NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset palvelut Nokian kaupungissa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Nokian keskustojen palvelurakenne 4 2.3 Nokian keskustojen liiketilat 8 3 Kaupallisten palveluiden kehitys vuoteen 2030 12 3.1 Väestön kehitys 13 3.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 14 3.3 Kaupan ja palveluiden tilantarpeet 16 4 Visio Nokian keskustan kaupallisista palveluista 23 4.1 Vireillä olevat liikepaikkahankkeet ja kaavavaraukset 23 4.2 Keskustojen palvelutarjonnan kehittäminen 25 Liite 1 Liiketilan lisätarpeiden laskennan arvot
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 2 1 JOHDANTO Nokian kaupungilla on tarve tarkastella kaupan palveluverkkoa ja sen kehitystarpeita niin kaavoituksen kuin elinkeinopolitiikkansa kannalta. Vähittäiskaupan mitoitus- palveluverkkoselvitys ei siten liity yksittäiseen liikepaikkahankkeeseen vaan tarkastelun näkökulma on koko kaupan liikepaikkaverkon tasapainoinen kehittäminen. Nokian kaupunki on yksi voimakkaimmin kasvavista alueista Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa kokonaisuudessaan niin väestöltään kuin palveluiltaan. Nokia kaupunki on jo lähtökohdiltaan yksi seudun suurista kaupungista niin asukaspohjaltaan kuin palvelutarjonnaltaan. Nokian kauppapalvelut ovat rakentuneet pitkällä aikavälillä ja ovat tyypillisiä vanhan kaupunkikeskustan palveluita. Nykyinen palveluverkko on rakentunut ydinkeskustan ja keskusta-alueiden sekä kaupungin eteläosaan sijoittuneen marketalueen varaan. Erillään olevia palvelupisteitä on kaupungissa vähän. Tarve palveluiden monipuolistamiseen on pitkälti kiinni alueen kasvavasta väestöstä ja kuluttajien palvelutarpeen kasvusta. Mitoitus- ja palveluverkkoselvityksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kauppapalveluiden tarpeesta ja kehityskuvasta Nokian kaupungin sisällä. Selvitystyö antaa myös välineitä kaavoitukselle turvaamaan tasapainoisen palveluverkon kehittämistä kaupungissa. Osa kauppapalveluista palvelee kaupunkilaisia, mutta Nokialla on tarve kehittää myös seudullisia palveluita läntisen ja lounaisen Tampereen kaupunkiseudun tarpeisiin. Nokian kaupungin mitoitus- ja palveluverkkoselvityksestä vastaa Santasalo Ky. Selvityksen ovat tehneet KTM Tuomas Santasalo, KTM Katja Koskela sekä BBA Liisa Kirjavainen. Työtä ovat valvoneet kaupungin edustajina elinkeinopäällikkö Henry Moisio ja kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki. Työn yhteydessä on käyty myös neuvottelu Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 3 2 NYKYISET KAUPALLISET PALVELUT NOKIAN KAUPUNGISSA Kaupallista tarjontaa Nokialla kuvataan tilastojen ja kartoituksen pohjalta. Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta saadaan vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikat ja liikevaihto vuodelta 2007. Liikevaihto on muutettu myynniksi, joka pitää sisällään arvonlisäveron. Liikevaihtotietoja on tilastossa toimialoista, joissa on vähintään kolme toimipaikkaa kunnassa. Pienempien toimialojen liikevaihto on arvioitu. Nokian keskustat ja kauppapalvelut on kartoitettu heinäkuussa 2009 kenttäkäynnillä, jossa karttaan merkittiin keskustojen kaupalliset palvelut. Kartoituksen pohjalta lasketaan kaupallisten palveluiden liikemäärät ja pinta-ala, joka kuvaa rakennuksen tai sen osan pohjapintaalaa. 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikat ja myynti Vuonna 2007 Nokian kaupungissa oli vähittäiskaupan toimipaikkoja yhteensä 125, ravintoloita ja kahvioita oli 39 sekä autokaupan ja huoltamotoiminnan toimipaikkoja yhteensä 53. Autokaupan myynti oli yhteensä 48 miljoonaa euroa. Vähittäiskapan myynti oli yli miljoona euroa ja ravintoloiden 11 milj. euroa. Vähittäiskaupan myynnistä 50 miljoonaa on päivittäistavarakaupan ja 33 milj. i tavaratalojen myyntiä (sisältää niiden pt-myynnin). Tavaratalokaupoissa (Citymarket, Löytötavaratalo ja Vapaa Valinta) myydään Nokialla myös muuta kuin päivittäistavaraa ja laajan tavaravalikoiman kaupoissa päivittäistavaramyynnin osuus on selvästi alle puolet myynnistä. Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravitsemusalan toimipaikat ja myynti Nokialla vuonna 2007 Toimi- Myynti paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit 24 50,2 Tavaratalokauppa 3 33,2 Alko 1 1,7 Apteekit 4 13,5 Huonekalukauppa 2 2,9 Rautakauppa 10 12,0 Kodintekniikkakauppa 2 3,1 Tilaa vaativa kauppa yht. 14 18,0 Muotikauppa 26 9,5 Muu erikoiskauppa 53 13,8 Erikoiskauppa yhteensä 93 41,3 Vähittäiskauppa yhteensä 125 139,9 Auto- ja varaosakauppa 48 40,3 Huoltamot 5 8,3 Autokauppa ja huoltamot 53 48,6 Ravintolat, kahvilat ja baarit 39 10,7 Kaikki yhteensä 217 199,1 Lähde: Tilastokeskus
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 4 Nokian erikoiskaupan tarjonta on rakenteeltaan monipuolinen. Tilaa vaativan kaupan eli kodintekniikka- rauta- ja huonekalukaupan toimipaikkoja on yhteensä neljätoista, muotikauppoja 26 ja muita erikoiskauppoja 53. Muun erikoiskaupan tarjonta on hyvin monipuolinen ja kattaa varsin hyvin keskustakaupan toimialoille tyypilliset toimialat. Nokian erikoiskauppojen myynti oli yhteensä 36 miljoonaa euroa. Keskimääräisen suomalaisen kaupungin erikoiskaupan rakenteeseen verrattuna Nokialla tarjonta on melko tyypillinen. Myös ravintoloita ja kahviloita on Nokialla keskimääräisen kaupungin varustukseen verrattuna kohtuullinen määrä. Ravintoloiden ja kahviloiden myynti vuonna 2007 oli yhteensä 11 miljoonaa euroa. Luvusta puuttuu hotellien ravintoloiden myynti. 2.2 Nokian keskustojen palvelurakenne Nokian kaupungin kauppapalveluita tarkastellaan neljän keskustan osalta ja loput palvelut sijoittuvat muille alueille. Pääkeskus Nokialla on ydinkeskusta, joka käsittää Härkätien eteläpään ja torin ympäristön. Yrittäjäkadun palveluita tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Keskustan reuna-alueena tarkastellaan Härkätien pohjoispään kauppa-aluetta ja Nokianvaltatien pohjoispuolisia kauppa-alueita. Samoin tarkastellaan Market-aluetta omana kokonaisuutenaan. Muilla alueilla olevia kauppapalveluita on käsitelty yhtenä tilastoalueena ja siihen sisältyy myös Kolmenkulman alue, johon on tulossa uusia kauppapalveluita.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 5 Nokian keskusta on kaupungin pääkeskus, joka palvelee hyvin monipuolisella tarjonnallaan kaupungin asukkaita. Kaupungin keskustan palvelurakenne on monipuolinen ja keskustasta löytyy useiden erikoiskaupan toimialojen liikkeitä sekä palveluyrityksiä sekä kaupungin omia palveluita. Palvelupisteinä keskustassa on 80 myymälää. Kaupallisten palveluiden lukumäärä Nokian kaupallisissa keskittymissä 2009 Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Muut alueet YHTEENSÄ Pt-kauppa ja kioskit 4 1 3 3 4 15 Tavaratalokauppa 1 2 3 Alko, apteekit ja terveyskauppa 2 2 2 6 Muotikauppa 5 1 2 6 1 15 Sisustuskauppa 2 4 6 Tilaa vaativa kauppa 6 1 2 9 Muu erikoiskauppa 16 2 7 7 1 33 Erikoiskauppa yhteensä 23 9 14 19 4 69 Käytetyn tavaran kauppa 1 1 3 1 6 Vähittäiskauppa yhteensä 29 11 20 24 9 93 Autokauppa, korjaamot, huoltamot 1 7 2 2 3 15 Ravintolat, kahvilat, hotellit 17 5 6 5 2 35 Pankki, posti, vakuutus 8 1 1 10 Muu kaupallinen palvelu 19 5 16 3 2 45 Kaupalliset palvelut yhteensä 45 17 25 11 7 105 Vähittäiskauppa ja palvelut yht. 74 28 45 35 16 198 Liiketila muussa käytössä 1 3 4 Tyhjät liiketilat 5 5 Liiketilat yhteensä 80 28 48 35 16 207 Lähde: Tuomas Santasalo Ky Yrittäjäkadun alue on aivan keskustan koillispuolella. Se on rakenteeltaan yhden kadun varteen muodostunut työpaikka- ja myymäläkeskittymä lähinnä tiva-kauppaa eli autokauppaa ja rakentamiseen liittyvää kauppaa. Alueella on myös kahviloita ja lounasravintoloita. Yrittäjäkadulla myymälät ovat suurelta osin hallimaisia myymälöitä ja rakennuskanta on elinkaarensa loppupäässä. Alueella on kaupallisia palvelupisteitä yhteensä 28. Keskustan reuna-alueella Kauppakadun ympäristö muodostaa hyvin urbaanin kauppakeskittymän, mutta sen