PERUSTURVA- KUNTAYHTYMÄ AKSELI. Masku - Mynämäki - Nousiainen. Palvelutasosuunnitelma vuosille 2013 2016

PERUSTURVA- KUNTAYHTYMÄ AKSELI Masku - Mynämäki - Nousiainen Palvelutasosuunnitelma vuosille 2013 2016 yhtymähallitus 19.4.2012 yhtymähallitus 19.3.2014 yhtymähallitus 23.4.2014 Maskun kunnanvaltuusto 9.6.2014 Mynämäen kunnanvaltuusto 2.6.2014 Nousiaisten kunnanvaltuusto 9.6.2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1 Perusturvakuntayhtymä Akselin toiminta-ajatus 4 1.2 Perusturvakuntayhtymä Akselin visio 4 1.3 Perusturvakuntayhtymä Akselin arvot 4 1.4 Perusturvakuntayhtymä Akselin toiminnan päämäärät 6 2. HALLINTO 6 3. SOSIAALITYÖ- JA PERHEPALVELUJEN PALVELULINJA 7 3.1 Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut 7 3.1.1 Neuvolatoiminta ja ehkäisevä perhetyö 7 3.1.2 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 9 3.2 Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut 11 3.2.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu 11 3.2.2 Lastenvalvojapalvelut 12 3.2.3 Perheneuvolapalvelut 13 3.2.4 Terapia- ja koulukuraattoripalvelut 14 3.3 Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut 15 3.3.1 Sosiaalityö ja toimeentuloturva 15 3.3.2 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 16 3.3.3 Mielenterveyspalvelut 17 3.3.4 Päihdepalvelut 18 4. TERVEYSPALVELUJEN PALVELULINJA 19 4.1 Avohoitopalvelut 19 4.1.1 Lääkärin ja hoitajan vastaanotto 20 4.1.2 Fysioterapia 21 4.1.3 Suun terveydenhuolto 22 4.1.4 Työterveyshuolto 24 4.2 Akuuttivuodeosasto 25 4.3 Tukipalvelut 26 5. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN PALVELULINJA 27 5.1 Yleistä 28 5.2 Ehkäisevä vanhustyö 29 5.3 Kotihoito 29 5.4 Palveluasuminen 31 5.5 Laitoshoito 32 LIITE 1 35

3 1. JOHDANTO Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kunnat muodostivat yhteisen peruspalveluja tuottavan yhteistoiminta alueen, joka organisoitui 1.1.2011 alkaen Perusturvakuntayhtymä Akseliksi. Yhteistoiminta-alueen väkiluku oli joulukuussa v. 2011 22.371 asukasta. Perusturvakuntayhtymä Akselin tehtävänä on järjestää asukkailleen jäsenkuntien määrittelemät, lain säätämät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut; lasten päivähoitoa / varhaiskasvatusta lukuun ottamatta; tarkoituksena laadukkaiden peruspalvelujen turvaaminen, tuottavuuden parantaminen ja menojen kasvun hillitseminen toimintamalleja kehittäen. Kuntayhtymälle laaditaan palvelutasosuunnitelma, josta jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin päättävät. Palvelutasosuunnitelmassa määritellään kuntayhtymän tuottamat palvelut sekä palveluille asetettavat laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Palvelutasosuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain, mutta esimerkiksi lainsäädännön muutosten edellyttämät/mahdollistavat tarkastukset tehdään tarvittaessa. Ensimmäinen palvelutasosuunnitelma laadittiin vuosille 2011 2012. Uusi palvelutasosuunnitelma on laadittu vuosiksi 2013 2016. Ensimmäisessä palvelutasosuunnitelmassa sovittiin, että muu sosiaalitoimi jäi jäsenkuntiin. Nämä toiminnat olivat sosiaalityö, toimeentuloturva, lasten ja nuorten huolto päihdehuolto, vammaishuolto ja kehitysvammahuolto. Palvelutasosuunnitelmassa käytetään seuraavia käsitteitä: lähipalvelu, seutupalvelu ja aluepalvelu. Lähipalvelulla käsitetään nykyisen kuntayhtymän toiminta-aluetta. Seutupalvelu on yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja aluepalvelulla tarkoitetaan esim. erikoissairaanhoidon palveluja tai sosiaalipäivystys. Aluepalvelua on myös virka-ajan ulkopuolinen päivystys, joka on jatkossa sairaanhoitopiirin liikelaitoksen tuottamaa. Lähi-, seutu- että aluepalveluja voivat tuottaa niin kunnalliset yksiköt kuin sopimusten perusteella myös yksityiset palveluntuottajat. Akselin organisaatio on jaettu 1.1.2013 alkaen kolmeen, palvelulinjaan, joita johtavat palvelulinjajohtajat. Perusturvakuntayhtymä Akselin palvelut jaotellaan seuraavasti: 1. Hallinto 2. Sosiaalityö- ja perhepalvelujen palvelulinja Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut 1. Neuvolatoiminta ja ennaltaehkäisevä perhetyö 2. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut 1. Sosiaalityö- ja lastensuojelupalvelut 2. Lastenvalvojapalvelut 3. Perheneuvolapalvelut

4 4. Terapia- ja koulukuraattoripalvelut Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut 1. Sosiaalityö ja toimeentuloturva 2. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 3. Mielenterveyspalvelut 4. Päihdepalvelut 3. Terveyspalvelulinja 1. Avosairaanhoito 2. Fysioterapia 3. Suun terveydenhuolto 4. Akuutti vuodeosasto 5. Työterveyshuolto 6. Erikoissairaanhoito 7. Lääkehuolto, varasto ja välinehuolto 4. Ikäihmisten palvelulinja 1. Ehkäisevä vanhustyö 2. Kotihoito 3. Palveluasuminen 4. Laitoshoito Liitteessä 1 on esitetty tämän hetkiset ikäihmisten palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköt, joiden toimintoja ja tarvetta tarkastellaan koko kuntayhtymän alueella huomioiden mm. laatusuositukset, palvelujentarve ja taloudellisuus. 1.1. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TOIMINTA-AJATUS Perusturvakuntayhtymä Akseli tuottaa yhteistoiminta-alueella laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. 1.2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN VISIO Perusturvakuntayhtymä Akseli on moniammatillinen työyhteisö, jolla on ammattitaitoinen henkilökunta, tyytyväiset asiakkaat ja toimintaan luottavat jäsenkunnat. 1.3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN ARVOT Arvot ohjaavat asiakkaiden kohtaamista, toimintaan liittyvien tavoitteiden asettamista, toiminnan arviointia sekä arjen työtä tavoitteiden saavuttamiseksi.

