PÄLY-luento 13.3.2014 Sähköiset palvelut päihderiippuvuustyössä Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen 1
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö Luentorunko 1. Taustaa sähköisille palveluille 2. Päihdelinkki ehkäisevän ja korjaavan työn tukena Tavoittaa nykyisin noin 100 000 eri kävijää kuukausittain Tietoa, oma-apua, testejä, neuvontaa, vertaiskeskusteluja Miten Päihdelinkin aineistoja voi hyödyntää omassa hoitotyössä 3. Alkoholinkäytön puheeksiotto hoitotyössä, case verkkokurssi Puheeksioton perusteet -verkkokurssi ammattilaisen työn tukena Sähköinen palvelu voi tarjota vaikuttavan ja kustannustehokkaan tuen laajamittaiseen ammatillisen osaamisen kasvattamiseen ja alkoholin riskikäytön vähentämiseen. 2
PÄLY-luento/torstaikoulutus 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö Luentorunko 4. Kuntodoping ajan ilmiönä (Jukka Koskelo) Lukuja, motiiveja ja erilaisia käyttäjäryhmiä. Lisäksi esityksessä pohjustetaan mm. lääkäreiden dopingaiheisesta verkkokoulutuksesta, pian alkavasta tieteellisestä dopingtutkimuksesta sekä erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. 5. Kokemustiedon tarve sosiaali- ja terveysalalla, case KokeNet Kokemusasiantuntijuus osana auttamisjärjestelmää Kokemusasiantuntijuus sähköisenä palveluna ja kasvokkaiseen työhön integroituna 6. Loppukeskustelu 3
1. Taustaa sähköisille palveluille Sähköisillä palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mobiili- ja verkkopalvelusivustoja, verkkokursseja ym. Viestintäteknologinen ja -kulttuurinen murros Vuonna 2011 internet ohitti ensimmäistä kertaa television tärkeimpänä mediana. Yli kolmannes (38 %) 15 79-vuotiaasta väestöstä valitsi internetin kysyttäessä, mistä mediasta he eivät voisi kuvitella luopuvansa. (emedia 2011 -tutkimus, Taloustutkimus) Vuonna 2011 tietokone oli 85 prosentissa suomalaisista kotitalouksista. (Tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2011, Tilastokeskus). Vuonna 2013 lähes koko työikäinen väestö käytti internetiä ja 72 % käytti sitä useita kertoja päivässä. Yli 65-vuotiaistakin jo 61 % on netissä. (NetTrack 2013, TNS Gallup) 16 60-vuotiaista suomalaisista 61 % omistaa älypuhelimen ja 16 % tabletin. Älypuhelinten lisääntymisen myötä myös mobiilin internetin käyttö kasvaa. (Mobile Life 2013 -tutkimus/tns Gallup). 4
1. Taustaa sähköisille palveluille Viestintäteknologinen ja -kulttuurinen murros Viestintäteknologiset haasteet kasvavat, kun sähköisten palvelujen tulisi olla responsiivisia, jotta ne toimisivat hyvin kaikissa laitteissa (pöytäkone, kannettavat, ipadit, kännykät). Esimerkki sähköisten palvelujen elinkaaresta: ongelmapelaamiseen tukea tarjoava mobiilipalvelu Pelivoimapiiri julkaistiin syksyllä 2009 ja tukea tarjottiin tekstiviestein ja netissä. Nykyisin tekstiviesteinä toimitettujen viestien määrä on kasvanut tasaisesti ja verkossa toimitettujen viestien määrän kasvu on ollut voimakasta (Peluuri puolivuosiraportti 2013). Vertaistuen verkkopalveluselvityksessä Pelivoimapiiri sai kiitosta terapeuttisesta työotteesta mutta alusta katsottiin vanhentuneeksi. (Kohti käyttäjien vertaisnettiä. RAY. 2013.) Sosiaalisen median merkitys on vahvistanut kansalaisen asemaa sisältöjen tuottajana ja jakajana. Tiedon luotettavuus on haasteellista, kun alkuperäinen lähde ei ole välttämättä paikallistettavissa. 5
