Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 68 Kaupunginhallitus 16.02.2015 Aika 16.02.2015 klo 16:00-17:47 Paikka Läsnä Kaupunginhallituksen kokoushuone Luettelon mukaan Pykälät 29-46 Allekirjoitukset Jari Larikka puheenjohtaja Heikki Spoof sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Tiistaina 24.2.2015 kaupunginkansliassa 32 tarkastettiin kokouksessa Allekirjoitukset Marjatta Nykänen Anssi Tähtinen Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Todistaa Keskiviikkona 25.2.2015 kaupunginkansliassa Heikki Spoof kaupunginsihteeri
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 69 Kaupunginhallitus 16.02.2015 Osallistujat Jäsenet Larikka Jari puheenjohtaja Nyberg Jukka 1. varapuheenjohtaja Tähtinen Anssi 2. varapuheenjohtaja Hietanen Minna jäsen Jokiranta Kimmo jäsen Korpivaara Pekka jäsen Lakka Marjo jäsen Lehtomäki Maija jäsen Nykänen Marjatta jäsen Palm Sari jäsen Salonen Ville jäsen Sipiläinen Kirke jäsen Viinikainen Sakari jäsen Muut Helminen Harri valtuuston pj. Suomela Jari valtuuston 1. vpj. Pakkanen Markku valtuuston 3. vpj. Lamminmäki Lauri kaupunginjohtaja Niiranen Annikki apulaiskaupunginjohtaja Spoof Heikki kaupunginsihteeri Niemelä Jari hallintojohtaja Forsell Tuukka talous- ja rahoitusjohtaja poistui klo 17.40 Luotonen Hannu tekninen johtaja poistui klo 17.00 Käki Anne viestintäpäällikkö poistui klo 16.33 Poissa Lindström Jari valtuuston 2. vpj.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 70 Kaupunginhallitus 16.02.2015 Sivu 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 71 30 Pöytäkirjan tarkastajat 72 31 Kouvolan markkinointisuunnitelma 2015-2017 73 32 Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) 75 kehittämishankkeen rahoitus 33 Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun hakemus 79 laajakaistahankkeen 2. vaiheen rahoittamiseksi 34 Carean alijäämien kattaminen 85 35 Rautatiealan oppimisympäristö 88 36 Konsernipalvelujen talousarvion käyttösuunnitelma 2015 89 37 Kaupungin varainhoitosalkkujen sijoitusallokaatioiden 90 muuttaminen 38 Kouvolan kansainvälinen kohtauspaikka ry:n tilapäislaina 92 39 Lausunnon antaminen Yrtinkankaan ampumaurheilukeskuksen 93 ympäristölupaan liittyvään valitukseen 40 Valtuustoaloite Mannerheim-ristin ritareiden kuvien tai 99 nimitaulun saamiseksi kaupungintalon seinälle 41 Kouvolan Asunnot Oy:n (Elopolku 2) lainan ehdot 100 42 Eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien 102 asettaminen 43 Solvay Chemicals Finland Oy:n Voikkaan vetyperoksiditehtaan 104 ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen 44 Saint-Gobain Weber Oy Ab:n ympäristöluvan tarkistushakemus 106 45 Ilmoitusasiat 108 46 Muut asiat 110
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 71 Kaupunginhallitus 29 16.02.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh 16.02.2015 29 Kaupunginjohtajan ehdotus: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallituksen päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 72 Kaupunginhallitus 30 16.02.2015 Pöytäkirjan tarkastajat Kh 16.02.2015 30 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Kaupunginhallituksen päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Marjatta Nykänen ja Anssi Täh ti nen.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 73 Kaupunginhallitus 31 16.02.2015 Kouvolan markkinointisuunnitelma 2015-2017 7610/00.04.00/2015 Kh 16.02.2015 31 Markkinointisuunnitelma pohjautuu kaupunkistrategiassa vuosille 2014-2020 määriteltyyn visioon ja kaupungin strategisiin pe rus lin jauk siin se kä elinkeino-ohjelmassa 2014-2016 ja viestintäohjelmassa 2015-2017 mää ri tel tyi hin painopistealueisiin sekä valittuihin päämääriin. Suun ni telmas sa on huomioitu vuonna 2011 laaditun brandistrategian kes kei set pe riaat teet sekä kaupungin arvot. Kouvolan kaupungin markkinointisuunnitelma 2015-2017 määrittelee läh tökoh dat, kohderyhmät, tavoitteet ja suunnan Kouvolan kau pun ki mark ki noinnin toimenpiteille. Markkinoinnin toimenpiteillä tuodaan esiin ja vah vis tetaan Kouvolan kaupungin brändistrategiassa määriteltyä brän di-iden ti teettiä. Tavoitteena on Kouvola-mielikuvan muuttaminen ja sen rakentaminen mää ri tel lyn tavoitemielikuvan mukaiseksi mark ki noin nin, sisäisen ja ul koisen viestinnän sekä käytännön tekojen ja toiminnan kaut ta. Markkinointisuunnitelmassa kolme keskeistä kaupunkimarkkinoinnin kohde ryh mää ovat asukkaat, matkailijat ja yritykset. Laadittu mark ki noin tisuun ni tel ma toimii näiden eri kohderyhmien markkinoinnin yh teis suun nit telu alus ta na ja suunnitelman eri toteuttajatahot pääsevät vai kut ta maan suun ni tel man toteutukseen eri kohderyhmien tarpeiden mu kai ses ti. Markkinointisuunnitelma vastaa tiivistetysti erikseen sovittavien kam pan joiden kohdalta kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja miksi. Suun ni tel man sisäl töä täydennetään vuosittain ja aina kuluvan vuoden aikana mää ri tel lään tar kem min seuraavan vuoden resurssit