5 Asiakas- ja potilaslähtöisyys Asiakas- ja potilaslähtöisyydellä tarkoitamme asiakkaan ja potilaiden tarpeiden ja tavoitteiden arvostamista kaikessa toiminnassa. Se merkitsee asiakkaiden ja potilaiden antamien tietojen tai heiltä saadun palautteen huomioon ottamista palvelujen ja muun toiminnan kehittämisessä. Asiakkaiden ja potilaiden yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja heitä palvellaan ystävällisesti. Ammatillisuus Perusturvakuntayhtymä Akselissa on tietävä, taitava ja osaava henkilöstö. Kuntayhtymässä noudatetaan hyväksyttyjä toimintamalleja, toimitaan taloudellisesti, kehitetään ammattitaitoa ja osaamista. Avoimuus Toimintamme on avointa ja pohjautuu yhteisesti sovittuihin päämääriin ja toimintatapoihin. Päätöksenteko on yhteistoiminnallista ja läpinäkyvää. Palvelutasosuunnitelma ja talousarvio ovat tapa viestiä toiminnan läpinäkyvyydestä. Henkilökuntaa varten on intra ja asiakkaat saavat tietoa palveluista atk:n ja henkilökunnan kautta. Asiat käsitellään oikeilla foorumeilla. Yhtymähallituksessa on avoin keskusteleva ilmapiiri. Suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitetaan toisten ajatusten arvostamista, eri mielipiteiden yhtäläistä kuuntelua, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä sekä erilaisuuden ymmärtämistä niin yksilökuin ryhmätasolla. Luovuus ja innovatiivisuus Luovuudella ja innovatiivisuudella tarkoitamme uusien asioiden ja ideoiden tuottamista ja käyttöönottoa, jatkuvaa monipuolista kokeilu-, tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä nopeaa omaksumista ja oppimista. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Tuloksellisuudella ja vaikuttavuudella tarkoitamme toiminnan tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tuloksellisella toiminnalla saavutetaan haluttuja vaikutuksia. Tuloksellisuus tarkoittaa onnistumista asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa eri tasoilla. Palvelut ja muu toiminta on tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetty. Toimitilojen oikea mitoitus.

6 1.4 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄT: 1) Kuntayhtymän ja kuntien toiminnat tukevat asukkaiden toimintakykyä ja hyvinvointia 2) Tuetaan kuntalaisten hyvinvoinnin taustoja, jotka luodaan lapsuus- ja nuoruusiässä 3) Työikäisten terveyden ja toimintakyvyn parantaminen 4) Ikäihmisten toimintakyvyn parantaminen, erityisesti liikunta elämäntavaksi riittävän ajoissa 5) Kuntayhtymän palvelut turvataan riittävän ja osaavan henkilökunnan toimesta niin, että tutkimukseen ja hoitoon pääsy pystytään järjestämään hoitotakuun mukaisesti 6) Kuntayhtymän palvelut tuotetaan julkisen palvelujärjestelmän tuottamana, tarvittaessa hankitaan koordinoidusti ostopalveluita 7) Palvelut voidaan tuoda asiakasta lähelle sähköisten palvelujen muodossa. 8) Hoidon painopisteen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, laitoshoidosta kotihoitoon ja palveluasumiseen sekä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyn suuntaan 9) Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa hoitopaikkaansa ja samalla hoitoon voidaan ohjata sinne, missä parhaiten tarvittavaa erityisosaamista 10) Tukitoimintojen yhdistäminen ja keskittyminen palvelutuotannossa ydintoimintoihin ja tiimityöhön perinteiset raja-aidat ylittäen 11) Jatkuva kehitys ja oppiva organisaatio 2. HALLINTO Perusturvakuntayhtymä Akselin hallinto sisältää seuraavat kokonaisuudet: Tarkastuslautakunta, yhtymähallitus, yksilöjaos, muut toimikunnat, toimisto ja ATK. Ostopalveluina ovat kirjanpito ja palkkahallinto. Tehtävät on määritelty perussopimuksessa ja hallintosäännössä sekä muissa yhtymähallituksen hyväksymissä sopimuksissa. Tavoitteet: - kehittää hyvää ja avointa hallintokulttuuria - turvata kuntalaisten lähipalvelut - aikaansaada kuntayhtymälle edellytykset tulokselliseen toimintaan ja tukea asetettujen tavoitteiden toteuttamista Edellytykset tavoitteiden toteutumiseksi:

7 - kuntalaisten kuuleminen - yhteiset seminaarit ja muut keskustelutilaisuudet 3. SOSIAALITYÖ- JA PERHEPALVELUJEN PALVELULINJA Sosiaalityö- ja perhepalvelujen linja sisältää seuraavat palvelut; 1. Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut 2. Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut 3. Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut Linjan tavoitteena on laadukkaita, kohtuuhintaisia, oikea-aikaisia ja tasaarvoisia palveluja järjestämällä turvata alueen lasten ja nuorten sekä perheiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi eri elämäntilanteissa. Keskeistä on terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä työote ja palvelutoiminnan järjestäminen avohuoltopainotteisesti. Työssä painotetaan moniammatillista yhteistyötä. Koko palvelutoiminnassa varmistetaan sujuva yhteistyö kuntien kanssa. Eri lakien ja asetusten asettamat aikarajat palvelujen saatavuudessa on huomioitava henkilöstöresurssien suunnittelussa. 3.1 Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Perheiden ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin kuuluvat neuvolatoiminta ja ehkäisevä perhetyö sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto. 3.1.1. Neuvolatoiminta ja ehkäisevä perhetyö Äitiysneuvolan ydintehtävä on odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja muiden perheenjäsenten parhaan mahdollisen terveyden turvaaminen. Lastenneuvolan ensisijaisena tavoitteena on jokaisen lapsen suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Perhesuunnittelun keskeisenä tehtävänä on ohjata ja tukea seurusteluun ja sukupuolisuuteen liittyvissä asioissa mukaan lukien ehkäisy. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lastenneuvolan yhteydessä tehtävää, suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, jota tehdään perheiden kodeissa. Ohjautuminen perhetyöhön tapahtuu lastenneuvolan kautta ja työtä tehdään yhteistyössä neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Painopistealueet ja mittarit: Varhainen puuttuminen Erityisongelmien mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja

8 ratkaiseminen, jonka kautta voidaan ehkäistä myöhempiä ongelmia, esim. vähentää huostaanottoja Erityisosaamisen keskittäminen Terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen Kotikäyntien lisääminen Laajennetut perhevalmennukset Moniammatillisen neuvolatyön kehittäminen Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Valtioneuvoston asetus (380/2009) säätelee erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää em. palveluissa sekä painottaa erityistä tukea tarvitsevien perheiden seurantaa ja tukea. Asetuksen myötä aikaisemmat suositukset terveystarkastuksista muuttuivat kuntia velvoittaviksi säännöksiksi, mutta henkilöstöresursointi kuitenkin jäi edelleen suosituspohjaiseksi. Jos nykyiset suosituspohjaisiksi annetut henkilöstöresursointiohjeistukset muuttuvat suunnitelmakaudella velvoittaviksi, niin nämä velvoitteet huomioidaan riittävästi alueen henkilöresursseja määritettäessä. Mittareina käytetään asiakastyytyväisyyskyselyjä ja palautteita sekä valtakunnallisia tilastoja. Palvelut: Lähipalvelut: - Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntayhtymän alueen palveluja - Neuvolapalvelut sisältävät määräaikaiset terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset ja ennaltaehkäisevän perhetyön kotikäynnit - Perhesuunnittelu - Perhe/synnytysvalmennus Aluepalvelut: - Riskiraskauksien seuranta - Lapsettomuushoidot, keskenmenot ja keskeytykset - Erityissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot Tyks:stä - Raskausajan seulontatutkimukset ostopalveluna Terveydenhoitaja- ja lääkäriresursointi äitiys- ja lastenneuvoloiden osalta hoidetaan tarpeen mukaisesti ja niin, että sama lääkäri huolehtii perhetuntemuksen säilyttämiseksi sekä äitiys- että lastenneuvola-asiakkaista. Alueella käydään vuosittain läpi toimipaikkakohtaisesti asiakasmäärät ja siihen liittyvä työntekijäresursointi, sillä lähtökohtana alueella palveluiden tuottamisessa on tasapuoliset, laadukkaat palvelut. Suunnitelmakauden 2014 2016 aikana selvitetään alueella toimivien yksiköiden määrä. Tarkastelussa huomioidaan riittävästi sekä yksiköiden käyttö ja palveluiden tuottamiskustannukset että tila- ja muut yhteistoimintatarpeet.

9 Suoritteet: Käynnit (sisältää terveydenhoitaja-, lääkäri- ja perhetyöntekijän käynnit) ja erilliset ryhmäkäynnit. Mittarit: Mittareina käytetään asiakastyytyväisyyskyselyjä, Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /käynti - /asukas Tavoitteet: Järjestetään asetuksen mukaiset terveystarkastukset ja niiden sisällöt. Erityisosaamisen keskittäminen Palveluprosessien edelleen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen 3.1.2. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Painopistealueet : Palvelut: Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on yhdessä vanhempien sekä oppilashuollon kanssa tukea ja edistää lapsen kasvua ja kehitystä kannustamalla ja ohjaamalla heitä terveisiin elämäntapoihin. Valtioneuvoston asetuksella 380 / 2009 säädellään myös kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastusten sisältöä, mutta henkilöstöresursointi kuitenkin jäi siinä edelleen suosituspohjaiseksi. Jos nykyiset suosituspohjaisiksi annetut henkilöstöresursointiohjeistukset muuttuvat suunnitelmakaudella velvoittaviksi, niin nämä velvoitteet huomioidaan riittävästi alueen henkilöresursseja määritettäessä. Kouluterveydenhuolto käsittää asetuksen mukaiset terveystarkastukset, pääasiassa kouluilla tapahtuvan sairasvastaanoton, oppilashuoltoryhmätoiminnan ja osallistumisen muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön. Lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistäminen perheiden, koulun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Varhainen puuttuminen terveysongelmiin Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus yhteistyössä perheneuvolan ja lastensuojelun kanssa Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy yhteistyössä koulun ja perheen kanssa Päihteiden käytön ennaltaehkäisy Erityistä tukea tarvitsevien perheiden auttaminen yhteistyössä mm. perhetyön ja lastensuojelun kanssa. Lähipalvelut: - Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntayhtymän alueen palveluja - Terveydenhoitajan ja lääkärin määräaikais-

10 tukset - Opiskeluhuoltoryhmätoiminta - Yksilöllinen opiskelijahuolto, monialainen asiantuntijaryhmätoiminta Aluepalvelut: - Erikoissairaanhoitopalvelut sairaanhoitopiiriltä - Optikko- ja silmälääkäripalvelut hankitaan ostopalveluna Toimipaikat (koulut): Maskussa: Nousiaisissa: Mynämäellä: Hemminki, Kurittula, Tammenahjo, Seikelä, Lemun ala-aste, Askaisten ala-aste Henrikki, Nousiaisten lukio, Valpperi, Paijula, Kirkonpiiri, Nummi Lukio, Yläaste, Lauri, Ala-aste, Karjala, Tarvainen, Ihalainen, Leinikki, Asema, Huoli, Pyhä, Tavastila. Lisäksi Raision seudun koulutus ky:n Mynämäen toimipiste - Koulujen vastaanottopaikkojen läpikäyminen ja niiden ATK-yhteyksien kehittäminen Alueella käydään vuosittain läpi toimipaikkakohtaisesti asiakasmäärät ja siihen liittyvä työntekijäresursointi, sillä lähtökohtana alueella palveluiden tuottamisessa on tasapuoliset palvelut. Suunnitelmakauden 2014 2016 aikana toimipisteiden määrään vaikuttaa kunnissa tehtävät mahdolliset kouluverkkoratkaisut. Mahdollisesti lakkautuvien koulujen terveydenhoidon vastaanottotoiminta siirtyy tarpeen mukaan toiselle koululle. Suoritteet: Käynnit (sisältää terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastuskäynnit) ja lisäksi ryhmäpalaverit kuten oppilashuoltopalaverit Mittarit: Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /käynti - /asukas Mittareina käytetään asiakastyytyväisyyskyselyjä ja palautteita sekä valtakunnallisia tilastoja kuten THL:n kouluterveyskyselyn alueellisia tuloksia.

11 Tavoitteet: Tavoitteena asetukseen (380/2009) perustuva toiminta, sen mukaiset terveystarkastukset ja niiden sisällöt sekä edesauttaa kouluyhteisön ja kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lääkärisairausvastaanottopalveluiden riittävyyden varmistaminen Kouluterveydenhuollon suurempi keskittäminen erityisesti lääkäriresursoinnin osalta Toimintakäytäntöjen edelleen yhtenäistäminen 3.2. Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut Perheiden sosiaali- ja psykososiaalisiin palveluihin kuuluvat sosiaalityö- ja lastensuojelu-, lastenvalvoja-, perheneuvola- ja terapiapalvelut ja koulukuraattoritoiminta. 3.2.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu Sosiaalityö käsittää lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen sosiaalityöntekijän toimesta joko vastanotolla tai kotikäynneillä annettavaa tukea, ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan silloin, kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Tehtävät käsittävät lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä sijaishuollon järjestämisen ja jälkihuollon. Lastensuojelulain mukaan kaikissa tapauksissa sosiaalityöntekijän on viimeistään 7 :nä arkipäivänä siitä, kun lapsen asia on tullut tietoon ratkaistava, onko asiassa ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, vai onko asia luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja oltava valmis viimeistään 3 kk:n kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (kelpoisuusehdot täyttävä). Lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden lisäksi lain mukaan tulee olla lastensuojelutoimenpiteistä päättävä johtava viranhaltija, jolla myös on oltava kelpoisuuslain mukainen pätevyys. Keskitetyssä lastensuojeluyksikössä työskentelee tällä hetkellä sosiaalityön päällikkö, sosiaalityöntekijöitä, avopalveluohjaaja sekä perheohjaajia. Suunnitelmakaudella 2014-2016 selvitetään työntekijöiden määrällinen lisätarve. Painopistealueet:

