AVOIN YLIOPISTO / KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 35 op Ohjeet opintojaan jatkaville lv. 2015 2016 (voimassa 31.7.2016 saakka) Opinnot aloitetaan ja niitä jatketaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan ja tehtäväksiannot tulee tarkistaa ennen opiskelun alkua. Aineopintojen opinto-oikeus on voimassa kolmen lukuvuoden ajan. Esimerkiksi syksyllä 2014 opintonsa aloittaneet voivat opiskella 31.7.2017 saakka. Opinto-oikeuden päättymisen jälkeen keskeneräisten opintojen jatkamisesta laskutetaan 15 euroa/opintopiste. Aineopintojen opintokokonaisuus 35 op (arvosana) ei vanhene. Opiskelijan suorittamat opintojaksot vanhenevat mikäli opiskelija on suorittanut aineopinnoista enimmän osan (vähintään 18 op) ennen vuotta 2006. Vanhentuneet opinnot päivitetään suorittamalla yksi aineopintojen vanhentunut opintojakso uudelleen. Kyseinen opintosuoritus tallennetaan opiskelijan opintorekisteriin, mutta siitä ei saa opintopisteitä. Verkkoympäristö (Moodle) on avoinna opinto-oikeuden ajan. Opintojen jatkuessa kauemmin, ota yhteyttä koulutussihteeriin, niin saat ohjeen uudelle verkkoalueelle pääsemiseen. Uusi verkkoalue avautuu syyskuussa ja sieltä löytyvät esimerkiksi luentomateriaalit, opiskeluohjeet ja keskustelualueet. Esseen kirjoitusohjeet löytyvät Moodlesta Opiskelijan yleisoppaasta. Noudata aikataulussa mainittuja esseiden palautuspäiviä, jos ne mahdollistavat opintojesi joustavan etenemisen. Muista liittää esseen loppuun itsearviointi (1/2 1 sivua) esseen tekoprosessista, siihen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Anna esseellesi arvosana sekä perustele arviointisi. Esseet palautetaan Moodleen tai koulutussihteerille sähköpostin liitetiedostona. Kunkin opintojakson tenttipäivät sekä luentojen ajankohdat näet opintojen aikataulusta. Tentit järjestetään Turussa Yliopistonmäellä, luonnontieteiden talo I, luentosali IX klo 18 21, sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa Turussa, Raumalla, Porissa ja Vaasassa sekä osa tenteistä Moodletenttinä, jonka voi tehdä omalta tietokoneelta. (Koulutuspolitiikan tenttiä ei voi tehdä Moodletenttinä.) Tentti on mahdollista suorittaa myös lähelläsi olevassa paikallisessa oppilaitoksessa, kun saat tentinvalvonnan sovittua. Tenttipaikka yhteystietoineen ja mahdollisuuksien mukaan myös tentinvalvojan nimi on mainittava ilmoittautumisen yhteydessä. Tentin tulee olla samanaikaisesti Turussa järjestettävän tentin kanssa. Tenttiin ilmoittaudutaan Avoimen yliopiston Nettiopsussa viimeistään 7 päivää ennen tenttiä, https://nettiopsu.utu.fi/avoin. Sähköisen tentin ohjeet ja ilmoittautuminen löytyvät opintojen verkkoalueelta Moodlesta. Moodletenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua ja linkki tenttiin avautuu tentin aukioloaikana opintojakson lohkoon Moodleen. Yhteystiedot: koulutussihteeri Ritva Härkönen, ritva.harkonen@utu.fi, p. (02) 333 6477 suunnittelija Hannele Massinen, hannele.massinen@utu.fi, (02) 333 6433 Postiosoite: Turun yliopiston Brahea-keskus, Avoin yliopisto, 20014 TURUN YLIOPISTO Käyntiosoite: Itäinen pitkäkatu 4 C, PharmaCity 3. krs (HUOM! käynti Lemminkäisenkadun puolelta)
KASVATUSTIETEEN AINEOPINNOT 35 op Kasvatuksen psykologia 4 op Vastuuhenkilö yliopisto-opettaja Tiina Tuijula Tavoitteet Opiskelija on perehtynyt oppimisen ja opetuksen psykologiaan ja kasvatuksen sosiaalipsykologiaan. Sisältö - ihmisen oppimisen henkilökohtaiset, sosiaalisesti hajautetut ja yhteisölliset ulottuvuudet - henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen prosessit, erityisesti lapsuudessa ja nuoruudessa - emootioiden ja motivaation rooli oppimisessa - lapsen ja nuoren kehitykselliset syrjäytymisriskit sosiaalisessa kontekstissa - tutkiva oppiminen yhteisöllisissä oppimisympäristöissä - tietoa rakentavan ja uutta luovan oppimisen prosessit Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 5 t, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 9 t, Itsenäinen työskentely Vaadittavat opintosuoritukset Henkilökohtainen opintosuunnitelma, Essee yksilö- tai pienryhmätyönä Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy Arviointi Essee numerolla 1 5, Hops hyväksytty hylätty Oppimateriaali Esseen pohjana käytettävä kirjallisuus: 1. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. 6. uudistettu painos. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. JA 2. Opettajan ilmoittamat tutkimusartikkelit. (Moodlessa) Essee Kasvatuksen psykologian opintojakso suoritetaan kirjoittamalla essee 2 3 hengen pienryhmässä tai yksilötyönä. Esseen laajuus on ryhmätyönä 12 14 sivua ja yksilötyönä 8 10 sivua. Essee arvioidaan asteikolla 1 5. Esseen yleiset arvioinnin kriteerit löytyvät Opiskelijan yleisoppaasta. Valitse yksi seuraavista aiheista oman mielenkiintosi mukaan. 1. Motivaation merkitys oppimis- ja ohjausprosesseissa Motivaatiolla ja sen onnistuneella ylläpidolla on oppimis- ja ohjausprosesseissa keskeinen rooli. Tutkijat ja opettajat pohtivat alati uusia keinoja, joilla voisivat parhaiten tukea oppimista ja tehdä siitä mielekästä erilaisille oppijoille. Motivaatioteoriat tarjoavat useita lähestymistapoja selittää mielekästä toimintaa ja ohjaavat kiinnittämään huomiota oppimis-ohjausprosesseissa monenlaisiin tekijöihin. Voit pohtia esseessäsi muun muassa, mistä tekijöistä motivaatio syntyy ja miten se ilmenee erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Millä eri tavoin motivaatiota voidaan tukea? Mikä on tunteiden yhteys motivaatioon?
2. Oppiminen yksilöllisenä ja sosiaalisena ilmiönä Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan ihminen etsii, valikoi ja muokkaa aktiivisesti tietoa omasta ympäristöstään aikaisempien tietojensa ja kokemustensa varassa erilaisissa yhteisöllisissä vuorovaikutusprosesseissa. Konstruktivististen ja sosiokonstruktivististen oppimisteorioiden soveltaminen käytäntöön edellyttää perinteisten (mm. behaviorististen) opetus- ja oppimismenetelmien uudelleenarviointia ja toimintatapojen muutosta. Pohdi monipuolisesti ja kriittisesti, mitä vaatimuksia konstruktivistinen ja/tai sosiokonstruktivistinen näkökulma asettavat yksilölle, ohjaukselle ja oppimisympäristöille. Entä mitä mahdollisuuksia muutoksiin sisältyy? Voit rajata näkökulman esimerkiksi johonkin koulu-, työ- tai luokkayhteisöön. 3. Asiantuntijuus ja kehittäminen Asiantuntijuudella tarkoitetaan jonkin tehtäväalueen tuntemukseen perustuvaa valmiutta ratkaista haastavia tehtäviä. Jokaisella ihmisellä on valmiuksia kehittää asiantuntijuutta jollakin opiskelun, työn tai harrastuksen alueella. Asiantuntijuus voi liittyä tiedonalan hallitsemiseen, tiedon soveltamiseen, taitojen hallintaan tai käytännön ratkaisujen kehittämiseen. Asiantuntijuuden tunnistaa siitä, että muut tulevat kysymään neuvoa ko. alueelle (esimerkiksi ihmissuhteet, ruoanlaitto, puutarhanhoito). Se on siis rooli sosiaalisessa yhteisössä, joka rohkaisee osaamisensa asteittaisessa kehittämisessä. Muodollinen koulutus ja valmennus voivat tukea asiantuntijuuden hankkimista, mutta usein epämuodollisella osaamisella ja omaehtoisesti muodostetuille verkostoilla on olennainen merkitys. Pohdi esseessä asiantuntijuuden luonnetta ja kehitystä sekä asiantuntijuuden jakamista yhteisössä ja verkostoissa. Esseen tarkoituksena on syventää oppimispsykologista tuntemustasi. Pyri löytämään esseeseen jokin ongelma mahdollisine alaongelmineen, joka johdattaa sinut tutkimusorientoituneeseen työtapaan. Kun asetat itse kysymyksiä ja vastaat niihin esseessäsi, joudut jäsentämään omia ajatuksiasi asioista ja näin oppimisprosessisi etenee. Valitse selkeä näkökulma ja rajaa aiheesi, joka näkyy jo esseen otsikossa. Kiinnitä huomiota käsitteiden välisiin suhteisiin ja niiden ymmärtämiseen unohtamatta asioiden kriittistä tarkastelua. Kertaa Opiskelijan yleisoppaasta esseen muotoseikkoihin liittyvät asiat kuten esimerkiksi tekstiviitteen merkitseminen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) HOPS auttaa opintojen suunnittelua, kokonaisuuden hahmottamista, aikatauluttamista, tavoitteiden saavuttamista ja opiskeluun sitoutumista. HOPS auttaa hallitsemaan opiskeluprosessia. Verkkoalueella on lomake HOPSia varten. HOPS arvioidaan asteikolla hyväksytty täydennettävä. HOPSin tekemisen tärkeä lähtökohta on oma elämäntilanne. HOPS on ensisijaisesti sopimus itsensä kanssa; mitä, miten ja milloin aiot opiskella? Pohdi, mikä on sinulle parasta opiskeluaikaa, kuinka paljon päivässä, viikossa ja kuukaudessa voit käyttää opiskeluun ja muunna se opintopisteiksi (1 op = 27 tuntia) ja vertaa ajankäyttöäsi opintosuunnitelmaan. Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä opiskelijan vapaus suunnitella, ohjata ja arvioida omaa opiskelua. Keskeinen osa HOPSia on itsearviointi omasta osaamisestaan ja sen tulevista oppimistavoitteista sekä keinoista saavuttaa ne. HOPS tukee ajankäytön hallintaa ja opintojen pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta sekä oman osaamisen kehittymisen arviointia. HOPS on joustava suunnitelma, jota tulee arvioida ja päivittää läpi opiskeluajan. Voit käyttää esimerkiksi oppimispäiväkirjaa henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen seurantavälineenä.