ja kampanjat, joilla tä tä mark kinoin ti suun ni tel maa toteutetaan. Toimenpiteistä ja kam pan jois ta sovitaan erik seen yhteisesti markkinoinnin johtoryhmässä. Tämän markkinointisuunnitelman pohjalta toteutettavat toimenpiteet ra hoite taan vuosittain konsernipalvelujen keskitetyllä erillisellä mark ki noin ti määrä ra hal la ja konsernipalvelujen Kouvola Innovation Oy:lle pal ve lu so pi mukses sa tähän osoitetulla markkinointimäärärahalla. Kuluvan vuo den ta lousar vi oon on konsernipalvelujen viestinnän budjettiin varattu 130 000 euroa ja Kinnon palvelusopimukseen on sisällytetty 100.000 eu roa mark ki noin tisuun ni tel man toimenpiteisiin. Kouvolan kaupunkikonserni käyttää markkinointiinsa kuitenkin myös mui ta ta po ja ja määrärahoja toimialoittain. Esimerkkinä kon ser ni pal ve lu jen yhteis työ so pi muk set ns. kärkiseurojen ja suurten ta pah tu ma jär jes tä jien kanssa ja messutapahtumat, muiden toimialojen ja tytäryhtiöiden pal ve lu jen sa mark ki noin tiin sisältyvä kaupunkimarkkinointi sekä Kinnon toi min taan si sälty vät matkailu-, yritys- ja sijoittumismarkkinointi. Markkinointisuunnitelma on laadittu Nitro ID/ID Partners Oy:n, Kouvolan kau pun gin ja elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy:n yhteistyönä. Markkinointisuunnitelmaa on käsitelty kaupungin johtoryhmässä 19.12.2014.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 74 Kaupunginhallitus 31 16.02.2015 Markkinointisuunnitelma on liitteenä nro 1. Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Anne Käki, puh. 020 615 8173, anne.kaki(a)kouvola.fi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Markkinointisuunnitelma hyväksytään. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin siten, että Kymi Ring lisättiin mark ki noin ti suunni tel maan. Liitteet 1 Markkinointisuunnitelma 2015-2017
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 75 Kaupunginhallitus 32 16.02.2015 Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin (Kouvola RRT) kehittämishankkeen rahoitus 7609/02.04.03/2015 Kh 16.02.2015 32 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2013 ase tuksen (EU) N:o 1315/2013 unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen lii kenne ver kon kehittämiseksi. Asetus määrittelee liikenneverkon ke hit tä mi sen ylei set tavoitteet ja periaatteet, liikenneverkon rakenteen sekä eri lii ken nemuo to ja koskevat infrastruktuurin vaatimukset ja pai no pis teet. Liikenneverkko koostuu ns. ydinverkosta ja kantaverkosta. Ydinverkko muo dos tuu niistä kantaverkon osista, jotka ovat strategisesti tär keim piä Eu roo pan laajuista liikenneverkkoa koskevan politiikan tavoitteiden saa vutta mi sen kannalta. Euroopan unionin asetus ohjaa jäsenmaiden lii ken ne poliit tis ta päätöksentekoa. Jäsenvaltioiden on toteutettava asian mu kai set toi men pi teet ydinverkon kehittämiseksi siten, että se on ase tuk sen edel lyttä mäl lä tasolla vuoden 2030 loppuun mennessä. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali on määritelty ko. asetuksessa Suo men ainoaksi ydinverkon RRT -terminaaliksi. Kouvolasta onkin muodos tu nut paitsi kotimaan tavaraliikenteen, erityisesti Venäjälle suun tau tuvan rautatieliikenteen keskittymä. Sen ydin muodostuu yri tys ver kos tos ta, jos ta on kasvanut merkittävä varasto-, terminaali-, huo lin ta- ja li sä ar vo palve lui den keskittymä. Logistiikka-alueella toimii nykyisin 90 toimialan yri tystä. Kouvolan seudulla logistiikka-alan yrityksiä on lä hes 200 ja ne työl lis tävät arvion mukaan yhteensä noin 1700 henkilöä. Suo men rautatiealan kou lu tus on myös keskittynyt Kouvolaan. VR:n kou lu tus kes kuk sen toiminta siir tyi Kouvolaan v. 2014 ja jatkuu Kouvolan Rau ta tie- ja Aikuiskoulutus Oy:n alaisuudessa. Liikennevirasto rakentaa rau ta tie tur val li suu teen liit tyvän oppimiskeskuksen Kouvolaan v. 2015 2016. Lisäksi Kouvolasta toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston yk sik kö, jo hon on sijoitettu rau tatie alan korkeakoulutasoista koulutusta se kä alan ai noa professuuri. Kouvola RRT -hankkeen sisältö
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 76 Kaupunginhallitus 32 16.02.2015 Kouvolan logistiikka-alueen kehittäminen on yksi kaupungin stra te gi sis ta kär ki hank keis ta. Kaupunki on yhdessä Kouvolan Innovation Oy:n ja Lappeen ran nan teknillisen yliopiston kanssa valmistellut ra hoi tus ha ke mus ta EU:n CEF -rahoitushakuun (Connecting Europe Facility -ra hoi tus vä li ne). Hank keen ennakkoarvioinnista on vastannut rau ta tie in fra-struk tuu rin ke hittä mi seen erikoistunut konsulttitoimisto Kom bi Con sult Gmbh. Projektiesitys tähtää terminaalialueen laajentamiseen, kapasiteetin li säämi seen, logistiikka-alueen toiminnallisuuden parantamiseen sekä ole massa olevien kaupan ja teollisuuden vienti- ja tuontivolyymien te hok kaampaan keskittämiseen. Kehitystyön lähtökohtana on yhteistyön sy ven tä minen merisatamien kanssa rautatiekuljetusten kehittämiseksi ja eri kul je tusmuo to jen käytön optimoimiseksi. Projektiesitykseen sisältyvä kehittämisvisio on kunnianhimoinen. Läh tökoh ta na ovat eri kuljetusmuodot yhteen sovittava kansainvälisen ko ko luokan ns. Freight Village -konsepti. Vision toteutus edellyttää riittäviä alue varauk sia, maanhankintaa sekä alueiden kaavoittamista ja infran ra ken tamis ta ko. tarpeisiin. Toteutuksen ytimenä on kehittyvä rau ta tie inf ra struktuu ri, siihen kytkeytyvät terminaalit ja niitä ympäröivät li sä ar vo logis tii kan fasi li tee tit. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain markkinoiden ky syn nän mukaan. Kehittämisprojekti koostuu suunnittelu- ja tutkimusosiosta (studies) se kä in ves toin ti osios ta (works). Suunnittelu käynnistyy syksyllä 2015. Se si sältää mm. alueen maankäytön ja infrastruktuurin kehittämiseen liit ty viä toimen pi tei tä, alueen ict- ja turvallisuusympäristön suunnittelua se kä hal lin toja liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Ta voit tee na on, että suun nit te lu vai he luo edellytykset tarvittavien rakennus- ym. lu pien myön tämi sel le ja varsinaisen toteuttamisvaiheen sekä in ves toin tien käyn nis tä misel le. Investointivaiheen aikana (v. 2017 2020) laajennetaan, mark ki na ky synnän mukaisesti, nykyistä logistiikka-aluetta, sekä toteutetaan maa lo gis tiikka kes kuk sen osa, joka yhdistää Teholan ja Kullasvaaran alueet. Ra kennus toi min nas sa tavoite on alueen perusinfrastruktuurin ja yh dys kun ta teknii kan saattaminen sille tasolle, että alueelle sijoittuvat yri tyk set ky ke ne vät to teut ta maan omia yrityskohtaisia hankkeitaan kaa voi te tuil la ton teil la. Alueen käyttöönotto edellyttää rautatieinfrastruktuurin rakentamista uu delle terminaalialueelle. Hankkeen yhteydessä toteutetaan nk. yh dis tet ty jen kul je tus ten siirtokuormausterminaali, jossa olisi valmius ottaa vas taan mak si mi mit tai set Venäjän ja Kaukoidän liikenteen konttijunat. Kont ti ter minaa lin voidaan odottaa parantavan merkittävästi vienti- ja tuon ti lo gis tii kan kil pai lu ky kyä sekä kustannustehokkuutta Suomessa. Terminaalialueen kaavoitus ja rakentaminen Kouvolan logistiikka-alueiden sijainti on erinomainen. Rautatien lisäksi aluet ta halkaisevat tai sivuavat tieverkon keskeisistä väylistä vt 6 ja vt 15. Ny kyi sel lä terminaalialueella (n. 170 ha) on rakennettua toimitilaa 266 000 k-m2. Nykyiset kaavat mahdollistavat jo merkittävän li sä ra ken ta mi sen. Luon nos vai hees sa oleva kaupungin keskeisten alueiden osa yleis kaa va mah dol lis taa edelleen lähes 500 000 k-m2:n li sä ra ken ta mi sen. Lo gis tiik ka-
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 77 Kaupunginhallitus 32 16.02.2015 pal ve lu jen lisäksi alueelle voidaan sijoittaa mm. hyviin lii ken ne yh teyk siin tu keu tu via teollisia toimintoja. Kouvolalla onkin erin omai set mahdollisuudet ke hit tyä paitsi toiminnallisten vahvuuksiensa, myös olemassa olevan inf rastruk tuu rin ja maankäytön lähtökohtien puo les ta kansallisesti ja kan sain väli ses ti merkittäväksi logistiikan solmu koh dak si. Kouvolan kaupunki laajentaa ratapihaan tukeutuvaa teollisuus- ja lo gis tiikka-aluet ta rakentamalla Kullasvaaraan uuden Intermodal ter mi naa li alu een, jos sa voidaan koota, purkaa ja lastata täyspitkiä 1, 5 km mit tai sia ta va ra junia. Intermodal terminaalialueen pinta-ala on noin 62 heh taa ria. Kymenlaakson maakuntakaavassa (Taajamat ja niiden ympäristöt, vah vistet tu YM 14.12.2010) alue on osoitettu liikennealueeksi. Oi keus vai kut teises sa Tykkimäki-Tehola osayleiskaavassa 31.5.2004 vanhan Kou vo lan puo lei nen osa alueesta on merkitty logistiikka-alueeksi. Val mis teil la olevas sa Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osa yleis kaa vas sa alue on osoi tet tu logistiikka-alueeksi. Kaavaehdotus tulee nähtäville maa lis kuus sa 2015. Osayleiskaavan valmistuttua alue ase ma kaa voi te taan lo gis tiikka-alu eek si. Alue on kokonaisuudessaan peltoa ja ta lous met sää. Han kealu een alle jää kolme asuinkäytössä olevaa kiinteistöä. Kahden ensimmäisen rakennusvuoden aikana (v. 2017-2018) alueelta pois te taan puusto, pintamaa ja maaperän kantavuutta vahvistetaan. Seuraa vien vuosien aikana alueella suoritetaan terminaalikenttien as fal toin tityöt, rakennetaan katuverkosto, valaistus, vesi- ja viemäriverkosto se kä tie to lii ken ne yh tey det. Hankkeeseen kuuluu myös kaksi 1,5 km pi tuis ta raidet ta junien lastausta ja purkamista varten. Lopuksi alue ai dataan ja sinne ra ken ne taan turvallisuusjärjestelmät. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueesta noin 2/3 osaa on peltoa ja lo put ta lous met sää. Talousmetsästä noin puolet on kehitysluokaltaan tai mik koa ja loput varttuneempaa metsää. Alueella ei ole merkittäviä luon to ar vo ja. Osa yleis kaa van luontoinventoinnin yhteydessä havaittiin lii to-ora van lisään ty mis- ja levähdyspaikka alueen länsipuolella. Esiin ty mä on rajattu han ke alu een ulkopuolelle. Hankkeella ei ole vaikutuksia luon non suo je lualuei siin eikä Natura 2000 verkostoon kuuluviin koh tei siin. Kustannukset ja rahoitus Viisivuotisen Kouvola RRT -hankkeen (2015-2020) kustannusarvio on yhteen sä n. 49 miljoonaa euroa. Tästä suunnittelun (studies) osuus on n. 4 mil joo naa euroa ja investointien osuus noin 45 miljoonaa euroa. Eu roo pan Unio nin TEN-T -rahoitusta on mahdollisuus hakea enintään 50 % suun nitte luun ja tutkimuksiin. Investointien osalta unionin ra hoi tus osuus voi olla enin tään 20 %, rajat ylittävissä hankkeissa enintään 40 %. Käytännössä myön ne tyt tuet ovat olleet maksimiprosentteja al hai sem pia. Hankkeen kustannukset ja rahoitus (, alustava): Vuosi Study Work Yhteensä EU (CEF) Kaupunki 2015 400 000 400 000 200 000 200 000 2016 1 600 000 1 600 000 800 000 800 000 2017 1 700 000 2 700 000 4 400 000 1 390 000 3 010 000
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 78 Kaupunginhallitus 32 16.02.2015 2018 300 000 9 600 000 9 900 000 2 070 000 7 830 000 2019 13 400 000 13 400 000 2 680 000 10 720 000 2020 19 300 000 19 300 000 3 860 000 15 440 000 Yhteensä 4 000 000 45 000 000 49 000 000 11 000 000 38 000 000 EU (CEF) 2 000 000 9 000 000 11 000 000 Kaupunki 2 000 000 36 000 000 38 000 000 Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, puh. 020 615 3100, lauri.lamminmaki(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Kouvolan kaupunki hakee Euroopan unionin CEF -rahoitusvälineestä helmi kuus sa 2015 päättyvässä rahoitushaussa yhteensä 11 miljoonan eu ron ra hoi tus ta vuosille 2015-2020 Kouvola RRT -hankkeen to teut ta mi seen. Kaupunki sitoutuu omalta osaltaan hankkeeseen sekä kustannusten ja inves toin tien rahoitukseen hankehakemusten mukaisesti. Määrärahat esi tetään valtuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2016 talousarvion laa din nan yhtey des sä. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 79 Kaupunginhallitus 19 26.01.2015 Kaupunginhallitus 33 16.02.2015 Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun hakemus laajakaistahankkeen 2. vaiheen rahoittamiseksi 6621/07.02.00/2014 Kh 26.01.2015 19 Kansallinen Laajakaista 2015-hankkeen Kouvolan osahankkeeseen operaat to rik si valittu Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu (Osuuskunta) on saa nut Kou vo lan kaupunginvaltuuston takaukset 18.4.2011, 11.6.2012 ja 3.2.2014 valokuituverkon rakentamista varten. Osuuskunnalla on pit kä aikais ta lainaa yhteensä 3 900 000 euroa, josta Kouvolan vastuulla 1 400 000 euroa. Muut takaajat ovat Iitin kunta ja Finnvera Oyj. Em. ta kauk set on annettu sellaisilla ehdoilla, että niihin ei sisälly ns. valtion tu kea. Osuuskunta hakee rahoitusta 2. rakennusvaiheen toteuttamiselle. En si sijai se na vaihtoehtona Osuuskunta esittää ns. väliyhtiömallia. Kou vo lan kaupun gin tulisi perustaa yhtiö, joka ottaa markkinoilta lainan. Kau pun ki ta kaisi yhtiön lainan 100 %:sti ja perustettu yhtiö antaisi vas taa van lai nan Osuus kun nal le. Toissijaisena vaihtoehtona Osuuskunta hakee kaupungin suoraan myön tämää lainaa tai 100 %:n takausta lainalle. Tarvittava lainan pää oma on Kou vo lan osalta 4 498 200 euroa. Vakuutena/vastavakuutena toi mi si edelleen kiinnitys rakennettavaan valokuituverkkoon. Hakemuksen mukaisen rahoitustoimenpiteen voidaan katsoa kuuluvan kun nan toimialaan. Kunta itsekin voi olla laajakaistainfran rakentaja (Hämeen lin nan HAO 29.8.2012). Hankkeen tarkoituksena on huolehtia elinkei no toi min nan yleisistä edellytyksistä sekä elinkeinorakenteen mo ni puolis ta mi ses ta. Kouvolan kaupungin vastuulla on arvioida, sisältääkö toimenpide val tion tukea vai ei. Ilman komission hyväksyntää myönnetyt tuet ovat lait to mia, ja ne voidaan joutua perimään korkoineen takaisin tukea saa neil ta yrityksiltä. EU:n ko mis sion antama, 1.7.2014 voimaan astunut yleinen ryh mä poikkeus ase tus (EU 651/2014) sallii tuen myöntämisen haja-asutusalueen infra struk tuu rin rakentamiseen. Koska hanke on jo saanut vies tin tä vi ras ton myön tä mää ja Kouvolan kaupungin osittain rahoittamaa avus tus ta, tuki saat taa tässä tapauksessa kasautua. Laajakaistahanketta hallinnoiva viestintävirasto tulkitsee kussakin ta paukses sa erikseen tuen rajat. Viestintävirasto on ilmoittanut avustusta kos kevis sa päätöksissään, ettei runkoverkkohankkeen 2. vaiheen jul ki nen ra hoitus saa ylittää jo myönnettyä 66 %:n rajaa. Koko hankkeen kus tan nus arvios ta runkoverkon osuus on n. 70 %. Viestintäviraston mu kaan kaupunki voi myöntää hankkeeseen rahoituksen mutta ra hoi tus toi men pi tee seen ei saa sisältyä ns. julkista tukea. Mikäli hanke saa tukea si säl tä vää ra hoi tusta, viestintävirasto voi vähentää myöntämäänsä avus tus ta mak sa tus vaihees sa.