12 Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä omien voimavarojen vahvistaminen Keskitetystä lastensuojeluyksiköstä käsin tuotetaan kunnille laadukkaita palveluja lastensuojelulain ja valtakunnallisten linjausten mukaisesti Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan vuoden 2014 aikana yhdessä peruskuntien kanssa. Palvelut: Lähipalvelut: Aluepalvelut: - Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntayhtymän alueen palveluja. - Lastensuojelun sosiaalityö ja perhetyö joka hoidetaan keskitetystä yksiköstä käsin. - Poliisin sosiaalityö - Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö - Ensi- ja turvakotipalvelut - Turun seudun sosiaalipäivystys Suoritteet: Asukasluku, perhe, tuettava, lapsi (lastensuojelun perhetyö, tukihenkilötoiminta, avohuollon tukitoimet), hoitopäivä, asumispäivä, Mittarit: Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /asukas - /perhe - /tuettava - /lapsi - /hoitopäivä Tavoitteet: Asiakkaiden ja perheiden omien voimavarojen tukeminen sekä tarpeista lähtevän palvelukokonaisuuden luominen Lastensuojelun toteuttamisessa lähtökohtana on avohuoltopainotteisuus ja lastensuojelun eri toimijoiden välinen yhteisja verkostotyö. 3.2.2. Lastenvalvojapalvelut Lastenvalvojan tehtävänä ovat isyyslain mukaiset tehtävät; lapsen huoltoasumis- ja tapaamisoikeus- sekä elatussopimusten vahvistaminen sekä lapsiperheiden ohjaus ja neuvonta.

13 Painopistealueet: Alueellisen yhteistyön kehittäminen Palvelut: Suoritteet: Mittarit: Tavoitteet: Lastenvalvojapalvelut hoidetaan vuonna 2014 lähipalveluna, mutta keskitetysti sijaitsevasta yksiköstä, mutta tavoitteena on järjestää palvelut kuntien välisenä yhteistyönä ja alueellisesti järjestettävinä palveluina. Asukasmäärä, sopimusten määrä (vahvistetut isyydet, huolto-, asumisja tapaamisoikeus sekä elatussopimukset ) - /asukas Eroperheiden ohjaus ja neuvonta lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseksi huolto-, asumis- ja tapaamisoikeussopimusten laadinnassa Elatusapulaskelmat ja sopimukset oikeusministeriön suosituksen mukaisesti 3.2.3. Perheneuvolapalvelut Painopistealueet: 1.11.2013 31.12.2014 välisenä aikana järjestetään kokeiluna perheneuvolapalvelut osittain Akselin kautta yhden työparin ( psykologi ja perheneuvoja ) toimesta järjestettynä. Kokeiluajasta tehdään selvitys, jonka jälkeen tehdään päätös palvelujen järjestämisestä. Tavoitteena saada oma toiminta vakinaistettua vuoden 2015 alusta. Palvelut: Lähipalvelut Kokeilutoimintana 1.9.2013-31.12.2014 välisenä aikana lähipalveluna, mutta keskitetysti yhden toimipisteen kautta Aluepalvelut: Osittain Raision kaupungin perheneuvola, jonka osalta käydään neuvottelut palveluiden piiriin ohjautumisesta Suoritteet: Mittarit: Käynnit, asiakkaat Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /käynti - /asukas

14 Tavoitteet: perheiden varhainen tukeminen ja jonotusaikojen lyhentäminen 3.2.4. Terapia- ja koulukuraattoripalvelut Painopistealueet: Terapia- ja koulukuraattoripalvelut ovat psykologi- ja puheterapia- ja toimintaterapiapalvelut sekä koulukuraattoritoiminta. Ennalta ehkäisevään työhön panostaminen Varhainen tuki ja ongelmien nopea tunnistaminen Psykologitoiminnassa lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä tukeminen eri elämäntilanteissa ja sekä hoitoon pääsy nopeutuminen Puheterapiassa suosituksen mukaiset puheterapiajaksot ja arvioinnin sekä hoitoon pääsyn nopeutuminen Yhteis- ja verkostotyö Akselikuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Palvelut: Lähipalvelut - psykologipalvelut - puheterapia - toimintaterapia - koulukuraattoritoiminta Suoritteet: Mittarit: Käynnit (sisältää psykologi-, puheterapia- ja toimintaterapia- ja koulukuraattorien käynnit) ja erilliset ryhmäpalaverit. Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /käynti - /asukas Tavoitteet: Tavoitteena tukea kouluikäisiä lapsia ja nuoria heidän ongelmissaan ja edesauttaa heidän oppimistaan Järjestetään koko alueella tarpeen mukaiset ja laadukkaat psykososiaaliset palvelut Psykologitoiminnan tavoitteena on neuvolaikäisten lasten kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa ja kouluikäisten osalta lisäksi oppimista koskevan tilanteen arviointi ja konsultaation antaminen kouluille ja perheille

15 Puheterapian tavoitteena mahdollistaa tutkimuksen ja kuntoutuksen kautta lapsen normaali kielellinen kehitys Koulukuraattoreiden ja psykologien yhteistyö- ja työnjakokäytäntöjen edelleen selkeyttäminen 3.3 Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalveluiden perustehtävänä on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämänhallintaa, sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityistä huomiota kohdennetaan heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden toimintakyvyn edistämiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen. 3.3.1. Sosiaalityö ja toimeentuloturva Aikuisten sosiaalityön palvelut käsittävät aikuisten sosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan, toimeentuloturvan sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Toimeentulotuen myöntämisestä vastaavat sosiaalityöntekijöiden lisäksi etuuskäsittelijät. Lain mukaan kiireelliset toimentulotukipäätökset on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muut kuin kiireelliset hakemukset tulee käsitellä ja päättää viimeistään 7:nä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Asiakkaan halutessa hänen on päästävä sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan vastaanotolle viimeistään 7:nen arkipäivän kuluessa Painopistealueet: Palvelut: Lähipalvelut Aluepalvelut nuorten yhteiskuntatakuun velvoitteiden huomioiminen Alle 25-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret Aktivointi- ja työllistämistoimenpiteiden selvittäminen - Sosiaalityöntekijän ja etuuskäsittelijän toimeentulotukiasioita ja kuntouttavaa työtoimintaa koskeva vastaanotto lähipalveluna, mutta vuonna 2014 osittain ja jatkossa mahdollisesti myös kokonaan keskitetysti. - Alueellinen työllistämistoiminta Suoritteet: Käynti ( sosiaalityöntekijä, asiakas ) kotitalous, asukas, tuensaaja Mittarit: Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /käynti - /asiakas - /asukas