Luentojen aikataulu: Luento / Tiina Tuijula keskiviikkona 23.9.2015 klo 17:15 19:45 JA tiistaina 29.9.2015 klo 17:15 18:45 Brahea-keskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14 18 A, DataCity, 2. krs Hopsin palautus: 25.9.2015 mennessä. Esseen palautus: Kasvatuksen psykologia -esseen palautus 23.10.2015 mennessä. Kasvatusfilosofia 3 op Vastuuhenkilö yliopistonlehtori Rauno Huttunen Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee kasvatuksen ja koulutuksen filosofisia ja eettisiä perusteita sekä erilaisia filosofisia perussuuntauksia ja ihmiskäsitysten lähtökohtia ja tulkintaperspektiivejä. Opiskelija hahmottaa laaja-alaisesti ja kriittisesti kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisten linjausten ja käytäntöjen taustalla olevia lähtökohtia sekä kykenee muodostamaan tältä pohjalta omakohtaisen ja perustellun tulkinnan kasvatuksen ja opetuksen perusteista ja käytänteistä yleensä, sen mahdollisuuksista ja rajoista ja käytänteistä. Sisältö - kasvatusfilosofian tehtävät ja tutkimuksen perusperiaatteet - indoktrinaatio ja dialogi kasvatuksessa - keskeisimmät kasvatusfilosofit ja kasvatusfilosofiat - kasvatuksen arvot ja ihmiskäsitykset Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 6 t, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely Vaadittavat opintosuoritukset Essee yksilö- tai parityönä Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy Arviointi Hyväksytty hylätty Oppimateriaali Esseen pohjana käytetään vähintään kolmea kasvatusfilosofista lähdeteosta seuraavasta kirjallisuuslistasta. (Esseessä voi käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa kasvatusfilosofista kirjallisuutta. Varmista kirjan soveltuvuus etukäteen sähköpostitse opettajalta, rauno.huttunen[at]utu.fi.) Aaltola, J. & Hakala, J. (toim.) 1994. Pedagogiikka, tiede ja traditio. Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutin tutkimuksia 6/1994. Ahlman, E. 1967. 2., kielellisesti tark. p. Arvojen ja välineiden maailma: eettis-idealistinen maailmantarkastelukoe. Porvoo, Helsinki: WSOY. Ahlman, E. 1982 (1953). Ihmisen probleemi. Johdatus filosofisen antropologian kysymyksiin. Jyväskylä: Gummerus. Allan, J. 2008. Rethinking Inclusive Education - The Philosophers of Difference in Practice. Dordrecht: Springer (verkkokirja TY:ssä). Balke, N., Smeyers, P., Smith, R. & Standish, P. (toim.) 2003. The Blackwell Guide to the Philosophy of Education. London: Blackwell (vastaa kahta kirjaa) Briton, D. 1996. Modern practice of adult education: a postmodern critique. Albany: State University of New York Press (Elektroninen kirja: ebrary). Brockett, R. & Hiemstra, R. 1994. Self-Direction in Adult Learning. Routledge.
Barrow, B. 2007. An Introduction to Moral Philosophy and Moral Education. New York: Routledge. Comte-Sponville, A. 2001. Pieni kirja suurista hyveistä Helsinki: Basam Books. Dahlberg, G., Moss, P. and Pence, A. 1999. Beyond Quality in Early Childhood Education and Care - Postmodern Perspectives. Philadelphia: Falmer Press. Dallmayr, F. 2007. In Search of the Good Life - A Pedagogy for Troubled Times. Lexington: University Press of Kentucky (verkkokirja TY:ssä). Dewey, J. 1957. Koulu ja yhteiskunta. Helsinki: Otava. Edwards, R. & Usher, R. 2000. Globalisation and pedagogy : space, place, and identity. New York: Routledge (verkkokirja TY:ssä). Ehrmantraut, M. 2010. Heidegger's Philosophic Pedagogy. New York: Continuum (verkkokirja TY:ssä). Fairfield, P. 2009. Education after Dewey. New York: Continuum (verkkokirja TY:ssä). Fairfield, P (toim.) 2011. Education, Dialogue and Hermeneutics / edited by Paul Fairfield (verkkokirja TY:ssä). Frankl, V. E. 1984. Itsensä löytäminen. Helsinki: Kirjayhtymä. Gjerstad, E. 2009. Valta kotikasvatuksessa. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimuksia. Helsinki: Yliopistopaino. (myös verkkojulkaisuna) Harva, U. 1983. Inhimillinen ihminen Homo humanus. Helsinki: WSOY. Held, V. 2005. The Ethics of Care. Personal, Political, and Global. New York: Oxford University Press (verkkokirja TY:ssä). Hollo, J. 1931. Itsekasvatus ja elämisen taito. Porvoo: WSOY. Huttunen, R. 2003. Kommunikatiivinen opettaminen Indoktrinaation kriittinen teoria. Jyväskylä: Sophi (verkkoalueella pdf-tiedostona). Jarvis, P. 1991. Twentieth Century Thinkers in Adult Education. Routledge. Keeney, P. 2007. Liberalism, communitarianism and education: reclaiming liberal education. Burlington, VT: Ashgate Pub (Elektroninen kirja: ebrary). Ketonen, O. 1981. Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Helsinki: WSOY. Koskela, J. 2012. Discontinuity as Theoretical Foundation to Pedagogy - Existential Phenomenology in Otto Friedrich Bollnow's Philosophy of Education. Oulu: University of Oulu. [verkkojulkaisu: http://jultika.oulu.fi/record/isbn978-951-42-9876-9 ] Koski, J. T. 1995. Horisonttien sulautumisia: keskustelua Hans-Georg Gadamerin kanssa hermeneutiikasta, kasvamisesta, tietämisestä ja kasvatustieteestä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Kristjánsson, K. 2007..Aristotle, emotions, and education / Kristján Kristjánsson. Burlington: Ashgate (verkkokirja TY:ssä). Krohn, S. 1981. Ihminen, luonto ja logos. Jyväskylä: Gummerus. Laine, T. & Kuhmonen, P. 1995. Filosofinen antropologia. Jyväskylä: Atena. Lawson, K. H. 1979. Philosophical Concepts and Values in Adult Education. Stratford: The Open University Press. Matusov, E. 2009. Journey into dialogic pedagogy. Hauppauge, NY: Nova Science Publishers (Elektroninen kirja: ebrary; vastaa kahta kirjaa). Morrow, R. A. & Torres, C. A. 1995. Social Theory and Education - A Critique of Theories of Social and Cultural Reproduction (verkkokirja TY:ssä). Naskali, P. 1998. Tyttö, äiti, kasvatus: kohti feminiinistä kasvatusfilosofiaa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Noddings, N. 1984. Caring - A Feminine Approach to Ethics & Moral Education. Berkeley: University Press of California. Nurmi, K. 1987. Johdatus kasvatuksen filosofisiin ja historiallisiin perusteisiin. Helsinki: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Puolimatka, T. 1996 (2. uudistettu painos). Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä. Puolimatka, T. 1997. Opetusta vai indoktrinaatiota?: valta ja manipulaatio opetuksessa. Helsinki: Kirjayhtymä. Rauhala, L. 1992. Henkinen ihmisessä. Helsinki: Yliopistopaino. Roberts, P. 2000. Education, Literacy, and Humanization - Exploring the Work of Paulo Freire. Westport: Bergin & Garvey (verkkokirja TY:ssä). Sihvola, J. 1994. Hyvän elämän politiikka - Näkökulmia Aristoteleen poliittiseen filosofiaan. Helsinki: Tutkijaliitto. Sihvola, J. 2004. Maailmankansalaisen etiikka. Helsinki: Otava. Saito, N. 2005. The Gleam of Light - Moral Perfectionism and Education in Dewey and Emerson (verkkokirja TY:ssä). Siljander, P. 1988. Hermeneuttisen pedagogiikan pääsuuntaukset. Oulu: Oulun yliopisto. Skinnari, S. 2004. Pedagoginen rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. Jyväskylä: PS-kustannus. Skinnari, S. 2008. Elämänkoulu oppimaan oppimisesta kasvamaan kasvamiseen. Jyväskylä: PS-Kustannus. Skolimowski, H. 1984. Ekofilosofia. Vaasa: Kirjayhtymä. Solasaari, U. 2003. Rakkaus ja arvot kasvattavat persoonan Max Schelerin kasvatusfilosofiaa. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kasva/vk/solasaari/rakkausj.pdf] Stevenson, L. 1974. Seven Theories of Human Nature. Oxford: Oxford University Press. Stevenson, L. 1983. Sju teorier om människans natur. Stockholm: Forum. Todd, S. 2009. Toward an Imperfect Education - Facing Humanity, Rethinking Cosmopolitanism. Boulder: Paradigm Publishers. Toiskallio, J. 1993. Tieto, sivistys ja käytännöllinen viisaus. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C/99. Tomperi, T. & Juuso, H. (toim.) 2008. Sokrates koulussa: itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun edistäminen opetuksessa. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura. Tubbs, N. 2005. Philosophy s Higher Education. Dordrecht: Springer (Elektroninen kirja: Springe). Turunen, K. E. 1993. Arvojen todellisuus: Johdatus arvo-kasvatukseen. Jyväskylä: Atena. Usher, R. & Edwards, R. 1994. Postmodernism and Education. Lontoo: Routledge. Venkula, J. 1993. Tieteellisen toiminnan ulottuvuuksia. Osa 2. Tiede, etiikka, viisaus. Helsinki: Yliopistopaino. Vestergaard, E. & al. 1987. Johdatus kasvatuksen filosofiaan. Helsinki: Yliopistopaino. Wain, K. 1987. Philosophy of Lifelong Education. Croom Helm. White, J. 1997. Education and the end of work: a new philosophy of work and learning (Elektroninen kirja: ebrary). Winch, C. 2002. The Philosophy of Human Learning. New York: Routledge (verkkokirja TY:ssä). Wringe, C. 2006. Moral Education - Beyond the Teaching of Right and Wrong. Dordrecht: Springer (verkkokirja TY:ssä). Wilenius, R. 1982. Ihminen ja sivistys. Jyväskylä: Gummerus. Wilenius, R. 1999. Mitä on ihminen? Filosofiaa ihmisestä ja inhimillisestä kasvusta. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy. von Wright, G. H. 1981. Humanismi elämänasenteena. Helsinki: Otava. Värri, V.-M. 2002. Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään: Dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta. Tampere: Tampere University Press.
Essee Valitse yksi seuraavista aiheista. Voit myös itsenäisesti muokata aiheita. 1) Feminismi ja kasvatusfilosofia Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Noddings 1984, Held 2005 ja Naskali 1998. 2) Ihmisen käsittämisen ongelma Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Skinnari & Toiskallio 1994 (verkkoalueella), Ahlman 1982, Frankl 1984, Stevenson 1974 ja 1983, Wilenius 1982 ja 1999, Puolimatka 1996, Skinnari 2004 ja 2007 (verkkoalueella). 3) Kasvatuksen arvot ja välineet Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Skinnari & Toiskallio 1994 (verkkoalueella), Ahlman 1967, Turunen 1993, Puolimatka 1996 ja Skinnari 2004. 4) Kasvattajan eettinen vastuu Teemaa käsitellään esimerkiksi teoksissa Gjerstad 2009, Skinnarin 2004, Puolimatka 1996, Noddings 1984 ja Comte-Sponville 2001 sekä verkkoalueella Skinnari 2007 ja Huttunen 2003. 5) Indoktrinaation (manipulaation) vaara opetuksessa Teemaa käsitellään teoksissa Puolimatka 1996 ja 1997 sekä Huttunen 2003. 6) Hyvä elämä, hyveet ja kasvatus Teema käsitellään teoksissa Comte-Sponville 2001, Sihvola 1994, Dallmayr 2007 ja Värri 2002. 7) Postmodernismi ja kasvatus Teemaa käsitellään teoksissa Naskali 1998, Puolimatka 1996, Dahlberg, Moss, & Pence 1999 ja Usher & Edwards 1994. 8) Globalisaatio, kosmopolitanismi ja kasvatus Teemaa käsitellään teoksissa Edwards & Usher 2000, Sihvola 2004 ja Todd 2009. Luentojen aikataulu: Luennot / Rauno Huttunen tiistaina 27.10.2015 JA 3.11.2015 klo 17:15 19:45 Braheakeskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14 18 A, DataCity, 2. krs ja verkkokokoushuoneessa Esseen palautus: Kasvatusfilosofia-esseen palautus 27.11.2015 mennessä. Kasvatuksen historia 3 op Vastuuhenkilö yliopistonlehtori Marjo Nieminen Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää kasvatuksen historian ilmiöitä niiden yhteiskunnallis-historiallisissa yhteyksissään. Opiskelija huomaa, miten ilmiöiden tulkinnat muuttuvat ajassa. Opiskelija hahmottaa muutosta ja pysyvyyttä sekä niiden välisiä jännitteitä. Sisältö - kasvatuksen ja koulutuksen historian keskeiset kysymykset sekä niiden - aate- ja yhteiskuntahistorialliset kytkennät Opetuksen toteutustavat Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely Vaadittavat opintosuoritukset Osallistuminen opetukseen, Essee yksilö- tai pienryhmätyönä TAI Essee yksilötyönä Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Pienryhmäopetuksessa/verkko-opetuksessa opiskelija perehtyy vähintään yhteen teokseen ja tekee siitä alustuksen, osallistuu keskusteluun ja tekee yksilö- tai pienryhmätyönä esseen.
Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden syksy Arviointi Numerolla 1 5 Oppimateriaali Opettajan antama kirjallisuus, joka on jaoteltu kurssin teemojen mukaan. Suoritustapa 1: Verkkotyöskentely ja essee pari- tai ryhmätyönä Verkkotyöskentely toteutetaan tiiviinä viikon kestävänä keskusteluna aineopintojen oppimisympäristössä Moodlessa. Onnistunut työskentely edellyttää valmistautumista etukäteen sekä säännöllistä viestien lukemista ja keskusteluun osallistumista. Verkkotyöskentelyä varten valitaan itseä kiinnostava aihe opintojakson vaihtoehdoista sekä yksi siihen liittyvä teos. Parityössä valitaan kaksi teosta. Ennen verkkotyöskentelyn alkua tehdään yksilö- tai parityönä 1 2 sivun alustus ja palautetaan se Moodleen aiheen mukaan nimetylle keskustelualueelle. Ohjeistusta alustuksen tekemiseen löytyy verkkoalueella olevasta opiskeluoppaasta (kappale lukupiirityöskentely). Verkkotyöskentelyssä jokainen opiskelija perehtyy oman teemansa lisäksi yhteen eri teemasta tehtyyn alustukseen ja osallistuu aktiivisesti sen pohjalta käytävään keskusteluun omaan aiheeseen liittyvän keskustelun lisäksi. Keskustelun lopuksi tehdään yhteenveto oman teeman keskustelusta. Verkkokeskustelun tavoitteena on syventää aiheen tietämystäsi ja auttaa muodostamaan kokonaiskuvaa käsiteltävistä aiheista. Verkkotyöskentelyyn osallistuneet opiskelijat voivat tehdä esseen ryhmätyönä. Esseen tarkoituksena on koota ja tarkoituksenmukaisesti rajata verkkotyöskentelyn pohjalta johdonmukaisesti etenevä ja pohdiskeleva kokonaisuus. Esseestä tulee välittyä perehtyneisyys kirjallisuuteen ja sen tarkoituksena on välittää lukijalle kokonaiskuva valitusta aiheesta. Esseen laajuus on 10 12 sivua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esseen rajaukseen, sillä materiaalia on todennäköisesti kertynyt työskentelyn aikana runsaasti eikä tarkoituksena ole raportoida kaikkea. Johdannossa perustellaan tehty rajaus. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Essee otsikoidaan itse valitun teeman ja tehdyn rajauksen pohjalta. Esseen loppuun laitetaan liitteeksi ryhmäarviointi. Verkkotyöskentelyn aikataulu: 1. 8.12.2015, ilmoittautuminen verkkotyöskentelyyn ja alustuksen palautus verkkoalueelle. Verkkotyöskentelyyn otetaan 15 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Suoritustapa 2: Essee yksilötyönä Jos et osallistu verkkotyöskentelyyn tai suoritus jää joiltakin osin vaillinaiseksi, kirjoita yksilötyönä 12 15 sivun laajuinen essee. Tehtävässä noudatetaan yleisiä esseen rakenne- ja muotoseikkoja. Liitä esseen loppuun 1/2 1 sivun itsearviointi. Esseeaiheet ja kirjallisuus (suoritustavat 1 ja 2) Valitse kolmesta aihealueesta itseäsi kiinnostava aihe ja rajaa essee tarkoituksenmukaisesti sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen mukaan. Aiheisiin on lyhyt johdanto, joka tarjoaa useita eri mahdollisuuksia lähteä työstämään esseetä. Aiheen jälkeen on lista kirjallisuutta, josta voit poimia muutamia aiheesi kannalta keskeisiä teoksia tai halutessasi voit käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa kasvatuksen historiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta tukemaan esseesi tekoa. Mikäli löydät omaa aihettasi lähes yksinomaan käsitteleviä kirjoja, riittää kun käytät kahta kirjaa. Todennäköisempää kuitenkin on, että saat selailla useampaa teosta ja etsiä niistä aiheesi kannalta relevanttia ainesta. Löydät kasvatuksen ja koulutuksen historiaan liittyviä tutkimusartikkeleita myös kasvatusalan tieteellisistä journaaleista, esimerkiksi Kasvatus & Aika -lehdestä (http://www.kasvatus-ja-
aika.fi/site/). Osa kirjoista sisältää nykyaikaankin liittyviä artikkeleita, mutta jätä ne tässä tehtävässä sivuun ja keskity esseessä selkeästi kasvatuksen historiaan. Kirjoja lukiessasi kiinnitä huomiota muistiinpanotekniikkaan, koska esseeseen tulee merkitä tekstinsisäiset lähdeviitteet. Kirjallisuusesimerkeissä on paljon toimitettuja teoksia, joissa voi olla useita aiheeseen liittyviä artikkeleita. Niitä kaikkia ei ole mainittu artikkeleittain esimerkkilistassa. Jos käytät esseessäsi toimitetussa teoksessa olevaa/olevia artikkelia/artikkeleita, niin muista merkitä lähdeviitteet ja lähteet asianmukaisella tavalla (sekä tekstin sisäiset lähdeviitteet että lähdeluettelo). Tarkista Opiskelijan yleisoppaasta Moodlesta ohjeet toimitetun teoksen lähdeviite- ja luettelomerkinnöistä. Muistathan myös lähdekritiikin; esimerkiksi Wikipediaa tai muita vastaavan tasoisia lähteitä ei pidä esseessä käyttää. 1. Kansakoulun historia Tämä aihe on laaja, joten rajaa aihe ajallisesti ja/tai sisällöllisesti esimerkiksi sen mukaan, oletko kiinnostunut ensisijassa kansakoulun aatteellisesta taustasta vai itse peruskoulutusjärjestelmän synnystä ja muotoutumisesta. Voit myös halutessasi tarkastella esimerkiksi kansakoulun muutosta peruskouluksi ja sen taustalla olleita ideologisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Aiheen valitsemista voi helpottaa se, että tutustuu ensimmäiseksi peruskoulutuksen järjestelmän historiaan. Tässä apuna voi käyttää esimerkiksi teosta Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (erityisesti sivut 16 33, 74 119, 327 369). Otsikoi esseesi tekemäsi rajauksen mukaan. Kirjallisuusesimerkkejä: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS. Jauhiainen, A. 2002. Työväen lasten koulutie ja nuorisokasvatuksen yhteiskunnalliset merkitykset. Kansakoulun jatko-opetuskysymys 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Turku: Turun yliopisto. Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS. Tuomaala, S. 2004. Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921 1939. Bibliotheca Historica 89. Helsinki: SKS. Tähtinen, J. & Skinnari, S. (toim.) 2007. Kasvatus- ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa. Kasvatusalan tutkimuksia 29. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kivirauma, J. et al. 2012. Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys. Kasvatusalan tutkimuksia 59. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. Voit myös hyödyntää näitä: Ahonen, S. & Rantala, J. (toim.) 2001. Nordic lights. Education for nations and civic society in the Nordic Countries, 1850 2000. Studia Fennica. Historica 1. Helsinki: SKS. Arola, P. 2003. Tavoitteena kunnon kansalainen. Koulun kansalais-kasvatuksen päämäärät eduskunnan keskusteluissa 1917 1924. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 191. Helsinki: Helsingin yliopisto. (Huom. myös verkkojulkaisuna.) Löfström, J., Rantala, J. & Salminen, J. (toim.) 2004. Esseitä historiallis-yhteiskunnallisesta kasvatuksesta. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 2. Helsinki: Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Rantala, J. (toim.) 2003. Koulu ja kansalaisyhteiskunta historiallisessa perspektiivissä. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 1. Helsinki: Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Sarjala, J. ym. 2001. Koko kansan koulu. 80 vuotta oppivelvollisuutta. Koulu ja menneisyys 39. Helsinki: Suomen kouluhistoriallinen seura.
2. Oppikoulut koulutusjärjestelmän historiassa Oppikoulun historian kohdalla kiinnostuksen kohteena voi olla esimerkiksi oppikoulujen historia yleisesti tai aihetta voi lähestyä enemmän yhden tietyn oppikoulun historian näkökulmasta (liitä kuitenkin myös yhden oppikoulun historia osaksi laajempaa oppikoulun ja koulutuksen historiaa sekä yhteiskunnallis-historialliseen kontekstiin). Voit myös halutessasi keskittyä esseessäsi johonkin muuhun rajatumpaan oppikoulua käsittelevään aihepiiriin, esimerkiksi ylioppilastutkinnon historiaan. Tässäkin tapauksessa kytke valitsemasi rajatumpi aihepiiri oppikoulun laajempaan historiaan. Aiheen valitsemista voi helpottaa se, että tutustuu ensimmäiseksi oppikoulun historiaan yleisesti. Tässä apuna voi käyttää esimerkiksi Kyösti Kiuasmaan teosta Oppikoulu 1880 1980 tai teosta Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulta (erityisesti sivut 120 139 ja 405 429). HUOM! Rajaa esseesi aihe ajallisesti ja/tai sisällöllisesti. Muista otsikoida esseesi tekemäsi rajauksen mukaan. Kirjallisuusesimerkkejä: Hakaste, S. 1992. Yhteiskasvatuksen kehitys 1800-luvun Suomessa sekä vastaavia kehityslinjoja naapurimaissa. Helsingin yliopiston tutkimuksia 133. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS. Kaarninen, M. & Kaarninen, P. 2002. Sivistyksen portti. Ylioppilastutkinnon historia. Helsinki: Otava. Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS. Kiuasmaa, K. 1982. Oppikoulu 1880 1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun. Oulu: Pohjoinen. Salminen, J. 2002. Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys. Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872 1920. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkimuksia 237. Helsinki: Yliopistopaino. Myös verkkojulkaisuna. URI: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/opett/vk/salminen/ Salminen, J., Pietiäinen, J.-P. & Teperi, J. 1995. Yksityisoppikoulujen historia 1872 1977. Helsinki: Painatuskeskus. Vuorio-Lehti, M. 2006. Valkolakin viesti. Ylioppilastutkintokeskustelu Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Turun yliopiston julkaisuja sarja C 253. Turku: Turun yliopisto. 3. Opettajankoulutuksen (tai vaihtoehtoisesti korkeakoulutuksen) historia 1970-luvulle Opettajankoulutus on mielenkiintoinen koulutuksen alue historiallisestakin perspektiivistä tarkasteltuna. Esimerkiksi voimme kysyä, onko opettajankoulutuksen kehityksen taustalta löydettävissä yhteiskunnallisia, aatteellisia tai ihmisten tarpeisiin ja toimintaan liittyviä tekijöitä, jotka osaltaan selittäisivät opettajankoulutuksen historiaa? Yleisten kehityslinjojen tutkimuksen ohella aihetta voi lähestyä tarkastelemalla muun muassa yhden opettajankoulutuslaitoksen historiaa (liitä kuitenkin myös yhden opettajaseminaarin/opettajankoulutuslaitoksen historia osaksi laajempaa koulutuksen historiaa ja yhteiskunnallis-historiallista kontekstia). Aiheeseen voit tutustua esimerkiksi teoksessa Valitus ja koulunpenkki olevien artikkeleiden avulla. HUOM! Rajaa aihetta sisällöllisesti ja ajallisesti. Otsikoi essee tekemäsi rajauksen mukaisesti. Voit vaihtoehtoisesti valita jonkun muun korkeakoulutuksen historiaa koskevan aihepiirin. Tällöin voit esimerkiksi tarkastella joko korkeakoulutuksen historiaa kokonaisjärjestelmän näkökulmasta tai keskittyä yhteen pienempään osa-alueeseen. Tämänkin teeman kohdalla on tärkeä rajata aihetta sekä sisällöllisesti että ajallisesti. Muista myös otsikoida esseesi tekemäsi rajauksen mukaan.