yhteys ydinkeskustaan on Kauppakadun varassa. Puropuisto erottaa alueen fyysisesti ydinkeskustasta. Nokianvaltatien pohjoispuolella olevat palvelut ovat enemmän hajallaan eivätkä muodosta kovinkaan urbaania ympäristöä. Alueella on 48 erilaista myymälää ja palvelupistettä. Keskustan eteläpuolella Viholassa on market-alue, jonne ovat sijoittuneet vähittäiskaupan suuryksiköt City-market ja Löytötavaratalo. Niiden yhteydessä toimii parikymmentä erikoiskauppaa sekä joukko palveluyrityksiä. Market-alueeseen lasketaan kuuluvan myös Edenin ravintola ja kylpylä sekä muita hajallaan olevia palveluita, vaikka ne eivät toiminnallisesti kuitenkaan kytkeydy toisiinsa. Kaikkiaan market-alueella on 35 liikepaikkaa. Muualla Nokialla on lähinnä yksittäisiä liikepaikkoja ja pienempiä keskittymiä. Lehtimäen alueella on hajallaan erikoisliikkeitä työpaikka-alueen seassa. Kaupungin itälaitaan on rakentumassa uusi Kolmenkulman alue, mutta sinne tuleva liiketoiminta on vasta rakenteilla. Muualla kartoitetuilla alueilla on 16 liikepaikkaa.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 6
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 7
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 8 2.3 Nokian keskustojen liiketilat Kartoituksen pohjalta on laskettu Nokian keskustojen liiketilamäärät ja kaupallisten palveluiden käytössä oleva pinta-ala. Vähittäiskaupan ja palveluiden pinta-alatiedot on laskettu karttaan piirrettyjen liiketilojen pohjapinta-alojen perusteella. Pinta-alassa mukana ovat myyntipinta-alan lisäksi liikkeiden takatilat ja varastot sekä seinät. Pinta-aloilla voi olla pieniä eroavaisuuksia todellisten pinta-alojen kanssa. Ne antavat kuitenkin riittävän yleiskuvan liiketilamääristä ja suhteista eri keskuksissa. Kartoituksen mukaan Nokialla oli kesällä 2009 yhteensä 207 kaupan ja palvelualan yritystä. Lisäksi kaupungissa on vielä yksittäisiä liikepaikkoja, joita ei ole kartoitettu. Tyhjiä liiketiloja kaupungissa on melko vähän. Tyhjiä huoneistoja on vain viisi ja niistäkin osa ei ole markkinahintaan vuokrattavissa. Tyhjien tilojen vähäisyys ei mahdollista keskusten palveluiden kehittämistä. Kaupallisten palveluiden lukumäärän jakautuminen alueittain Nokialla 2009 Muut alueet 8 % Market-alue 18 % Ydinkeskusta 37 % Keskustan reuna-alue 23 % Yrittäjäkatu 14 % Palveluiden tarjonta Nokialla on painottunut keskustaan ja sen lähialueille. Kolme neljäsosaa palveluista on keskustassa ja lähialueella. Palvelupisteet ovat kuitenkin suurelta osin pieniä, mikä näkyy palveluiden pinta-alatietojen tarkastelussa. Vaikka keskustassa on paljon tarjontaa, siellä on kaupallista myymälätilaa vain 23 % koko kaupungin kaupallisten palveluiden pinta-alasta. Kun keskustan reunat vielä otetaan mukaan tarkasteluun, niin tällä alueella on noin puolet kaupallisesta liiketilasta. Marketalueella on kolmannes koko kaupungin kaupallisten palveluiden käytössä olevasta pintaalasta. Kolmikulman alueen rakentuminen lisää keskustan reuna-alueen liiketilamäärää, jolloin keskustan osuus koko liiketilasta pienenee edelleen.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 9 Kaupallisten palveluiden pinta-alan jakautuminen alueittain Nokialla 2009 Muut alueet 13 % Ydinkeskusta 23 % Market-alue 34 % Yrittäjäkatu 17 % Keskustan reuna-alue 13 % Kaupallisten palveluiden pinta-ala Nokian kaupallisissa keskittymissä 2009 Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Muut alueet YHTEENSÄ Pt-kauppa ja kioskit 4 900 500 4 600 2 100 3 500 15 500 Tavaratalokauppa 1 700 11 200 12 900 Alko, apteekit ja terveyskauppa 1 200 100 300 1 500 Muotikauppa 1 400 200 700 2 200 1 000 5 500 Sisustuskauppa 100 2 200 2 300 Tilaa vaativa kauppa 3 100 700 2 400 6 300 Muu erikoiskauppa 2 000 700 500 1 300 300 4 800 Erikoiskauppa yhteensä 4 500 4 000 2 200 6 000 3 700 20 400 Käytetyn tavaran kauppa 400 200 600 1 300 Vähittäiskauppa yhteensä 11 500 4 500 7 000 19 300 7 800 50 100 Autokauppa, korjaamot, huoltamot 200 4 800 500 400 800 6 800 Ravintolat, kahvilat, hotellit 3 200 1 600 800 7 600 1 100 14 200 Pankki, posti, vakuutus 2 200 700 3 000 Muu kaupallinen palvelu 1 400 2 600 1 300 300 700 6 400 Kaupalliset palvelut yhteensä 7 000 9 000 3 400 8 300 2 600 30 400 Vähittäiskauppa ja palvelut yht. 18 600 13 600 10 400 27 600 10 400 80 500 Liiketila muussa käytössä 600 300 900 Tyhjät liiketilat 700 700 Tyhjien tilojen osuus 4 % 1 % Liiketilat yhteensä 19 900 13 600 10 700 27 600 10 400 82 100 Lähde: Tuomas Santasalo Ky