Torstaikoulutus 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö 1. Taustaa. A-klinikkasäätiö on tuottanut valtakunnallisia sähköisiä palveluja vuodesta 1996 lähtien. Ensimmäisenä julkaistiin Päihdelinkki. A-klinikkasäätiössä sähköisten palvelujen kohderyhminä ovat kansalaiset ja sote-alan ammattilaiset, tutkijat ja opiskelijat. Jokaiselle palvelulle on määritelty oma kohderyhmänsä. Kansalaisille sähköiset palvelut tarjoavat matalan kynnyksen avun ja tuen hakemiseen. Palvelut ovat valtaosin anonyymejä. Sähköiset palvelut voivat tehdä vaikuttavaa päihdetyötä (esim. Jellinekin nettiterapia Hollannissa) Sähköiset palvelut toimivat joko itsenäisesti tai osana kasvokkaista työtä Sähköiset palvelut voivat tukea asiakkaan tarpeenmukaista palveluihin ohjautumista. 6
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö 2. Päihdelinkki ehkäisevän ja korjaavan työn tukena, päihdelinkki.fi Tarjoaa tietoa, oma-apua, testejä, neuvontaa ja vertaiskeskusteluja päihteistä ja riippuvuuksista ja niihin liittyen myös mielenterveydestä. Vuonna 2013 Päihdelinkissä oli kuukausittain keskimäärin 104 000 yksittäistä kävijää. Vuositasolla käyntejä oli yli kaksi miljoonaa (Google Analytics). Päihdelinkin verkkosivustojen mobiilikäyttö on voimistunut. Vuonna 2011 viisi prosenttia käytti Päihdelinkkiä mobiililaitteilla. Vuonna 2013 mobiililaitteella Päihdelinkkiä käytti jo neljännes kaikista kävijöistä. (Päihdelinkin tilastot. Henna Vuorento). 7
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 2. Päihdelinkki Seitsemän osiota: Tietopankki, Testit, Oma-apu, Keskustelualue, Neuvonta, Perhe (1.10.2013 lähtien Nuoret) ja Ammattilaiset. Suosituin osio on Keskustelualue, sitten Tietopankki. 8
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 2. Päihdelinkki Miten Päihdelinkin aineistoja voi hyödyntää omassa hoitotyössä? Testejä ja päiväkirjoja voi käyttää ennen, aikana ja jälkeen hoitotyön. Niitä voi myös käydä asiakkaan kanssa yhdessä läpi, kun kohdataan kasvokkain. Myös tietoartikkeleita voi printata asiakkaalle mukaan. Juomisen hallinnan opas antaa monenlaista tukea alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen. Se sopii sekä riski/ongelmakäyttäjälle että läheiselle. Uutena mukana on informatiivisia ja motivoivia videoita. Vertaistuki on erittäin suosittua. Päihdelinkin keskustelualueella vieraili v. 2013 yli 42 000 yksittäistä kävijää kuukausittain ja käyntejä oli n. 100 000/kk. Kasvua edellisvuodesta oli 13 %. Keskustelufoorumilla on seitsemän teemaa. Ylivoimaisesti suosituin keskustelualue on huumehaittoja vähentävä Sauna. 9
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 Juomatapatesti ja Seksiriippuvuustesti on julkaistu myös Iltalehdessä, mutta niiden volyymi ei mukana tässä graafissa. 2. Päihdelinkki V. 2013 itsearviointitestejä tehtiin 301 477 kertaa. Kasvua edellisvuodesta n. 30 %. Suosituimmat testit Juomatapatesti ja AUDIT. Mielialaa mittaavan RBDI-testin suosio kasvoi 42 %. 10
