Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistusta koskevasta hakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/5870/04.08/2014): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt 7.10.2014 päivätyillä kirjeillä Espoon kaupungin ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoja Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta koskevasta hakemuksesta. Lausuntoja pyydetään 27.11.2014 mennessä. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että Fortum Power and Heat Oy ottaa käyttöön biopolttoaineen Kivenlahden lämpökeskuksella. Raskaan polttoöljyn korvaaminen pelletillä on merkittävä toimenpide fossiilisista polttoaineista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Espoossa. Kyseessä on olemassa oleva lämpökeskus, joka tuottaa kaukolämpöä Espoon kaukolämpöverkkoon. Kivenlahden lämpökeskuksen käyttö viime vuosina on ollut melko vähäistä. Vuosiraporttien mukaan lämpökeskuksen käyntiaika on ollut 406 h vuonna 2013, 628 h vuonna 2012 ja 865 h vuonna 2011. Hakemuksen mukaan lämpökeskuksen käyntiaika jatkossa on 4000-5000 h/a. Kaukolämmön tuotanto on ollut 9,92 GWh vuonna 2013, 11,5 GWh vuonna 2012 ja 15,8 GWh vuonna 2011. Tulevaksi vuosituotannoksi arvioidaan 320 GWh. Laitoksen käytön arvioidaan siis selkeästi lisääntyvän. Lisääntyvä käyntiaika lisää laitoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kuten päästöihin ilmaan, toimintaan liittyvää liikennettä ja toiminnasta aiheutuvaa melua. Ympäristöluvan lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota siihen, että laitoksen käyntiajan kasvusta huolimatta
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 2 / 2 ympäristövaikutukset pysyvät vähäisinä. Hiukkaspäästöjen vähentämisen kannalta on oleellista, että sähkö- tai kuitusuodatin pidetään käyttökunnossa ja mahdollisten suodattimen häiriötilanteiden sattuessa tilanne korjataan nopeasti. Lausuntoa valmisteltaessa pyydettiin kannanottoja Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta, Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitokselta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotossa todetaan, että lämpökeskus sijaitsee alueella, joka on Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa 2014-2017 Kivenlahden kehittämisaluetta. Länsiväylän pohjoispuolen osayleiskaavoitus pyritään käynnistämään vuoden 2015 alkupuolella. Tulevan metroaseman läheisyyden vuoksi alue on muuntumassa vähitellen asumispainotteisemmaksi. Lämpökeskuksen lähialueita koskevat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti metroaseman vaikutusalueen tiivistämistavoitteet. Länsiväylän eteläpuolella Ruukinmäen kohdalla on käynnistymässä Kivenlahden metroaseman lähiympäristön asemakaavoitus (Kivenlahdenpuisto, alue 412500). Alueelle suunnitellaan mm. asumista. Kivenlahden lämpökeskuksen toiminta ja polttoainemuutos eivät saa aiheuttaa uusille asuinalueille melua, hajua, pölyhaittaa eikä epäviihtyisyyttä. Voimassa olevassa asemakaavassa lämpökeskuksen eteläpuolelle on osoitettu paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Kyseistä asemakaavan muutosta laadittaessa vuoden 2014 alkupuolella arvioitiin Fortumin lämpökeskuksen öljysäiliöiden suojaetäisyyksiä. Tuolloin Espoon ympäristökeskuksella tai kaupunkisuunnittelukeskuksella ei ollut tietoa, että öljyn käytöstä lämpökeskuksen polttoaineena ollaan luopumassa ja että laitoksella ollaan siirtymässä pelletin käyttöön. Polttoainemuutos ei saa johtaa suojaetäisyyksien kasvamiseen. Lämpökeskuksen toiminnan muutoksesta johtuvaa liikenteen lisääntymistä kaupunkisuunnittelukeskus ei pidä merkittävänä. Kaksi vaihtoehtoista ajoreittiä lämpökeskukselle helpottaa alueen liikennöintiä. Länsi-Uudenmaan aluepelastuslaitoksen kannanotossa esitetään, että sammutusjätevesien käsittely tai talteenotto voisi olla myös ympäristöluvassa lupamääräyksenä. Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Muilta osin Espoon ympäristölautakunnalla ei ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 3 / 3 Selostus Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksella on Uudenmaan ympäristökeskuksen 22.8.2008 myöntämä ympäristölupa (Dnro UUS-2008-Y-45-111. No YS 1141). Toiminnanharjoittajan laatiman hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi on päivätty 10.6.2014. Kivenlahden lämpökeskuksen toiminta Kivenlahden lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Espoon kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna 1974. Lämpökeskus on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Lämpökeskuksessa on kaksi kattilaa (K1 ja K2), joiden polttoaine on raskas polttoöljy. Lämpökeskuksen toimintaa ollaan muuttamassa niin, että raskasöljykattilat muutetaan pellettikattiloiksi. Muutoksen jälkeen kattiloiden polttoaineteho on 35-45 MW. Pellettikattiloiden polttoaineena käytetään puupellettejä ja -brikettejä sekä muita kuivattuja