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 10 Tarjonnan sisällöllä on suuri merkitys siihen, miten paljon alueella kaupallista pinta-alaa on käytössä. Keskustassa pinta-ala jakautuu melko tasan eri toimintojen kesken. Marketalueella vastaavasti näkyy tavaratalotoimintojen sijoittuminen alueelle ja miten se käyttää merkittävän osan pinta-alasta. Market-alueeseen on laskettu mukaan myös Nokian Edenin ravintola ja kylpylän pohjakerros, mikä lisää merkittävästi ravintoloiden ja kahviloiden painoa tilankäytössä. Kaupallisten palveluiden pinta-alan jakautuminen osa-alueittain ja toimialoittain Nokialla 2009 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Muut alueet Keskustassa on selvästi vähemmän muotikaupan pinta-alaa kuin yleensä kaupungeissa. Vastaavasti muotikauppaa on sijoittunut market-alueelle enemmän kuin keskustaan. Market-alueelle on sijoittunut erityisesti ketjuliikkeitä, kun keskustassa on selkeästi enemmän paikallisia myymälöitä. Yrittäjäkadun alueella tiva- ja autokaupan suhteellisen suuri pinta-ala näkyy selvästi. Yrittäjäkadun alueelta puuttuu päivittäistavarakaupan tarjonta lähes kokonaan.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 11 Kaupan alueiden painopisteet näkyvät hyvin tarkasteltaessa toimialojen suhteellisia osuuksia käytössä olevasta pinta-alasta. Keskustassa palveluiden monipuolisuus korostuu eikä siellä ole yhtä vahvaa toimialaedustusta. Eniten pinta-alaa on päivittäistavarakaupalla ja ravintolatoiminnoilla. Yrittäjäkadulla taas tilaa vaativan erikoiskaupan toimialat edustavat merkittäviä toimialoja. Keskustan reuna-alueella taas supermarket-kauppa on vahvasti hallitseva toiminta. Market-alueella vastaavasti päivittäistavara- ja tavaratalokauppa käyttää noin puolet koko pinta-alasta. Muilla alueilla päivittäistavarakauppa ja tilaa vaativa kauppa käyttää eniten pinta-alaa. Kaupallisten palveluiden pinta-alan suhteellinen jakautuminen osa-alueittain ja toimialoittain Nokialla 2009 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ydinkeskusta Yrittäjäkatu Keskustan reuna-alue Market-alue Muut alueet YHTEENSÄ Pt-kauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko, apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Sisustuskauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Käytetyn tavaran kauppa Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 12 3 KAUPALLISTEN PALVELUIDEN KEHITYS VUOTEEN 2030 Kaupallisten palveluiden markkinoita tarkastellaan markkina-alueen kuluttajien ostovoiman pohjalta. Ostovoimassa erotetaan markkina-alueen eri kuntien asukkaiden ostopotentiaali, jolloin saadaan tarkemmin arvioitua markkina-alueen eri osien kehitystä. Ostovoiman kehityksen pohjalta tarkastellaan tulevaisuuden kaupan mitoitusta ja uuden liiketilan tarvetta Nokian kaupungin alueella. Nokian kaupunki on yksi vahvoista kaupunkikeskuksista Tampereen kaupunkiseudulla. Seudun pääkeskuksena on Tampereen keskusta, joka palvelutarjonnaltaan on edelleen ylivertainen muihin seudun kaupunkikeskuksiin nähden. Nokian kaupunki on kuitenkin selvästi yksi seudun vahvimmista kaupunkimaisista keskuksista omine alakeskuksineen. Nokian päämarkkina-alueeksi on määriteltävissä koko kaupungin alue. Markkina-alueeseen kuuluvat myös Tampereen lounaiset osa-alueet, joihin kuuluvat Pispalan, Rahon ja Tesoma osa-alueet sekä Ylöjärvi. Sekä Tampereen lounaisella suuralueella että Ylöjärvellä on omat vahvat palvelukeskuksensa jakamassa markkina-alueen markkinoita. Nokian länsi- ja lounaispuolella on Sastamalan kaupunki, jossa erityisesti Vammalan ja Mouhijärven suunnat ovat potentiaalista markkina-aluetta. Pirkkala kaupungin itäpuolella on heikommin tavoitettavissa kuin nämä muut markkina-alueen osat. Pirkkala kuitenkin voidaan vielä laskea jossain määrin Nokian markkina-alueeseen. Sieltä yhteydet Kolmenkulmaan Tampereen kehätietä pitkin ovat luontevat. Nokian kaupungin markkina-alue
