Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Mikkeli Pieksämäki Juva
2 1 Johdanto... 3 2 Opiskelijamäärät ja muut toiminnalliset mittarit... 4 3 Katsaus toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen... 6 4 Teemavuosi: Digitaalisuus - apuna arjessa... 8 5 Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä... 8 6 Tavoitteiden toteutuma 1-9/2015 ja strategiset mittarit... 10 7 Talouden tunnusluvut... 11
3 Kuluva vuosi on muuttumassa osittain kaksijakoiseksi. Rahoituslain mukaisen opiskelijamäärän suhteen on saavutettu tavoite, että järjestämisluvan mukainen vuosiopiskelijamäärä 2570 opiskelijaa on täynnä. Syksyn laskentapäivän opiskelijamäärä huomioiden kuluvan vuoden rahoituslain mukainen vuosiopiskelijamäärä on 2605. Rahoituslain mukaisen opiskelijamäärän ylittyessä opiskelijoiksi voitiin ottaa myös opiskelijoita nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoituksella. Opiskelijamäärässä tapahtuu edelleen rakenteellista muutosta, kun näyttötutkintona ammatillista perustutkintoa suorittavien aikuisopiskelijoiden määrän kasvu jatkuu. Yleisen taloustilanteen edelleen heikkenemisen ja työhallinnossa tapahtuneiden resurssivähennysten vuoksi työvoimakoulutuksen myynti jäänee pienemmäksi kuin talousarviossa ennakoitiin. Heikentynyt työllisyystilanne on myös vaikeuttanut oppisopimusopiskelijoiden saantia. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus jäänee noin 300.000 euroa budjetoitua pienemmäksi. Työvoimakoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen toteutumattomien koulutusten pitää näkyä käyttömenojen vähennyksenä. Vuoden 2015 tulostavoitteen saavuttaminen on siten riippuvainen siitä, miten juoksevat menot kehittyvät loppuvuoden aikana. Valtioneuvoston linjausten mukaan yksi valtakunnallisista kärkihankkeista on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toteuttaminen. Reformin toteuttamiseen ei olla osoittamassa rahoitusta kärkihankkeiden toteuttamiseen valtion budjettiraamissa varatusta rahoituksesta. Tämän hetkisten valtiontalouden raamien mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee vuonna 2016 noin 40 50 milj. euroa ja vuonna 2017 190 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen taloudessa tapahtuva rahoituksen vähennys tuo suuria haasteita kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Koulutus Oy:n rahoituksen arvioidaan pienenevän ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna noin 6,0 % ja vuonna 2017 noin 20,0 %. Em. rahoitusmuutosten vaikutusten arviointi ja vaihtoehtoisten sopeutumisratkaisujen valmistelu pitää aloittaa viimeistään alkuvuodesta 2016. Päätöksiä sopeuttamistoimenpiteistä joudutaan tekemään syksyllä 2016, kun on selvillä OKM:n linjauksia ammatillisen koulutuksen jatkokehittämisestä.