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 80 Kaupunginhallitus 19 26.01.2015 Kaupunginhallitus 33 16.02.2015 Viestintävirasto on tulkinnut valtiontukisäädöksiä muutamissa ta pauk sis sa. Se on hyväksynyt ns. väliyhtiömallilla myönnetyn lainan, mikäli kor ko on vas tan nut EU:n ohjeiden mukaista ns. tuetonta tasoa. Finn ve ra on so vel tanut näissä lainoissa vähintään 5,24 %:n korkotasoa. Viestintävirasto on 12.11.2014 antanut Osuuskunnalle lausunnon, jon ka mu kaan, jos Osuuskunnalle kunnan tai sen omistama yhtiön myön tä mä lai na täyttää markkinaehtoisuuden edellytykset, voi Vies tin tä vi ras to val tiontu ki pää tök ses sään katsoa, että laina ei vaikuta myön net tä vä nä ole van valtion tuen enimmäismäärään. Lainan markkinaehtoisuus tar koit taa koron mää rit te le mis tä yrityksen luottoluokituksen perusteella se kä riittävää vakuut ta. Minimissään korko voisi olla lähellä em. Finn ve ran ta soa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kouvolan kaupunki voisi rahoittaa han ket ta lainan tai takauksen muodossa, mutta ehdot tulisi asettaa si ten, ett ei rahoitustoimenpide sisällä tukea. Osuuskunta puolestaan on ha ke nut 100 %:n takausta ehdoilla, mikä tarkoittaa julkista tukea. Lai nan osalta Osuus kun ta ei ole hakemuksessaan ottanut kantaa lainan kor koon. Vas tava kuu dek si Osuuskunnan tulisi antaa kiinnitys ra ken net ta vaan va lo kui tuverk koon. Osuuskunta on esittänyt konsulttiyrityksen laatiman selvityksen ta lou del lises ta tilanteestaan ja laskelmat lainan takaisinmaksukyvystään. Osuuskun ta ei ole esittänyt tilintarkastajan, pankin tai luottolaitoksen lau sun toa tai selvitystä ta lou del li ses ta tilanteestaan. Osuuskunta ja kon sult ti yh tiö ovat tehneet ra hoi tus las kel mat sen mukaan, että 50 % ra ken net ta van verkon alueella ole vis ta vakituisista talouksista liittyy verkkoon. Laajakaistahankkeen rahoittamiseen sisältyy merkittävä taloudellinen ris ki. Osuus kun nan esittämät selvitykset hankkeen II-vaiheen liit ty mä myyn nis tä pe rus tu vat I-vai heen toteutuneeseen myyntiin. Kyläkuidun lai no jen ta kaisin mak su ky ky on riippuvainen siitä, miten paljon liittyjiä hank kees sa saadaan se kä ennen kaikkea liittyjien pitkäaikaisesta si tou tu mi ses ta ky lä kuidun käyt tä jik si. Se, että liittymä on otettu esim. tontin ra jal le ei vielä takaa sään nöl lis tä ja pitkäaikaista tulovirtaa, joka viime kä des sä takaa hank keen on nis tu mi sen. Valmiita so pi muk sia/si toumuk sia ei riittävissä mää rin ole pys tyt ty osoittamaan. Hankkeeseen sisältyy myös teknologiariski. Langattomien yhteyksien kehit tyes sä on mahdollista, että valokuituyhteys ei enää maa seu dul la kaan ole kilpailukykyinen ratkaisu. Osuuskunta on hakenut myös Jaalan, Elimäen ja Valkealan ke hit tä mis säätiöl tä tukea hankkeeseen joko takauksen tai muun rahoituksen muo dos sa. JEV-sää tiö ei ole takausta myöntänyt vedoten omien sään tö jen sä ra joi tuksiin. Säätiö on avustanut hanketta 100 000 apu ra hal la oman toi min ta-alueen sa osalta. JEV-säätiön sääntöjä on viime vuonna kaupunginhallituksen 28.4.2014 teke män esityksen mukaisesti muutettu niin, että kaupungilla ei ole enää sää tiös sä mitään määräysvaltaa, mikä tarkoittaa sitä, että säätiön myön tämää tukea ei enää lueta valtion tueksi.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 81 Kaupunginhallitus 19 26.01.2015 Kaupunginhallitus 33 16.02.2015 Osuuskunnan mukaan hankkeen kariutuminen tässä vaiheessa tar koit tai si mm. sitä, että - yli 3 M :n valtion tuet jäisivät saamatta tietoliikenneverkon ke hit tä mi seen täl lä alueella - verkko jää torsoksi, mikä eriarvoistaa kuntalaisia - verkon toimintaedellytykset keskeneräisessä rakenteessa on haas ta vat, kun on kolme fyysisesti erillistä verkkoa ylläpidettävänä - verkolla ei ole ylläpitoedellytyksiä ja jo myönnetyt kunnan takaukset rea lisoi tu vat - vaiheen II toteutusta on jo otettu huomioon vaiheen I rakentamisessa Yhteenveto: Juridisesti tai taloudellisen riskin kannalta ei ole merkitystä sillä, ra hoit taako hanketta kaupunki vai kaupungin omistama ns. väliyhtiö. Osuuskunnalle voidaan myöntää sen hakema enintään 4 498 200 eu ron lai na, jos lainan korko on markkinaehtoinen eli tämän hetken tiedon mukaan vähintään noin 5,2 %. Lainan vakuutena olisi lainoitettava va lo kui tuverk ko. Myöntämällä lainan kaupunki ottaa huomattavan ta lou del li sen riskin. Osuuskunnan hakema takaus ei täytä valtiontukisäännösten ehtoja. Lisätietoja: Kaupunginlakimies Päivi Sandås, puh. 02061 58212, paivi.sandas(a)kouvola.fi ja kehittämisjohtaja Sirkka Kettunen, puh. 02061 57600, sirkka.kettunen(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulle ei myönnetä valtiontukisäännöksistä ja kau pun gil le aiheutuvasta taloudellisesta riskistä johtuen sen ha ke maa lainaa eikä takausta Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Osuuskunnalta edel ly te tään tar kem pia laskelmia osuuskunnan tailanteesta. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Kh 16.02.2015 33 Talous- ja rahoitusjohtajan lausunto: "Kouvolan kaupunki on teettänyt Inspira Oy:llä laajakaistahankkeen ta loudel li sen tarkastelun, joka pitää sisällään hankkeen II vaiheen ris ki ana lyysin. Teetetyt selvitykset perustuvat kuitenkin tiettyihin olet ta muk siin laa ja-