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 13 3.1 Väestön kehitys Nokialla on yli 30.000 asukasta, joten kaupunki on riittävän suuri, jotta sillä voi olla monipuolinen palvelurakenne. Lisäksi ympärillä olevat alueet ovat myös tiheään asuttuja kuntia ja kaupunginosia. Tampereen lounaisosassa asuu jo Nokian kaupungin asukasluvun verran asukkaita, Yläjärven kaupungin eteläosassa asuu vajaa 27.000 asukasta ja Pirkkalassa 16.000 asukasta. Nokian länsipuolella Sastamalan kaupungissa on sielläkin 25.000 asukasta. Asukasmäärä Nokialla kasvaa voimakkaasti ja Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (2209) mukaan arvioidaan väestömäärän jatkavan kasvua voimakkaana vuoteen 2030. Väestöennusteessa Nokian kaupungin väestö saavuttaa yli 40.000 asukaan määrän ennustekauden loppuun eli kaupunkiin tulee kolmannes lisää nykyiseen väestöpohjaan. Kaikilla markkina-alueen osa-alueilla väestökasvu on ennusteiden mukaan hyvin voimakasta. Voimakasta kasvu tulee olemaan myös Ylöjärvellä, mutta Ylöjärven kasvu jää pienemmäksi Tilastokeskuksen ennusteessa kuin Tampereen seudun rakennemallityössä on arvioitu. Nokian markkina-alueen väestöennuste vuoteen 2030 Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Nokia Pirkkala Ylöjärvi * Lounais- Tampere Sastamala KOKO ALUE 2007 30 485 15 788 26 384 31 935 24 593 129 185 2009 32 031 16 882 27 846 33 179 24 703 134 642 2020 37 108 20 423 33 670 35 771 24 685 151 658 2025 39 192 21 796 35 807 36 652 24 947 158 394 2030 40 814 22 833 37 410 37 540 25 228 163 825 *) Ylöjärvi ilman Kurun väestöä 34 640 Väestöennuste: Tilastokeskus 2009 Nokian markkina-alueen väestöpohjan lisäys tulee olemaan merkittävä. Yhteensä näille alueille arvioidaan tulevan yli 36.000 uutta asukasta eli noin Nokian tulevan asukasluvun verran. Tämän asukasmäärän kauppapalveluiden turvaaminen edellyttää merkittävää palvelurakenteen kasvua seudulla tulevina vuosina.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 14 3.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskauppaan ja palveluihin kohdistuva ostovoima kuvaa alueen asukkaiden kauppaan ja palveluihin kohdistamaa kysyntää. Ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä seudun asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella vuonna 2009 milj. euroa Nokia Pirkkala Ylöjärvi Tesoma Vammala KOKO ALUE Päivittäistavarakauppa 79,0 39,8 63,8 95,0 41,1 318,7 Tilaa vaativa kauppa 37,9 19,9 31,5 45,7 19,3 154,3 Muu erikoiskauppa 66,5 36,0 55,5 83,8 34,3 276,1 Erikoiskauppa yhteensä 104,4 55,9 87,0 129,5 53,6 430,4 Vähittäiskauppa yhteensä 183,4 95,7 150,8 224,5 94,7 749,1 Ravintolat ja kahvilat 26,2 14,6 22,4 34,1 12,9 110,2 Auto- ja varaosakauppa 82,6 43,6 69,0 98,7 41,4 335,4 Huoltamot 41,2 21,3 34,0 49,0 20,4 165,9 Vk, ak ja ravintolat yht. 333,4 175,2 276,2 406,2 169,5 1 360,6 Lähde:Santasalo Ky Vuonna 2009 Nokian markkina-alueella arvioidaan olevan vähittäiskauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 1.360 miljoonaa euroa. Siitä Nokian kaupungin oma ostovoima on noin neljännes eli 333 miljoonaa euroa. Nokian kaupungin alueelta ostovoimasta nokialaiset palvelut tavoittavat merkittävän osan, mutta markkina-alueen muilta alueilta Nokian palveluiden mahdollisuudet saada ostovoimaa vaihtelevat melko paljon. Kaikilla keskuksilla on kohtuullisen hyvä oma tarjonta ja lisäksi vaihtoehtona Tampereen keskukset, mikä vähentää ostovoiman tavoitettavuutta. Ostovoiman siirtymiä analysoitaessa voidaan määritellä, miten Nokian vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa markkina-alueella olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Nokialla tavaratalot myyvät päivittäistavaraa sekä erikoiskaupan tuotteita ja näiden myynnit on laskelmissa jaettu pt-kaupan myyntiin ja erikoiskaupan toimialoille. Negatiivinen siirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän alueen ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin ostovoima, eli myymälät saavat ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Ostovoiman siirtymät ovat vuodelta 2007, koska uusimmat vähittäiskaupan myyntitiedot ovat saatavissa kyseiseltä vuodelta. Ostovoiman siirtymälaskelmassa on ostovoimaa verrattu nokialaisten ostovoimaan ei siis koko markkina-alueen ostovoimaan. Näin saadaan selville kuinka paljon ostovoimaa kuntaan tulee ulkopuolisilta eli Tampereen seudun muilta asukkailta. Ostovoiman siirtymät ovat nettosiirtymiä, eli osa nokialaisten ostovoimasta valuu seudun muihin kaupan keskittymiin kuten Tampereen keskustaan, Lielahteen tai Tesomaan, Pirkkalaan, Partolaan tai Ylöjärvelle.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 15 Ostovoiman siirtymät milj. euroa Nokian kaupungissa 2007 milj. euroa Ostovoima Kaupan myynti Siirtymä osuus Päivittäistavarakauppa 69,0 70,3 1,3 2 % Muotikauppa 17,6 16,0-1,6-9 % Alko, terveydenhoitokauppa 17,2 15,1-2,1-12 % Erikoiskauppa 24,9 18,4-6,5-26 % Tilaa vaativa kauppa 31,6 20,0-11,7-37 % Vähittäiskauppa 160,4 139,9-20,6-13 % Vuonna 2007 nokialaisilla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 160 miljoonaa euroa ja vähittäiskaupan myynti Nokialla oli noin 140 miljoonaa. Nokian vähittäiskaupasta valuu siten kaupungin ulkopuolelle 20 miljoonaa euroa, eli 13 %. Näyttää siltä, että ainoastaan päivittäistavarakauppa saa ostovoimaa ulkopuolelta eli suuret myymälät kaupungin puolella vetävät riittävästi myyntiä seudulta. Muun kaupan osalta ostovoiman siirtymä on pientä mutta suuntautuu muualle. Tilaa vaativan kaupan kohdalla siirtymät ovat kuitenkin merkittävät, mikä kertoo alueella tarjonnan olevan selvästi riittämätöntä Nokian kaupungissa jo nokialaisten omiin tarpeisiinsa. Vähittäiskapan ostovoimasta prosentuaalisesti suurimmat siirtymät ovat tilaa vaativan kaupan toimialoilla. Näiden toimialojen myynnistä lähes puolet siirtyy pois Nokialta. Toimialan liikkeitä Nokialla on selvästi keskimääräistä vähemmän ja alan keskittymät löytyvät muualta Tampereen kaupunkiseutua. Tiva-kaupan toimitintojen saaminen alueelle vähentäisi siirtymämenetyksiä. Kodin Terran rakentaminen osaltaan tulee vähentämään ostovoiman siirtymää Nokialla. Nokian väestön määrä on kasvussa, samoin myös ostovoima kasvaa. Ostovoima kasvaa nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on kasvussa. Ostovoimaennuste pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoima on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kulutuksen ennustetaan yhä pitkällä aikavälillä kasvavan, mutta hillitymmällä vauhdilla. Vuosina 2008-2020 ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa keskimärin noin 1,2 prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 1,9 % vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Pitkän aikavälin ennusteissa ostovoiman ennustetaan kasvavan 2020-2030 vuosina himan hitaammin eli päivittäistavarakaupan 0,8 % ja erikoiskaupan 1,3 %. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa kuluttajien luottamuksen vaihtelut omaan talouteensa. Viimeaikaisessa kehityksessä kuluttajien luottamus omaan talouteensa on hieman heikentynyt, mutta yksityisen kulutuksen heilahtelut eivät ole olleet niin suuria kuin kansantalouden heilahtelut. Yksityisen kulutuksen odotetaan pitkällä aikavälillä edelleen kasvavan. Yksityisessä kulutuksessa pitkän aikavälin taantumavuodet ja voimakkaan kasvun vuodet kuitenkin kumoavat toisensa ja näkyvät hillittynä kasvuna. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan, palveluihin tai matkailuelinkeinoon. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 16 Vuonna 2020 Nokialla ennustetaan olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa 250 miljoonaa euroa ja tarkastelujakson lopussa vuonna 2030 yli 300 milj. euroa. Koko markkina-alueella Nokia mukaan lukien on vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa vuonna 2030 yhteensä vajaa 1,3 mrd. euroa. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella 2007-2030 (TK) milj. 2030 313 173 271 340 190 2025 285 157 247 315 178 2020 254 139 218 290 166 2009 183 96 151 224 139 2007 160 82 131 199 127 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 milj. Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais-Tampere Sastamala Markkina-alueella Nokian kaupungin asukkaiden ostovoima kasvaa samassa suhteessa koko markkina-alueen kasvuun nähden. Nokian ostovoima kasvaa suhteellisesti hieman nopeamman väestökasvun seurauksena.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 17 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella vuonna 2020 milj. euroa Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere KOKO Sastamala ALUE Päivittäistavarakauppa 104,7 55,1 88,3 117,1 69,1 434,3 Tilaa vaativa kauppa 54,0 29,6 46,8 60,5 34,8 225,8 Muu erikoiskauppa 95,6 53,9 83,3 112,0 62,2 407,0 Erikoiskauppa yhteensä 149,7 83,5 130,1 172,5 97,0 632,8 Vähittäiskauppa yhteensä 254,3 138,6 218,4 289,6 166,1 1 067,1 Ravintolat ja kahvilat 35,1 20,5 31,3 42,5 21,8 151,2 Auto- ja varaosakauppa 142,4 78,3 124,1 158,3 90,7 593,7 Huoltamot 43,2 23,3 37,1 47,7 27,2 178,5 Vk, ak ja ravintolat yht. 475,0 260,8 411,0 538,1 305,8 1 990,5 Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nokian markkina-alueella vuonna 2030 milj. euroa Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere KOKO Sastamala ALUE Päivittäistavarakauppa 124,7 66,8 106,2 133,1 76,5 507,3 Tilaa vaativa kauppa 69,2 38,6 60,6 73,9 41,4 283,6 Muu erikoiskauppa 118,8 67,9 104,5 132,7 71,9 495,7 Erikoiskauppa yhteensä 188,0 106,5 165,1 206,5 113,2 779,4 Vähittäiskauppa yhteensä 312,7 173,3 271,3 339,7 189,7 1 286,6 Ravintolat ja kahvilat 42,1 25,0 37,9 48,6 24,3 177,9 Auto- ja varaosakauppa 198,3 110,9 174,5 210,3 117,3 811,3 Huoltamot 44,7 24,6 38,9 47,2 26,2 181,5 Vk, ak ja ravintolat yht. 597,8 333,7 522,7 645,8 357,5 2 457,4 Lähde: Santasalo Ky Kauppaan kohdistuvan ostovoiman kehitystä on tarkasteltu koko markkina-alueella. Sen pohjalta tehdään mitoitusarviot kaupan tilantarpeista. Mitoitustarkastelussa on otettu huomioon ostovoiman siirtymät niin, että kaikkea ostovoimaa ei saada kohdistumaan Nokian myymälöihin vaan osa ostovoimasta siirtyy pois Nokialta. Markkina-alueen muilta osin vain osa ostovoimasta kohdistuu Nokian kauppapalveluihin sillä suurin osa ostovoimasta kohdistuu osa-alueiden omiin keskuksiin. Siirtymät muualta Nokialle ovat pieniä, koska kilpailevia keskuksia on kaikissa ympäristökunnissa. Lisäksi kaikilta alueilta lasketaan ostovoimaa siirtyvän Tampereelle.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 18 Vähittäiskaupan vähimmäistilantarve kunnittain vuoteen 2030 ja Nokialle ostovoimasiirtymien mukaan suuntautuva tilantarve (TK) Nokialle yht. 27 100 31 700 Sastamala 1 600 10 900 Lounais-Tampere 3 400 24 800 Ylöjärvi 3 500 25 600 Pirkkala 1 100 16 700 Nokia 22 100 27 100 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Tilantarve kunnassa Nokialle potentiaalisesti suuntautuva tilantarve Kuvassa on arvioitu alueittain vähittäiskaupan tilantarpeet ja oranssilla se osa kokonaistilantarpeesta, joka kohdistuu ostovoiman siirtymien kautta Nokialle kauppapalveluihin. Suuntautumiset ovat tulevaisuuden potentiaaleja, jotka voivat toteutua jos Nokian vähittäiskauppa kehittyy riittävästi markkinoilla. Suuntautuminen tulee kohdistumaan erityisesti Kolmenkulman alueelle. Vammalan suunnasta ostovoima kohdistuu market-alueelle. Nokian oma tuleva tilantarve on 27.000 k-m 2, mutta siitä kaupunki menettää oman ostovoiman siirtymän kautta noin 5000 k-m 2, mutta saa takaisin siirtymää muualta markkina-alueelta niin, että kokonaisvähimmäistarpeeksi tulee 32.000 k-m 2.