4 Etelä-Savon ammattiopiston ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden kokonaismäärä oli syyskuun laskentapäivänä 2618. Näyttötutkinnon suorittajia oli ennätykselliset 833, kun taas ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden määrä laski alle 1800. N. 11 % opiskelijoista on erityisopiskelijoita ja kahden tutkinnon suorittajia on 104. Pieksämäen toimipisteessä perustutkintoa suorittavia on 556, ja määrä onkin noussut tasaisesti viime vuosina. Sen sijaan Juvalla opiskelijamäärä on pudonnut sadalla opiskelijalla vuodesta 2012. Tällä hetkellä Juvan toimipisteessä opiskelee yhteensä 26 nuorta ja aikuista perustutkinto-opiskelijaa. Koko vuoden painotettu keskiarvo 2605 ylittää järjestämisluvan mukaisen paikkamäärän 35 opiskelijalla. 3000 2500 2000 1500 1000 500 Perustutkinnon suorittajat 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ammatillisena peruskoulutuksena suorittavat Näyttötutkintona suorittavat Näyttötutkintoina perustutkinnon on alkuvuoden aikana suorittanut 279 opiskelijaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on suoritettu vuoden aikana 142. 600 500 400 300 200 100 Näyttötutkintosuoritukset 1-9/2015 0 Oppilaitosmuotoinen Oppisopimusmuotoinen Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Osatutkinto
5 1 % 1 % ESEDUn aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväjakauma rahoitusmuodoittain 1-9/2015 8 % 17 % 54 % 19 % Työvoimakoulutus PT näyttötutkintona Maahanmuutt.valm. koulutus Omaehtoinen lisäkoulutus Henkilöstökoulutus Oppisopimuskoulutus Työelämäpalveluissa vuosi on edennyt koulutusmyynnin ja opiskelijatyöpäivien toteutuman osalta odotetun mukaisesti. Koulutusmyynnille asetetusta eurotavoitteesta on myyntiseurannan mukaan koossa n. 90 % (työvoimakoulutus ja henkilöstökoulutus). Lisäksi koko lisäkoulutuksen rahoitus on kiinnitetty vuoden 2015 osalta. Työvoimakoulutusten opiskelijahankinnan haasteet tulevat kuitenkin heijastumaan koulutusten toteutumiseen, jolloin koko myyntitavoitetta ei saavuteta. Syyskuun loppuun mennessä uusia oppisopimuksia on syntynyt edellistä vuotta vähemmän. Uudet oppisopimukset ovat painottuneet ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, sekä ei tutkintoon johtavaan koulutukseen. Lisäkoulutuspaikkakiintiö käytettiin täysimääräisesti, mutta perustutkintojen osalta laskentapäivien keskiarvo jäi noin 60 paikkaa vajaaksi. Vuosiin 2012 2014 verrattuna oppisopimusten määrässä on tapahtunut selvää laskua, joka kohdistuu ammatillisiin perustutkintoihin. 800 700 600 500 400 733 683 Voimassa olevat oppisopimukset 691 703 707 664 665 677 642 617 623 579 591 565 642 v. 2012 v. 2013 v.2014 300 v. 2015 200 100 0 I - III IV - VI VII - IX X - XII VUOSIKVARTAALIT 0 Kokonaisuutena kuluva vuosi näyttää oppisopimuspaikkojen osalta selvästi edellisiä vuosia heikommalta, ja se tulee vaikuttamaan myös tulokseen.
6 Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen TAVOITTEET: Vuoden 2015 toiminnallisissa tavoitteissa on sitouduttu siihen, että oppilaitoksen opetuksen suunnitelmat ovat ajan tasalla ja käytössä. Lisäksi tavoitteissa on oppimisympäristöjen uudistaminen ja monipuolisten oppimisen ja ohjauksen menetelmien kehittäminen. Opetuksen järjestämiseen kehitetään uudenlaisia malleja ja koulutuksen kehittämistyötä tehdään yhdessä työelämän ja sidosryhmien kanssa. Kuluvana vuonna on panostettu erityisen paljon opetussuunnitelmien uudistamiseen ja niiden mukaan on toimittu syyslukukauden alusta lähtien. Uusien tutkinnon perusteiden mukaiset oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön kaikissa perustutkinnoissa elokuun alussa. Muutoksen läpivienti koulun arjessa on onnistunut hyvin. Muutos koski myös aikaisemmin opintonsa aloittaneita opiskelijoita, joten jatkavien opiskelijoiden opintosuoritusten muuntotyöt edellyttivät suurta työpanosta opintohallinnossa. Syksyllä käynnistyi erilaisia opetuksen järjestämiseen liittyvä pilotteja. Liiketalouden opetus on tänä lukuvuonna järjestetty päiväkohtaisena tarjontana, datanomien ja ICT-asentajien koulutuksessa hyödynnetään avoimia oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat voivat edetä opinnoissaan omien henkilökohtaisten opintopolkujen mukaisesti. Autoalalla Mikkelissä kokeillaan uudenlaisia opetusjärjestelyjä, jotka mahdollistavat korjaamotilojen ja opetushenkilöstön entistä paremman hyödyntämisen. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa kokeillaan jo toista vuotta yrittäjyyskasvatusta korostavaa, työelämäläheistä ja joustavaa opetuksen toteutusmallia, jonka ansiosta keskeyttämisluvut alalla ovat pienentyneet merkittävästi. Pieksämäen toimipisteessä käynnistyi joustavuuden lisäämiseksi pilotti, joka mahdollistaa opiskelijoille entistä yksilöllisemmät opiskelupolut ja vahvistaa tiimiopettajuutta. Myös uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava VALMA-koulutus käynnistyi elokuussa. Koulutus toteutetaan kehittämällä yksilöllisesti ja joustavasti opiskelijoiden valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumista varten. Elokuussa Brasiliassa Sao Paulossa järjestettiin WordSkills2015-kilpailut, eli ammattitaidon nuorten maailmanmestaruuskilpailut. Suomen maajoukkueessa oli Esedusta mukana kilpailijana Johanna Eloranta lajinaan laatoitus. Eloranta saavutti Medallion for Excellence tunnustuksen kisamenestyksestään. Eksperttinä samassa lajissa maajoukkueessa toimi opettaja Hannu Toivanen. Sähköalan oppimisympäristön rakennus- ja muutostyöt saatiin Raviradantiellä valmiiksi elokuussa. Uudet tilat on todettu toimiviksi ja tarkoitustaan hyvin palveleviksi. Myös Otavankadulla otettiin käyttöön 1. kerroksen remontoidut sosiaali- ja terveysalan opetustilat. Osa remontista jatkuu vielä loppuvuoden ajan.
7 Aktiivisena alueen kehittäjänä sisällä työelämässä ja sen muutoksissa TAVOITTEET: Tavoitteenamme on vuonna 2015 tehdä toimivaa työelämäyhteistyötä kaikilla aloilla ja kartoittaa aktiivisesti työelämän osaamistarpeita. Esedu tukee opiskelijoiden työelämään siirtymistä. Toteutamme aluekehitysroolia koulutuspalveluiden kautta ja yhdessä kehittämispalveluiden kanssa. Teemme myös tavoitteellista yhteistyötä muiden koulutustoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Työelämäfoorumit ovat tärkeä toimintamuoto oppilaitoksen työelämäyhteistyön toteuttamiseksi. Työelämätoimijoiden ja oppilaitostoimijoiden verkostomaisen toimintamallin tehtävänä on synnyttää aitoja kumppanuuksia ja tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille. Tavoitteena on ottaa haltuun alan toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset, selvittää työvoiman määrälliset ja laadulliset tarpeet sekä ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeita. Samalla kehitetään uusia palveluita ja koulutustuotteita ja varmistetaan oppilaitoksen kehittämistoimenpiteiden työelämäläheisyys (mm. opstyö ja kokeilut) sekä saadaan työelämäpalautetta. Vuoden 2015 tavoitteena on ollut tehostaa työelämäfoorumien toimintaa, joka on käynnistetty elokuussa yritysasiamiehen ottaessa tämän toimintakokonaisuuden kehitettäväkseen ja koordinoitavakseen. Uusien opetussuunnitelmien ja osaamispisteiden käsittely eri alojen työelämäfoorumeissa on jatkunut pitkin syksyä. Joillakin sesonkiluonteisiin töihin liittyvillä aloilla foorumit kokoontuvat vasta myöhemmin syksyllä. Esedu on jo muutaman vuoden ajan tehnyt määrätietoista koulutustarpeiden kartoitustyötä yrityksissä ja työyhteisöissä. Vuonna 2015 tavoitteena on tehdä 80 yrityshaastattelua, joko uusien yritysten haltuunottoa tai kartoitettujen yritysten osaamistarpeiden päivityshaastattelua. Määrä tullaan jopa ylittämään vuoden aikana. Opiskelijoiden sijoittumista työelämään toteutetaan mm. osaamiseen ja työllistymiseen liittyvillä portfolioilla sekä näiden rakentumista tukevilla koulutuksilla. Aikuisten uraohjaushanke AURA toimii myös työllistymisen tukena. Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö, laadukkaat oppimisympäristöt TAVOITTEET: Henkilöstön osaamista kehitetään tukemaan tavoitteiden toteutumista osaamiskartoitusten perusteella. Painopisteitä tässä kehittämisessä ovat uudistuva opettajuus ja työelämäosaamisen lisääminen. Kukin toimiala on asettanut toiminnalleen omat, linjausten mukaiset tavoitteet. Ammattiopiston keskeisimmät prosessit on päivitetty ja kestävä kehitys liitetty osaksi laadunhallintaa. Opettajien työelämäjaksot ovat hieman jäljessä suunnitellusta määrästä. Syynä tähän ovat mm. sairauslomat, jolloin korvaavat opetusjärjestelyt ovat aiheuttaneet joitakin työelämäjaksojen peruuntumisia. Syksyn aikana toteutuu kuitenkin useita opettajien työelämäjaksoja.