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 82 Kaupunginhallitus 19 26.01.2015 Kaupunginhallitus 33 16.02.2015 kais ta ver kon rakentamisen II vaiheen onnistumisesta. Ta lous ana lyy sin tulee perustua tämän kaltaisessa infra -hankkeessa itse hank keen ta lou del liseen analyysiin, eikä niinkään osuuskunnan eli osuus kun nan ta lou del liseen nykytila-analyysiin. Rakentamishankkeen eri osat ovat vahvasti toisiin sa kytköksissä ja rakentamisen edetessä ja liit ty jä mää rän lisääntyessä pys ty tään hyödyntämään hankkeen skaa la etu ja eli jakamaan toiminnan kiin tei tä kustannuksia laajemmalle liit ty jä jou kol le. Samalla tavalla tulee ottaa huomioon, että tämän kaltaisen hank keen tulovirta muodostuu pääosin vas ta verkon ollessa rakennettu. Inspiran talousanalyysin mukaisesti hanketta voidaan pitää ta lou del li ses ti kan nat ta va na, mikäli noin 50 % vakituisista talouksista ja 5 % va paa-ajan asun nois ta liittyy valokuituverkon piiriin. Tämä tarkoittaa va ki tui sen asu tuksen osalta 1.585 liittymää ja vapaa-ajan asutuksen osalta 99 liittymää. Tämä vaikuttaisi hankkeen I-vaiheen osalta mahdolliselta. I-vai hees sa liittyjiä oli yhteensä 57 % kaikista vakituisista talouksista ja yri tyk sis tä. Laajakaistahankkeeseen sisältyy myös muita merkittäviä riskejä: Hankkeeseen sovellettava korkotaso nousee suunnitellusta. Laskenta perus tuu 4,53 korkoprosenttiin. Taloudellisessa mallinnuksessa kor ko ta son nou su yli 11%:iin vaarantaisi hankkeen taloudellisen kan nat ta vuu den. Liittymämyyntiin sisältyy hankkeen merkittävin riski. Mikäli liittymämyynti jää alle 72%:in suunnitellusta vaiheessa 2, hankkeen taloudellinen ta sa paino vaarantuu. Liittymämyyntiä voi vaikeuttaa mo bii li laa ja kais tayh te yk si en kas va va markkinointi. Myydyt liittymät voivat jäädä joltain osin passiivisiksi, eivätkä tuottaisi näin ol len liikevaihtoa rakentamisvaiheen jälkeen. Riskinä on myös se, että liittymien keskihinta nousee suunniteltua pi dempien liittymäverkkojen seurauksena tai rahoitus ei järjesty suun ni tel lul la taval la. Riskeistä huolimatta hanke näyttäisi ennustelukujen ja Inspiran te ke män sel vi tyk sen pohjalta toteuttamiskelpoiselta. Mikäli kaupunki ei läh de lai noitta maan hankkeen II-vaihetta on syytä olettaa, että ra ken ta mi sen I-vai heeseen annetut takaukset erääntyvät kaupungin mak set ta vak si, koska I-vaiheen liittyjämäärä ja tulovirta ei välttämättä riitä kat ta maan sen ra ken ta mises ta aiheutuneita kustannuksia eli lainojen ly hen nyk siä ja hoitokuluja. Kaupungin myöntämän lainan koron määrityksessä tulee noudattaa Euroo pan unionin komission antamaa ohjeistusta markkinaehtoisen ko ron mää rit tä mi sek si. Suomen valtion viitekorko on tällä hetkellä noin 0,53 % + ris ki li sä 2,2-4,0%. Kymijoen Kyläkuitu on ollut toiminnassa 4 vuot ta, joten uu den yrityksen tulkintaa ei voida soveltaa (riskilisä 4,0%). Ky mi joen Ky läkui tu on saanut vuonna 2013 Finnveralta takauksen, joka on ollut 3,8 % pro vi siol la, eli se on vastannut Työ- ja elin kei no mi nis te riön ohjeen mu kaista luottoluokitusta BB-B+. Tavanomaisilla vakuuksilla luo ki tus ta BB vastaa TEM:n ohjeiden mukainen riskilisä 2,2 % ja B luo ki tus ta vastaava riskilisä 4,0 %. Kymijoen Kyläkuidun maksuvalmius ja lai no jen hoitokyky on tehdyn mal lin nuk sen mukaan hyvällä tasolla, joten oli si perusteltua käyttää yri tyk-
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 83 Kaupunginhallitus 19 26.01.2015 Kaupunginhallitus 33 16.02.2015 sen luottoluokituksena BB, koska kui ten kin kuituverkon vakuusarvo on mah dol li ses ti tavanomaista heikompi ja näin ollen on perustellumpaa käyttää heikompaa luottoluokitusta BB vas taa vaa riskilisää eli 4,0%. Näin ollen kau pun gin myöntämän lainan ko rok si tulisi 4,53 prosenttia." Asiaa on käsitelty kaupunginhallituksen iltakoulussa 9.2.2015. Il ta kou lus sa esi tel lyt osuuskunnan ja Inspira Oy:n aineistot ovat oheis ma te ri aa li na nrot 1 ja 2. Iltakoulussa oli esillä ajatus, mikäli kaupungin päätös on myönteinen, paikan varaamisesta kaupungin edustajalle osuuskunnan hall li tuk ses sa. Osuus kun nan edustajat suhtautuivat tähän myönteisesti. Vaihe II ulottuu myös Iitin alueelle. Iitti ei ole vielä käsitellyt osuus kun nan ha ke mus ta. Iitin kunnan päätöksellä ei ole vaikutusta hankkeen to teu tu miseen Kouvolan kaupungin alueella. Valmistelussa on päädytty esittämään osuuskunnalle enintään 4.498.200 eu ron lainaa, jonka laina-aika on 10 vuotta ja korko 4,53 %. Lai nan va kuute na on II vaiheen Kouvolan alueelle rakennettava va lo kui tu verk ko, jonka ra ken ta mi sen kustannusarvio on 5.916.000 (alv 0) si säl täen maan ra kennus työt ja aktiivilaitteet. Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää antolainojen myön tämi ses tä ja niiden ehdoista valtuuston talousarviossa asettamissa ra jois sa. Kos ka kuluvan vuoden talousarviossa ei ole osoitettu tar koi tuk seen määrä ra haa, on asia tältä osin vietävä valtuuston käsiteltäväksi. Lisätietoja: Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, puh. 020 615 9333, tuuk ka.forsell(a)kouvola.fi ja hallintojohtaja Jari Niemelä, puh. 020 615 8651, jari.niemela(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulle myönnetään valokuituverkon II vai heen to teut ta mis ta varten enintään 4.498.200 euron laina, jonka lai na-ai ka on 10 vuotta ja korko 4,53 % ja jonka vakuutena on II vaiheen Kou vo lan alueel le sijoittuva valokuituverkko. Lainan myöntämisen ehtona on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy tar vit tavan talousarviomuutoksen. Laina on nostettavissa osissa sitä mukaa, kun osuuskunta on saanut eri alueil la myytyä tavoitteen mukaisen liittymämäärän (50 % vakituisista asuk kais ta ja yrityksistä ja 5 % vapaa-ajan asukkaista). Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle: Kaupunginvaltuusto myöntää lainan antamiseksi tarvittavan mää rä ra han 4.500.000 euroa Kymijoen Kyläkuidun hankkeen rahoittamiseksi.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 84 Kaupunginhallitus 19 26.01.2015 Kaupunginhallitus 33 16.02.2015 Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 85 Kaupunginhallitus 34 16.02.2015 Carean alijäämien kattaminen 3286/02.04.00/2014 Kh 16.02.2015 34 Carean hallitus on pyytänyt jäsenkuntien hallituksilta lausuntoa 27.2.2015 men nes sä siitä, hyväksyykö kunta BDO:n selvityksessä kun nal le eh do tetun vastuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta rat kai su jen perusteeksi. BDO:n selvitys ja Carean lausuntopyyntö ovat oheismateriaaleina nrot 3 ja 4. Carean taseessa on kattamatonta alijäämää vuoden 2014 ti lin pää tök ses sä yh teen sä 24 759 460,95 (tieto 30.1.2015). Alijäämän suuruus vah vis tuu vuo den 2014 tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Vuo si na 2006-2010 kuntayhtymässä oli käytössä ns. kiinteä so pi mus las ku tus ja näi nä vuosina syntyi alijäämää yhteensä 17 016 950,18 eli 68,7 % koko ali jää mäs tä. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) siir tyi yhtymäkokouksen päätöksellä vuoden 2006 alusta jäsenkuntien lasku tuk ses sa sopimuslaskutukseen, jossa kunnalta laskutettava mää rä muo dos tui kunnan suhteellisena osuutena kaikkien kuntien kolmen edel lisen tilinpäätöksen mukaisesta kokonaislaskutuksesta (tuo te las ku tus). Osas sa jäsenkuntia laskutusmalli aiheutti jo mallin soveltamisen al ku vaihees sa kritiikkiä, kun mallin katsottiin tasaavan liian hitaasti eroja tuo te- ja so pi mus las ku tuk sen kesken. Koettiin, että osa kunnista hyötyy jat ku vas ti ja osa häviää. Vuonna 2011 tekivät talousjohtajat Marja Huovinen (Kouvola), Jaana Kuuva (Kotka), Kari Stenholm (Hamina) ja Helena Kinnunen (Carea) ra por tin Lop pu sel vi tys kuntalaskutuksen toteutumisesta 2006-2010. Ha mi nan, Kot kan, Kouvolan ja sairaanhoitopiirin välisessä neuvottelussa 5.11.2009 so vit tiin, että sairaanhoitopiirin tuotelaskutuksen hintoja tar kis te taan vuosien 2006-2009 tilinpäätösten perusteella, jotta saadaan to teu tu ma tie toihin perustuva vertailu sopimus- ja tuotelaskutuksen kes ken. Tämä selvitys kes kit tyi nimenomaan tuotehintoihin suhteessa so pi mus las ku tuk seen, ei syn ty neen alijäämän käsittelyyn; tilinpäätösten mu kai sia ja taseeseen kirjat tu ja alijäämiä (2006-2007) ja ylijäämiä (2008-2009) ei viedä hintoihin, vaan tilinpäätöksen hyväksytty taso säi ly te tään. Kuitenkin samassa ra portis sa todetaan laskennan to teut ta mi ses ta, että laskennan I-vaiheena oli sel vit tää sai raa loit tain/eri koisaloit tain kunkin tilivuoden todelliset net to menot. Carean hinnoittelu perustuu somaattisessa sairaanhoidossa DRG tuot teistuk seen ja avohoidossa hintaryhmittäiseen tuotteisiin sekä psy kiat rias sa hoi to päi viin. Kansallinen DRG kustannuslaskenta suosituksen mu kaan NordDRG-tuot tei den hinnat ovat kiinteitä sopimuskauden tai hin nas ton voimas sa olo ajan. Ohjeistuksen mukaan samalla tuotteella tu li si olla pal ve lutuot ta ja koh tai nen hinta riippumatta pal ve lun tuo tan to pai kas ta tai or ga ni soimis ta vas ta. Tästä voidaan poiketa, mikäli on pe rus tel tu ja syitä, kuten erot po ti las ja kau mas sa ja/tai tuot ta mis kus tan nuk sis sa, voidaan käyttää sai raala- tai erikoisalakohtaista hinnoittelua. Ca re as sa on ollut käytössä suo situk sen mukainen yksihintajärjestelmä. Hal li tus on vahvistanut hinnat vuo-
