumattomien maiden olemassaolo on koko maailmalle hyvä asia. Liittoutumattomina olemme monissa tilanteissa uskottavia sovittelijoita. Olisiko presidentti Ahtisaarta kutsuttu Kosovon rauhanneuvottelijaksi, jos Suomi kuuluisi Natoon? Olisiko Harri Holkeria kutsuttu johtamaan Kosovon yhteiskunnan rakennustyötä? Toki on totta, että Naton on muuttunut paljon, ja muuttuu koko ajan. Käytännössä Nato on paljolti kriisinhallintaorganisaatio. Suomi voi halutessaan osallistua Nato-johtoisiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin myös olematta jäsen. Mitä vähemmän maailmassa aseisiin käytetään rahaa, sen parempi. 11.4.2004 Kannatatko EU:n yhteistä puolustusta? Ensisijaista on mielestäni tehostaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ja EU:n kansainvälistä toimintakykyä. Tietynasteisen sotilaallisen yhteistyövalmiuden kehittäminen EU-maiden kesken voisi hyvinkin olla page 20 / 60