8 Henkilöstön osaamiskartoitusten tuloksia on analysoitu ja lisäksi eri aloilla on järjestetty opettajille substanssiosaamiseen liittyviä täydennyskoulutuksia. Esimerkkeinä laajemmista koulutuskokonaisuuksista ovat mm. metsäkonekoulujen uudenlaiseen opettajuuteen liittyvä täydennyskoulutus sekä rakennusalan laaja kosteusvauriokorjaukseen liittyvä täydennyskoulutus. Esedu on saanut tunnustusta opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisen vaihdon suunnittelusta ja toteutuksesta. Kansainvälisen liikkuvuuden keskus Cimo on myöntänyt syyskuun lopussa 17 ammatillisen koulutuksen järjestäjälle akkreditoinnin, joka käytännössä turvaa rahoituksen nykyisen kaltaiseen opiskelijavaihtotoimintaan ja tuo lisäresursseja myös henkilöstön kansainvälistymiseen. Prosessien päivitystyö on edennyt kuvausten testausvaiheeseen. Päivitetyt prosessikuvaukset hyväksytään vuoden lopussa. Digitaalisuus apuna arjessa teemavuoden tavoitteena on hyödyntää digitaalisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia entistä paremmin oppimisessa ja työtehtävissä. Office365:n käyttöönotto on ollut ehkä vuoden isoin askel kohti aidosti digitaalista oppilaitosta. Teemavuoden aikana Office365:n jalansijaa vahvistetaan ja siihen liittyviä uusia palveja otetaan vähitellen käyttöön. ICT-palveluissa suunnitellaan myös palvelun sopivuutta opiskelijaintraksi. Lukuvuoden aikana kootaan tietoa yhteen siitä, millaisilla eri tavoilla digitaalisuutta voi hyödyntää opetuksessa. Erilaisia oppaita, vinkkejä ja sivustoja digitaalisuuden hyödyntämiseen kootaan intranetiin, jolloin ne ovat helposti opettajien saatavilla yhdestä paikasta. Selvityksessä on myös, miten kirjaston laitteiden lainaus organisoidaan niin, että laitteet olisivat kätevästi sekä henkilökunnan että opiskelijoiden lainattavissa. Loppuvuodesta toteutettava henkilöstön osaamiskartoitus on yksi merkittävä keino, jolla parannetaan henkilökunnan digitaalisia valmiuksia. Etelä-Savon ammattiopistolla on vuodesta 2006 ollut toistaiseksi voimassa oleva, lisäkoulutuksen järjestämislupaan kytketty työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä ja siihen liittyvää hanketoimintaa. Toimintaa on koordinoinut ja hyvin vahvasti myös toteuttanut Esedun yritysasiamies Teija Pylkkänen yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Erillinen tehtävään suunnattu rahoitus päättyy vuoden 2015 lopussa. Seuraavassa kuvataan kehittämishankkeita ja -toimintaa vuoden aikana. Vaihtoaskel2-hankkeessa edistetään omistajanvaihdoksia mm. järjestämällä herättely- ja infotilaisuuksia yrityksen myyjille ja ostajille. Vuonna 2015 on järjestetty 3 omistajanvaihdostilaisuutta Mikkelissä ja Pieksämäellä, ja niissä on tehty yhteistyötä kehitysyhtiön, Pieksämäen elinkeinotoimen,