Kirjallisuusesimerkkejä: Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Helsinki: SKS. Hyyrö, T. 2006. Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866 1939. Tampereen yliopisto. Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki: SKS. Kiuasmaa, K. 1982. Oppikoulu 1880 1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun. Oulu: Pohjoinen. Rinne, R. 1986. Kansanopettaja mallikansalaisena. Opettajuuden laajeneminen ja opettajuuteen rekrytoitumismekanismit Suomessa 1851 1986 virallisen kuvaus-aineiston ilmaisemana. Turun yliopiston kasvatustieteiden laitos. Salminen, J. & Säntti, J. (päätoim.) 2012. Kasvatus & Aika -lehden teemanumero Akateeminen opettajankoulutus. 6 (2). URI: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=465/ Vuorenpää, J. 2003. Yliopistollisen opettajankoulutuksen kehittyminen Suomessa 1970-luvulta 2000-luvulle. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C 199. Turku: Turun yliopisto. Esseen palautus: Kasvatuksen historia -esseen palautus 4.1.2016 mennessä. Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä 4 op Vastuuhenkilöt yliopisto-opettaja Tiina Tuijula, yliopistonlehtori Marjo Nieminen, tohtorikoulutettava Anu Kajamies ja tohtorikoulutettava Sari Silmäri-Salo Osaamistavoitteet Opiskelija - on perehtynyt keskeisiin empiiristen tutkimusaineistojen hankinnan menetelmiin ja analysointiin - osaa perustaitoja niiden soveltamisen mahdollisuuksista ja rajoituksista kasvatustieteessä. Sisältö - dokumentit ja tilastot - kyselyt - testit ja havainnointi - haastattelut Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 8 t, Pienryhmäopetus 4 t, Pienryhmäopetus (tuutorit)/verkko-opetus 9 t, Itsenäinen työskentely Toteutustapojen lisätiedot Luento-opetus ja menetelmäkohtainen pienryhmäopetus on yhteinen erityispedagogiikan ja kasvatustieteen aineopintojen opiskelijoille. Vaadittavat opintosuoritukset Osallistuminen opetukseen, Harjoitustyö, Kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti suoritetaan yleisenä kirjallisena tenttinä, sähköisenä tenttinä tai Moodletenttinä. Tutkimusraportti tehdään yksilö- tai pienryhmätyönä. Jos opiskelija on aikaisemmin suorittanut vähintään aineopintotasoisia menetelmäopintoja yliopistossa, hänen ei tarvitse suorittaa kirjallista tenttiä. Jos opiskelija on suorittanut opintojakson Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä aikaisemmin Turun yliopistossa aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan aineopinnoissa suorittaa hän opintojakson kirjallisena tenttinä vaihtoehtoisen kirjallisuuden mukaan.
Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät Arviointi Harjoitustyö numerolla 1 5, Kirjallinen tentti hyväksytty hylätty siten, että hyväksytty vastaa vähintään hyviä tietoja. Oppimateriaali Tentittävä kirjallisuus: Aaltola, J. & Valli, R. 2010. 3. uud. ja täyd. p. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus. Aaltola, J. & Valli, R. 2007. 2. korj. ja täyd. p. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-Kustannus. Vaihtoehtoinen tentittävä kirjallisuus (Ikkunoita tutkimusmetodeihin I ja II -kirjat aiemmin tenttineille): Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2006 tai vanhempi painos. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: opiskelijalaitos. 2. laitos, 3. uud. p. Helsinki: International Methelp. Tutkimusraportti Tutkimusharjoituksen tarkoituksena on perehtyä ja harjoitella yhden tutkimusmenetelmän käyttöä. Valitulla tutkimusmenetelmällä kerätään pienimuotoinen aineisto, jonka jälkeen tehdään tutkimusraportti yleistä tutkimuksen raportointimallia noudattaen. Harjoitus tehdään 2 3 henkilön pienryhmässä (suositeltava vaihtoehto) tai yksilötyönä. Raportin laajuus on ryhmätyönä tehtynä 9 12 sivua ja yksilötyönä 7 9 sivua. Tutkimustuloksista raportoidaan ainoastaan keskeisimmät tulokset. Raportissa kuvataan monipuolisesti menetelmän heikkouksia ja vahvuuksia tutkimusprosessin eri vaiheissa, muun muassa mihin menetelmä soveltuu/ei sovellu ja miten/miksi saatuihin tuloksiin päädyttiin sekä miten luotettavaa tietoa saatiin. Menetelmäkirjallisuutta apuna käyttäen voit pohtia esimerkiksi: Miten valittu menetelmä soveltui tähän tutkimukseen ja mitkä ovat menetelmän vahvuudet ja heikkoudet tutkimusprosessin eri vaiheissa? Miten käytetty menetelmä vaikutti saatuihin tuloksiin? Olisiko toisella menetelmällä päädytty samanlaisiin tuloksiin/johtopäätöksiin? Minkälainen merkitys menetelmävalinnalla on ylipäätään koko tutkimukselle? Mihin menetelmävalinnan tulisi perustua ja minkälaiset tekijät siihen vaikuttavat? Miten menetelmä soveltuu kasvatustieteisiin (mahdollisuudet ja haasteet)? Tutkimusraportin muotoseikoissa noudatetaan yleisiä esseen kirjoitusohjeita. Tutkimusraportin loppuun liitetään itsearviointi. Tutkimusraportti arvioidaan numeerisesti asteikolla 1 5 Moodlessa olevaa arviointilomaketta käyttäen. Tutkimussuunnitelman ja -raportin sisältö Ennen tutkimusharjoituksen toteuttamista laaditaan tutkimussuunnitelma, joka palautetaan verkkoalueelle hyvissä ajoin ennen menetelmäkohtaista pienryhmäohjausta. Suunnitelmat käsitellään opettajan johdolla, ja niistä saadaan palautetta ennen tutkimusharjoitusten toteuttamista. Aineistoa ei kannata kerätä ennen suunnitelmasta saatua palautetta. (Tutkimussuunnitelmista annetaan palautetta menetelmäkohtaisessa ryhmäohjauksessa. Jos teet tutkimusraportin muuna ajankohtana, aloita tutkimusharjoituksen tekeminen tutkimussuunnitelmalla, mutta tällöin sitä ei tarvitse palauttaa Moodleen.) Tutkimussuunnitelmaan kirjoitetaan auki tutkimusraportin kohdat 1 4. Myös työn alustava
otsikko, sisällysluettelo ja alustava lähdeluettelo pitää tutkimussuunnitelmassa olla. Liitteeksi laitetaan menetelmästä riippuen kysely- tai havainnointilomake tai haastattelurunko. Tutkimusraportti koostuu seuraavista osista: Kansi- eli nimiölehti Raportin kansilehdessä (oikea alalaita) tulee mainita nimen ym. tietojen lisäksi tutkimusmenetelmä, jota tehtävässä on käytetty, jotta tehtävä löytää vaivattomasti oikealle opettajalle arvioitavaksi. Sisällysluettelo 1 Johdanto Tässä osassa tuodaan esille tutkimuksen aihe ja sen rajaus eli luonnehditaan tutkimuksen tarkoitus lyhyesti. 2 Tutkimuksen teoreettis-käsitteelliset lähtökohdat eli teoreettinen viitekehys Tässä osassa määritellään tutkimuksen peruskäsitteet ja/tai luodaan lyhyt katsaus aikaisempaan tutkimukseen tai teoreettiseen lähtökohtaan (käytetään vähintään yhtä aikaisempaa tutkimusta/teoriaa, ei kuitenkaan pro gradua tai muuta sen tasoista opinnäytetyötä eikä wikipediaa) 3 Tutkimuskysymys (-kysymykset) 4 Menetelmäosa eli käytetyn menetelmän, toteutuksen ja analyysin kuvaus Tässä osassa kuvataan tutkimusmenetelmää ja tulosten analyysia lähdekirjallisuutta hyödyntäen. Tutkimusharjoituksen toteutus kuvataan siten, että se olisi kuvauksen pohjalta toistettavissa sekä lisäksi kuvataan käytetty aineisto tai kohdejoukko sekä valinnan perustelu. (Em. asiat jäsennellään tarkoituksenmukaisiin alalukuihin.) Lisätietoja menetelmäosassa kuvattavista asioista saat luennoilla ja pienryhmäopetuksessa sekä menetelmäkirjallisuudesta. 