puupolttoainejakeita. Käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Suunnitelmien mukaan biopolttoaine otetaan käyttöön syksyllä 2015. Laitoksella on myös kolmas kattila (K3), jonka polttoaine on ollut kaatopaikkakaasu. Kaatopaikkakaasun tulo Kivenlahden lämpökeskukselle kuitenkin loppui alkuvuonna 2010. Kattila K3 myös rikkoutui alkuvuonna 2010, eikä kattilaa ole sen jälkeen enää käytetty. Nyt hakija ilmoittaa luopuvansa K3:n käytöstä kokonaan. Lämpökeskuksen käyttö viime vuosina on ollut melko vähäistä. Vuosiraporttien mukaan lämpökeskuksen käyntiaika on ollut 406 h vuonna 2013, 628 h vuonna 2012 ja 865 h vuonna 2011. Hakemuksen mukaan lämpökeskuksen käyntiaika jatkossa on 4000-5000 h/a. Kaukolämmön tuotanto on ollut 9,92 GWh vuonna 2013, 11,5 GWh vuonna 2012 ja 15,8 GWh vuonna 2011. Tulevaksi vuosituotannoksi arvioidaan 320 GWh. Laitoksen käytön arvioidaan siis selkeästi lisääntyvän. Laitosalueella sijaitsevat myös sähköllä kaukokylmää tuottava jäähdytyslaitos ja sen sähkönsaantia varmistavat kolme polttoaineteholtaan 2,5 MW:n varageneraattoria, joiden polttoaineena käytetään rikitöntä kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljy varastoidaan 99 m 3 :n kaksoisvaippasäiliössä. Polttoainemuutoksen myötä laitosalueelle rakennetaan polttoaineen vastaanottoa varten katettu ja pölynsidontajärjestelmällä varustettu kippimonttu, kaksi 1000 m 3 :n siiloa (tai yksi 2000 m 3 :n siilo), kuljetin tai ruuvi pelletin kuljetukseen, vasaramylly biopolttoaineen murskaamiseksi, savukaasujen puhdistusta varten sähkö- tai kuitusuodatin sekä lentotuhkasiilo. Kattiloiden savukaasut johdetaan 82 m korkeaan piippuun. Raskaan polttoöljyn 10 000 m 3 :n säiliö puretaan, ja sen kohdalle rakennetaan biopolttoaineen vastaanotto- ja varastointitilat. Vanhan 1000 m 3 :n öljysäiliön sisään rakennetaan uusi kevytöljysäiliö tai sitten vanha öljysäiliö varustetaan 110 %:n suoja-altaalla. Tässä öljysäiliössä tullaan varastoimaan lämpökeskuksen varapolttoaine.
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 4 / 4 Vuosipäästöt ilmaan vuosina 2009-2013 ovat olleet seuraavat: hiukkaset 0,3-1 t, NO x 9-22 t, ja SO 2 17-63 t. Suunnitteilla olevien muutosten jälkeen laitoksen käyttö lisääntyy ja myös vuosipäästöjen arvioidaan kasvavan: hiukkaset 10 t, NO x 116 t ja SO 2 94 t. Päästötasot (mg/m 3 ) kuitenkin laskevat jokaisen päästökomponentin osalta. Hiukkaspäästöä vähennetään puhdistamalla savukaasut sähkö- tai kuitusuodattimella. Typenoksidipäästöjä vähennetään low-nox-polttimilla. Rikkidioksidipäästöt vähenevät, koska jatkossa polttoaine on vähärikkisempää kuin aiemmin käytössä ollut raskas polttoöljy. Polttoainemuutos ei lisää merkittävästi laitosalueen toimintojen aiheuttamaa melua, koska uudet laitteet (esim. vasaramurskain) sijaitsevat sisätiloissa ja seinärakenteet estävät melun leviämisen. Muodostuva jätemäärä kasvaa, koska jatkossa tuhkaa muodostuu enemmän kuin aiemmin. Tuhkaa arvioidaan muodostuvat noin 1200 t/a. Muodostuva tuhka on puutuhkaa, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää metsänlannoituksessa. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Polttoainemuutos lisää toimintaa liittyvää liikennettä. Autokuljetuksia laitokselle/laitokselta on arkisin 5-15 kpl/vrk. Laitoksen toimintaa ja päästöjä tarkkaillaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti, joka on hakemuksen liitteenä. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti pellettikattiloiden tulipesän lämpötilaa ja savukaasun happi- ja häkäpitoisuutta sekä lämpötilaa. Mittarit kalibroidaan kerran vuodessa. Laitoksella käydään tarkastuskäynnillä vähintään kolme kertaa viikossa. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Polttoaineiden toimitus-, varastointi- ja käyttömääristä sekä ominaisuuksista pidetään kirjaa. Savukaasun puhdistusjärjestelmän toimivuutta seurataan. Kattiloiden savukaasujen typenoksidipäästöt ja hiukkaspäästöt mitataan kahdesti vuodessa käyttäen sitä polttoainetta, jota kattilassa tuolloin tyypillisesti käytetään. Laitoksella muodostuvan tuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuutta tarkkaillaan analysoimalla tuhkan laatua. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ympäristömelu mitataan vuoden kuluessa ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi. Varageneraattorien typenoksidi- ja hiukkaspäästöt on mitattu vuonna 2013. Niiden päästöt mitataan uudelleen vain jos varageneraattorien toimintaa muutetaan oleellisesti. Pyydetyt ja saadut kannanotot Lausuntoa valmisteltaessa pyydettiin kannanottoa Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kannanotto kokonaisuudessaan: - Lämpökeskus sijaitsee alueella, joka on Kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa 2014-2017 Kivenlahden kehittämisaluetta. Kivenlahden Länsiväylän pohjoispuolen osayleiskaavoitus pyritään käynnistämään vuoden 2015 alkupuolella.