9 yrittäjäjärjestöjen ja Uusyrityskeskuksen kanssa. Osallistujia on ollut yhteensä 80, joista suurin osa luopujayrityksiä tai ostajaehdokkaita. Yrittäjyyttä edistävän Yrittäjäpeilin kehittämistyötä tehtiin Suomen Yrittäjien ja valtakunnallisten kumppaneiden kanssa. Yrittäjäpeiliä on tehty ja jaettu yli 2000 kertaa. Esedussa on tällä hetkellä käynnissä kysely, jossa kysytään opiskelijoiden halukkuutta ja kiinnostusta yrityksen perustamista tai toimivan yrityksen ostoa kohtaan. Askel2-hankkeessa on kehitetty osaamistarvekartoitustyötä ja myyntiprosessia tavoitteena mahdollisimman tehokas ja yrityksiä hyödyntävä malli asiakkuuksien hoitamiseen. Hankkeessa on järjestetty uusina palvelumuotoina webinaareja. Askel2-hankkeen Tuhat askelta-päätösseminaari järjestetään lokakuussa uudenlaisena multiwebinaarina Mikkelistä. Seminaarissa on huippuosaajia eri puolilta Suomea ja se on samalla osa Työelämäpalveluiden järjestämää IIK-kehittämisiltapäivien sarjaa. Osallistujina on myös työelämäfoorumeiden yrityksiä ja sidosryhmien jäseniä. Hankkeen toimintana tehtiin myös yrityspalautekysely, joka on Työelämäpalveluiden vuoden sitovissa tavoitteissa. Kyselyllä varmistetaan jatkossa yrityspalveluprosessien laatu. Palko2-hankkeessa on toteutettu matkailualan yritysten kv-valmennusohjelmaa. Taloudesta töitä2-hankkeessa järjestettiin opiskelijaseminaari, jossa oli taloushallintoa opiskelevien opiskelijoiden lisäksi mukana myös työelämäfoorumin yrittäjäedustajia. Hankkeessa tehdään syksyn aikana osaamistarvekartoituksia tilitoimistoihin Mikkelissä ja Pieksämäellä. Esedu on aktiivinen toimija Osaava Itä-Suomi verkostossa. Verkosto testaa uusia toimintamalleja yhdessä (mm. Asiakasraati), osallistuu tulevaisuus- ja ennakointitietoa konkretisoiviin tilaisuuksiin, hakee tietoa alueelle valtakunnallisilta asiantuntijoilta ja tuo paikallisen yrityskentän ulottuville uutta tietoja ja uusia toteutusmalleja. Esedun yrityksille tuottamien osaamistarvekartoitusten toteuttamista koordinoidaan myös Osaava Itä- Suomi-hankkeen kautta. Kartoituksia on tehty vuonna 2015 mm. kone - ja metallialalla, elintarvikealalla, metsäalalla sekä matkailualalla ja kartoitustoimintaa koordinoidaan TYKE-hankkeesta käsin. C&Q-työkalulla tehdyt kartoitukset kootaan yhteen toimialaraporteiksi ja ne esitellään työelämäfoorumeissa kunkin kartoituskierroksen päätyttyä. Työelämäfoorumien kattavuus ja toiminnan kehittäminen on yksi Esedun kehittämiskohteista ja elokuusta 2015 lähtien Esedun kaikkien työelämäfoorumeiden koordinointi tapahtuu keskitetysti yritysasiamiehen vetämänä. Esedu on aktiivinen toimija myös Yritys-Suomi-verkostossa (kehittämisryhmät, viestintäryhmä, oppilaitosfoorumin koordinointi jne.). Toimet tukevat oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta, eri koulutusalojen työelämäläheisyyttä, opettajien verkostoitumista ja eri alojen ja koulutusasteiden yhteistyötä. Tällaisia tilaisuuksia ja tapahtumia ovat mm. kivijalkakauppojen kanssa toteutettava myyntikilpailu, verkoston kanssa toteutettava Myynnillä menestystä -ilta, INNO-leiri jne. Nykyinen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitus päättyy vuoden 2015 lopussa. Koska tehtävä edelleen vahvasti säilyy ammatillisen koulutuksen toimintakentässä, yritysasiamies on valmistellut itäsuomalaisen TYKE-toimijaverkoston kanssa uutta ylimaakunnallista ESR-hanketta työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoittamiseksi jatkossa.
