Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi



Samankaltaiset tiedostot
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Soidensuojeluohjelman säädöspohja ja oikeusvaikutukset. Soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaari SYKE Hallitusneuvos Satu Sundberg

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Metsäpolitikkafoorumi

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Suoseuran esitelmätilaisuus

Monimuotoisuuden suojelu

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Suostrategian toteutus, kommentteja

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Ojitettujen soiden ennallistaminen

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

METSO-ohjelma :

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Tuulivoima ja maanomistaja

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

Tuottoa vai suojelua?

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 14/2014 YM027:00/2012

Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely. Etelä-Pohjanmaan liitto 2016

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

METSO-ohjelma

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Teppo Rantanen, Biolan Group

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Suunnitelma soidensuojelun täydennysohjelman laatimisesta ja sen ympäristöarvioinnista

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Soidensuojelu miten eteenpäin?

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Transkriptio:

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös (VNP) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 2012 Kataisen hallitusohjelman mukaisesti pysyvää pakkosuojelua luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäville soille Painottuu vahvasti yksityismaille 2 Ydinvoima hallitus uusi YM Ministeri haluaa selvittää mahdollisuuden aidosti vapaaehtoiseen suojeluun Selvityksen tulokset julki marraskuun 2014 lopulla

Kohdevalinta ELYjen inventoinnit 2013: 300 suota, 30 000 ha koko maassa 2014: 1700 suota, 95 000 ha koko maassa Lisäksi eri tahojen tuottamana tietoa muistakin soista Toteuttamattomien maakuntakaavojen luonnonsuojelualue -varauksia (SL) pitkälti >100 000 ha Yhteensä potentiaalisia soidensuojeluohjelman kohteita käsittelyssä n. 1600 suota, 300 000 ha. Tähän asti tehty työ edelleen hyödynnettävissä 3 Näistä suojeluohjelman valmisteluryhmä valitsee lopulliset suot suojeluun Ja sitten suojeltuja soita on Suomessa n. 1,4 milj. ha, 15 % suoalasta

Kohdevalinta VNP 2012: Suojelutarvearvion mukaiset toimenpiteet kohdistuisivat alustavan arvion mukaan noin 100 000 ha suuruiselle suoalalle. Koostuu: luonnonsuojelulain mukaisen luonnonsuojeluohjelman laatiminen ja toteuttaminen METSO-ohjelman tehostaminen soiden suojelussa, valtion metsätalousalueilla, kaavoituksen yhteydessä, maakunta- ja yleiskaavoissa osoitettujen suojeluvarausten toteuttaminen, luonnonarvoltaan tärkeiden alueiden hankkiminen valtiolle suojelutarkoituksiin muun muassa turvetuottajien ja valtion välisillä sopimuksilla sekä ennallistamistoimien lisääminen suojelualueilla ja metsätalousalueilla. Luontoarvoiltaan valtakunnallisesti arvokas suo Laaja-alainen, ojittamaton, kytkeytynyt, suojelualueen vieressä, lajisto Alueellinen merkittävyys silti voimakkaasti kriteereissä: esim. pienet rehevät, puustoiset suot 4 17.9.2014 ensimmäiset valinnat 6 vuoden työ hukkaan?

Kohderajaukset Lähtökohta valuntakokonaisuudet = rajataan niin laajoiksi, että ojittamattoman suon vesitalous ei muutu, vaikka ulkopuolella ojitettaisiinkin ojitettuja reunoja rajataan mukaan Zonation-työkalua käytetty ensimmäisen kerran pakkosuojeluun Kivennäismaata mukaan max puun pituus 20 m? tuhansia ha Suon keskelle jääville kangasmaasaarekkeille taattava kulkuyhteys 5 Pieniä, toisilleen läheisiä soita halutaan yhteen isoon rajaukseen kytkeytyvyyttä soiden välille talousmetsää jää väliin ei näin

Maanomistajien sopimusvaihtoehdot Kauppa Käytännössä sama kuin tilakauppa valtiolle Korvaus tulee puuston arvosta, maapohjasta ja mahdollisista muista arvoista Yksityinen suojelualue (YSA) Muuten sama kuin Kauppa, mutta maapohja jää maanomistajalle, eikä siitä siten makseta Suositeltavampi vaihtoehto: maapohjan omistaja päättää edelleen nn. metsästysoikeuksista Maanvaihto Maanomistaja ei saa rahaa, vaan arvoltaan vastaavan määrän esimerkiksi talousmetsää korvaukseksi Vaihtomaita on Etelä-Suomessa vain vähän, Pohjanmaalla ja pohjoisessa enemmän 6 Pakkorauhoitus jos ELYn ja maanomistajan neuvottelut eivät onnistu, voi ELY määrätä YSAn pakolla Pakkolunastus, lunastustoimituksessa määritetään korvaus

Korvaukset Aina pysyvä suojelu Aina veroton korvaus Puuston arvo lähtökohtana Kaupassa maapohjasta muutama satanen/ha Turvearvot korvataan toistaiseksi vain, jos kohteelle saisi turpeennostolle luvan Toteutuneita turvesopimuksia: osto 2000-3000 /ha, vuokra 100 /ha/v 7 Korvauksesta voi neuvotella. Sitä tulee vaatia kaikista suon arvoista. Maapohja, puusto ja odotusarvot, turvearvot, muut arvot (rakennuspaikat jne.)

Maanomistajien kuuleminen Alun perin lopulliseen suojeluun varatut maanomistajat olisivat saaneet kirjeen, jossa kerrotaan suojelusta, rajauksesta ja että asiasta voi kommentoida N. kuukausi aikaa kommentoida ELY-keskukselle Jos jollain alueella kovaa ja laajaa suojelun vastustusta, voidaan suojelusta luopua siellä. Luontoarvoiltaan huippukohteista ei luovuta. Voisiko kuulemiskirje olla markkinointikirje vapaaehtoisesta soidensuojelusta? Monta maanomistajaa yhdeltä suolta jokin kasaamisbonus korvauksiin Eteni ohjelma miten tahansa, kuuleminen tuskin alkaa 2014 8

Suojelun voimaantulo 9 Alun perin Valtioneuvoston periaatepäätöksellä keväällä 2015 Toimenpidekielto = suon muuttamiskielto heti voimaan Tästä hetkestä 4 vuoden kuluttua maanomistaja voi hakea kohdettaan lunastukseen, ja saada silloin viimeistään korvaus. Vapaaehtoisesti Sopimusten myötä Suoluonto ei tuhoudu mihinkään Ojittamatonta suota ei saa ojittaa Ojittamatonta suota hankala muuttaa muuten rahaksi Hyväksyttävästi

Mietintään 10 Soiden käyttöä koskevia maakuntakaavoja valmistelussa Etelä-Pohjanmaa, Satakunta Pirkanmaa valitukset hylätty, kaava hyväksytty Osassa maakuntaliittoja halua lisätä kaikki kartoitetut suot kaavakartalle Pysyvän suojelun rahoitus vähenee 2014: 53 M, 2015: 48,8 M, 2016: 38,8 M Käytännössä rahoja METSO:sta soidensuojeluun Naturaa vieläkin toteuttamatta, deadline 2009 lunastuksia vain vähän? Vapaaehtoisella suojelulla enemmän tuloksia kuin pakolla?