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 86 Kaupunginhallitus 34 16.02.2015 sit tain. Hinnoittelusta on ollut pe rus so pi muk ses sa määräys: Yh ty mä kokous vahvistaa vuosittain talousarvion yh tey des sä palvelujen hin noit te lu perus teet. Palvelujen hinnat hyväksyy hal li tus. Tätä perussopimuksen määräys tä ei ole muutettu silloinkaan, kun perussopimusta muutettiin kun ta lasku tuk sen (ns. sopimuslaskutus) osal ta vuosille 2006-2010. Tästä hin noitte lua koskevasta periaatteesta ei ole ollutkaan tarkoitus poiketa missään vai hees sa, vaan noudattaa kan sal lis ta suositusta. Näin tuota ta lous joh tajien tekemää selvitystä ei voi soveltaa kuntalaskutuksen oi keu den mu kaisuut ta koskevaan kiis taan, kun se koskee hinnoittelua eikä laskutusta. Hin noit te lu on ta pah tu nut koko ajan saman perussopimuksen määräyksen mu kaan, ja nou dat taa kansallista DRG hinnoittelusuositusta, jonka mukaan käytössä on palvelutuottajakohtainen hinta ja hinta on kiinteä koko so pi mus kau den (=talousarviovuosi). Tammikuussa 2014 Carean jäsenkunnat päättivät teettää ulkopuolisella asian tun ti jal la selvityksen Carean kuntalaskutuksesta ja alijäämien kat tami ses ta. Toimeksiannon valmistelivat ja työtä ohjasivat talousjohtaja Kir si Hä mä läi nen Haminasta, palvelujohtaja Jorma Haapanen Kotkasta ja apulais kau pun gin joh ta ja Annikki Niiranen Kouvolasta. Ulkopuoliselta asiantun ti jal ta pyydettiin selvitys siitä, miten alijäämät tulisi kattaa tai tu li si ko niitä ylipäätään kattaa lainkaan ottaen huomioon jäsenkuntien te ke mät perus so pi muk sen ehdot, muut asiaan liittyvät jäsenkuntien ja Ca re an väliset so pi muk set ja päätökset sekä ottamalla huomioon myös, mi kä merkitys asias sa on jäsenkuntien jo päättyneiden alijäämävuosien hy väk sy tyil lä ja vah vis te tuil la tilinpäätöksillä. Selvityksessä tulee ottaa huo mi oon myös ns. ai heut ta mis pe ri aa te. Selvitystyön teki JHTT, KHT Pa si Leppänen BDO Au diator Oy:stä. Selvitys esiteltiin Carean jä sen kun nil le 20.1.2015. Selvityksessä on paneuduttu nimenomaan vuosien 2006-2010 so pi muslas ku tus kau teen, jolloin syntyi noin 17 M kattamatonta alijäämää. Sel vityk ses sä on toimeksiannon mukaisesti tarkasteltu laajasti ja mo ni puo li ses ti pe rus so pi muk sen laskutusta koskevien määräysten to teu tu mis ta ottaen huo mi oon asiasta tehdyt päätökset, sopimukset ja kuntien yh den ver tai nen koh te lu noudattaen ns. aiheuttamisperiaatetta. Sel vi tys työ, jota ohjasivat Ha mi nan, Kotkan ja Kouvolan viranhaltijat, tehtiin kak si osai se na. En simmäi ses sä vaiheessa käsiteltiin selvityksessä käy te tyt periaatteet, joiden pe rus teel la toisessa vaiheessa tehtiin itse las kel mat kuntakohtaisista vastuis ta. Selvitystyö noudattaa jäsenkuntien ko kouk ses sa 9.1.2014 hy väk symää linjausta. Kun toimeksiannon kes kei se nä tavoitteena oli kuntien vä linen yhdenvertainen kohtelu ja ai heut ta mis pe ri aat teen toteutuminen, on alijää mi en/yli jää mi en koh den ta mi ses sa perusteltua käyttää kunkin tilivuoden osal ta palvelujen käyttöä ei kä perussopimuksessa olevaa määräystä jäsen kun tien palveluista ti li kau del ta peritty korvaus. Varsinkin so pi mus lasku tus kau del la 2006-2010 tämä tilikaudelta peritty korvaus vääristää en tises tään kun tien keskinäistä vastuuta syntyneestä alijäämästä. Raportissa on esitetty alijäämien kunnittainen vastuu ai heut ta mis pe ri aatteen mukaisesti vuoteen 2010 asti seuraavasti: Kunta Vuodet Ennen vuotta Yhteensä 2006-2010 2006 Hamina -4 615 619,95-996 179,31-5 611 799,26 Kotka -6 973 000,76-3 154 412,53-10 127 413,29
Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2015 87 Kaupunginhallitus 34 16.02.2015 Kouvola -2 238 388,22-4 860 776,39-7 099 164,61 Miehikkälä -18 204,53-106 994,91-125 199,44 Pyhtää -1 081 042,30-283 413,94-1 364 456,24 Virolahti -2 090 694,42-163 290,55-2 253 984,97 Yhteensä -17 016 950,18-9 565 067,63-26 582 017,81 Vuosien 2011 2014 osalta alijäämän/ylijäämän kohdentaminen ti li kau sittain on perusteltua tehdä samalla periaatteella eli palvelujen käytön mu kaises sa suhteessa kunnittain. Carean toimittaman aineiston mukaan Kou volan kaupungin osuus vuosien 2011-2014 ali-/ylijäämistä on noin 810 000 ja kokonaisuutena Kouvolan kaupungin vastuu edellisten tilikausien ku mula tii vi ses ta alijäämästä on noin 6 300 000, mikä esitetään kirjattavaksi vuo den 2014 tilinpäätöksessä pakollisiin varauksiin. Vastainen meno tai me ne tys on vähennettävä pakollisena varauksena tilinpäätöksessä, jos se koh dis tuu päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, sen toteutumista on ti lin pää tös tä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä, sitä vastaa va tulo ei ole varma eikä todennäköinen, se on yksilöitävissä, mutta täsmäl lis tä määrää ja toteutumisajankohtaa ei tiedetä tai jos se perustuu lakiin tai sitoumukseen sivullista kohtaan. (kirjanpitolaki 30.12.1997/ 1336) Lisätietoja: Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen puh. 020 615 6240, an nik ki.niiranen(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Kouvolan kaupunki hyväksyy BDO:n selvityksessä Kouvolalle ehdotetun vas tuun kuntayhtymän alijäämän kattamisesta. Alijäämä kirjataan pakollisiin varauksiin kaupungin vuoden 2014 ti lin päätök ses sä. Kaupunginhallitus esittää, että samaa aiheuttamisperiaatetta so vel le taan myös vuosien 2011-2014 alijäämien/ylijäämien käsittelyssä. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.