16 - /kotitalous Tavoitteet: Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden työllistymisen parantaminen 3.3.2 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Painopistealueet: Varaudutaan järjestämään palvelut uuden vammaispalvelulain mukaisesti Palvelurakenteen selvittäminen ja työprosessien kehittäminen Noudatetaan Valtioneuvoston voimassaolevia periaatepäätöksiä Palvelut: Vammaispalveluihin kuuluvat vammaispalvelulain mukaiset etuudet ja palvelut sekä kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset palvelut. Koko alueen vammaispalvelut järjestetään hallinnollisesti yhdessä keskitetyssä yksikössä. Vammais- ja kehitysvammapalvelut on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaisille, joille ei vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi löydy riittäviä palveluja peruspalveluista. Vammaispalvelulain mukaisina tehtävinä järjestetään taloudelliset tukitoimet (myönnettävät koneet ja laitteet sekä asunnon muutostyöt), vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu ja avustajatoiminta, tukihenkilö- ja asumispalvelut. Vammaispalvelulain mukainen palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään 7:nä arkipäivänä hakemuksen tai yhteydenoton saapumisesta. Asiakkaalle on laadittava palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä viimeistään 3 kk:n kuluessa hakemuksen/yhteydenoton saapumisesta Kehitysvammahuolto käsittää päivä ja työtoiminnan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, kotiohjauksen, tukihenkilötoiminnan, perhehoidon sekä asumis- ja laitoshoidon. Lähipalvelut Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntayhtymän alueen palveluja - sosiaalityö -kehitysvammaisten kotiohjaus - tukihenkilötoiminta, päivä- ja työtoiminta, osittain asumispalvelut, kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu

17 Aluepalvelut -avustajakeskustoiminta, kehitysvammaneuvolatoiminta, päivä- ja työtoiminta, asumispalvelut, laitoshoito Akselikuntien alueella toimii jatkossa yksi työ- ja päivätoiminnan yksikkö, josta käsin järjestetään vammaisten tarvitsemat työ- ja päivätoiminnan palvelut. Suoritteet: asiakas, tunti, käynti, päivä, hoitopäivä, asukas Mittarit: Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: Tavoitteet: - / asiakas - /tunti - /käynti - /päivä - /hoitopäivä - /asukas Lisääntyvään palvelutarpeeseen vastaaminen mahdollisimman avohuoltopainotteisesti Palvelurakenne- ja toimitilaratkaisut Vammaisten kuntalaisten toimintakyvyn tukeminen ja tasa-arvoisen elämän mahdollistaminen 3.3.3. Mielenterveyspalvelut Painopistealueet: Hoitopolkujen määrittäminen ja yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä Mielenterveyskuntoutujien päivä- ja työtoimintojen kehittäminen alueelle Palvelut: Lähipalvelut - mielenterveysasiakkaiden tarvitsemat päivä-, työtoiminta- ja asumispalvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan keskitetysti Aluepalvelut - mielenterveysasiakkaiden tarvitsemat päivä-, työtoiminta- ja asumispalvelut Suoritteet: - käynti, päivä, asukas

18 Mittarit: Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /käynti - /päivä - /asukas Tavoitteet: tavoitteena tukea mielenterveysasiakkaiden kotona selviytymistä niin, että laitoshoitojaksoilta vältyttäisiin 3.3.4. Päihdepalvelut Painopistealueet: Palvelut: Ennaltaehkäisevä päihdehuolto Nuoret päihteiden käyttäjät Lähipalvelut Aluepalvelut -katkaisuhoidon palvelut järjestetään mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna - A-klinikkapalvelut, nuorisoasema- ja katkaisuhoitopalvelut sekä laitoskuntoutus Suoritteet: - käynti, hoitopäivä, asukas Mittarit: Taloudelliset tavoitteet ja mittarit: - /käynti - /hoitopäivä - /asukas Tavoitteet: Päihdeasiakkaan hoitopolun laatiminen yhdessä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa

19 4. TERVEYSPALVELUJEN PALVELULINJA Palvelulinjan tehtävänä on tuottaa perusterveydenhuollon palveluja alueen kaikkien asukkaiden terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Palveluihin kuuluvat avosairaanhoito (lääkäri- ja hoitajavastaanotot, fysioterapia, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto) sekä akuutti vuodeosastohoito. Tavoitteena on minimoida erikoissairaanhoidon käyttö silloin kun se voidaan potilasturvallisuutta vaarantamatta tehdä korvaamalla omana toimintana. Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöiset laadukkaat palvelut tasavertaisesti, joustavasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on olla haluttu työyhteisö, jossa kehittäminen ja toisten tukeminen ovat osa arkipäivästä työtä. Kuntayhtymän alueella toimii yksi kriisiryhmä. 4.1 Avohoitopalvelut Avohoitopalvelut sisältävät lääkäri- ja hoitajavastaanotot, fysioterapian, suun terveydenhuollon ja työterveyshuollon palvelut. Perusperiaatteena terveydenhoitolain 1326/2010 mukaisesti kuntayhtymän asukkaat voivat valita hoitopaikkansa kuntayhtymän eri toimipisteistä. Pyrkimyksenä on mahdollisuuksien mukaan tukea pysyviä hoitosuhteita - erityisesti pitkäaikaissairauksia sairastavilla asiakkailla. Toisaalta asiakas pyritään ohjaamaan erityisosaaminen ja osittain jonotilanne huomioiden kussakin tapauksessa suoraan parhaalle asiantuntijalle. 1.1.2014 astuu voimaan terveydenhoitolain 1326/2010 48 laajennetusta kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnasta. Tällöin asiakkaiden valinnanvapaus lisääntyy alla olevan lakipykälän mukaisesti. Se, miten ko. pykälän voimaanastuminen vaikuttaa kuntayhtymän asiakasmääriin, on vaikea etukäteen arvioida. Käytännössä palvelujen tuotannossa tulisi pyrkiä jatkossa nykyistä enemmän joustavuuteen ja miettiä ennalta keinoja, joilla palvelujen tarjontaa voidaan sopeuttaa melko nopeastikin mahdollisesti muuttuvaa kysyntää vastaavaksi. Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta ei koske 16 :ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 :ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole

20 velvollisuutta järjestää 25 :ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle. Avohoidon toiminta organisoidaan jakamalla potilaat kolmeen tarveryhmään: päivystyspotilaat, satunnaispotilaat ja pitkäaikaispotilaat. Ryhmien hoidossa korostuvat eri pääperiaatteet. Päivystyspotilaiden kohdalla pyritään tarkoituksenmukaiseen työnjakoon lääkäri- ja sairaanhoitajapäivystysvastaanoton välillä. Satunnaispotilaiden kohdalla potilas pyritään ohjaamaan kulloisenkin vaivan mukaan parhaalle asiantuntijalle tai jonotilanteen mukaisesti. Pitkäaikaissairaiden kohdalla potilaan kaikkia vaivoja hoidetaan kokonaisuutena tiimityönä (pääasiassa potilas + asiantuntijahoitaja + lääkäri), ohjattua omahoitoa painottaen. Tavoitteena on pitkäaikaiset hoitosuhteet. 4.1.1 Lääkärin ja hoitajan vastaanotto Avohoidon vastaanottopalvelut tuottavat perusterveydenhuollon lääkärien ja asiantuntijahoitajien palvelut alueen asukkaiden terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Näihin sisältyvät tarvittavat laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä päivystys. Asiantuntijahoitajat hoitavat pääasiassa diabetes-, astma- muisti- ja sydän- sekä verisuonisairauksia sairastavia potilaita. Asiantuntijahoitajilla on omat ajanvarauspuhelinajat, jolloin he voivat jo valmiiksi ohjeistaa potilasta vastaanottoa varten. Vastaanoton sairaanhoitajat pitävät itsenäistä sairaanhoitovastaanottoa. Ajanvarauksessa hyödynnetään takaisinsoittojärjestelmää. Painopistealueet: Kuntalaisten aseman muuttaminen terveyspalvelujen käyttäjinä antamalla heille enemmän mahdollisuuksia ja välineitä hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseen, sairauksien hoitoon sekä terveystietojen hallintaan Ennaltaehkäisyn ja omahoidon painottaminen Palvelut ja toimipaikat: Lähipalvelut: Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntayhtymän alueen palveluja. Toimipaikkojen osalta pyritään resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. - Päivystys järjestetään arkisin virka-aikana klo 16 asti omana toimintana. Aluepalvelut: - Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan alueellisesta yhteispäivystyksestä. - Röntgen- ja laboratoriopalvelut ostettuna TYKS-SaPalta

21 - Erikoissairaanhoitopalvelut ostettuna sairaanhoitopiiriltä - Erikoissairaanhoidon konsultaatioita ja erityistutkimuksia ostetaan alueellisesti kilpailutettuna pääsääntöisesti yksityispuolelta silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Suoritteet: Lääkärikäynti, hoitajakäynti Mittarit: Tavoitteet: - Lääkärikäyntien määrä - Hoitajakäyntien määrä - Päivystyskäyntien määrä / kokonaiskäynnit - Ryhmäkäyntien määrät (pidetyt ryhmätilaisuudet ja niihin osallistuneiden määrät) - Rokotuskäyntien määrä - Psykiatristen sairaanhoitajakäyntien määrä - Diabeteshoitajakäyntien määrä - / lääkärikäynti - / hoitajakäynti - / psyk. sairaanhoitajakäynti? - / asukas - asukas / lääkäri - lab- ja rtg-tutkimusten kustannus / lääkärin vastaanotto-käynti Vaikuttavaa palvelua asiakaslähtöisesti Tyytyväiset asiakkaat Lääkärien ja hoitajien välisen työnjaon kehittäminen Yleislääketieteen erityiskoulutettavien (ent. eurolääkärien) koulutuksen kehittäminen Edellytyksiä tavoitteiden toteutumiseksi: Riittävä henkilöstöresursointi, (yksi uusi asiantuntijahoitaja, lisäksi toimintakauden aikana seurattava vastaanoton lääkäri ja sairaanhoitajaresurssien riittävyyttä) Asianmukaiset ja toimivat tilat, Maskun terveysaseman vastaanottotilojen saneeraus ja tarvittavien lisätilojen rakentaminen Henkilökunnan riittävä ammattitaito Hyvä perehdytys Toimiva tiedotus sekä asiakkaille että organisaation sisäisesti 4.1.2 Fysioterapia Fysioterapia tuottaa palveluja kuntayhtymän alueen kuntalaisille, joiden liikkumis- ja toimintakyky on alentunut tai on vaarassa alentua. Toiminta sisältää fysioterapeuttisen tutkimuksen, ohjauksen sekä tarvittavan fysioterapian, pienryhmä ryhmätoiminnan, kotikäynnin ja apuvälinetoiminnan. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden kohdalla toteutetaan fysioterapeutin laatimaa henkilökohtaista kuntoutussuunnitelmaa, jonka lääkäri hyväksyy. Kuntoutussuunnitelma tarkistetaan vuosittain.

22 Kuntoutustyöryhmä hoitaa lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumukset terapioihin sekä apuvälineisiin. Painopistealueet: Lasten ja nuorten motorisen kehityksen tukeminen, oikeiden asentotottumusten ohjaaminen liikuntaan motivoimiseksi. Työikäisten ohjatun omahoidon tukeminen. Asentotottumusten, työergonomian sekä terveysliikunnan motivointi. Ikäihmisten liikkumis- ja toimintakyvyn sekä kotikuntoisuuden tukeminen omatoimisuuden ylläpysymiseksi. Erikoissairaanhoidosta siirtyvien viiveetön jatkokuntoutus. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa pienryhmätoimintaan panostaminen. Suoritteet: Mittarit: Tavoitteet: Yksilö fysioterapiakäynti - Yksilökäyntien määrät (fysioterapia- ja lymfaterapiakäynti, kotikäynti, vuodeosastokäynti, apuvälinelainaamokäynti) - Ryhmäkäyntien määrät - / käynti - Fysioterapiaan pääsyn viive - Asiakastyytyväisyys kysely Toiminnan tavoitteena on saada asiakas omaksumaan oman aktiivisen hoidon keinot niin, että hän selviytyy omiin resursseihinsa nähden mahdollisimman pitkään työ- ja toimintakykyisenä sekä mahdollisimman omatoimisena omassa elinympäristössään. Edellytyksiä tavoitteiden toteutumiseksi: Laadukas ja joustava ympärivuotinen fysioterapiatoiminta. Oikein mitoitetut resurssit; yksi uusi fysioterapeutti. Asianmukaiset ja toimivat tilat; Mynämäki; uusien ja peruskorjattujen tilojen käyttöönotto (terapia- ja apuvälinetilat) Henkilökunnan riittävä ammattitaito Yhtenäiset terapia- ja kirjaamiskäytännöt sekä ajanvarausperiaatteet. 4.1.3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon tehtävänä on edistää ja ylläpitää alueen väestön suun terveyttä, ennaltaehkäistä suun sairauksia sekä huolehtia suun perushoidosta laadukkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Painopistealueet: Alle 18-vuotiaiden hoidon toteuttaminen VN:n 338/2011 asetuksen mukaisesti. Yli 75-vuotiaiden omahoidon ohjauksen kehittäminen.