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 2. Päihdelinkki Katsotaan Päihdelinkin esittelyvideo Katsotaan Juomisen hallinnan oppaan video Päihdelinkin kävijäkysely 2013 (avoin vastaus kysyttäessä mikä Päihdelinkissä on hyvää) Kun lopetin alkoholin käytön, oli Päihdelinkki ainoa tukikanavani (en hakeutunut virallisen hoidon tai vertaistukiryhmien pariin), ja siinä se toimi ainakin lopetusaikani alussa (jolloin Päihdelinkin keskustelukanavia käytin päivittäin) todella hyvin. Sekä samassa tilanteessa lopetusta aloittelemassa että kokeneempien keskustelijoiden kokemukset ja tunteet olivat tärkeitä. Kertomukset retkahduksista saivat miettimään alkoholismin mekaniikkaa ja vahvistivat siten omaa toipumisreittiäni 11
3. Alkoholinkäytön puheeksiotto hoitotyössä, case verkkokurssi Sähköinen palvelu voi tarjota vaikuttavan ja kustannustehokkaan tuen laajamittaiseen ammatillisen osaamisen kasvattamiseen ja alkoholin riskikäytön vähentämiseen. Puheeksioton verkkokurssin suunnittelussa hyödynnettiin aiemmat kokemukset VAMP-hankkeesta (valtakunnallinen perusterveydenhuollon miniinterventioprojekti VAMP, 2004 2007). VAMPissa mukana ollut päihdelääketieteen professori Kaija Seppä Tampereen yliopistosta oli asiantuntijana myös A-klinikkasäätiön Puheeksioton sähköinen työkalu - hankkeessa. Verkkokurssin toisena asiantuntijalääkärinä oli A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Pekka Heinälä. Lisäksi mukana oli säätiöstä kasvokkaisen työn asiantuntijoita ja sähköisten palvelujen asiantuntijoita sekä pilotissa Kotkan- Pyhtään perusterveydenhuolto. 12
3. Alkoholinkäytön puheeksiotto Verkkokurssin kohderyhmänä olivat perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit ja hoitajat. Kurssin nähtiin soveltuvan myös osaksi sote-alan opintoja. Verkkokurssi on kiinnostanut myös muita toimijoita. Puheeksioton vaikuttavuus riippuu siitä, miten laajamittaisesti ja systemaattisesti sitä toteutetaan (Pekka Heinälä). Verkkokurssi on sen vuoksi kytketty osaksi johtamista ja täydennyskoulutusta. Kurssitus toteutetaan työyhteisöittäin ja jokainen opiskelija rekisteröidään kurssille henkilökohtaisin tunnuksin. Kurssi sisältää Kaija Sepän laatiman lopputentin, josta saa hyväksymismerkinnän. Kurssin tarvetta ja sen vaikutuksia käytännön työhön seurataan anonyymeillä alku- ja seurantakyselyillä. Puheeksioton perusteet -verkkokurssitus käynnistyi laajemmin elokuussa 2013. Vuoden loppuun mennessä kurssille rekisteröitiin 455 opiskelijaa: lääkäreitä, hoitajia ja sote-alan opiskelijoita. Verkkokurssin alkukyselyn tuloksia. 13
3. Alkoholinkäytön puheeksiotto Verkkokurssin alkukyselyn tuloksia 2013, n= 220 14
3. Alkoholinkäytön puheeksiotto Verkkokurssin alkukyselyn tuloksia 2013, n= 214, 217 15
3. Alkoholinkäytön puheeksiotto Verkkokurssin alkukyselyn tuloksia 2013, n= 220 Millaista tietoa olisit tarvinnut eniten? Tietoa jatkohoitoon ohjaamisessa ja mihin. Käytännön tietoa - lähinnä mihin saa jatkohoitoihin/hoitokontakteihin Entä uudet lääkkeet?? tietoa akuuttihoidosta (kyllästyksestä) tietoa jatkohoidon mahdollisuuksista "työkaluja" siihen miten potilasta lähestytään alkoholiongelman keskustelun aloittamisesta ja päihteettömyyteen motivoimisesta. konsti vähentämiselle. Motivointi-keinoja Ottaa asia keskusteluun luontevasti. Saada potilaan kiinnostus heräämään. Miten ottaa asia esille hienovaraisesti, loukkaamatta potilasta. Miten saada potilas ymmärtämään ja tunnistamaan oma alkoholiriippuvuus, fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa elämän kaaostilanteessa. Kun alkoholi on pääasiallisessa roolissa omassa elämässä. Alkoholiongelmaisen hoitopolku perusterveydenhuollossa ollut muutosprosessissa. Millaisia lääkityksiä voi käyttää tukihoitona parhaiten esim. masennuksen ja uniongelmien hoitoon sekä paniikkioireisiin. Jatkohoitoon ohjaamisen vaihtoehtoja helposti potilaalle annettavassa muodossa Lääkitykseen. Alkoholin käytön lopettamiseen Miten ottaa puheeksi A-ongelma minkä potilas kieltää kun krapula on ohi? Laskureita, ohjeita kuinka viedä alkoholikeskustelua eteenpäin Vieroitusoireet, milloin voi alkaa delirium, potilas muuttui agressiiviseksi (Tässä vain osa palautteesta.) Työvälineitä siihen, kuinka saada potilas motivoitumaan alkoholin käytön lopettamiseen. 16
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 4. Kuntodoping ajan ilmiönä (Jukka Koskelo) Lukuja, motiiveja ja erilaisia käyttäjäryhmiä. Lisäksi esityksessä pohjustetaan mm. lääkäreiden dopingaiheisesta verkkokoulutuksesta, pian alkavasta tieteellisestä dopingtutkimuksesta sekä erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Jukka Koskelon esitys 5. Kokemustiedon tarve sosiaali- ja terveysalalla, case KokeNet Kokemusasiantuntijuus osana auttamisjärjestelmää Kokemusasiantuntijuus sähköisenä palveluna ja kasvokkaiseen työhön integroituna 17
5. Kokemustiedon tarve case KokeNet Mitä tarkoittaa kokemusasiantuntijuus? Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaisia kokemuksia sairauksista. He tietävät millaista on sairastua ja sairastaa. He tietävät millaista on olla hoidossa ja kuntoutua. He tietävät mikä heitä on toipumisessa auttanut ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet heidän omaan kuntoutumiseen. Kokemusasiantuntijat on koulutettu tehtäviinsä. He kääntävät omat, usein rankatkin kokemuksensa voimavaraksi, ja auttavat muita saman kokeneita. Myös omainen tai läheinen voi olla kokemusasiantuntija. (KokoA) 18
Kokemustiedon tarve case KokeNet KokeNet on A-klinikkasäätiössä tekeillä oleva sähköinen palvelu osoitteessa www.kokenet.fi KokeNetin kokemusasiantuntijoiden tehtävänä on jakaa kansalaisille kokemustietoa liialliseen alkoholinkäyttöön liittyvistä ongelmista ja niistä selviämisestä. Asiantuntijoina toimivat A-klinikkasäätiön kouluttamat kokemusasiantuntijat. Osalla heistä on entuudestaan Mielen avain -hankkeen järjestämä kokemusasiantuntija-koulutus. KokeNetin neuvontapalveluun on koulutettu 10 kokemusasiantuntijaa vastaamaan alkoholiongelmiin ja niihin liittyviin mielenterveyskysymyksiin. Vastaajien joukossa on sekä alkoholiongelmasta itse toipuneita että läheisen roolissa olleita. Kaikilla vastaajilla oma ongelma on jo jäänyt taakse, jotta heillä on tarvittavaa etäisyyttä tehtävänsä hoitamiseen. Vielä julkaisematon KokeNet-asiantuntijapalvelu sisältää kolme osiota: neuvontapalvelun, keskustelualueen ja kasvokkaisen asiantuntijatoiminnan. Anonyymissä neuvontapalvelussa kansalaiset voivat kysyä kokemusasiantuntijalta neuvoja omaan tai läheisen alkoholiongelmaan. Kansalaiset voivat ohjautua neuvontapalveluun joko omatoimisesti suoraan netistä tai ammattilaisen ohjaamana. Neuvonta on kysyjälle ilmaista. Kokemusasiantuntijat vastaavat kysymyksiin luvatussa määräajassa. 19