5 Tulososa eli päätulosten esittely analyysin pohjalta 6 Pohdinta, jossa tulosten yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 7 Metodinen arviointi, jossa arvioidaan metodikirjallisuuttakin apuna käyttäen tutkimusmenetelmän soveltuvuutta suhteessa omaan aiheeseen/tutkimuskysymyksiin/tuloksiin (vahvuuksia, heikkouksia, hyviä ja huonoja puolia) sekä tutkimusprosessia kokonaisuudessaan. Lähdeluettelo Liitteet Liitteeksi laitetaan tutkimusmenetelmästä riippuen kyselylomake, havainnointilomake (itse kehitetty) tai haastattelurunko sekä yksi litteroitu haastattelu (parityössä 2 ja pienryhmätyössä 3 litteroitua haastattelua) Opetuksen aikataulu: Luennot / Nieminen ja Tuijula maanantaina 11.1.2016 klo 16:30 20:00 Brahea-keskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14 18 A, DataCity, 2. krs JA Luennot / Kajamies ja Silmäri-Salo maanantaina 18.1.2016 klo 16:30 19:45 Brahea-keskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14 18 A, DataCity, 2. krs Menetelmäkohtainen ryhmäohjaus / Kajamies, Nieminen, Silmäri-Salo ja Tuijula lauantaina 6.2.2016 klo 9:00 12:30 TAI klo 13:00 16:30 Educariumin ryhmätilat, Assistentinkatu 5, ilmoittautuminen menetelmäryhmään verkkoalueella 20. 31.1.2016. Ryhmäohjauksessa on läsnäolovelvollisuus. Jos et perustellusta syystä voi osallistua ohjaukseen, tulee poissaolo korvata ohjeellista sivumäärää laajemmalla tutkimusraportilla. Tutkimusraporttia laajennetaan noin 4 sivulla syventäen menetelmän esittely- ja arviointiosuutta tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen (mm. menetelmän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, rajoitukset, tiedon luotettavuus). Laita korvaavasta osuudesta maininta esimerkiksi tutkimusraportin itsearviointiin. Ryhmätyössä poissaolon korvaava osuus osoitetaan opiskelijan nimetyllä osuudella.) Tutkimusraportin palautus: Empiiriset tutkimusmenetelmät -tutkimusraportin palautus 11.3.2016 mennessä.
Tenttipäivät: 16.9., 9.12.2015, 13.1., 17.2., 11.5.2016 klo 18.00 21.00. Sähköinen tentti on avoinna syyslukukaudella 17.8. 11.12.2015 ja kevätlukukaudella 1.2. 1.7.2016. Lisäksi tentin voi tehdä Moodletenttinä omalta tietokoneelta, linkki opintojen verkkoalueella Moodlessa. Moodletentti on avoinna yleisinä tenttipäivinä klo 18:30 alkaen kahden vuorokauden ajan. Koulutuspolitiikka 6 op Vastuuhenkilö professori Arto Jauhiainen (luennot), yliopisto-opettaja Tiina Tuijula (tentit) Osaamistavoitteet Opiskelija hahmottaa koulutuksen osana yhteiskuntaa ja yhteiskuntapolitiikkaa. Hän tuntee koulutuspolitiikan tutkimuksen keskeiset teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän ja sen ohjauksen ja päätöksentekojärjestelmän keskeiset historialliset muutokset. Hän osaa havainnoida koulutuksen keskeisiä ylikansallisia virtauksia ja niiden yhteyttä suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Opiskelija ymmärtää keskeiset koulutuspoliittiset käsitteet, osaa muodostaa koulutuspolitiikan kysymyksistä omia, perusteltuja näkemyksiä sekä on harjaantunut keskustelemaan niistä. Sisältö - koulutuksen makrososiologia sekä koulutuspolitiikan, koulutuksen ohjauksen, hallinnon ja hallinnan käsitteistö ja teoreettiset lähtökohdat - suomalaisen koulutusjärjestelmän eri osien muotoutuminen sekä koulutuksen ohjauksen muutokset 1900-luvun alusta 2010-luvulle - koulutus osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja sen muutosta 15 - uusi koulutuspolitiikka, sen ideologiset lähtökohdat, toimijat sekä ilmeneminen ja vaikutukset kansallisesti ja kansainvälisesti. Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 5 t, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti suoritetaan yleisenä kirjallisena tenttinä tai sähköisenä tenttinä. Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät Arviointi Numerolla 1 5 Oppimateriaali Tentittävä kirjallisuus: 1. Rinne, R., Tähtinen, J., Jauhiainen, A. & Broberg, M. (toim.) 2011. Koulutuspolitiikan käytännöt kansallisessa ja ylikansallisessa kehyksessä. Kasvatusalan tutkimuksia Research in Educational Sciences 54. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen Seura. Luvut 1, 3, 7 ja 10. (löytyy myös Moodlesta) JA 2. Ozga, J. Dahler-Larsen, Segerholm, C. & Simola, H. (eds.) 2011. Fabricating Quality in Education. Data and Governance in Europe. London & New York: Routledge. (saatavana myös e-kirjana) JA 3. Antikainen, A. 2010. The Capitalist state and Education. The Case of Restructuring the Nordic Model. Current Sociology 58 (4) 530 550. (löytyy kirjaston verkkoaineistoista kirjautumalla Nelliportaaliin) JA 4. Miettinen, R. 2014. Kykenevöittävä hyvinvointivaltio ja koulun kehittämisen haasteet. Kasvatus 1 (45), 7 18. (löytyy myös Moodlesta)
Tenttikysymykset Tenttiin tulee vastattavaksi 2 3 kysymystä seuraavista vaihtoehdoista. 1. Mitä on politiikka ja erityisesti koulutuspolitiikka? Pohdi hyvinvointivaltiollisen ja markkinalähtöisen koulutuspolitiikan tunnuspiirteitä. 2. Kuvaile, mitä on hallinta (governance) ja miten sitä toteutetaan eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa. 3. Mitä ovat politiikan teknologiat, niiden soveltaminen suomalaisessa yliopistopolitiikassa ja niiden vastaanotto yliopistoväen piirissä? 4. Pohdi eurooppalaisen koulutusmaiseman muutosta, vallan ja hallinnan käyttöä koulutuspolitiikassa sekä kansallisvaltioiden muuttuvaa asemaa. 5. Miten markkinalähtöisyys ja yritysmäisyys ilmenevät nykyaikaisessa koulutuspolitiikassa Suomessa ja ulkomailla? 6. Kuvaile perusopetuksen arviointi- ja laadunhallintapolitiikan keskeisiä piirteitä ja sitä, miten maamme suhteutuu tältä osin muihin Euroopan maihin. 7. OECD koulutuspolitiikan toimijana: kuvaile sen asemaa, toimintatapoja ja tavoitteita ja Suomessa harjoitetun koulutuspolitiikan suhdetta OECD:hen. 8. Kuvaile OECD:n 2006 arviointia korkea-asteen koulutuksesta Suomessa. 9. Millaisia koulun kehittämisen haasteita Miettisen artikkelissa esitellään ja miten kykenevöittävän hyvinvointivaltion näkökulma liittyy niihin ja mitä sillä tarkoitetaan? 10. Kuvaile pohjoismaisen hyvinvointivaltion muutosta, koulutusjärjestelmää ja tulevaisuuden kuvaa (the Nordic model). Luentojen aikataulu: Luennot / Arto Jauhiainen torstaina 3.3.2016 JA maanantaina 7.3.2016 klo 17:00 19:00 Braheakeskuksen auditorio, Lemminkäisenkatu 14 18 A, DataCity, 2. krs Tenttipäivät: Koulutuspolitiikan tentti 16.9.2015, 13.1., 16.3., 13.4. ja 8.6.2016. Sähköinen tentti on avoinna syyslukukaudella 17.8. 11.12.2015 ja kevätlukukaudella 1.2. 1.7.2016. Koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen 3 op Vastuuhenkilö Tohtorikoulutettava Reeta Lehto Osaamistavoitteet Opiskelija ymmärtää koulutussuunnittelun teoreettisia lähtökohtia ja periaatteita. Hän osaa erotella erilaisia koulutussuunnittelumalleja ja tuntee projektityöskentelyn periaatteet. Lisäksi opiskelija osaa analysoida koulutuksen kehittämishankkeita. Sisältö - koulutuksen suunnittelun yleiset lähtökohdat - koulutuksen suunnittelun kehystekijät ja erilaiset suunnittelumallit - oppimisympäristöjen suunnittelu, esim. verkko-oppimisympäristö - projektityöskentely koulutuksen eri tasoilla - koulutuksen kehittämishankkeet Opetuksen toteutustavat Verkkoluentotallenne, Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely Vaadittavat opintosuoritukset Oppimispäiväkirja, osallistuminen opetukseen, projektityö yksilö- tai parityönä. Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Projektityössä opiskelija tekee haastattelun (koulutus)organisaatiossa, jossa on käynnissä
