Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti riskiryhmille palveluihin on sisällytettävä: 1) hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus; 2) ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskeva ohjaus; 4) sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus; sekä 5) ohjaus kunnassa tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön. Ikääntyvien palveluiden laatusuositus 2013: On olemassa tutkimusnäyttöä riskien hallinnan (esimerkiksi kaatumisten ja tapaturmien ehkäisy), ravitsemusneuvonnan ja erityisesti liikunnan lisäämisen vaikuttavuudesta sekä siitä, että varhainen puuttuminen ikääntyneiden toimintakyvyn heikkenemiseen kannattaa. Ikääntynyt väestö hyötyy erityisesti ohjauksesta omaehtoiseen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseen. Säännöllinen liikunta, ulkoilu ja terveellinen ruoka ovat tällöin ohjauksen keskiössä. Sosiaalisella aktiivisuudella on niin ikään merkityksensä. Myös ennakoiva toiminta, kuten tuki tulevan asumisen suunnitteluun on tärkeää hyvinvoinnin kannalta

Varhaisen tuen palvelut Yhteistyössä toteutettava vertais ja ryhmätoiminta Hyvinvointitupatoiminta = matalan kynnyksen neuvonta ja ohjauspalvelut Ohjautuu kohdennettuihin palveluihin tarvittaessa 65 v. terveystarkastukset HEKO (Hyvinvointia edistävät kotikäynnit) Muistiasiakkaiden varhainen tukeminen Kotona selviytymisen tukeminen (kodin esteettömyys, turvallisuus) Päivätoiminta Tiedottaminen ja asennemuutoksen edistämiseen tähtäävä toiminta

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä, mutta muistisairauksia on myös työikäisellä väestöllä. Muistisairauksien mittavat kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta. Arviolta puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimer - potilaista on asianmukaisen lääkehoidon piirissä. Muistisairauksien varhaisella diagnoosilla, hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä kokonaiskustannusten kasvua. Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää ja siksi investointi aivojen terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn kannattaa. Suomalaisessa vaikuttavuustutkimuksessa muistisairaan ihmisen ja hänen omaisensa sosiaali ja terveydenhuollon kustannukset olivat 23600 vuodessa. Kun palvelut räätälöitiin yksilöllisesti, tarpeet arvioitiin monipuolisesti ja käytössä oli palvelukokonaisuutta koordinoiva yhdyshenkilö, kustannukset laskivat 15600 vuodessa. Kotihoidon kehittäminen osoittautui kustannusvaikuttavaksi, viivästytti ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ja paransi sairastuneiden elämänlaatua.

osa varhaisen tuen palveluita - Muistihoitajat osallistuvat kokonaisvaltaiseen kotona selviytymisen arviointiin. Työn tavoitteena on muistioireiden varhainen tunnistaminen, muisti- ja toimintakyvyn testaaminen, jatkotutkimuksiin ohjaaminen sekä sairastuneen ja omaisten tukeminen sairauden edetessä. Erityisesti kiinnitetään huomiota seurantaan, tukeen, kuntoutukseen diagnostisten tutkimusten ja lääkkeen aloitusvaiheen jälkeen. Muistihoitaja muistipotilaiden ja omaisten tietämä yhteistyötaho, joka ottaa kokonaisvastuun hoidon jatkuvuudesta Järkevällä seurannalla, oikea-aikaisella hoidolla mahdollisuus pysyä pidempään toimintakykyisenä ja sitä kautta myös omaishoitajan jaksamista mahdollisuus tukea Päätavoitteena tukea ja vahvistaa asiakkaan ja omaisen voimavaroja ja kotona asumista mahdollisimman pitkään sekä aloittaa riittävä tuki ja hoito oikea-aikaisesti Painopiste muistisairaan turvallisen arjen mahdollistavissa lähipalveluissa Muistipotilaan hoidon koordinointi, ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa, muistipotilaan säännöllinen seuranta (muistikoordinaattori)

Nimetty muistihoitaja joka kunnassa, Saarijärvellä kokopäiväinen n. 200 käyntiä/v, Karstula-Kyyjärvi alueella ½ päiväinen muistihoitaja Muistihoitajatyöryhmä, jossa yhdessä suunnitellaan muistityötä Saarikan alueella Muistiasiakkaan oireiden tunnistamiseen ja hoitoon tarvitaan koko henkilöstö - omien yksiköiden kouluttaminen,yhteistyö muistiyhdistyksen kanssa; muistikahvilat, ensitietokurssit,vertaisryhmät Muistiasiakkaan kotikuntoutus, pilotti syksyllä 2013

Muistiasiakkaan kotikuntoutus Veteraanien tuetun kotona kuntoutumisen tukihenkilö Muistihoitaja työpari kotikuntoutuksen etuna on kuntoutuksen räätälöinti juuri kyseisen perheen tarpeisiin ja harjoittelun tapahtuminen heidän omassa elinympäristössään. Myös kuntoutumisen keinot ovat monimuotoisemmat ja omahoitaja usein paikalla harjoitteita tehtäessä, jolloin myös hän saa vinkkejä siitä, miten muistisairasta puolisoa voi ohjata, tekemään päivittäisiä toimintoja ja fyysisiä harjoitteita. Lisäksi kotikuntoutukseen sitouduttu ryhmäkuntoutusta paremmin, jolloin harjoittelukertoja tulee enemmän kotona kuin ryhmässä kuntoutuville. (fysioterapia-lehden tutkimusartikkeli) Kelan, vanhustyön kl ja helsingin yo:n tutkimuksessa 2008-2011 tuloksena muistisairaan ja hänen omaisensa tarpeista lähtevä liikunnallinen kotikuntoutus hidastaa toimintavajeiden etenemistä, lisäksi kuntoutus säästi merkittävästi muiden sote palveluiden käyttöä ja kuluja, saattaa olla myös kognitioon myönteisiä vaikutuksia Pohjana veteraanien kotikuntoutuksen kokemukset Suunniteltu runko (alkukartoitus, arviointi, jakson päättyessä jakson arviointi) kokemukset, tulokset nähtävissä

Kansallinen muistiohjelma tavoitteet Työryhmä linjasi kansallisen ohjelman tavoitteeksi rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kivijalan varaan: 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Lähivuosien haasteena ennaltaehkäisy, tehokkaampi keski-iän valtimotautiriskitekijöiden seuranta, diagnostiikan hajauttaminen perusterv. Yksiköihin, kotona asumisen tukitoimet, kuntoutuksen kehittäminen, kodinomaisempi hoiva-asuminen