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 5 / 5 Tulevan metroaseman läheisyyden vuoksi alue on muuntumassa vähitellen asumispainotteisemmaksi. - Lämpökeskuksen lähialueita koskevat valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaisesti metroaseman vaikutusalueen kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteet. Polttoainemuutos ei saa haitata näiden tavoitteiden mukaista maankäytön kehittämistä. - Länsiväylän eteläpuolella Ruukinmäen kohdalla on käynnistymässä Länsimetron jatkeen Kivenlahden aseman lähiympäristön asemakaavoitus (Kivenlahdenpuisto, alue 412500). Alueelle suunnitellaan mm. asumista. Polttoainemuutos ei saa aiheuttaa haittaa metroaseman ympäristön maankäytölle ja asemakaavoitukselle. - Lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole käynnissä muita asemakaavan muutoksia. - Voimassa olevassa asemakaavassa lämpökeskuksen eteläpuolelle on osoitettu 5000 k-m 2 paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Kyseistä asemakaavan muutosta laadittaessa arvioitiin Fortumin lämpökeskuksen polttoöljysäiliöiden suojaetäisyyksiä. Polttoainemuutos ei saa johtaa suojaetäisyyksien kasvamiseen. - Ruukinmäen koillisrinteeseen on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu noin 4000 m 2 :n kokoinen alue koirien ulkoiluttamiseen (koirapuisto). Koirapuiston pysäköinti tapahtuu Ruukinmestarintien varressa. Polttoainemuutoksesta ei saa olla haittaa koirapuiston toiminnalle. - Ottaen huomioon alueen toiminnan teollisuusalueena, 5-15 ajoneuvon lisääntymistä ei voida pitää merkittävänä. Lenkkikatu mahdollistaa alueelle pääsemisen kahta eri reittiä joko Ruukintieltä tai Tiilenvalajantieltä. Tämä helpottaa alueella liikennöintiä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa, että se ottaa asiaan kantaa rakennuslupahakemuksen ja kemikaali-ilmoituksen yhteydessä. Kohteen luokitus tulee putoamaan kemikaalien vähäiseksi varastoinniksi, eli se on jatkossa pelastusviranomaisen valvottava asia. Pelastusviranomainen tulee kiinnittämään huomiota puupolttoaineen varastoinnin paloturvallisuuteen ja palokunnan toimintaedellytyksiin kohteessa. Lisäksi pelastusviranomainen tulee edellyttämään järjestelyjä sammutusjätevesien käsittelyä tai talteenottoa varten. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esittää, että sammutusjätevesien käsittely tai talteenotto voisi olla myös ympäristöluvassa lupamääräyksenä. Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää kattiloille K1 ja K2 päästöraja-arvoja seuraavasti: biopolttoaine öljy mg/m 3 n (O 2 =6 %, kuiva savukaasu) mg/m 3 n (O 2 =3 %, kuiva savukaasu) rikkidioksidi 200 350 typenoksidit 250 300
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 6 / 6 hiukkaset 20 20 Raja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tulosten keskiarvot eivät ylitä raja-arvoja. Valtioneuvoston asetuksessa 750/2013 (ns. pipo-asetus) ei määrätä olemassa olevien sähköä tuottavien hätäkäyttöyksiköiden savukaasupäästöjen raja-arvoista. Tämän perusteella hakija esittää, että varageneraattorien savukaasupäästöille ei aseteta raja-arvoja. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje
Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 7 / 7