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 19 Verrattaessa vähimmäistilantarvetta vuoteen 2030 nykyisiin liiketiloihin, tilantarve vaihtelee merkittävästi eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa liiketilaa on kohtuullisen hyvin tarjolla ja lisätilan tarve on suhteellisen pieni, noin kolmannes nykyisiin tiloihin verrattuna. Erikoiskaupan kohdalla tilantarve on hieman suurempi, mutta paljon tilaa vaativan kaupan kohdalla tilantarve on selvästi suurempi kuin nykyiset tilat. Tämä johtuu osin siitä, että nykyiset tilat ovat liian vähäiset alueen asukkaiden kysyntään nähden. Palveluiden tilaa kaupungissa on merkittävästi ja niiden tilantarve jää melko pieneksi olevaan tilaan nähden. Nykyiset käytössä olevat liiketilat 2009 ja vähimmäistilatarve 2020 ja 2030 nykyiset liiketilat 82.000 k-m2 ja vähimmäistilantarve 31.700 k-m2 Ravintolat ja palvelut 25 200 2 900 2 300 Muu erikoiskauppa 15 400 3 800 3 000 Tilaa vaativa ja autokauppa 13 100 7 900 7 000 Tavaratalokauppa 12 900 Päivittäistavarakauppa 15 500 2 700 2 100 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Nykyiset liiketilat Vähimmäistilantarve 09-20 Vähimmäistilantarve 21-30 Tavaratalojen tilantarvetta ei ole eroteltu, vaan niiden tilantarpeet ovat osa erikoiskaupan ja päivittäistavarakaupan tilantarpeista. Jos alueelle sijoittuisi uusi hypermarket esim. 12.000 k-m 2, se käyttäisi pääosan päivittäistavarakaupan tilantarpeesta (2500-3500 k-m 2 ) sekä osan muun erikoiskaupan ja tiva-kaupan tilantarpeista.
Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 20 3.3. Kaupan ja palveluiden tilantarpeet Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilan lisätarvetta Nokialla. Liiketilan tarvelaskelma pohjautuu ostovoiman kasvuun ja ostovoiman suuntautumisiin kuntien välillä. Laskelmassa on käytetty toimialoittaisia arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, joita on saatu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta, Laskelma antaa siis pohjan, mihin ostovoiman kasvun perusteella tulisi liiketilakaavoituksessa vähintään varautua. Eli mm. kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia muutoksia ei laskelmalla pystytä ennustamaan. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Kaupallisten palveluiden enimmäislisätilantarve vuoteen 2020 mennessä Nokialle suuntautuneen ostovoiman mukaan Enimmäistarve k-m2 Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere Sastamal a KOKO ALUE Päivittäistavarakauppa 3 100 100 300 300 100 3 900 Tilaa vaativa kauppa 5 000 300 900 900 400 7 500 Muu erikoiskauppa 4 700 300 1 000 1 000 400 7 400 Erikoiskauppa yhteensä 9 700 600 1 900 1 900 800 14 900 Vähittäiskauppa yhteensä 12 800 700 2 200 2 200 900 18 800 Ravintolat ja kahvilat 1 700 0 100 100 0 1 900 Autokauppa ja huoltamot 5 900 300 900 1 000 400 8 500 Autokauppa ja ravintolat 7 600 300 1 000 1 100 400 10 400 Muut palvelut 2 500 100 500 500 200 3 800 Liiketilatarve yhteensä 22 900 1 100 3 700 3 800 1 500 33 000 Kaupallisten palveluiden vähimmäistilantarve vuoteen 2020 mennessä Nokialle suuntautuneen ostovoiman mukaan Vähimmäistarve k-m 2 Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lounais- Tampere Sastamal a KOKO ALUE Päivittäistavarakauppa 2 100 100 200 200 100 2 700 Tilaa vaativa kauppa 2 500 100 400 400 200 3 600 Muu erikoiskauppa 2 400 200 500 500 200 3 800 Erikoiskauppa yhteensä 4 900 300 900 900 400 7 400 Vähittäiskauppa yhteensä 7 000 400 1 100 1 100 500 10 100 Ravintolat ja kahvilat 800 0 100 100 0 1 000 Autokauppa ja huoltamot 3 000 100 500 500 200 4 300 Autokauppa ja ravintolat 3 800 100 600 600 200 5 300 Muut palvelut 1 300 100 200 200 100 1 900 Liiketilatarve yhteensä 12 100 600 1 900 1 900 800 17 300 Lähde: Santasalo Ky 2009 Tilantarpeet laskettiin vuoteen 2020 asti ja pitkän aikavälin tilantarve vuoteen 2030 asti. Edellä olevassa taulussa on tarkastelu tilantarvetta vuoden 2009 ja 2020 välillä ja jälkimmäisessä taulussa 2021 ja 2030 välillä.