koulutukseen/koulutussuunnitteluun liittyvä hanke tai projekti. Opiskelija esittää projektityönsä opinto/verkkoryhmässä (läsnäolovelvollisuus). Suositeltu suoritusajankohta 1. vuoden kevät Arviointi Oppimispäiväkirja numerolla 1 5, projektityö hyväksytty hylätty. Oppimateriaali Kolme aiheeseen liittyvää tieteellistä artikkelia sekä mahdollinen muu opettajan ilmoittama oppimateriaali. Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirjan lähdekirjallisuutena käytetään kolmea aiheeseen liittyvää tieteellistä artikkelia sekä mahdollista muuta opettajan ilmoittamaa oppimateriaalia. Oppimispäiväkirjan laajuus on 10 12 sivua. Oppimispäiväkirjan tavoitteena on opintojakson keskeisten asiasisältöjen ja oman oppimisen kannalta merkittävien kokemusten analysointi monipuolisesti eri näkökulmista. Oppimispäiväkirjassa yhdistyvät verkkoluennon ja lähdekirjallisuuden keskeiset sisällöt sekä projektityön kokemukset ja sisällöt. Lähdekirjallisuutta hyödynnettäessä tulee merkitä tekstinsisäiset lähdeviitteet. Oppimispäiväkirjalta edellytetään asioiden käsittelyä teoreettisella tasolla lähdekirjallisuutta hyödyntäen sekä asioiden ja oppimiskokemusten pohdintaa perusteluineen ja konkreetein esimerkein. Arvioi myös omaa oppimistasi ja onnistumistasi suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja perustele arviointisi. Oppimispäiväkirja on yksi väline oman reflektiivisen ajattelun ja itsearviointitaitojen kehittämiseen. Kirjoittamisprosessin avulla opiskeltava asia liitetään laajempaan asiayhteyteen sekä kytketään omia kokemuksia ja ajatuksia opiskeltavaan ainekseen. Oppimispäiväkirjan avulla rakennat aktiivisesti omaa käsitystäsi opiskeltavista asioista ja opit arvioimaan omaa oppimistasi. Se tukee tietopohjan rakentamista ja kokonaiskuvan muodostamista. Henkilökohtaisen näkemyksen muodostaminen auttaa niin asioiden muistamisessa kuin ymmärtämisessäkin. Kysymyksiä pohdinnan avuksi Luennon, opinto/verkkotyöskentelyn, projektityön, kirjallisuuden ja itsenäisen opiskelun aikana voit oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa käyttää apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä opit? Mitä tapahtui? Tässä kohtaa muistele, palauta mieleesi ja kuvaile. Keskity keskeisimpiin ja uusiin asioihin, älä pyri referoimaan kaikkea. Mikä jäi epäselväksi? Tämä kysymys on edellistä vaikeampi. Tässä kohtaa joudut miettimään syvällisesti käsiteltyjä asioita ja pohtimaan, oletko mielestäsi ymmärtänyt ne vai onko jokin asia jäänyt epäselväksi. Mitä pohdit ja mitä oppimasi tieto sinulle merkitsee? Mikä on merkityksellistä oman toimintasi näkökulmasta? Tämä on oppimispäiväkirjan vaativin ja tärkein kysymys. Tähän kysymykseen vastaaminen tähtää siihen, että oppimistilanteessa käsitellyistä asioista tulee sinulle henkilökohtaisesti merkityksellisiä. Pohtimalla sitä, mitä tieto merkitsee, minkälaisia ajatuksia se herättää, miten arvioit uutta tietoa ja miten se on yhteydessä aikaisempiin tietoihisi, pystyt muodostamaan henkilökohtaisen, analyyttisen ja perustellun näkemyksen asiasta. Kirjallisuus: Valitse seuraavasta kirjallisuuslistasta vähintään kolme eri lähdettä oppimispäiväkirjan lähteeksi. Vaihtoehtoisesti voit käyttää myös muuta aiheeseen sopivaa kirjallisuutta. Auvinen, P., Hirvonen, K., Dal Maso, R., Kallberg, K. & Putkuri, P. 2007. Opetussuunnitelma ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja. (luettavissa osoitteessa
http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/b9_verkkojulkaisu_uudistettu_painos.pdf) Caffarella, R. S. 2002. Planning programs for adult learners. A practical guide for educators, trainers and staff developers. San Francisco: Jossey-Bass. Campbell, H. 2012. Planning ethics and rediscovering the idea of planning. Planning Theory 11(4) 379 399. Campbell, H. 2012. Planning to Change the World: Between Knowledge and Action Lies Synthesis. Journal of Planning Education and Research 32(2), 135 146. (löytyy Moodlealueelta) Campbell, H., Tait, M. & Watkins, C. 2014. Is There Space for Better Planning in a Neoliberal World? Implications for Planning Practice and Theory. Journal of Planning Education and Research, 34(1) 45 59. Cervero, R. M. & Wilson, A. L. 2006. Working the Planning Table. Negotiating democratically for adult, continuing and workplace education. San Francisco: Jossey-Bass. Christensen, K. S. 2015. Both Process and Outcome Essential to Planning. Journal of Planning Education and Research,January 27, 1 11. (julkaistu toistaiseksi vain online-muodossa, löytyy esim. Google Scholarin kautta) Heiskanen, T., Leinonen, M., Järvensivu, A. & Aho, S. (toim.) 2008. Kohti uutta työelämää. Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen. Tampere: Tampere University Press. Huotari, V. 2004. Hiljainen tieto koulutussuunnittelussa. Kasvatus 35 (4), 420 434. (luettavissa Moodlealueella). Kopra, P. 2004. Hyvin suunniteltu, kerralla valmis. Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen suunnittelun prosessit. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 28. Lennon, M. 2015. Finding Purpose in Planning. Journal of Planning Education and Research 35(1), 63 75. Levälahti, S. 2006. Koulutustarjonnan alue-ennakointiyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet. Moniste 4/2006. Helsinki: Opetushallitus. Pelin, R. 2011. Projektihallinnan käsikirja. Helsinki: Projektijohtaminen Oy. Rantala, K. & Sulkunen, P. (toim.) 2007. Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus. Rissanen, T. 2002. Projektilla tulokseen. Projektin suunnittelu, toteutus, motivointi ja seuranta. Jyväskylä: Pohjantähti. Saikkonen, S., Härkönen, A. & Järvinen, M.-R. 2007. Koulutusorganisaation rooli ja haasteet alueellisessa ennakoinnissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 9 (4), 27 37. Seppänen-Järvelä, R. 2004. Prosessiarviointi kehittämisprojekteissa. Opas käytäntöihin. Stakes, FinSoc. Arviointiraportteja 4/2004. Helsinki. (luettavissa osoitteessa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75862/arviointiraportteja4_04.pdf?sequence= 1 ja Moodlealueella) Seppänen-Järvelä, R. & Vataja, K. (toim.) 2009. Työyhteisö uusille urille. Kehittäminen osaksi arjen työtä. Jyväskylä: PS-kustannus. Shenhar, A.J. & Dvir, D. 2007. Project Management Research The Challenge and Opportunity. Project Management Journal 38 (2), 93 99. Silfverberg, P. 2007. Ideasta projektiksi. Projektinvetäjän käsikirja. Helsinki: Konsulttitoimisto Planpoint Oy & Työministeriö. Smith, C. 2007. Making Sense of Project Realities. Theory, Practice and the Pursuit of Performance. Aldershot: Gower Publishing Limited & Burlington: Ashgate Publishing Company. Virkkunen, J. 2007. Kehittämistyön murros sosiaalialalla: hankekehittämisestä rajat ylittävään konseptikehittämiseen. KONSEPTI 4 (1).