10 Strategiset mittarit ja niiden toteutumat 2015 Tavoite 2014 Toteuma 2014 Tavoite 2015 Tot 3/2015 Mittari Toteuma 2013 *Koulutuksen keskeyttäneet (kokonaan lopettaneet (%), ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava 12,50 % 10 % 10,3 % 9 % 7,41 % 8 % 7 % *Myytävän koulutuksen tulot 2,3 meur 2,1 meur 2,6 meur 2,4 meur 1,4 meur 2,35 meur 2,35 meur *Myytävän muun palvelutoiminnan tulot 1,8 meur 1,7 meur 2,0 meur 2,0 meur 1,4 meur 2,0 meur 2,0 meur *Hanketoiminnan kokonaisbudjetti ja toteuma 2,8 meur 2,6 meur 2,6meur 2,1 meur 1,09 meur 2,0 meur 2,0 meur *Tulos poistojen jälkeen 1,2 meur 0,4 meur 0,6 meur 0,35 meur 0,4 meur 0,2 meur 0 **Opiskelijatyytyväisyys, nuoret (asteikolla 1-5) (OPIX) 3,8 3,7 3,8 3,8 ei mitata 3,8 3,8 **Opiskelijatyytyväisyys, aikuiset (asteikolla 1-5) (OPAL, AIPAL, oma) 4 4 4,06 4 ei mitata 4 4 **Opetushenkilöstön työelämäjaksot (henkilöt/viikot) 16 hlö/41 vko 80 vko 3 hlö/8 vko 100 ei mitata 100 100 **Opiskelijamäärä yksikköhintakoulutuksessa (PA KA) 2674-2571 2570 2605 josta aikuisopiskelijoita (PA KA) 611-642 - 770 josta kahta tutkintoa suorittavia (PA KA) 120-114 - 106 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/peruskoulutuksena suor. 631 620 631 565 ei mitata 550 535 **Suoritettujen tutkintojen määrä pt/näyttötutkintona suor. 249 255 343 275 ei mitata 300 320 **Suoritettujen tutkintojen määrä at ja eat 111 170 121 250 ei mitata 150 150 **Suoritetut osatutkinnot yhteensä 141 ei asetettu 168 150 ei mitata 150 150 **Työelämän osaamistarvekartoitusten määrä 103 130 131 80 ei mitata 90 100 ***Vetovoima/ hakijat/aloituspaikat (ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava) 0,99 1,2 0,79 1 ei mitata 1,2 1,2 ***Tutkintojen läpäisykerroin (%), ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava 62 % 66 % 59 % 67 % ei mitata 70 % 75 % ***Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys (%) 83 % 85 % 82 % 85 % ei mitata 85 % 85 % ***Henkilöstön kehittäminen/ henkilöstön kehittämiseen käytetty rahoituksen prosenttiosuus kaikista henkilöstömenoista (%) 4,20 % 5 % 5 % ei mitata 5 % 5 % ***Opetukseen käytettävän yksikköhinnan osuus rahoituksesta 53,50 % 53,80 % 60,60 % 67,0 % ei mitata * Tarkastelu osavuosikatsauksen yhteydessä **Tarkastelu puolivuosittain ***Tarkastelu kerran vuodessa Tavoite 2016 Tavoite 2017
11 Toteutuma/Syyskuu 2015 Talousarvio 2015 Toteutuma 9/2015 Toteutuma 9/2014 Johdon ennuste 1-12/2015 308010 Yksikköhintarahoitus peruskoulutus -27 511 499-20 442 493-21 004 005-27 735 747 308011 Yksikköhintarahoitus ammatillinen lisäkoulutus -1 111 500-653 235-853 125-1 092 380 308012 Yksikköhintarahoitus erityisopetus -1 019 700-764 775-752 691-1 019 700 308013 Yksikköhintarahoitus oppisopimuskoulutus -2 993 871-2 188 627-2 254 774-2 669 541 306012 Koulutuksen myyntituotot/työvoimapoliittinen koulutus -2 167 200-1 246 920-1 798 662-1 918 500 306013-15 Koulutuksen myyntituotot/muu koulutus -226 400-156 165-275 937-249 200 931300 Sis. palv.tuotot -5 236 975-3 531 010-2 726 