23 Terveyden edistäminen. Hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut. Toiminnan laatua ylläpidetään noudattamalla käypähoitosuosituksia ja henkilökunnan osaaminen varmistetaan riittävällä koulutuksella. Palvelut: Lähipalvelut: Aluepalvelut: Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntayhtymän alueen palveluja. Toimipaikkojen osalta pyritään resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Hoidon saatavuudessa noudatetaan valtakunnallisia määräaikoja. Suun terveydenhuolto sisältää hammaslääkäri-, suuhygienisti- ja hammashoitajapalvelut. Lasten ja nuorten oikomishoito on keskitetty oikomishoidon erikoishammaslääkärille. Suukirurgian ja kiinteän protetiikan erityisosaamista tarjotaan keskitetysti. Suukirurgian sekä protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäripalveluita ostetaan tarvittaessa yksityisiltä hammaslääkäreiltä. Ajanvaraus hoidetaan keskitetysti ja takaisinsoittojärjestelmä on käytössä. - Erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat hoidetaan TYKS:ssa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys toteutetaan alueellisen käytännön mukaisesti yhteispäivystyksessä. Röntgenpalveluita ostetaan Varsinais-Suomen kuvantamiskeskukselta. Toimipaikat ja henkilöstö: Suoritteet: Erikoishammaslääkäri-, hammaslääkäri-, suuhygienistikäynnit. Mittarit: harjauskertaa / päivä hoitoonpääsyn seuranta hoidon kattavuus ikäryhmittäin ryhmätoimintatilaisuudet terveydenhoito/sairaanhoitokäynnit ikäryhmittäin koulutuspäivät ammattiryhmittäin / asukas, asiakas ja käynti tulot / menot käynnit / asukas Tavoitteet: - Yhteistyö ikäihmisten palvelulinjan kanssa säännölliseksi ja suunnitelmalliseksi. - Hammaslääkärien erityisosaamisen hyödyntäminen

24 - Hammaslääkärityövoiman saanti - Hoidon saatavuuden määräajoissa pysyminen - Henkilökunnan jaksaminen - Yhden hammaslääkäri ja hammashoitaja työparin lisäys. Tarve väestönkasvuun perustuen erityisesti Maskussa. - Yhden suuhygienistin lisäys. Tarkoituksenmukaisen työnjaon toteuttaminen. 4.1.4 Työterveyshuolto Työterveyshuollon toiminnan tarkoituksena on tarjota työterveyshuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta apuna käyttäen asiakasyrityksille palveluja terveellisen ja turvallisen työympäristön edistämiseksi ja työntekijöiden työ ja toimintakyvyn tukemiseksi. Toiminta voi sisältää joko pelkän lakisääteisen työterveyshuollon tai sen lisäksi työnantajan kanssa määritellyn sairaanhoidollisen osan. Painopistealueet : Työterveyshuoltopalvelut perustuvat hyvään työterveyshuoltokäytäntöön ja asiakasyritysten kanssa yhteistyössä laadittuihin toimintasuunnitelmiin. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä asiakkaiden ja asiakasyritysten kanssa. Palvelut : Aluepalvelut: Toimipaikat: Työnantajille tarjotaan sekä lakisääteisiä että sen lisäksi sairaanhoitoa sisältäviä työterveyshuoltopalveluja. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää: - työpaikkaselvitykset - terveystarkastukset - tiedonannon ja ohjauksen - vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seurannan - työkykyä ylläpitävän toiminnan - ohjauksen ensiavun järjestämiseksi Kokonaisvaltainen työterveyshuolto sisältää lisäksi sairaanhoidon erillisen sopimuksen mukaisessa laajuudessa. Palvelupisteinä toimivat toistaiseksi Maskun ja Mynämäen terveysasemat. Tavoitteena on jatkossa yksi työterveyshuollon toimipiste kuntayhtymän alueella.

25 Suoritteet: - käynnit - ryhmätilaisuudet - yhteisneuvottelut Mittarit: - myyntitulojen osuus kustannuksista - kiireettömän hoidon jono - terveydenhoito- ja sairaanhoitokäyntien tulojen ( ) suhde Tavoitteet: riittävä henkilökuntamitoitus kilpailukyvyn säilyttäminen omakustanteisuus 4.2 Akuutti vuodeosasto Vuodeosastoiminta sisältää akuuttisairaanhoitoa, sairaanhoitoa vaativaa intervallihoitoa, kuntoutusta ja eristyspotilaiden hoitoa sekä saattohoitoa. Painopistealueet : Toiminta keskittyy akuuttiin, kuntouttavaan ja muuhun lyhytaikaiseen sairaanhoitoon sekä saattohoitoon. Palvelut: Kuntayhtymässä on toistaiseksi kaksi vuodeosastoa, Vuodeosastopaikkamäärä pyritään sopeuttamaan kuntayhtymän tarvetta vastaavaksi. Suoritteet: Hoitopäivä Mittarit: Hoitojakson keskipituus, hoitojaksojen määrä, hoitopäivän hinta, eristys- ja saattohoitopäivien prosenttiosuus kaikista hoitopäivistä, siirtoviivepäivät osastolle, osaston sulkuajat sairaalabakteeri-tyylisten epidemioiden aikana, käyttöaste-%. Tavoitteet: Hoidon tavoitteena tehokas, nopea kuntouttava hoito ja kotiutus- / jatkohoitopaikkaan siirtyminen. Päivystyspotilaiden ja erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvien potilaiden viiveetön pääsy tarvittaessa vuodeosastolle. Yhteisten hoitokäytäntöjen / prosessien luominen Geriatrisen erityisosaamisen monipuolinen hyödyntäminen. Myyntitoiminnan sopeuttaminen toiminnan muutoksiin. Edellytyksiä tavoitteiden toteutumiseksi: - Kuntayhtymän eritasoisten hoitopaikkojen (palvelutalo, vanhainkoti ja akuutti vuodeosasto) oikea jakauma optimaalisen hoidon porrastuksen onnistumiseksi.

26 - Riittävän ammattitaidon varmistaminen kuntayhtymän omissa jatkohoitopaikoissa. - Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja kehittäminen. - Riittävä sijaistus ja henkilökunnan ammattitaito. 4.3 Tukipalvelut Tukipalveluihin kuuluvat lääkehuolto, varasto ja välinehuolto. Suunnitelmakauden aikana tukipalvelut on tarkoitus säilyttää ennallaan huomioiden kuitenkin toimipisteiden mahdolliset muutokset. Ensihoitopalvelut, sisältäen sairaankuljetuksen, siirtyy terveydenhuoltolain mukaan 1.1.2013 sairaanhoitopiirin järjestettäväksi. Perusturvakuntayhtymä Akseli järjestää lääkehuollon, varasto- ja välinehuollon toistaiseksi omana toimintana