Väistö, R. (toim.) 2007. Työntekijä oman työnsä kehittäjänä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Julkaisusarja C: Tiedotteita, 27. (luettavissa osoitteessa http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/c27_verkkojulkaisu.pdf) Projektityön suunnittelu, toteutus ja raportointi Projektityö toteutetaan tekemällä koulutussuunnittelijan / projektityöntekijän (nimike voi olla joku muukin) haastattelu jossakin koulutus- tai työorganisaatiossa tai organisaatiossa, jossa on käynnissä koulutuksen kehittämiseen liittyvä hanke tai projekti. Haastattelussa pyritään mahdollisimman monipuolisesti selvittämään organisaation, hankkeen, projektityöskentelyn ja/tai koulutussuunnittelun käytäntöjä koulutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa ottaen huomioon kyseisessä organisaatiossa vallitsevat lainalaisuudet. Toisin sanoen voit siis haastatella joko koulutussuunnittelijaa ja keskittyä näin suunnittelutyöhön tai vaihtoehtoisesti tutustua johonkin koulutuksen kehittämishankkeeseen haastattelemalla projektityöntekijää. Nämä voivat tietysti myös limittyä osittain toisiinsa. Tehtävän voi tehdä yksilö- tai pienryhmätyönä. Haastattelun suunnittelussa ja toteutuksessa voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Haastatellun työnkuva, koulutus ja työkokemus Kuvaus organisaatiosta (esim. onko kyseessä projektiorganisaatio vai perinteinen organisaatio?) Hankkeen/projektin/koulutuksen tavoitteet ja tämän hetkinen vaihe Mistä hankkeen/koulutuksen idea/aloite tuli? Miten hankkeen/koulutuksen suunnittelu eteni? Esimerkiksi minkälaisia kartoituksia, esiselvityksiä ym. valmisteluja tehtiin? Ketkä kaikki olivat/ovat mukana suunnittelussa? Mitä eri organisaatioita tai toimijoita on hankkeessa/koulutuksessa mukana? Minkälaista työskentely on käytännössä? Minkälaisia koulutuksen suunnittelukäytäntöjä mahdollisesti on käytössä? Miten hanke/projekti on edennyt? Onko siinä ilmaantunut ongelmia ja jos niin minkälaisia ja miten nämä on pyritty ratkaisemaan? Rahoitus ja resurssit Aikataulu Jatkosuunnitelmat hankkeen/projektin jälkeen Monimuoto-opintojen opiskelijat esittävät työnsä omassa opintoryhmässään toteutuksesta riippuen yksilö- tai pienryhmätyönä. Verkko-opintojen opiskelijat osallistuvat verkkotyöskentelyyn, jonka ohjeistus tulee Moodleen. Ellet pysty osallistumaan ryhmätyöskentelyyn aikataulun mukaan, tee kirjallinen korvaava tehtävä yksilötyönä. Toteuta projektityön haastattelu opiskeluoppaan ohjeiden mukaan. Raportoi haastattelu kirjallisena tehtävänä, jonka laajuus on noin 3 sivua huomioiden opiskeluoppaan ohjaavat kysymykset. Tehtävässä tulee hyödyntää lähdeviitteet merkiten 2 3 artikkelia tai teosta. Tehtävän arvioi oppiaineen suunnittelija asteikolla hyväksytty täydennettävä. Palauta tehtävä Moodleen. Verkkotyöskentelyn aikataulu: vk 19 21/2016, ilmoittautuminen opintojen verkkoalueella ko. jakson lohkossa. Oppimispäiväkirjan ja kirjallisen projektityön palautus: 27.5.2016 mennessä.
Koulutuksen vaikuttavuus ja arviointi 4 op Vastuuhenkilö tutkijatohtori Nina Haltia Osaamistavoitteet Opiskelija on perehtynyt koulutuksen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin sekä arvioinnin teoreettisiin lähtökohtiin, menetelmiin ja merkitykseen koulutuksen eri tasoilla. Sisältö - koulutuksen vaikuttavuus - arviointi koulutuspolitiikan osana - koulutuksen arviointi ja laatu - arvioinnin etiikka Opetuksen toteutustavat Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 6 t, Itsenäinen työskentely Vaadittavat opintosuoritukset Kirjallinen tentti TAI Osallistuminen opetukseen + Kirjallinen tentti Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Kirjallinen tentti suoritetaan yksilö- tai paritenttinä yleisenä kirjallisena tenttinä, sähköisenä tenttinä tai Moodletenttinä omalta tietokoneelta. Jos opiskelija osallistuu pienryhmä- tai verkkotyöskentelyyn ja tekee siihen liittyvän tutustumiskäynnin, hän tenttii oppimateriaalin kohdat 1 2. Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy Arviointi Tentti numerolla 1 5, Pienryhmäopetus hyväksytty hylätty Oppimateriaali Tentittävä kirjallisuus: 1. Korkeakoski, E. & Silvennoinen, H. (toim.) 2008. Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto. JA 2. Linnakylä, P. & Välijärvi, J. 2005. Arvon mekin ansaitsemme. Kansainvälinen arviointi suomalaisen koulun kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus. JA 3. Korkeakoski, E. & Tynjälä, P. (toim.) 2010. Hyötyä ja vaikuttavuutta arvioinnista. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, sivut 1 134. Verkkotyöskentelyn aikataulu: 31.8. 13.9.2015. Ilmoittautuminen Moodlessa 24.8.2015 mennessä ja oppilaitosvierailun raportin palautus verkkoalueelle 28.8.2015 mennessä. Verkkotyöskentelyyn otetaan 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Työskentelyn tarkempi kuvaus löytyy verkkoalueelta. Tenttipäivät: Koulutuksen vaikuttavuus ja arviointi -tentti 16.9., 14.10., 11.11.2015 ja 11.5. ja 8.6.2016 klo 18.00 21.00. Sähköinen tentti on avoinna syyslukukaudella 17.8. 11.12.2015 ja kevätlukukaudella 1.2. 1.7.2016. Lisäksi tentin voi tehdä Moodletenttinä omalta tietokoneelta, linkki opintojen verkkoalueella Moodlessa. Moodletentti on avoinna yleisinä tenttipäivinä klo 18.30 alkaen kahden vuorokauden ajan.
Proseminaari 8 op Vastuuhenkilö yliopisto-opettaja Tiina Tuijula Osaamistavoitteet Opiskelija - tuntee kasvatustieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheet ja kykenee toteuttamaan ne - osaa asettaa mielekkään tutkimusongelman - osaa hankkia tutkimusaineiston sekä analysoida ja tulkita sitä - osaa tieteellisen kirjoittamisen, tutkimusten arvioinnin ja tieteellisen keskustelun perustaitoja Sisältö - kasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiset ja metodiset perusteet - aiheen valinta ja rajaus - tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen ja tutkimussuunnitelman laatiminen - aineiston hankinta ja tulosten analyysi - tieteellinen raportointi sekä kritiikki (opponointi) ja keskustelu Opetuksen toteutustavat Luento-opetus 6 t, Pienryhmäopetus 7 t (ohjaavat opettajat), Pienryhmäopetus/Verkko-opetus 12 t (tuutorit), Seminaari (ohjaavat opettajat), Itsenäinen työskentely Toteutustapojen lisätiedot Luento-opetus on yhteinen erityispedagogiikan ja kasvatustieteen aineopintojen opiskelijoille. Itsenäinen ja ohjattu työskentely jakautuvat syys- ja kevätlukukaudelle. Syyslukukausi: Johdantoluennot, kirjallisuuteen perehtyminen, tutkimussuunnitelman laatiminen. Kevätlukukausi: Aineiston hankinta ja analyysi, raportointi ja tutkimuksen esittäminen, opponointi sekä osallistuminen oman ja muiden tutkielmien pohjalta käytävään keskusteluun. Vaadittavat opintosuoritukset Tutkielma, Seminaari Vaadittavien opintosuoritusten lisätiedot Tutkielma tehdään yksilö- tai parityönä. Lähipäivien luento- ja pienryhmäopetuksessa sekä palauteseminaarissa on osallistumisvelvollisuus. Arviointi Numerolla 1 5 Suositeltu suoritusajankohta 2. vuoden syksy, 2. vuoden kevät Edeltävät opinnot 1. Empiiriset tutkimusmenetelmät kasvatustieteissä -opintojakson suorittaminen ennen proseminaariin osallistumista tai sen aikana. 2. Lisäksi aineopinnoista tulee olla suoritettuna vähintään kaksi opintojaksoa. Oppimateriaali Oheislukemistona käytetään: 1. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007 tai uudempi painos. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kariston kirjapaino. JA 2. Tähtinen, J. & Isoaho, H. 2001 tai uudempi vastaava painos. Tilastollisen analyysin lähtökohtia. Ensiaskeleet kvantiaineiston käsittelyyn, analyysiin ja tulkintaan SPSSohjelmaympäristössä. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Oppimateriaalit 13. JA 3. Eskola, J. & Suoranta, J. 2008 tai vanhempi vastaava painos. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Gummerus.