422-5 236 975 Yleiset myyntitilit -1 581 950-1 247 673-1 659 851-1 581 950 Myyntituotot -41 849 095-30 230 899-31 325 468-41 503 993 LIIKEVAIHTO -41 849 095-30 230 899-31 325 468-41 503 993 360000 Valmisvarastojen muutos -400 000-134 243 55 586-400 000 VALM. JA KESKENER.VAR.MUUTOS -400 000-134 243 55 586-400 000 934000 Sisäiset vuokrat -4 000-1 849-16 620-4 000 Vuokratuotot -602 000-400 516-474 283-602 000 933000 Sisäiset avustukset, Esko -447 851-249 300-225 000-447 851 339999 Jaksotetut tuotot 0-210 132 143 776 0 Avustukset ja tuet -1 813 031-757 651-1 761 049-1 813 031 Muut sisäiset tuotot, Esko 0 0 0 0 Muut tuotot -29 700-212 012-512 322-29 700 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT -2 896 582-1 831 460-2 845 499-2 896 582 945009 Sisäiset materiaaliostot, Mpt 0 19 197 0 0 Materiaalit ja palvelut 603 038 349 492 522 412 603 038 MATERIAALIT JA PALVELUT 603 038 368 689 522 412 603 038 406000 Jaksotetut palkat ja palkkiot 0-303 474-272 304 0 Sisäiset palkat ja henkilösivukulut 0 0 0 0 Palkat ja palkkiot 16 810 510 12 814 959 13 833 468 16 810 510 Sisäiset henkilöstökorvaukset 0-17 758-15 175 0 Sisäiset eläkevak.maksut 0 0 0 0 Sisäiset sosiaaliturvamaksut 0 0 0 0 Henkilösivukulut 5 188 720 3 998 358 4 191 534 5 188 720 HENKILÖSTÖKULUT 21 999 230 16 492 086 17 737 522 21 999 230 Suunnitelman mukaise 1 399 686 876 213 979 635 1 399 686 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 1 399 686 876 213 979 635 1 399 686 943400 Sis.palvelut 5 245 076 3 454 203 1 642 023 5 245 076 943422 Näytt.tutk.sis. 139 800 98 183 77 280 139 800 946000 Sisäiset materiaaliostot, Esko 0 1 485 20 843 0 Sis.käyttövarat 0 0 1 001 451 0 947000 Sisäiset avustukset, Esko 300 000 225 000 225 000 300 000 447699 Jaksotetut kulut 0 408 955 688 132 0 Liiketoiminnan muut kulut 5 229 603 3 053 558 3 067 775 5 000 000 Vapaaehtoiset henkil 544 677 375 396 333 639 544 677 948000 Sis. vuokrat 3 950 1 849 16 620 3 950 Vuokrat ja vastikkee 4 339 483 3 285 282 2 620 653 4 339 483 Toimitilakulut 1 220 350 772 727 1 688 177 1 150 000 Kone- ja kalustokulut 1 716 752 1 048 464 1 426 987 1 716 752 Matkakulut 598 334 319 360 386 271 598 334 Markkinointi-, hallinto ja muut liikekulut 1 452 708 1 007 705 1 159 684 1 452 708 Rahoitustuot ja kulut -500 6 442-3 334-500 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 20 790 233 14 058 609 14 351 202 20 490 280 TILIZOS1.3 Oyn tuloslaskelma -353 490-401 006-524 610-308 341 Ulkoiset tuotot -39 456 851-28 414 444-31 147 338-39 111 749 Ulkoiset kulut 39 103 361 28 013 438 30 622 727 38 803 408 - henk.kulut 21 999 230 16 509 844 17 752 697 21 999 230 - muut kulut 17 104 131 11 503 594 12 870 030 16 804 178 Ulkoinen tulos -353 490-401 006-524 610-308 341 Sisäiset tuotot -5 688 826-3 799 917-2 983 218-5 688 826 Sisäiset kulut 5 688 826 3 799 917 2 983 218 5 688 826 Tuotot yhteensä -45 145 677-32 196 603-34 115 380-44 800 575 Kulut yhteensä 44 792 187 31 795 597 33 590 770 44 492 234 Tulos -353 490-401 006-524 610-308 341