27 5. IKÄIHMISTEN PALVELULINJA 5.1 Yleistä Ikäihmisten palvelulinja sisältää SAS toiminnan (selvitä-arvioi-sijoita), ennaltaehkäisevän vanhustyön, yhdistetyn kotihoidon siihen liittyvine tukipalveluineen, palveluasumisen ja laitoshoidon. Ikäihmisten palveluja toteutetaan yhteistyössä kyseisiä palveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien, vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen ja yhdistysten sekä kuntien vanhusneuvostojen kanssa. Lähtökohtana palvelujen tuottamisessa on ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen niin, että he voisivat mahdollisimman pitkään asua kotona. Kaikissa ikäihmisten palveluissa toteutetaan toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää sekä kuntoutumista tukevaa työskentelyotetta. Ikäihmisten omia näkemyksiä palveluiden tarpeesta ja niiden toimivuudesta selvitetään säännöllisillä asiakastyytyväisyyskyselyillä, joita suunnataan sekä asiakkaille että heidän omaisilleen. Kuntalaisten tarvitsemat ikäihmisten palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisella hoidonporrastuksella. Tällöin asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään yhteisesti sovittuja mittareita (Rava-indeksi, MMSE, Cerad, ADL/IADL ja GDS). Perusturvakuntayhtymä Akselin SAS-toiminnassa käytetään yhtenäisiä sijoituskriteerejä, jotka ohjaavat SAS-koordinaattorin ja moniammatillisen SAS-työryhmän toimintaa. Sähköisellä varausjärjestelmällä hallinnoidaan SAS-toiminnan yhteydessä tilapäishoidon kokonaisuutta. SAS-työskentelyn toimivuutta seurataan säännöllisesti mm. jonotuspäiviä seuraamalla. Ikäihmisten palveluiden järjestämisessä huomioidaan riittävien lääkäri- ja geriatrian erikoislääkäripalveluiden sekä sosiaalityön ja kuntoutuspalveluiden saatavuus. Kolmiportaisesta hoitojärjestelmästä pyritään kohti yksiportaista järjestelmää, jossa asiakas ei vaihda asuin- ja hoitoympäristöä hänen toimintakykynsä heiketessä. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä seurataan asiakasmääriä, paikkamääriä, käyttöasteita ja asukkaiden hoidettavuutta niin, että resurssit ovat optimaalisessa käytössä, ja asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon. Kuntayhtymän alueella otetaan huomioon muistisairauksia sairastavien erityistarpeet palvelurakennetta kehitettäessä. Tällöin pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tarkoituksenmukaisissa sekä riittävissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Muistisairaudet lisäävät palveluiden tarvetta ja johtavat toimintakyvyn alenemiseen. Tällöin palvelujen tarve kohdistuu ensin avopalveluihin ja myöhemmin ympärivuorokautiseen hoitoon palveluasumisyksiköissä ja vanhainkodeissa. On arvioitu, että vaikeaa ja keskivaikeaa dementiaa sairastavista puolet tarvitsee hoiva- tai ryhmäkotia tai laitostasoista hoitopaikkaa. On esitetty arvio, että suomalaisista 65-75 vuotiaista 4 % sairastaa vaikeaa ja keskivaikeaa dementiaa, 75-84 vuotiaista 11 % ja yli 85 vuotiaista jo 35 %. (Tilvis et al. 2001)

28 Lähtökohtana palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä on ovat Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset (STM:n julkaisuja 2013:11), jotka asettavat tavoitteiksi 75- vuotta täyttäneiden osalta seuraavaa: A 91-92 % asuu kotona tarpeenmukaisen tuen avulla B 13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa C 6-7 % saa omaishoidon tukea D 6-7 % on tehostetun palveluasumisen piirissä E 2-3 % on hoidossa vanhainkodeissa Ikäihmisten palveluiden laatusuositusten mukaiset tavoitteet kuntayhtymän alueella 75 + ryhmä % toteuma 2010 % suositus 2013 suositus 2014 suositus 2015 suositus 2016 A 91-92 1410 87 1593-1611 1628-1646 1682-1700 1724-1742 B 13-14 266 16 228-245 233-250 240-259 246-265 C 5-6 76 5 88-105 89-107 92-111 95-114 D 5-6 92 6 88-105 89-107 92-111 95-114 E 3 120 7 53 54 55 57 Ikäihmisten väestökehitysennuste 2013-2016 75+ 2013 2014 2015 2016 Masku 580 608 626 670 Mynämäki 806 808 806 830 Nousiaine 365 373 416 394 n Yhtennsä 1751 1789 1848 1894 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista astui voimaan 1.7.2013. Lain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Kunnan on lain mukaan järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Kyseisen lain mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys, jollei järjestelyä ole aiheellista muuttaa iäkkään henkilön toivomuksen tai hänen palvelutarpeidensa muutoksen johdosta taikka muusta erityisen painavasta ja perustellusta syystä. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 14 3 mom)

29 Lain mukaan kuntien on yhteistyössä eri toimijoiden kesken laadittava suunnitelma vanhuseläkettä saavien henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi, Lisäksi iäkkäille henkilöille on järjestettävä neuvontapalveluita ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, nimettävä vastuutyöntekijä sekä laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma ja sen perusteella päätös tarvittavista palveluista, jotka kunta on velvollinen hänelle järjestämään. 5.2 Ehkäisevä vanhustyö Ehkäisevän vanhustyön tavoitteena on tarjota ikäihmisille matalan kynnyksen neuvonta-, palvelupiste- ja veteraanikuntoutustoimintaa. Toiminnassa huomioidaan yhteistyö perusturvakuntayhtymän, peruskuntien, seurakuntien, järjestöjen ja eri vapaaehtoistoimijoiden välillä. Tarkoituksena on, että toiminta on kaikille ikäihmisille tarkoitettua avointa palvelutoimintaa, josta saa keskitettyä tietoa mm. sosiaali- ja terveyspalveluista, seurakuntien ja eri yhdistysten ja järjestöjen toiminnasta sekä erilaisista harrastustoiminnoista. Kuntayhtymä kehittää kotona annettavien kuntoutuspalveluiden sisältöä sekä edistää lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisäämistä yhdessä kuntien liikuntatoimen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteet Päivätoiminnan kehittäminen ja laajentaminen Suoritteet ja mittarit tehdyt hyvinvointia edistävät kotikäynnit (80 vuotiaat), % ikäluokasta tehdyt terveystarkastukset (73 vuotiaat), % ikäluokasta tehdyt toimivatestaukset (70 ja 75 vuotiaat), % ikäluokasta tehdyt yli 65-vuotiaiden omaishoitajien terveystarkastukset, % näistä hoitajista toimintapäivien määrä 5.3 Kotihoito Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaan tavoitteena on, että 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä 91-92% asuu kotona itsenäisesti tai palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin. 13-14% saa säännöllisen kotihoidon palveluja ja 6-7 % saa omaishoidontukea. Kotihoito sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja tukipalvelut. Kotiin annettavia ja kotona asumista tukevia palveluja ovat ateria-, kylvetys-, vaatehuolto-, kuljetus-, ja turvapuhelinpalvelut sekä omaishoidon tukeminen. Kotihoito on jaettu kahteen kotihoitoalueeseen 1.1.2015 alkaen. Kotihoidossa on käytössä dokumentointiin Effica-kotihoito-ohjelma. Päällekkäiset kotikäynnit on poistettu ja on laadittu kotihoidon toimintaa ohjaavat yhtenäiset kriteerit. Jokaiselle kotihoitoalueelle Kotihoitoon on hankittu leasing-autoja mm. aterioiden, apuvälineiden, vaatehuollon ja muiden tavaroiden kuljetuksiin. Yöhoidon tarvetta ei kotihoidossa vielä ole.