Kokemustiedon tarve case KokeNet Neuvontapalvelussa vastaajat keskustelevat asiakkaan kanssa luottamuksellisesti ja valavat luottamusta siihen, että alkoholiongelmasta voi toipua ja on olemassa monenlaisia tapoja toipua. Neuvojat toimivat A-klinikkasäätiön arvojen mukaisesti, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus, luottamuksellisuus ja suvaitsevaisuus. Vastaajat eivät myöskään arvostele erilaisia kuntoutumismuotoja vaan rohkaisevat etsimään itselle sopivan vaihtoehdon. Kokemusasiantuntijat tekevät osaamisensa puitteissa myös palveluohjausta. Hoitoalan ammattilaiset voisivat hyödyntää KokeNetin neuvontapalvelua oman asiakastyönsä rinnalla silloin, kun he arvioivat kokemusasiantuntijuuden edistävän asiakkaan tilannetta. Vantaan Korson terveysasemalla kokemusasiantuntijan vastaanottoa pitävä Hannu Ylönen on mukana KokeNetin kehittämisessä. 20
PÄLY-luento, torstaikoulutus 13.3.2014 Yhteenveto A-klinikkasäätiö teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2013 kansalaiskyselyn sähköisistä palveluista. Internet-paneeliin vastasi 1 195 iältään 18 79-vuotiasta kansalaista. Reilusti yli puolet eli 58 prosenttia vastaajista olisi itse valmis kokeilemaan internetistä löytyviä itsehoito- ja oma-apupalveluja, jos kohtaisi päihde- tai muita riippuvuusongelmia. Sähköisillä palveluilla voi tehdä vaikuttavaa päihdetyötä. Sähköiset palvelut voivat edistää kansalaisten avun ja tuen saantia ja ohjata tarpeenmukaisin palveluihin. Loppukeskustelu Kiitos! 21
Lähteet (luennon esitysjärjestyksessä) emedia-tutkimus, Uutiskirje 8/2011, Taloustutkimus. [viitattu: 9.3.2014]. Saantitapa: http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-8-2011/emedia-2011-interneton-noussut-/ Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2011, 1. Internetyhteydet ja internetin käyttö. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.3.2014]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_kat_001_fi.html NetTrack-tutkimus. Uutiset 27.2.2013. TNS Gallup. [viitattu: 9.3.2014]. Saantitapa: http://www.tns-gallup.fi/uutiset.php?aid=14895&k=14320 PÄLY-luento 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen 22
Torstaikoulutus 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen, verkkopalvelupäällikkö, A-klinikkasäätiö Lähteet Mobile Life 2013 -tutkimus. TNS Suomessa/uutiset 8.5.2013. TNS Gallup Saantitapa: http://www.tnsgallup.fi/uutiset.php?aid=14935&hakustr=mobile%20life%202013#a_14935 Peluurin puolivuosiraportti 2013. Mari Pajula. Peluuri. Kohti käyttäjien vertaisnettiä. Esikuva-analyysi ja uusia avauksia vertaistuen verkkopalveluista osana järjestöjen palvelutarjontaa. RAY. Avustustoiminnan julkaisuja 2013 Päihdelinkin tilastot 2013. Henna Vuorento, 2014. Päihdelinkki, A-klinikkasäätiö. Päihdelinkin kävijäkyselyt, www.paihdelinkki.fi-palvelussa. Saantitapa: http://www.paihdelinkki.fi/kavijoille/paihdelinkin-kavijakyselyt Taloustutkimus: Verkkopalvelujen käyttö, 12/2013 (julkaisematon). Tilaaja: Sähköiset palvelut/pirkko Hakkarainen. A-klinikkasäätiö. 23
Lähteet Pekka Heinälä, luento 11.12.2013 Espoonlahden terveyskeskuslääkäreille ja -hoitajille (julkaisematon). Kokemusasiantuntijuus. Koulutetut kokemusasiantuntijat [viitattu: 10.3.2014]. KokoA.ahttp://www.kokemusasiantuntija.fi/8 PÄLY-luento 13.3.2014 Pirkko Hakkarainen 24